![]() |
13.06.2014 12:15 | Joni Lahti | ||
Todella hieno! Jännä juttu on tuo tunnus valkea lintu vihreällä/sinisellä pohjalla VALGA -nimen yläpuolella. Tunnus toistuu monessa yhteydessä mm iskulauseen "1 linn, 2 riiki" yhteydessä. Virallinen kaupungin vaakuna on kuitenkin musta/valkoinen miekkakäsi vihreällä pohjalla http://tinyurl.com/napjdg8 Onkohan virallinen tunnus liian sotainen? |
||||
![]() |
06.06.2014 10:27 | Joni Lahti | ||
Lähteen mukaan kysymyksessä on asemakaava, näin myös muiden taajamien kohdalla. Tosiasissa nämä kartat ovat hyvin viitteellisiä eivätkä nykykäsityksen mukaan ole asemakaavoja. Käytin kuitenkin lähteen käyttämää termiä. | ||||
![]() |
04.06.2014 20:57 | Joni Lahti | ||
IFA = Ivar Frithjof Andresen, hauska yhteensattuma sinänsä. | ||||
![]() |
04.06.2014 20:52 | Joni Lahti | ||
Jälleen pommikonejuna! | ||||
![]() |
03.06.2014 15:36 | Joni Lahti | ||
IFA ei ollut oikeastaan mikään automerkki. Lyhenne IFA tuli sanoista ”Industrieverband Fahrzeugbau”. Sillä tarkoitettiin DDR:n ajoneuvorakentajien ja kombinaattien yhteenliittymää, tai liittoa, joka toimi valtion yleisten koneiden, maatalouskoneiden ja kulkuneuvojen ministeriön (obs! tyypillinen sosialistinen nimi) alaisena. IFA -nimen alla myytyyn länteenkin erilaisia vempeläitä eri tehtailta traktoreista kuorma-autoihin. Raideliikennevälineiden valmistajia varten toimi vastaava yhteisorganisaatio ”Vereinigter Schienenfahrzeugbau der DDR”. Organisaation valmistuskilpiä http://tinyurl.com/n9xp64f näkyi myös neuvostokalustossa. |
||||
![]() |
28.05.2014 11:13 | Joni Lahti | ||
Vertailukuva maalauskaaviosta. Kuvassa EP20 veturi kolmen kaksikerrosvaunun kanssa maalattuna uuteen kaavioon http://tinyurl.com/o3zfedr - Oikeastaan aika hyvännäköinen kokonaisuus. | ||||
![]() |
27.05.2014 20:24 | Joni Lahti | ||
2305 "Mulgi Ekspress" jälleen kuvassa! | ||||
![]() |
26.05.2014 17:55 | Joni Lahti | ||
Minusta tämä maalauskuvio on tyylikäs, tyylikkäämpi kuin VR:n nykyinen valju valkoinen/vihreä kaava. | ||||
![]() |
26.05.2014 10:50 | Joni Lahti | ||
Ylen arkistosta löytyy uutinen, joka koskee tuota taustalla olevaa GUN nimistä pikkulaivaa: ”Sipoon Storörenin edustalla makaava romulaiva Gun poistetaan vuoden 2000 kevättalvella. Aluksen hinaaminen hajottamolle maksaa noin 150 tuhatta. Summasta Sipoon kunnan maksettavaksi lankeaa 75 tuhatta markkaa. Ympäristökeskuksen toivotaan avustavan toisella mokomalla. Gun on ruostunut Storörenin edustalla jo parikymmentä vuotta. Kunta on useaan otteeseen yrittänyt saada aluksen poistetuksi. Romuttamolle vienti kaatui edellisen omistajan vastustukseen.” Kuvan oton jälkeen laiva on liikkunut ehkä vuoden pari. Kysymyksessähän ei ollut nimestä huolimatta mikään tykkilaiva! |
||||
![]() |
