142-64487 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 22.03.2016 12:05 Joni Lahti  
  Kuva kertoo myös siitä, että suomalaisilla oli Äänisellä merivoimien toimintaa. Ääniselle perustettiin Äänisen laivasto-osasto (Ään.LOs), johon suomalaiset toivat rautateitse mm. 2 tykkivenettä, 4 kuljetusalusta ja 25 moottorivenettä. Osastoon tuotiin myös 30 panssarilaiva Ilmarisen haverista pelastunutta miestä. Sotasaalina osastoon liitettiin 2 siipiratasalusta, 6 hinaajaa, 2 tankkeria, 2 moottorivenettä ja 2 matkustaja-alusta.

Ääniselle perustettiin myös Äänisen rannikkoprikaati, johon maavoimien yksiköiden lisäksi kuului rannikkotykistörykmentti 14 (RTK 14). Rannikkotykistö kuului tuolloin vielä merivoimien organisaatioon, tosin sotilasarvot ja asepuvut taisivat olla maavoimien mukaiset.
kuva 14.03.2016 20:22 Joni Lahti  
  Mielenkiintoinen kohta kiskoliikenteen kannalta, sillä tässä risteytyivät leveäraiteinen rautatie ja 1000 mm raitiotien rata toisensa, samassa tasossa.
kuva 14.03.2016 20:13 Joni Lahti  
  Porkkalan liikenteen maksupolitiikkaan liittyy mielenkiintoinen asetelma. Suomi maksoi vuokralaiselle 50 dollarilta Porkkalan tunnelissa läpiajetulta junalta, jota Paasikivi piti aivan hurjana hintana. N-L ajoi Suomen rautateitä pitkin huoltojuniaan ja tuskin maksoi tästä dollariakaan. Pitihän vuokralaisen junat matkalla rajalle todennäköisesti hiilestää ja vesivarastoja täydentää vuokranantajan alueella. Mahtoiko vuokralainen maksaa tästä?
kuva 09.03.2016 17:51 Joni Lahti  
  Tämän kuvan innoittamana kuvasin osan Eesti teede- ja turismi kaartista, joka on painettu Moskovassa 1990. Kartan tarkoitus oli esitellä maantie-, rautatie-, lautta- ja lentoyhteydet sekä bensiini- ja huoltoasemat eri puolilla maata.

Mutta katsopa karttaotetta linkistäni http://aijaa.com/je1fnX Tallinnan ympäriltä. Radat ja maantiet ovat suurin piirtein kohdallaan, mutta mihin on sijoitettu lentokentän merkki! Se on jossakin n. 2 kilometriä oikealta kentältä koilliseen, jossakin Lasnamäen takana Mustakiven, Priislen ja Kuristikun kaupungin osien tienoilla.

Jo silloin 1990-luvun alussa oli aika lapsellista yrittää tehdä tämänkaltaisia karttaharhautuksia, mutta Neuvostoliitto sairasti paranoidisuutta aivan loppuun saakka. Luonnollisesti Tarton lähellä ollutta Raadin lentokenttää ei oltu merkitty karttaan lainkaan, siellä kun oli merkittävä ilmavoimien tukikohta.
kuva 08.03.2016 10:03 Joni Lahti  
  Tartto oli virallisesti neuvostoaikana ulkomaalaisilta suljettu kaupunki Raadin suuren lentotukikohdan vuoksi, mutta kun keväällä 1990 olin seminaarissa, joka pidettiin tuomiokirkon raunioissa, saimme kuljeskella kaupungissa aivan vapaasti. Kaupungilla liikkui myös runsaati neuvostoilmavoimien sotilaita vaalean siniset laatat kauluksissaan. Punailmavoimien yksiköt poistuivat Raadilta vuonna 1992 Neuvostoliiton loputtua vuonna 1991.

