Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.03.2008 23:28 | Joni Lahti | ||
| Dakkus, GVB:n palvelukartassa asema-alueelta tuo aidantakuinen ala on merkitty rakennustyömaaksi ja kun karttaa vertaa Google Earhtin kuvaan (ehkä jo vanha?), varmistuu minusta se, että työmaa liittyy ainakin osittain metroaseman sisäänkäynteihin. | ||||
|
23.03.2008 23:10 | Joni Lahti | ||
| Hyppään vielä Haagista Amsterdamiin ja kehun myös GVB:n hyviä karttoja (ja muutakin palvelua) kaupungin julkisten liikennevälineiden reiteistä http://www.gvb.nl/english/travellers/maps/Pages/Maps.aspx Tällaisista tykkään, niitä on helppo lukea! Mutta hollantilaisethan ovat olleet aina logistiikan luvattu kansa. Ovat kuljettaneet tavaroita ja ihmisiä muidenkin puolesta. Siksi kai tämä esitystapakin on kypsä. | ||||
|
22.03.2008 23:50 | Joni Lahti | ||
| Hieno ja tunnelmallinen kuva! - Risto on raukean oloinen, vähän niin kuin unohtunut tuohon ja hiilet vielä päällä! Ei tainnut tulla kultaista kädenpuristusta? | ||||
|
22.03.2008 23:43 | Joni Lahti | ||
| Lähimmän pöntön lastista en saa selvää, mutta toisessa on kulkenut jotakin yleisliittolaista myrkkyviinaa, metanolijohdannaista tai jopa ihan itseänsä. | ||||
|
21.03.2008 19:32 | Joni Lahti | ||
| Onko peräti sama veturi väreissä 2004 vetämässä Sibeliusta Viipurissa? http://parovoz.com/newgallery/pg_view.php?ID=9836&LNG=RU | ||||
|
|
21.03.2008 10:43 | Joni Lahti | ||
| Kuljin kevättalvella ja keväällä 1996 tästä useastikin. Mielestäni silloin ei ollut tällaisia rakennelmia ja jos oli jotain, sen olivat aikalailla pienempiä. En muista, missä kohtaan tarkkaan ottaen metron linja kulkee, ehkä jossakin tässä. | ||||
|
20.03.2008 20:01 | Joni Lahti | ||
| Tuon nenäjutun lisäksi kiinnitin huomiota siihen, että on juna joutunut pysähtymään hirmuiseen mäkeen. | ||||
|
20.03.2008 19:45 | Joni Lahti | ||
| Kiitos Eljas ahkeruudestasi! Tuo t-muoto oli tässä Wikipedian linkissä https://vaunut.org/lista.php?alue=0 jutussa. - Voisitko saada vielä jostakin hyvillä suhteillasi arvion raideleveydestä? Itse veikkaan edelleen enisijaisesti arvoa 2 jalkaa. - Tässä muuten on vorgin voima, tutkiva ote ja tiedon avoin välittäminen ilman kilpalaulantaa. 10 pistettä:) (Käyttäjä muokannut 20.03.2008 19:45) | ||||
|
|
20.03.2008 15:33 | Joni Lahti | ||
| Mahtaisiko olla menossa metrotunnelin kuivatus? Sen verran märkään se tehtiin, että voisi epäillä vesivuotoa :) | ||||
|
|
20.03.2008 15:29 | Joni Lahti | ||
| Auttaisiko tämä taustatieto millään tavoin jäljille? http://fi.wikipedia.org/wiki/Seikun_saha - Jos joku vorgilaisista on siellä päin ja ehtii mämminsyönniltään paikalle, niin ei muuta kuin kamera ja lehtiö mukaan. Jos vaikka jotain tietoja heruisi. Onhan Porissa vielä paljon ihmisiä, jotka muistavat nämä pässit omakohtaisesti. Pitäisi vain nyt yhdyttää. - Hyvää Pääsiäistä näiden pässien myötä! | ||||
|
|
19.03.2008 23:04 | Joni Lahti | ||