26.05.2014 00:00 | Joni Lahti | ||
Tässäkin vanhassa asemakaavassa näkyy Nokian kapearaiteisen reitti https://vaunut.org/kuva/92279 | ||||
![]() |
24.05.2014 22:56 | Joni Lahti | ||
Kiitos Olli selkeästä kuvauksestasi. Ymmärsin ilmiön periaatteen etenkin talvisissa oloissa. Tuota katkaisuongelmaa tasavirrassa en oikein oivalla. Onko siinä ongelmana jännitteen purku? Itselläni ei ole mitään kokemusta tasavirralla suuremmilla vehkeillä kuin taskulamppu! No, ehkä putkiradiot ja -TV:t... Toinen asia, joka ei liity sinänsä rautateihin, on tasavirtaverkkojen rakentaminen kuluttajille esim. 1500 V. Mikä siinä ideassa on pointti? |
||||
![]() |
24.05.2014 20:38 | Joni Lahti | ||
Linkissä http://tinyurl.com/k3clvnk näkyy hyvin hurjasti kipinöivät venäläisen sähköjunan virroittimet. Mahtaako syy ilmiöön johtua pakkasesta? | ||||
![]() |
24.05.2014 11:52 | Joni Lahti | ||
Näin on. Tio mil on tuttu sanonta autoilussakin. | ||||
![]() |
23.05.2014 19:17 | Joni Lahti | ||
Olen ihmetellyt vanhaa Ruotsin tuuma, joka on vain 24,74 mm kun brittiläinen tuuma on 25,4 mm. Onko ruotsalaisilla pienemmät peukalonjäljet kuin briteillä? Tästä syystä kolme jalkaakin on Ruotsissa vain 891 mm se brittiläisittäin on 914 mm. Ruotsalainen pituusmittajärjestelmä oli muutenkin omalaatuisensa: - 1 peninkulma (mil)= 36 000 jalkaa = 10 689 m - 1 virsta (verst) = ruotsalaisittain 2672 m, suomalaisittain1069 m - 1 syli (famn)= 3 kyynärää = 6 jalkaa = 1,781 m - 1 kyynärä (aln) = 1/3 syltä = 2 jalkaa = 24 tuumaa = 0,594 m - 1 jalka (fot)= 12 tuumaa työmittana = 10 tuumaa kymmenysmittana = 0,297 m - 1 kortteli (qvart) eli vaaksa = 1/4 kyynärää = 1/2 jalkaa = 0,148 m - 1 tuuma (tum) = 1/24 kyynärää = 2,474 cm - 1 linja (linje)= 1/12 tuumaa = 2,06 mm Venäläinen virsta oli 1066,8 m ja tuuma brittiläisittäin 25,4 mm. Venäläinen linja oli 1/10 tuumaa, josta tulee kuuluisa mitta ”kolme linjaa” 7,62 mm. Takaisin Ruotsiin, jossa erilaisia raideleveyksiä löytyi moneen lähtöön. Kävi jopa niin, että kalustotilauksessa menivät tuumat sekaisin ja seurauksena syntyi omalaatuinen leveys 1093 mm. Vuonna 1864 tehtiin Köping – Uttersberg rata, jonka piti olla yhteensopiva norjalaisperäisen 3,5 jalan radan (1067 mm) kanssa. Käännetyksi mitaksi annettiin 3,59 Ruotsin jalkaa eli 1066 mm. Vaunujen rakentaja Carlsdal och Arboga ymmärsi asian oikein, mutta veturitoimittaja Munktell sössi mittojen kanssa niin, että tilaus tulkittiin arvoksi 3,59 brittiläistä jalkaa eli 1094 mm! Hommahan ei toiminut. Halvimmaksi ratkaisuksi tuli se, että kannatti muuttaa neljänkymmenen vaunun ja muutaman kilometrin radan raideleveyttä kuin muuttaa kolmen veturin mittoja ja pitää aiottua leveämpi raideleveys. Väg- och Vatten sanoi leveydeksi 3,68 ruotsin jalkaa eli 1093 mm. Vuonna 1870 Väg- och Vatten 1870 väitti, että rata olisikin tehty Ruotsin jalkojen mukaan 3,5 jalkaa eli 1039 mm ja kuviteltiin, että rata oli sama kuin Norjan 3,5 jalkaa! Samanlainen hölmöily tapahtui myöhemmin Österströmin radalla, mutta se koski vain yhtä veturia, joka muutettiin sopivaksi. Että sellaista sekoilua Ruotsissa, vähän niin kuin Ranskassa nyt. |