Tukikohta oli nimenomaan raskaiden, strategisten pommikoneiden kotipesä, keihäänkärki lännessä. Vuosikymmenien ajan maaperä saastui maahan valutetusta kerosiinista. NL:ssa ei oltu tarkkoja näissä asioissa eikä maassa ollut virallisesti ympäristöongelmia lainkaan. Tarina kertoo, että virolaiset porasivat Raadin maaperästä puhdasta kerosiinia, mutta liekö sitten vain tarinaa.
kuva 06.03.2016 21:34 Joni Lahti  
  Koidulan oikorata ja raja-asema valmistuivat vuonna 2011. Uusi linja näkyy kuvassa pohjois-etelä -suuntaisena kaarena maastossa. Se tulee Valga-Petseri -radalle Piusan aseman itäpuolella. Asema on jälleen matkustajakäytössä. Myös vanha linja Tartosta Petseriin näkyy Valgan radan pohjoispuolella. Petserin asema jää valkoisen valtakunnan rajan itäpuolelle.

Google -kuva: http://tinyurl.com/huu5efu
kuva 05.03.2016 15:09 Joni Lahti  
  Keväällä 1976 esitelty Volvo 340 Varomaticin remmivariaattori sijaitsi taka-akselin etupuolella. Se oli Daf 66:n modernimpi seuraaja. Kummallekin vetopyörälle oli oma remmijärjestelmänsä. Runsaasti polttoainetta kuluttavan ja hitaasti reagoivan Variomaticin rinnalle tuli normaali käsivalintainen vaihteisto vuodelle 1979.
kuva 05.03.2016 14:57 Joni Lahti  
  Jessoilan läpimurtotaistelu käytiin 25.-26.8.1941. Hyökkääjinä olivat 11. Div JR50 ja JR29. Maasto tällä Säämäjärven ja Sotjärven välisellä kannaksella on soinen ja pieniä järviä täynnä. Ratakin kiemurteli maaston vuoksi mutkia tehden. Itse taistelu oli raju ja viholliselle tappiollinen. Kannakselle syntyi runsaasti sotaromua, kaatuneita vihollisia oli paljon ja vankeja saatiin runsaasti. Tie oli auki Pääsään ja edelleen Petroskoihin.

Pari SA-kuvaa syyskuulta 1941. Kuvassa http://vaunut.org/kuva/96780 9.9.1941 toimii suomalainen Gd 37647 joukkojen muonitusvaununa eli ainakin tuohon saakka suomalainen juna oli päässyt. Toisessa kuvassa http://vaunut.org/kuva/96779 15.09.1941 nähdään Jessoilan pysäkki, jonka toimisto on perustettu venäläiseen tavaravaunuun.
kuva 05.03.2016 10:35 Joni Lahti  
  Huikean hieno kuva! Näyttää myös siltä, että ajolanka hehkuisi punaisena. Liekö Marsu kiihdytellyt liikaa?
kuva 28.02.2016 19:55 Joni Lahti  
  Pahus, kun kommenttiini jäi pari virhettä, enkä pääse muokkaamaan... Miksi muokkaus ei aina ole mahdollista, joskus on??
kuva 28.02.2016 16:25 Joni Lahti  
  Kieliasussa. On myös erkoisia piirteitä. Sana ensimmäisen on kirjoitettu muotoon ensimäisen. Partitiivimuodoissa on myös vanhoja piirteitä. Sanasta vihreää on kaksi versiota; viheriätä ja viheriää. Myös sana valkoista on vanhahtavassa muodossa valkeaa.
kuva 28.02.2016 15:16 Joni Lahti  
  Aivan kuten Ilkka ehti jo kertoa, kuvassa on venäläisvalmisteinen O-sarjalainen, sen k versio. Sarjaa tehtiin vuosina 1890-1928. Virossa veturityyppiä käytettiin vuosina 1900-1941 ja myöhemmin vuodesta 1944 aina 1960-luvulle (Wikipedia). Veturi oli tavarajunien 0-4-0 tyyppinen veturi. Sen sn oli 55 km/h.

Sivulla http://tinyurl.com/gu5m5mh on kuva sekä v- että k-versiosta. K versio kuvattu vuonna 1920. Ottamalla suuren kuvan k-versiosta käyttöön, näyttää siltä, että numero olisi 130 tai 138 tai jopa 133!
kuva 23.02.2016 13:15 Joni Lahti  
  Selvitin tämänkin kuvan taustaa lisää. Tässä tuotiin todellakin kaatuneita ja haavoittuneita rintamalta. Vasemmalla maastossa seisova siviili valkoinen lippis päässään voisi olla Aku Korhonen alias Lapatossu matkalla rintamalta takaisin. Hän kävi nimittäin näihin aikoihin tällä härvelillä viihdytyskiertueella etulinjoilla.