| Ei aavistuskaan julkisuudesta! - Jatkan hattulinjalla ja päättelen, että jos ovat brittitaustaisia Hibbert -raidetraktoreita, ovat joko 2 jalkaa tai 2 ja puoli jalkaa (610 tai 762 mm) raideleveydeltään. Jos ovat suomalaisia tai saksalaisia, niin sitten 600 tai 750 mm. - Tämä taitaa olla Jarmon pääsiäiskuje tai knoppi, jäämmekö epätietoisina syömään mämmimme?! | ||||
|
|
19.03.2008 20:24 | Joni Lahti | ||
| Voisiko olla kysymys näistä kapearaiteisista verkoista? Seikun saha http://www.poritieto.com/index.php/Seikun_saha tai sitten Isosannan saha? Seikun sahan kotipaikaksi Pori-tieto ennustaa Aittaluotoa. | ||||
|
|
19.03.2008 19:45 | Joni Lahti | ||
| Arvaukseni täysin hatusta, Seikun Saha ja Planet (F C Hibbert, 0-4-0dm)? | ||||
|
19.03.2008 19:36 | Joni Lahti | ||
| Tosi upea kuva TommiH:n linkissä! Kuvab nimi voisi olla vaikkapa "Kaksi vierasta". Onko tuo neukkuveturi SU 251? | ||||
|
19.03.2008 12:00 | Joni Lahti | ||
| Niin onkin vastaantulija samassa paikassa! Olet vain pudonnut sillan alle:) P31:ssä vaunut on järjestetty toisin eli rakenteen mukaan, ensin puu ja sitten teräs. - Totta, liikenne on suhteellisen hiljaista tuossa kohtaa nykyisin. | ||||
|
|
19.03.2008 11:08 | Joni Lahti | ||
| Kivasti näkee, että kuva on otettu sillalta! Puhelinpylväiden korotukset etenevät siltaa kohti. Muutenkin idyllinen tunnelmakuva ajalta, kun vielä osa vaunuista oli puuta ja miehet rautaa :) Nyt on jotensakin toisinpäin.... | ||||
|
18.03.2008 21:57 | Joni Lahti | ||
| Oletan edelleen, että kauppa Hallen kanssa olisi edullinen. Ja lasiongelmahan ratkeaisi sillä, että puolella helsinkiläisistä käyttäjistä on jo lasit päässään ja lopuille voisi jakaa ilmaiseksi kierrätyslasit. Olisi aina tuplalasit matkan aikana:) Saataisi samalla myös aito itä-eurooppalainen tunnelma kaduille amerikkalaisia elokuvia varten. - Mutta vakavasti ottaen varmasti toimiva kone, onhan niitä niin paljon tehty. Ratkaisu lienee kuitenkin epärealistinen, se olisi aivan liian yksinkertainen.... vai miten? | ||||
|
18.03.2008 16:07 | Joni Lahti | ||
| Tulee vielä mieleen Latvian ja Viron kaksoiskaupunki Valka/Valga. Vuoden 1921 rajanvedossa Valka I kaperaiteinen jäi Latvialle ja Valga II leveäraiteinen Virolle. Asema ei siis ole yhteinen. - Sittenhän Viron puolelle rakennettiin vielä duaaliraide yhdistämään liikenne Latvian rataverkkoon. Juttua asiasta ja ongelmista myös kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/40609 yhteydessä | ||||
|
|
18.03.2008 15:54 | Joni Lahti | ||
| Bayerisch Eisenstein on ainutlaatuinen eurooppalainen kaksoisasema. Kuvat kertovat tilanteesta ennen Schengenin sopimuksen soveltamista aseman halkomalla rajalla. Nythän tuollaisia jalankulun esteitä eikä kamalia liikennemerkkejä ole Euroopan sisärajoilla! Kuvia asemalta vuodelta 2004, niin muuttuu Eurooppa: http://www.mattheis-koeln.de/eisenbahn/eisenstein/eisenstein.html | ||||
|
17.03.2008 21:54 | Joni Lahti | ||