||||
![]() |
21.05.2014 19:28 | Joni Lahti | ||
Näyttää kovasti siltä, että tämä on Ruotsin kolmen jalan radan lättä? | ||||
![]() |
21.05.2014 19:07 | Joni Lahti | ||
Kysymykseen ”Speisewagen mit Stromabnehme” löytyi runsaasti vastauksia. Pääasiallinen syy on omaan virroittimeen ravintolavaunun katolla ollut se, ettei kaikissa tilanteissa ole saatu virtaa veturin kautta, asemilla seisoskelu ilman veturia tai vaihtotyö dieselveturilla. Matkaeväät on kuitenkin pitänyt olla joko lämpiminä tai sitten kylminä jääkaapissa. | ||||
![]() |
21.05.2014 13:25 | Joni Lahti | ||
Mutta siinähän kiitää itse "Mulgi Ekspress"! Esikuvat DeM1 ja 2 aloittivat vuonna 1935 reiteillä Tallinna-Vinjandi sekä Tallinna-Pärnu. Myöhemmin tulivat mukaan vielä DeM3 ja 4. Lisäys: Vanhat Mulgi Ekspressin junat kulkivat tietenkin 750 mm radoilla. | ||||
![]() |
19.05.2014 00:36 | Joni Lahti | ||
Saksalaisessa alan julkaisussa ”Die Lokomotivtechnik” käsiteltiin tammikuussa 1957 atomiveturi-ideaa. Jutussa esitellään kaksi eri reaktoriratkaisua. En tiedä, miten tosissaan juttu on tehty, mutta asiaa on kuitenkin pohdittu: http://www.drehscheibe-foren.de/foren/read.php?17,4612367,page=all (Korjattu.Tämä linkki toiminee?) | ||||
![]() |
17.05.2014 15:38 | Joni Lahti | ||
Piirros mittoineen YP-sarjan moottorivaunusta: http://tinyurl.com/lxtz7ad Istuinjärjestys on 2+2. | ||||
![]() |
16.05.2014 15:46 | Joni Lahti | ||
Luulenpa, että tuossakin kohtaa joskus jotosteltiin. | ||||
![]() |
15.05.2014 22:43 | Joni Lahti | ||
3 vaihevirtaa jännitteellä 1 125 V 1000 mm radalla. | ||||
![]() |
15.05.2014 20:59 | Joni Lahti | ||
Timo, näin on. Ärilehdessä oli 15.7.2013 juttu, jossa sanottiin, että ”Elektriraudtee kutsub kõiki huvilisi osalema nimekonkursil, kus valitakse välja nimed, mis pannakse uutele rongidele.” Se oli siis kutsu kaikille kiinnostuneille osallistua junien nimikilpailuun. Tässä vaiheessa jo kahdeksalla yksiköllä oli nimi, joten tämä kutsu koski loppuja junia. Jutussa selitetään myös nimien taustaa. Miten kahdeksan nimettiin, en tiedä. Juttu täällä: http://tinyurl.com/qesbrxo Jotkut näistä ensimmäisistä nimistä tulevat vanhoista asemien lempinimistä, kuten Kegel (Keilan aseman historiallinen nimi) ja Charlottenhof (Aegviidu) jne. Kaikkiaan tämä yksiköiden nimeäminen on hieno asia. |
||||
![]() |
15.05.2014 14:20 | Joni Lahti | ||
Sorry, siis Viron Flirttien. | ||||
![]() |
15.05.2014 14:01 | Joni Lahti | ||