Reinon viesti tuolla linkissä vahvistuu vielä lisää siitä, etteivät nämä junakuvat ole TK-miesten ottamia. Ovat sen verran huonoja eivätkä täytä propagandalle asetettuja ehtoja. Ovat kuitenkin aitoja ja siksi mielenkiintoisia.
kuva 23.02.2016 13:03 Joni Lahti  
  Selvitin kuvan taustaa vielä lisää. Kuvassa sanotaan Aku Korhosen alias Lapatossun olleen tulossa viihdyttämään etulinjan miehiä. Olikohan tuo valkoinen lippis päässään istuva siviili olla Lapatossu?
kuva 22.02.2016 16:29 Joni Lahti  
  Mielenkiintoinen kysymys on, onko tämä kuva sittenkään TK-miehen ottama? Tiedotuskomppaniat perustettiin vasta jatkosotaan ja ne toimivat Kalle Lehmuksen rautaisessa johdossa määrätietoisesti ja kurinalaisesti. Juttuja sensuroitiin ainakin tuhat. Toiminnan tarkoitus ei ollut dokumentoida, vaan tuottaa mielikuvia ohjaavaa aineistoa, propagandaa.

Sodan alkuvaiheessa pyrittiin luomaa kuvaa voittoisasta ja vaatimattomasta korpisoturista. Tässä kuvassa näkyy myös tappio, joka ei tietenkään ollut hyvä kotirintaman silmille. Ainakin nuo kaksi soturia ovat olleet jo muilla rintamilla. Muutenkaan tuo härveli ei luonut mitenkään positiivista kuvaa edistyneestä teknologiasta. Vaunu on improvisoitu rakentamalla alustalle lava metsästä kaapatuista puista ja sahatuista lankuista. Tai sitten tällä tahdottiin korostaa korpisoturin omatoimisuutta ja kekseliäisyyttä.
kuva 14.02.2016 14:51 Joni Lahti  
  Vielä kuva sillasta asemasodan aikoihin 1942-44. Tästä näkyykin hyvin toisen tornin vauriot. Sillan kannella näyttää kulkevan kuorma-auto http://tinyurl.com/ztl5mac

Suomen Sotahistoriallisen Seuran sivulla sanotaan, että "kun suomalaiset hyökkäsivät Syvärille 1941, yrittivät venäläiset hävittää sillan. Saivat ainoastaan toisen nostotornin räjäytettyä, muuten silta oli ylityskunnossa."
kuva 14.02.2016 14:42 Joni Lahti  
  Kun kuvaa katsoo tarkemmin, niin vasemmalla ollut torni muodosti käpertyneen romukasan. Luulin sitä ensin jonkinlaiseksi pastapainojärjestelmäksi. Hyvä korjaus.
kuva 06.02.2016 09:31 Joni Lahti  
  Pikkupoikana kuvittelin, että aikuisena olen arkipäivisin veturinkuljettaja ja viikonlopulla mäkihyppääjä. Kumpikin visio meni metsään. Ehkä se oli kanssaeläjien onni.
kuva 05.02.2016 19:04 Joni Lahti  
  Tässä esimerkki ajan katukilven tekstistä Helsingissä. Nimien järjestys oli tämä:

БРЕДГОРДСКАЯ УЛ
LAUTATARHANKATU
BRÄDGÅRDS GATAN

Venäjän kielinen nimi oli selvästi ”väännös” kadun ruotsin kielisestä nimestä. Kuva alkuperäisestä kilvestä http://vaunut.org/kuva/78617
kuva 05.02.2016 10:13 Joni Lahti  
  Ei se voi olla siniristilippu kansallislippuna, sillä Suomen suurruhtinaskunnalla ei ollut omaa lippua lainkaan. Veikkaan, että tangossa liehuu pursiseuran lippu. Topelius esitti Suomen lipun väreiksi sinistä ja valkoista jo vuonna 1854. Sinivalkoiset värit tulevat myös Venäjän lipun sinivalkoisista ylimmistä osista. Pursiseuran lippu on saanut inspiraationsa Pieterin Keisarillisen pursiseuran lipusta. Suomun kansallislipuksi siniristi tuli asetuksella vasta 29.5.1918.
kuva 04.02.2016 18:18 Joni Lahti  
  Suomen suuriruhtinaskunnalla ei ollut omaa vahvistettua lippua vaan eri yhteyksissä ja ajankohtina oli käytössä erilaisia lippuja. Usein miten kysymykseen tuli Venäjän trikolori vuosina 1883-1917. Siksi tuossa liehuu Venäjän lippu. Vaakuna Suomella sen sijaan oli, musta Venäjän kotka, jonka keskellä oli leijona vaakuna.

Venäjän trikolorin historiasta kerrotaan, että kun Pietari Suuri vieraili Alankomaissa 1697 ja Alankomaiden lippu teki häneen vaikutuksen. Värit menivät vain uuteen järjestykseen. Pietari otti trikolorin kauppalaivojen käyttöön. Toiset sanovat, että värit tulevatkin Moskovan vaakunasta.

Panslavistinen konferenssi Prahassa 1848 päätti ottaa slaavien yhteisiksi väreiksi valkoisen, punaisen ja sinisen. Venäjän trikolori otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1883. Keisarin lippu sai värit musta-oranssi-valkoinen. Nykyään slaavien värit ovat myös Tšekin, Slovakian, Serbian, Kroatian ja Slovenian lipuissa.

Sanotaan myös, että sini-valkoiset Suomen lipun harjoitelmat alkoivat siten, että Venäjän lipusta poistettiin alin väri eli punainen. Saatiin lippu, jossa alaosa oli sininen ja yläosa valkoinen. Tosin nykyisen Suomen lipun kaltainen siniristilippu tuli ensimmäisenä käyttöön pursiseura Nyländska Jaktklubbenin seuralippuna jo alkaen vuodesta 1861 varustettuna Uudenmaan läänin vaakunalla yläkulmassaan. Sen esikuvana oli Pietarin Keisarillisen pursiseuran samanlainen lippumalli.
kuva 03.02.2016 13:29 Joni Lahti  
  Paikallinen taksitolppa.
kuva 30.01.2016 20:36 Joni Lahti  
  Ruotsalaisten käyttämä standardi on kätevä, kun lasketaan päivämäärien välistä eroa allekkain. Lainaaminen toimii.

PS. Näin on tietenkin vain silloin, jos joku vielä viitsii laskea kynän ja paperin avulla.
kuva 30.01.2016 09:44 Joni Lahti  
  Saksalaiset käyttävät ICE -junasta lempinimeä Tunnel-Tampon. Hm, sopiva tai ei.
kuva 29.01.2016 21:05 Joni Lahti  
  Alkuperäinen Pietarin Suomen aseman rakennus valmistui vuonna 1870. Sen oli suunnitellut arkkitehti Pjotr Kupinski. Tämä kuva on otettu todennäköisesti ennen vallankumousta 1917 http://tinyurl.com/zlmc5cr
kuva 29.01.2016 12:28 Joni Lahti  
  Tallinnan Lenin tänään http://www.chaplin.ee/fotod/Peata%20Leni​n.jpg Pysti on saanut nimen "Hyvästi 20. vuosisata". Kertoo paljon muutoksesta.
kuva 28.01.2016 21:20 Joni Lahti  
  Sama veturi Kuopion konepajalla silloin joskus http://vaunut.org/kuva/82626
kuva 28.01.2016 18:52 Joni Lahti  
  Kuinkahan monta Lenin-sedän patsasta on vielä pystyssä? Tallinnan hauska Lenin kaadettiin vallankaappausviikon lopulla elokuussa 1991. Se katosi johonkin, kunnes se löytyi Pärnusta päättämänä ja kädettömänä.

Tallinnan Leninissä hauskaa oli se, että kun sitä katsoi tietystä kulmasta, muodosti toinen käsi ikään kuin ”erektiokulman”. Sille käytiin tirskumassa, jopa hyvinkin virallisten tahojen kanssa.