| Aivan kivenheiton päässä tästä rumuudesta vasemmalle sijaitsee Tallinna Transpordikoolin idyllisessä pihassa kapearaiteinen tsekkiläinen Kc4, samaa sukua kuin sotakorvausveturit PT4:t. Kannattaa käydä katsomassa! Osoite on Tehnika 18. http://www.ttrk.ee/index.php?page=89 | ||||
|
17.03.2008 19:38 | Joni Lahti | ||
| Ihan hyvä esitys Berliinin lähiliikenteen kehityskulusta saksaksi osoitteessa: http://www.chronik-berlin.de/bvg.htm - S-Bahn ja U-Bahn ovat omia järjestelmiä operaattoreineen. Mutta miten paljon ne teknisesti eroavat? Raideleveys sama, jännite sama ja syöttö tapahtuu kolmannen kiskon kautta. Onko syöttöjärjestelmässä eroa? Monesti eri järjestelmiä on vaikea kategorisoida, rajanveto on vaikeaa ja rajapinnassa on mitä erilaisimpia prometroja jne. Berliinissä se lienee kuitenkin helppoa systeemien eri historian vuoksi. | ||||
|
16.03.2008 22:41 | Joni Lahti | ||
| Menee silmät ristiin, kun yrittää päätellä, mistä vaunut ottavat vaihteissa 750 V tasavirtaa. Jostainhan se virtakisko näyttää aina löytyvän:) - Howard Station tuossa lähes rannalla kartan puolenvälin yläpuolella http://www.transitchicago.com/maps/maps/2007N.html | ||||
|
16.03.2008 14:31 | Joni Lahti | ||
| Klipissä haisee ja mekastaa kollega Liettuasta http://youtube.com/watch?v=8zztPYz8Nus On ehkä virolaista kolleegaansa hiukan vanhempi? Vai mitenhän numeroinnit menevät? (Käyttäjä muokannut 16.03.2008 14:32) | ||||
|
15.03.2008 23:06 | Joni Lahti | ||
| Totta, aikamoinen namuosuma! Edellisten lisäksi mainitsisin vielä nuo hienot puhelinpylväät, joita vielä tuolloin olivat rata- ja tieurat täynnään. | ||||
|
15.03.2008 19:48 | Joni Lahti | ||
| Noinhan se on että Kalixista lähtevä 42 km:n rantarata tulee. Se lienee osa Perämerenkaari -strategiaa ja jopa osa Barentsin linkkiä koskevaa ajatusta. Epäilykseni on siis aiheeton. | ||||
|
15.03.2008 18:40 | Joni Lahti | ||
| Poliittinen farssihan tässä susijutussa nähtiin. Eduskunnan päätös 1962 hankkia tulevat sähköveturit kotimaasta kesti aina siihen saakka kunnes kiehkuratukkainen pitkä pääministeri palasi lomaltaan Neuvostoliitosta 5.11.1968 ja suositteli vetureiden tilaamista naapurista. Alkoi tapahtua nopeaan tahtiin. 13.11.1968 hallitus pyysi valtuuksia neukkuvaihtoehdon tutkimiseksi. Pääministerin puolueen ryhmä SDP oli ollut tähän saakka tiukasti tukemassa kotimaista työtä ja vetureiden hankintaa kotimaasta, mutta nyt se käänsi takkinsa täysin. 28.12.1968 hallitus sai valtuudet äänin 117-51 ja siitä seuranneen prosessin tuloksena meille sudet tilattiin. - Aikamoista vaikuttamista lomamatkan tuliaisina! Miten olisikaan käynyt ilman tätä lobbausta? Olisiko eduskunnan aikaisempi päätös kestänyt? | ||||
|
14.03.2008 21:53 | Joni Lahti | ||
| DR1B-3704/3710 lähtee Balti jaamilta. Kaksi vuotta sitten oli Tallinnassakin kunnon talvi! http://flashgamesite.com/live/video_M1cAMKdoQo0.html (Käyttäjä muokannut 14.03.2008 21:54) | ||||
|
|
14.03.2008 21:01 | Joni Lahti | ||