Tuli vielä tarkistettua noiden Viron Flirittien nimien taustoja. Vapaussodan ajoilta periytyvät nimet Pitka - Johan Pitka oli leveäraiteisen panssarijuna n:o 5:n päällikkö ja myöhemmin iso päällikkö sekä Pisuhänd, joka oli panssarijunan n:o 1:n tykkivaunu ja Kõu, joka oli n:o 4:n tykkivaunu. Pisuhand oli myös yhden panssariauton nimi. Mulgi Ekspess oli kansan antama nimi, jolla tarkoitettiin alunperin 750 mm radalla rakennettua DeM moottorivaunusarjaa. DeM1 ja DeM2 tulivat liikenteeseen vuonna 1935. Niillä ajettiin Tallinnasta Viljandiin ja Pärnuun. Ensimmäisissä on dieselsähköinen järjestelmä, 120 hv moottori ja 40 istumapaikkaa. Kahdessa viimeisessä oli 150 hv moottori. Ensimmäiset vaunut oli maalattu vihreiksi. Uudemmat DeM3 ja DeM4 tulivat liikenteeseen vuonna 1937. Ne olivat keltaisia. DeM:t pystyvät vetämään yhtä liitevaunua. Huippunopeus oli 60 km/h. Matka-aika lyheni Tallinnasta Viljandiin 5-7 tunnista kolmeen tuntiin. Kuva Mulgi Ekspressistä löytyy sivulta http://tinyurl.com/m3jvxe9 Lentav Läänlane eli DeM 31 oli leveäraiteinen moottorivaunu samoin vuodelta 1935. Se liikennöin linjalla Tallinna-Haapsalu. Vaunu oli myös dieselsähköinen ja sen voimalähde oli 240 hv 6175 CA. Istumapaikkoja vaunussa oli 88. Myös tämä pystyi vetämään yhtä liitevaunua. Huippunopeus oli peräti 100 km/h. Matka-aika Haapsaluun oli vain 1h 59 min. Kuva vaunusta löytyy täältä http://tinyurl.com/m48nhbd |
||||
![]() |
12.05.2014 16:32 | Joni Lahti | ||
:) hienosti sanottu! Elronin sivulta http://elron.ee/elron/rongidest/ löytyy hauska lista Flirttien nimistä ja numeroista sekä tietoa niiden saapumis- ja käyttöönottoajoista. Muutama esimerkki luettelosta. Sähköjunia: Lendav Läänlane (1403, ”Lentävä läntinen”), Hämarik(1319, ”Hämäryys”), Päike (1321, ”Aurinko”), Tulihobune (1323), Linda (1327, Kalevan pojan äiti), Apelsin (1324, mahtaisiko olla kuuluisan Apelsin soittoporukan mukaan?) ja Kõu (1329. ”Ukkonen”) jne. Dieseljunia: Revel (2422, Rääveli, Tallinna), Dorpat (2425, Tartto), Mulgi Ekspress (2305, kuuluisa Mulgimaan radan kapearaiteinen moottorijuna), Pernau (2313, Pärnu), Pitka 2318, ilmeisesti kontra-amaraali Johan Pitkan mukaan, Luule (2320 ”Runo”), Lembitu (2233, kansallissankarin mukaan, oli myös samanniminen kuuluisa sukellusvene) sekä Pisuhänd (2236, ”Piru”, oli myös samanniminen panssarijuna) jne. Katso lisää linkistä! Nimilista on mielestäni hyvin moninainen ja rohkea. Toivottavasti numerot menivät oikein. Onnistuisikohan Suomessa? Numerointi on hyvä systeemi, sillä 1 on sähköjuna ja 2 dieseljuna. Toinen numero ilmaisee yksikön vaunumäärään ja sitten juoksevat kaksi numeroa. |
||||
![]() |
11.05.2014 21:49 | Joni Lahti | ||