Ko. Austin oli ilmeisesti konekivääriversio eli torni oli silloin kk-torni.
kuva 27.01.2016 18:39 Joni Lahti  
  Korjataan siis muotoon: ensimmäinen VR:n veturi.
kuva 27.01.2016 16:58 Joni Lahti  
  Mielestäni Sr3 voisi kantaa lempinimeä "Verneri" Werner von Siemensin mukaan, koska tämä on ensimmäinen Siemes -veruri Suomessa. Oikein lämmöllä tällä väritykellä veturia voisi kutsua nimellä "Viher-Verneri".
kuva 26.01.2016 15:33 Joni Lahti  
  Jostain syystä kuvasta nousee mieleen Dm4.
kuva 17.01.2016 19:21 Joni Lahti  
  Tarina alueen nimen synnystä kertoo että "rovasti, joka tuli Heikkilänmäeltä eli Kaanaanmaalta asumatonta taivalta ja kun kohtasi sitten melko tiheästi asutun paikan niin sanoi, että nythän me tultiin oikein Kapernaumihin, mikä tarkoitti jo lähes paratiisimaista paikkaa maan päällä...."

Lainaus Kapernaumin kyläyhdistys ry:n sivuilta. Takuuseen en mene tarinan todenperäisyydestä.
kuva 08.01.2016 22:11 Joni Lahti  
  Selvisihän tuo italialainen leveys 1445 mm, joka on saatu standardista 1500 mm mitattuna kiskojen keskikohdasta! Mitta on siten "Italian puolitoista metriä". Näinhän "Italian metri" 950 mm on myös syntynyt. Hyvä lisäys Eljas. Gádizin kohdalla lähteessä oli heiluntaa, mutta totta on tuo 1668 mm.
kuva 08.01.2016 22:03 Joni Lahti  
  Näin komea oli Rakveren eli Wesenbergin vanha rautatieasema, joka tuhoutui sodan jaloissa http://tinyurl.com/jksw9fa
kuva 08.01.2016 18:57 Joni Lahti  
  Alkuperäinen asemarakennus vuodelta 1870 tuhoutui viime sodassa. Tämä stalinististyylinen kivirakennus valmistui joskus 1950-luvulla. Tyhjillään ollutta rakennusta kaupiteltiin vuonna 2001 ja se on nyt yksityisomistuksessa kuntoon korjattuna.
kuva 08.01.2016 15:34 Joni Lahti  
  Tämä on hyvä maalauskaavio. Siinä tarjotaan väriä eikä vain kalpeutta.
kuva 08.01.2016 15:30 Joni Lahti  
  Tein yleissilmäyksen Euroopan raitioteiden raideleveyksiin. Tavanomaisten 1000/1435/1524 mm sekä Leipzigin ja Sofian poikkeusten lisäksi on muutamia muitakin harvemmin käytettyjä raideleveyksiä.

Kapein on listalla Sveitsiläisen hotellin rata 800 mm. Seatonin museoradalla leveys on 835 mm. 900 mm. ratoja on mm. Lissabonissa ja Linzissä. 914 mm (3 jalkaa) ratoja löytyy Britanniasta erityisesti ns. laituriradoilta sekä mm Sollérista Espanjassa. Sardinian Sassarin raitiotie on 950 mm eli vanha ”Italian metri”. Tuttu 1067 mm (3 ja puoli jalkaa) on tietenkin mm. Tallinnan raitotien raideleveys. Uniikkeja ovat ainakin Torinon 1445 ja Gadizin 1600 mm (tai 1,668 mm ??), joiden tausta on ”hämärä”.

Listassa voi olla vielä korjattavaa. Muualla maailmassa saattaa olla vielä muitakin leveyksiä, pitää vielä katsoa.