| Onhan työkalu-Saksasta ennenkin ostettu poistohintaan käypää tavaraa, panssareita, haupitseja ja Kalshnikoveja :) Ne kyllä menevät nyt sulautusuuneihin tai ehkä jotakin Viroon (H122/53). Jospa Helsingin kaupunki tekisi "rehnit" ja ostaa pamauttaisi Hallen T3:t, tulisi halvaksi eivätkä varmaan olisi sen huonompia kuin Variotkaan! Ovatko ne muuten modernisoituja? Sellaisia on ainakin Chemnitzissa, ovat vain väärällä raideleveydellä. | ||||
|
14.03.2008 20:35 | Joni Lahti | ||
| Tästä kuvasta syntyy assosiaatio: Dr13 tekee siinä itseään tarpeettomaksi, kaivaa omaa hautaansa. Mahtaakohan edes ymmärtää? | ||||
|
13.03.2008 14:27 | Joni Lahti | ||
| Sisäkuvan mukaan myös valoisa: http://www.railfaneurope.net/pix/de/private/passenger/HzL/Regioshuttle/060803-06.jpg | ||||
|
12.03.2008 21:10 | Joni Lahti | ||
| Tässäpä kuvaa fasaadin puolelta: http://www.hof-im-web.de/suche/suche-bahnhof/index.html On melkoinen rakennus 50000 asukkaan pikkukaupungin asemapytingiksi. On tässä ratapihan puolella jotakin turkulaista tunnelmaa, vaikka onkin Joensuun ystävyyskaupunki. | ||||
|
10.03.2008 14:28 | Joni Lahti | ||
| hyvä on tuo ääntyri, mutta siitä ei selviä, että on kysymys kovan äänen tuottamisesta. Miten olisi mekastin tai mökästin? | ||||
|
10.03.2008 13:09 | Joni Lahti | ||
| Hyvää lisätietoa Simolta. Erikoinen Rafu Lönnströmin tuote firma oli. Ammuksista junanvaunujen kautta ketjuihin ja kuljettimiin ym metallitöihin ja erilaisten fuusioiden läpi. - On varmaan tehnyt kaikenlaista rautatiekalutoonkin liittyvää, mutta kyllä tuo kapearaiteisen vaunun kuva lienee muisto sotakorvausajalta. | ||||
|
10.03.2008 13:00 | Joni Lahti | ||
| Yppis: Mennään vähän aiheesta ohi, mutta korjailen käsitystäsi Baltiasta. Kouluissakin tiedettiin ja koettiin se, mitä EKP:n keskuskomitea päätti 1978 venäjän kielen aseman kehittämisestä Virossa. Propagandan johtava iskulause oli: täysiarvoinen ihminen on se, joka osaa samanveroisesti hyvin niin omaa äidinkieltään kuin "kansainvälisen kommunikaation kieltäkin (rahvastevahelise suhtlemise keelt)" - venäjän kieltä. Kun ihmisellä on kaksi äidinkieltä, on hän siten kaksinkertainen ihminen. Kansainvälistä kieltä ryhdyttiin opettamaan tässä hengessä jo lastentarhassa ja sen osuus kasvoi kohti korkea-astetta. - Käännetty vapaasti Tõnu Tannbergin yms kirjan Eesti ajalugu sivulta 288. - Kouluissa irvailtiin kovina venäläistämisvuosina asialle puhumalla vakavalla naamalla kansainvälisestä taikka yleisliittolaisesta kielestä jopa ääneen! Muutahan ei voinut tehdä, tavoitetta piti toteuttaa. (Käyttäjä muokannut 10.03.2008 13:01) | ||||
|
|
10.03.2008 01:11 | Joni Lahti | ||