Ari, en tiedä, mikä on täsmälleen oikein, mutta toverillisesti sanoisin "aitäh info eest" tai hiukan virallisemmin "tänän sind (tai teid) (sinu/teie) informatsiooni eest". Ilmeisesti jotenkin noin voisi kieli mennä. | ||||
![]() |
03.05.2014 15:58 | Joni Lahti | ||
Ja alikersantilla on päässään aito "verikauha". | ||||
![]() |
02.05.2014 09:29 | Joni Lahti | ||
Auton rekisterinumero näyttäisi olevan SA-2033 eli se oli armeijan rullissa. Oletan, että auto oli pakkoluovutettu isänmaan palvelukseen, eihän armeijalla ollut autoja juurikaan omasta takaa. Toiseksi oletan, ettei kuvaa ole otettu sotatoimialueella, vaan jossakin selustassa. Tämänkaltaisen kaluston esittely sotatoimialueella olisi ollut sulaa hölmöyttä. | ||||
![]() |
01.05.2014 14:11 | Joni Lahti | ||
Lisää tietoa ”Pääskysen” olemuksesta ja liikkeistä http://tinyurl.com/o7d7obc Jounin tieto on oikea. | ||||
![]() |
01.05.2014 12:45 | Joni Lahti | ||
Ajellaanko tässä 3 jalan eli 914 mm radalla? | ||||
![]() |
29.04.2014 21:10 | Joni Lahti | ||
Vaihdoit vuoden 1940 vuodeksi 1943. Millä perusteilla? | ||||
![]() |
28.04.2014 16:25 | Joni Lahti | ||
Vuosi 1940 Antrea-Viipuri? Kuvasta ei erotu vuodenaika, tuskin kuitenkaan on talvi. Valokuvaajasotilaalla on päällään kovin kesäiset kamppeet. (On ilmeisesti upseeri, rähinäremmi näkyy tai sitten se on kameralaukun remmi.) Tämä alue siirtyi Neuvostoliiton haltuun pian 13.3.1940 jälkeen, joten epäilen vuosilukua. Jotenkin ihmetyttää myös kaluston heikko naamiointi. Nämähän heijastavat valoa hurjasti ja vetävät tulta puoleensa kuin hunaja. |
||||
![]() |
27.04.2014 13:42 | Joni Lahti | ||
Messukylässä oli sillankupeessa Jupiter pyörien kokoonpanotehdas. Operaattori oli SOK. | ||||
![]() |
27.04.2014 13:39 | Joni Lahti | ||
Onkos tuo musta loistoauto Gaz-24 eli Volga vuosilta 1970-92? Auto on ollut kuitenkin ns. paremman väen käytössä. | ||||
![]() |
19.04.2014 20:06 | Joni Lahti | ||
"Tillträde förbjudet" - Erikoista nimenomaan Riihimäen asemalla. | ||||
![]() |
15.04.2014 20:27 | Joni Lahti | ||
Miehet sen tietävät. Nortti on jne ... Punainen Nortti poikkeaa muista merkeistä siinä, että filtteri on askin pohjaa vasten. Näin kunnon miehet saavat rasvaisilla tai muuten rähmäisillä käsillään aina puhtaan filtterin suuhunsa. Edistyksellistä, eikö totta. | ||||
![]() |
14.04.2014 12:52 | Joni Lahti | ||
Näenkö oikein vai väärin? Onko vasemmalla reunassa 1. luokan vaunu jälkeen neukkuvaunu? | ||||
![]() |
09.04.2014 18:55 | Joni Lahti | ||
Niinpä tuossa ylemmässä tekstissä taidetaan sanoa: "Seinäkone kytkettynä rinnakkain kellon n:o 301 kanssa" ... vapaasti käännettynä. | ||||
![]() |
08.04.2014 19:01 | Joni Lahti | ||
"Nupu peale wajutata parema kuulmise jaoks"? Eli jotakin nappia painamalla kuuluminen parantuu. Mikähän tuo nappi on, tangenttiko? | ||||
![]() |