Ps. Onhan tietenkin vielä 1100 mm Brandenburgissa ja Brauchscheigissa.
kuva 04.01.2016 20:36 Joni Lahti  
  Mielenkiintoinen tapaus on myös Sofian raitiotiet kaksine raideleveyksineen ja duaaliratoineen, jossa raideleveydet ovat 1009/1435 mm. Keskustelua 1009 millin erikoisesta historiasta käytiin kuvan http://vaunut.org/kuva/28221 yhteydessä.
kuva 03.01.2016 15:25 Joni Lahti  
  Tallinnasta on kerrottavissa raitiovaunuliikenteen historiasta melko tuntematon vaihe, höyryvetoinen leveäraiteinen (1524 mm) raitotie. Kysymys oli todella raitiotiestä ja -vaunuista.

Linja valmistui vuonna 1915 tehtaan tarpeisiin. Rata lähti Telliskivi kadulta ja kulki Balti-Vene tehtaalle Kopliin n. 4,5 km pituisena. Rata oli täysin erillinen vanhasta hevosraitiotiestä.

Kalustoksi hankittiin Pietarista 13 raitioteiden höyryveturi ja 27 vaunua. Vain kolme veturia kelpasi kuntonsa puolesta käyttöön. Tilalle hankittiin kaksi suurempaa venäläistä höyryveturia vuodelta 1915. Käyttöön saatiin myös Dvigatelin kuusi umpivaunua ja kaksi avovaunua.

Radan suurin ongelma oli Sitsin mäki, jota Pietarin pienet höyryveturit eivät jaksaneen nousta täydellä kuormalla. Kuormia rajoitettiin ja liikennejärjestys mäessä määrättiin turvalliseksi vuorotteluksi. Kaluston kunto oli heikko ja onnettomuuksia mäessä pyrittiin näin välttämään.

Rata hiljeni sodan aikana, sillä tehdas evakuoitiin. Matkustaja katosivat linjalta. Rata elpyi vasta vuonna 1926, jolloin linjalle oli asettaa vain kolme höyryveturia, kaksi bensiinivaunua ja 10 perävaunua. Se ei riittänyt tarpeisiin. Erilaisten vaiheiden jälkeen rata joutui kaupungin haltuun, mutta kalusto oli tehtaan. Joitakin vanhoja hevosraitiotien vaunua muutettiin moottorivaunuiksi. Lopulta kaupunki päätti syksyllä 1931 muuttaa radan 1067 mm radaksi, kalusto palasi tehtaalle.

Kuvat Kolomnan tehtaan höyryveturista n:o 13  vuodelta 1904 http://tinyurl.com/pdey4fg ja
höyryveturin vetämä kokoonpano http://tinyurl.com/ots2n3b 
kuva 02.01.2016 18:55 Joni Lahti  
  Kaikki klubitkin tulisi kieltää!
kuva 02.01.2016 18:48 Joni Lahti  
  Hypoteettinen kysymys kuuluu: Jos höyryveturibuumi iskisi Suomeenkin ja joitakin vanhoja rautahepoja lähtisi liikkeelle, olisiko meillä vielä "höyrykuljettajia", joilla on lain ja asetuksen säätämät kvalifikaatiot kunnossa?
kuva 02.01.2016 18:30 Joni Lahti  
  Klubi piristää – Klubb piggar upp - Turussakin http://tinyurl.com/nn9latz
kuva 30.12.2015 11:34 Joni Lahti  
  Mehis Helmen mukaan Suomesta Naissaareen vuonna 1915 tuotu veturi nr. 1 oli Hyvinkää-Karkkila -radalta. Veturi oli valmistunut Tampellalla vuonna 1907 numerona 124. Miksi Suomesta? Siksi, että vuoden 1914 jälkeen oli melkoisen vaikeaa saada vetureita mm. Saksasta. Veturi oli siis 0-3-1 tyyppinen tankkiveturi, jonka paino oli 14,5 tonnia. Tehoja oli 90 hp ja tulipinta 25,2 m2. Veturin kyljessä oli merkinnät E.V. N:o 4 NAISSAARE KOMMANDANTUUR. Veturi poistettiin käytöstä vasta vuonna 1944.