| Soteva antoi yhtiölle [Ammus-Sytytin Oy] määräyksen ryhtyä valmistamaan rautatievaunuja, joiden raideleveys oli 750 mm, kantavuus 9 tonnia ja jotka olivat varustetut kahdelle telillä à 4 pöyrää. Vaunut olivat joko jarrullisia tai jarruttomia avovaunuja. Näiden vaunujen tilaus käsitti 3882 kappaletta, joista yhtiö ennätti valmistaa 2147 vaunua ennen kuin Neuvostoliton taholta vuonna 1948 tuli helpotuksia sotakorvausohjelmaan. - Samanaikaisesti yhtiö valmisti valetut ja taotut osat Valmetille vastaavanlaisiin vaunuihin noin 2000 vaunua varten. - Sotakorvaushelpotus 1948 lopetti likimain täysin yhtiön tuotannon. - Yhtiö tuotti ketjuja vielä vuosia tämän jälkeen. Lähde: Ilmari Harki: Sotakorvausten aika, 1971, ss 230-232. Arvion yhtiöstä antanut itse toimitusjohtaja Aarne Tuomola. - Mitenkähän vaunumainos vuodelta 1952-53 tähän kuvaan sopii, jäiköhän vaunuja käteen tai vain työkalut ja piirrustukset jäljelle? Jotenkin siltä tuntuisi ja niitä sitten yrittiin myydä kapearaiteisille systeemeille työllistämistatarkoituksessa? | ||||
|
|
10.03.2008 00:17 | Joni Lahti | ||
| Noinhan se virallinen koodisto meni. Sisällä NL:ssa kehittyi myös mielenkiintoisia käsiteitä kuten homo sovieticus eli neuvostoihminen, kansainvälinen tai yleisliittolainen kieli. Olivat venäjän kielen peiteilmaisuja, näin etenkin baltian valtioissa. Kuitenkin puhuttiin arkisin pa russkij. Siinä yhteydessä ei tainnut olla vielä neuvostoslangin sanaa? | ||||
|
07.03.2008 19:41 | Joni Lahti | ||
| Tässäpä peri pientä klippia huvistavasta pienveturista Köf II:sta eli BR323:sta http://youtube.com/watch?v=IYHXOzQc0QE&feature=related ja http://youtube.com/watch?v=ieHYos-EQkA&feature=related (Käyttäjä muokannut 07.03.2008 19:46) |
||||
|
05.03.2008 22:12 | Joni Lahti | ||
| Itseasiassa alunpitäen suomalaista rataahan tässä kulkee. - Eihän Jääsken kunnassa sijainnut Enson teollisuustaajaama sattumalta jäänyt Neuvostoliiton puolelle. Isä-Aurinkoinen sen puristi meiltä jälkivaatimuksena huomatessaan, että siinäkin saa vielä yhden teollisuuskompleksin ryöstösaaliiksi. Nyt sen omistavat amerikkalaiset! Sic transit gloria mundi! - Lopputulos tunnettiin käsitteenä Enson mutka, se näkyy rajan kulussa. Sittemmin suomettumisen myötä alettiin uskoa, että Enso vain jäi sinne ja sen tilalle kehittyi Svetogorsk. Ryhdyttiin puhumaan tosissaan kaksoiskaupunkistrategiasta Imatra-Svetogorsk tyyliin Tornio-Haaparanta ja paremminkin, onhan tässä toimiva rautatieyhteys valmiina! | ||||
|
05.03.2008 14:55 | Joni Lahti | ||
| Eipä siinä järkeä olekaan, mutta maailmalla on ollut ja on vieläkin melkoinen liuta eri raideleveyksiä. On maita, joissa on kahta tai jopa kolmeakin levettä vielä käytössä! On duaalijärjestelmiä jne. - Leveys 914 mm - kolme englannin jalkaa - on hyvin yleinen vielä Etelä-Amerikassa. Euroopassa sitä on ollut Britaniassa joitakin määriä, esim. Man saarella. Ehkä Hallan saha on alunperin ostanut kalustoa kanaalin takaa ja samalla järjestelmän? Kuka tietää? | ||||
|
|
03.03.2008 23:59 | Joni Lahti | ||
| Hieno ja paljonpuhuva kuvasarja Jukalta :) Tällaisia katselee mielellään ajatuksella entäs jos.... | ||||
|
03.03.2008 21:19 | Joni Lahti | ||
| Tähän en tiedä lisävaloa, mutta kuten linkissä http://ormusmaki.tripod.com/historiaa.html olevassa venäläisessä kartassa (Mal´m - Staffans-by jne) näkyy, oli Malmilla 1900-luvun alussa melkoinen raideverkko. Raiteet saattavat liittyä osittain veläisten linnoitushankkeisiin. Muitakin jälkiä on vielä maaperässä nähtävissä hankeesta, josta ei tullut sitten täysin valmista koskaan. | ||||