06.04.2014 11:03 | Joni Lahti | ||
Mitähän tuo luuta nokalla symboloi? Luutateemaa myös Suomen rautateillä https://vaunut.org/kuva/91371 | ||||
![]() |
05.04.2014 11:43 | Joni Lahti | ||
Erikoinen raideleveys 950 mm on ns. Italian metri. Italialaisen normin mukaan mitta on otettu kiskon keskikohdasta toiseen. Siitä se metri tulee, ainakin periaatteessa. | ||||
![]() |
04.04.2014 14:59 | Joni Lahti | ||
Linkissä http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461 Kotimaisten kielten keskuksen suositus kuntien nimien taivutuksista. | ||||
![]() |
04.04.2014 14:56 | Joni Lahti | ||
Pysähtyykö juna Seinäjoessa vai Seinäjoella? Sijamuodolla on useasti väliä. | ||||
![]() |
03.04.2014 14:21 | Joni Lahti | ||
Hyvässä kunnossa talo on nyt, paremmassa kuin silloin kauan sitten. Parasta se, että talo on saanut olla hengissä, eikä betonirakennelmat ole sitä korvannut. Sitä en muista, onko naapuritalo Hapelähteenkatu 5 samaa osuuskuntaa? Taloon liittyy myös rankka historia. Talossa (siis Hapelähteenkatu 7) vieraili vuonna 1964 ns. nailonsukkamurhaaja, murhaajan toinen uhri oli nuori nainen. Murhien tunnusmerkki oli kaulaan sidottu nailonsukka. Kuopio eli kevättalven hysterian kourissa, kunnes murhaaja 17-vuotias parturiharjoittelija Ilkka Kivioja jäi teoistaan kiinni. |
||||
![]() |
01.04.2014 14:43 | Joni Lahti | ||
Onpa aseman seutu pusittunut siitä, kun henkilöjunat vielä pysähtyivät. | ||||
![]() |
28.03.2014 12:36 | Joni Lahti | ||
Kiveyksessä on käytetty kivilaatua paekivi. Se pehmeää liuskekiveä. Paras laatu on saaredolomiit, mutta tuskin sitä tällaiseen tarkoitukseen on käytetty, sillä siitä sorvataan koriste-esineitäkin. | ||||
![]() |
28.03.2014 12:26 | Joni Lahti | ||
Vielä kerran lusikka tähän kansojen siirtelyyn. Kyllähän tuo Diego Garcian juttukin oli todella rivo teko, mutta suurvalta tekee niin haluaa. Neuvostoliiton väestösiirrot vuoden 1944 jälkeen täyttävät myös etnisen puhdistuksen tunnusmerkit. Krimin tataareja siirrettiin noin 200 000 henkilöä, tilalle tuli lähinnä venäläistä väestöä. Seuraamukset näkyvät viimeistään nyt. Volgan saksalaisesta autonomiasta siirrettiin noin 300 000 ihmistä. Kumpikin siirto oli kostotoimenpide väestöryhmää kohtaan. Ero näiden siirtojen välillä on vain se, että tataarit ovat voineen muuttaa takaisin. Väestön siirtely jatkui "sivistyneesti" aivan Neuvostoliiton loppuun saakka, tosin ei enää joukkokyydityksin. Baltian maihin tuli jatkuvasti työvoimaa perheineen työskentelemään lähinnä aseteknisen kompleksin tehtävissä. Niihin töihin ei paikallisia juuri otettu. Sanotaan, että Neuvostoliitossa eli noin 20 miljoonaa vaeltajaa (viroksi rändajad), jotka etsivät onneaan suuresta isänmaasta. Näitä joukkoa liikkui etenkin hyvinvoivissa tasavalloissa ja se oli jopa suotavaa keskusvallan silmissä. 1970-luvulla päätti Eestin kommunistisen puolueen keskuskomitea, että jokaisen tasavallassa asuvan tulee osata kansainvälisten suhteiden kieltä eli yleisliittolaista venäjää. Se, joka ei osaa, jää kielipuoleksi ellei jopa puoli-ihmiseksi! |