Sekä Helsingin että Tallinnan suojaksi rakennettiin merilinnoitusten lisäksi myös maalinnoitukset, Helsingin suojaksi kaksi puolikaaren muutoista ketjua – Viaporin maalinnoitus - ja Tallinnan suojaksi linnoitusjärjestelmä, jonka osana linnoitusrautatie toimi. Viron mantereella oli myös tykistöasemat merelle maihinnousun torjumiseksi mm. Suurupissa, Kakumäellä ja Viimsissä. Näillä oli tarkoitus sulkea Tallinnan lahti. Muutoin Tallinnaa ympäröivän linnoitusvyö oli tarkoitettu torjumaan maahyökkäykset kuten Viaporin maalinnoituksenkin.

Suurin ero oli siinä, että Tallinnassa rakennettiin erillinen linnoitusrautatie järjestelmän tueksi, Helsingissä ei vastaavaa tehty. Linnoitusrata oli kytköksissä valtakunnalliseen kapearaideverkkoon, joten kuljetusten järjestämien sujui jouhevasti. Tällaisia kontaktipisteitä olivat mm. Nõmmen ja Männikun asemat. Niiden lähettyvillä sijaitsi suuria ammusvarikoita, joka nykyisin olisi äärimmäisen vaarallinen ajatus.

Tallinnan linnoitusratojen kokonaispituus suurimmillaan vuonna 1919 oli 244,7 km. Runsas kalusto oli nimenomaan linnoitusjärjestelmän käytössä. Mukaan kuului tavaravaunujen lisäksi myös henkilövaunuja.
kuva 28.12.2015 22:07 Joni Lahti  
  Tuo teollisuusrakennus taustalla on vanha Tallinnan sähkölaitos, Elektrijaam sekä kaasulaitos, Gaasijaam. Vertailukuva vuodelta 2011, jolloin raiteet oli jo purettu: http://tinyurl.com/jhp7rfn
kuva 28.12.2015 21:32 Joni Lahti  
  Naissaaren (samoin Aegnan saaren) kapearaiteisen (750 mm) ratajärjestelmän synty liittyy vahvasti Venäjän keisarikunnan suureen suunnitelmaan Pietarin puolustamiseksi eli Pietari Suuren merilinnoituksen rakentamiseen vuosina 1912-1917. Saaret kuuluivat Porkkala-Tallinna puolustuslinjaan kuten Suomen puolella mm. Kuivasaaren linnoitus. Ilman linnoitushanketta Viron saarilla tuskin olisi ratoja.

Pääpatterit rakennettiin Naissaaren länsirannalle sekä saaren pohjoiskärkeen. Myös itä- ja etelärannalla oli asemia, mutta niiden merkitys oli vähäinen. Itärannalle suojaan hyökkääjiltä rakennettiin satama, josta ratalinjat lähtivät pohjoiseen ja etelään. Päälinja kulki saaren itäpuolella suojassa lännestä tulevaa vaaraa vastaan. Syöttölinjat päälinjasta läntisille patteriasemille rakennettiin saaren yli ja pienet haarat muille asemille.

Saarenmaalle tuotiin aluksi kaksi veturia. Ensimmäinen oli uusi O. & Koppelin valmistama 0-3-0 veturi ja toinen 0-3-1 Tampellan rakentama tankkiveturi Suomesta. Vaunut olivat 5 tonnin kantoisia 2-akselisia vaunuja, 8 tonnin kantoisia telivaunuja ja 10 tonnin kantoisia telillisiä tavaravaunuja. Koko ratasysteemin tarkoitus oli kuljettaa kulutustavaraa eli ammuksia pattereille ja huoltaa niitä. Rataa oli kaikkiaan 37,7 km, joka on paljon yhdelle pienelle saarelle. Myös mantereella oli merkittävä merilinnoituksen rataverkosto. Kuva tästä löytyy http://vaunut.org/kuva/36035 Mantereen linnoitusradat linkkasivat muun 750 mm järjestelmän kanssa. Tarkoitus oli kuljettaa materiaalia mantereen varikoille ja varikoilta sekä satamaan.