|
03.03.2008 21:08 | Joni Lahti | ||
| pia-eemeli, näitä pitääkin nautiskella pikkuannoksin, ei kuten eväitä Ruotsin laivan seisovasta pöydästä:) - Ennen sanottiin, ettei lentokuvassa saa näkyä horisonttia. Sitä pidettiin sotilaallisesti vaarallisena, mahdollisti mm. tulenjohdon ja maalinmäärittelyn kuvan avulla... lieköhän totta? | ||||
|
03.03.2008 14:50 | Joni Lahti | ||
| Tässä näkyy hyvin se kohta, jossa mentiin Ala-Malmilta kiskojen yli välilaiturille. Suoraan suojatien suuntaan. | ||||
|
03.03.2008 14:47 | Joni Lahti | ||
| Käytin Malmin asemaa 80-luvun alussa lähes päivittäin. Kuljin Ala-Malmin puolelta asemalle ja silloin piti mennä kiskojen yli päästäkseen välilaiturille. Olisihan sinne päässyt tietenkin asemarakennuksen kautta portaita, muttei ollut aikaa! Oli aika vaarallista, vähän kuin Hyvinkään asemallakin. Tässä lähikuva vuodelta 1971 samaiselta välilaiturilta https://vaunut.org/kuvasivu.php/31880 - Kyllä muutos on raju. Ala-Malmilla ei ollut silloin oikeastaan muuta uutta kuin uimahalli ja sen takana näkyvä kerrostaloalue... | ||||
|
02.03.2008 23:44 | Joni Lahti | ||
| Lari, olet oikeassa, ratikka on 10, sillä se meni Linjoille v. 1976 eteenpäin. Kakkonen heitti lenkin siellä sitten vuonna 1985. Sittenhän sekin lopetettiin. Oli hyvä linja kulkea työmatkoja. http://www.nettilinja.fi/~ahellm1/ratikat/helsinki/linjasto/ylekart/k161276.htm Kaikki muuttuu, onneksi on näitä muistia piristäviä kuvia nähtävänä! |
||||
|
|
02.03.2008 22:45 | Joni Lahti | ||
| Juuri detaljit ovat tämän sarjan suola! Tässä on alla lähes uusi Kaupunkien talo (nyk Kuntatalo). Kakkosen linjalla on on ollut punaharmaa nivelvaunu. Sitä en olisi muistanut. Ljus åt de blinda -talo on ollut näemmä paketissa silloin.- Mikähän Sm- juna Linnunlaulussa ajaa? Pitkä se ainakin on. | ||||
|
02.03.2008 22:24 | Joni Lahti | ||
| Moni on jo sanonut, mutta sanon myös HIENOA, että Lari on päässyt julkaisemaan kuvasarjaa! Tämä ja sarjan muut(ja varmasti tulevatkin)kuvat aiheuttavat nostalgisia ajatuksia ja niitä pitää aivan tutkia.... Kiitos lisää! | ||||
|
01.03.2008 23:50 | Joni Lahti | ||
| Tämä 232:n on kulahtanut lähes valkoiseksi seistyään pitkässä parkissa http://www.br232.de/232_054I.htm - Ettei vain olisi aikoinaan maalattu vesivärein? | ||||
|
01.03.2008 20:27 | Joni Lahti | ||
| Ja tästä näkee, miten nokka taipuu mutkissa: http://tramvetti.blogspot.com/2007/04/eurotram-milano.html (Käyttäjä muokannut 01.03.2008 20:28) | ||||
|
|
01.03.2008 20:26 | Joni Lahti | ||
| Tästä pystyy todentamaan telit: http://digilander.libero.it/CentralStation/milano_tram_files/ATM_7014_viaEmanueli_071202.JPG | ||||
|
|
01.03.2008 20:24 | Joni Lahti | ||
| Voisi olla nimeltään vaikka Nivelkärsäkäs:) Mielenkiintoinen on tuo keulan nivelöinti.... (Käyttäjä muokannut 01.03.2008 20:32) | ||||