||||
![]() |
27.03.2014 21:05 | Joni Lahti | ||
Näin on. Neuvostoliitossa selitettiin sosialismin edistymisen hitaus yleensä imperialististen voimien vastatoimista ja sabotaasista johtuvaksi. Ns. demokratia oli sentralisoitua eli puolueen keskuskomitea (tai oikeastaan viime kädessä pääsihteeri) päätti, mikä oli oikein ja pikkukihot toteuttivat päätöksiä. Ajatelkaapa, jos Suomesta olisi kuskattu 2,5 prosenttia väestöstä kesällä 1949 junilla Siperiaan, se olisi merkinnyt liki 100 000 ihmisen junamatkaa, suurimmalle osalle myös viimeistä matkaa. Luku olisi ollut jonkin verran suurempi kuin sodissa 1939-1945 kaatuneiden sotilaiden määrä. Ja kaiken lisäksi tilalle olisi tuotu ns. yleisliittolaisia muuttajia merkittävä määrä rakentamaan Suomen sosialismia. Huikea näkymä, joka oli totta Baltian maissa. |
||||
![]() |
27.03.2014 18:18 | Joni Lahti | ||
Kyseinen muistomerkki on pystytetty niiden 2963 Saaren- ja Hiidenmaalaisen muistoksi, jotka kyyditettiin vuosina 1941 ja 1949 Paldiskista Siperiaan junilla. Suurin osa jäi tälle matkalle. Koko maan ensimmäisen kyydityksen huippu oli 4. kesäkuuta 1941. Pidätysaalto tavoitti noin 10 000 virolaista, jotka kuljetettiin junilla Siperiaan. Noin 3 500 kyyditetystä miehestä oli keväällä 1942 hengissä enää alle 100 – takaisin Viroon heistä palasi ainoastaan parikymmentä. Toisen aallon huippu osui 25 – 29.3.1949, jolloin Siperiaan kyydittiin n. 20 500 ihmistä, joka oli n. 2,5 prosenttia Viron väestöstä! Syy tähän toiseen jättijunailuun oli maa-alan vapauttaminen siirtotyöväelle eli muualta Neuvostoliitosta tuleville sekä pyrkimys nopeaan kollektivisointiin ja vastarinnan vaientamiseen. Tosi julmaa imperialismia. Muistomerkin laatta linkissä http://tinyurl.com/p2rcc77 |
||||
Kuvasarja: Paldinski |
26.03.2014 18:26 | Joni Lahti | ||
Kimmo, lunttasin vähän lisää Paldiski -nimen historiaa. Ruotsalaiset nimittävät satamapaikkaa nimellä Rogerwiek tai Rågervik. Venäläiset nimittävät Suuren Pohjan Sodan jälkeen paikan vuonna 1762 Baltijskij Portiksi (Балтийский Порт). Uuden nimen annon vuonna 1933 jälkeen Paldiskin kaupunginvaltuusto ehti vuoden 1939 syyskuussa antaa kaupungille uuden nimen Lahe (Laht → Lahe jne). Uutta nimeä ei sitten saatu juurikaan käyttöön, suuremmat tekijät astuivat Paldiskin historiaan. Muuten Virossakin voisi olla vähän niin kuin Lahti niminen kaupunki. Mutta ei ole. | ||||
![]() |
26.03.2014 15:19 | Joni Lahti | ||
Yksikkö on lempinimeltään Kõu eli Ukkonen tai sen jyrinä. Ei siis Köu. |