Ensimmäisen tasavallan aikana purettiin Naissaarelta tarpeettomana 14,2 km rataa ja jäljelle jäi vain 23, 5 km. Jäljelle jäi satamasta pohjoiseen ja etelään kulkevat linjat ja joitakin poikittaista haaroja länteen. Neuvostoaikana saarta varusteltiin jälleen sotilastarkoitukseen. Tärkein muutos ratajärjestelmään oli saaren keskiosaan perustettu miinavarikko. Ratojen pituutta vähennettiin, mutta kuljetustarvetta tuli lisää miinojen kuljetuksen ja laivaston muiden tarpeiden vuoksi. Nykyään saarella on ajokelpoista rataa satamasta etelään Männikuun ja länteen miinavarikolle ehkä noin reipas 10 km, yksi TU6A veturi ja pari vaunua. Nämä vain turisteja varten.
kuva 27.12.2015 22:13 Joni Lahti  
  Tämän Lokomotivbau-Elektrotechnische Werke (LEW):n valmistaman sarjan BR 155 (ex DR 250) veturit ovat saaneet vitsikkäiltä saksalaisilta useita lempinimiä mm. Stasi-Container, Kabel-Container, Kommissbrot, Aquarium ja Oma (=isoäiti, mummo - vain 001).
kuva 23.12.2015 19:28 Joni Lahti  
  Tämä ex-SAR veturi sarjasta 25NC on nykyisin Uudessa Seelannissa tallessa. Sarjan vetureista 3401-3411 rakensi North British Locomotive Company (NBL) Skotlannissa ja numerot 3412-3450 Henschel and Sohn (Saksassa?). Sarjan rakentaminen alkoi vuonna 1953. Kuvassa oleva yksilö on siis Henschel and Sohnin rakentama. Lisää tietoa löytyy sivulta https://en.wikipedia.org/wiki/South_Afri​can_Class_26_4-8-4

Näin on, jos uskomme webistä irtoavaa tietoa. Ja vielä:

OIKEIN HYVÄÄ JOULUA!
kuva 22.12.2015 19:35 Joni Lahti  
  Jäljitin veturin tietoja ja tulin siihen tulokseen, että kuvassa oleva 3432 on 25NC sarjan 4-8-4 veturi 42":n eli 1067 mm raideleveydellä. Mahtaako pitää paikkansa?
kuva 22.12.2015 15:02 Joni Lahti  
  Kyllä, tuo juttu nimen omaan. Kaikki tunnukset on maalattu yli eikä kuvasta voi yksilöidä vaunua. Vieressä näyttäisi olevan läten penkki.
kuva 21.12.2015 17:25 Joni Lahti  
  Maaliskuussa 2000 kirjoitti Ärileht jutun suomalaisten Juhani Tammisen ja Mauri Hakasen yrityksestä perustaa lättähattuun kapakka Tallinnan Merekeskuksen pihaan. Miehet veivätkin trailerin kanssa lautalla lätän lahden yli, mutta keskikaupungin hallitus ei antanut lupaa aloittaa toimintaa. Oliko se juuri tämä yksilö?

Siitä, mitä sitten tapahtui, ei ole tarkkaa kuvausta. Juhani Tamminen totesi silloin, että jos ei muuta, niin lättä viedään takaisin Helsinkiin, jossa se otetaan vastaa mielihyvin uniikkikappaleena. Suomessa oltiin sitä mieltä, että lättä myytiin Viroon. Saattoi ollakin näin. Joka tapauksessa yksi DM7 on Virossa ainakin piipahtanut jollei peräti jäänytkin.
kuva 20.12.2015 22:01 Joni Lahti  
  Kuvan veturi oli valmistettu Tšekkoslovakiassa vuonna 1957 ČKD:n (Českomoravská Kolben-Daněk) tehtailla ja oli identtinen tšekkiläisen luokan 705.9 veturien kanssa. Neuvosliitossa TU3 -veturien merkitys jäi vähäiseksi.

Veturisarjasta tiedän vain sen, että se oli dieselsähköinen, moottori oli 350 hp:n 12V170DR ja että sen sn oli 50 km/h.

Tämä veturi ei operoinut koskaan Virossa. Veturi palveli Neuvosto-Liettuassa kotipaikkanaan Panevėžys vuosina 1957-72 ja sen jälkeen Leningradin lasten rautatiellä. Viroon se tuotiin vuonna 1990 Lavassaaren museoon.
<<   >>