7-5762 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 18.12.2008 21:01 [Tunnus poistettu]  
  Tuossa stopparia lähinnä olevassa vaunussa on rakenteissa käytetty kevytmetallia jolloin vaunun paino on pienempi ja kantavuus saatu suuremmaksi. Seinissä käytetty pelti on aika ohutta. Vaunussa ei ole ruostetta koska se on ruostumattomasta materiaalista.
kuva 08.12.2008 18:27 [Tunnus poistettu]  
  Seisoskelimme liki samassa kohtaa vuosia sitten hämyisessä kesäyössä junan edessä Dv12 parilla jarrujen koettelussa. Apuveturi oli juuri kuvassa näkyvän Belaruksen kohdalla. Joensuun tytöt mokomat pissivät veturin yläpuolella näkyvään sadevesireikään josta "terveiset" tulivat apuveturin katolle. Terveisten laadusta päätellen Joensuun tyttäret eivät ilmeisestikään pitäneet meistä.
kuva 04.12.2008 22:09 [Tunnus poistettu]  
  Millenium kone.
kuva 04.12.2008 19:12 [Tunnus poistettu]  
  Onko tuon veturin alkuperäinen numero juuri tuo 2000?
kuva 30.11.2008 10:40 [Tunnus poistettu]  
  Dr12 käyttöohjeissa on muistaakseni kielto ettei konehuoneessa saa olla käynnistettäessä, juuri akkujen räjähdysvaaran takia. Dr13 akut kai eivät räjähdä koska käynnistyskytkimetkin ovat konehuoneessa. Dr13 taitaa olla ainut veturi jonka saa käyntiin "mäkistartilla". Vetästään toisella veturilla hieman, suljetaan muutama kontaktori jolloin ratamoottori toimii generaaattorina ja päägeneraattori moottorina. 5-10km/h riittää. Menee nyt hieman kauas tuosta nosturista. :-)
kuva 29.11.2008 22:28 [Tunnus poistettu]  
  Kylläpä jtt olet oikeassa, lätässä akkujen jännite on 24V, vetovaunussa 219 ja liitevaunussa 146Ah. Jotenkin sekosi noitten Dr12-13 sarjojen akkujen jännitteisiin. Niissähän on Dr13 72V ja Dr12 n.200V.?
kuva 29.11.2008 19:09 [Tunnus poistettu]  
  Näyttää olevan Tk3 sarjasta.(1101) Muistaakseni lätässä oli aika isot akut. Jännite oli korkea, olikohan 90V.Lätän akkuja ei saanut käsitellä kuin tehtävään koulutuksen saanut henkilö. Akut olivat aika suurikokoiset. Oppipojat eivät saaneet akuista vesiä tarkastaa. 90V tasavirtaa on vaarallinen jännite.
kuva 26.11.2008 08:51 [Tunnus poistettu]  
  Eipä tosiaan kateeksi käy, varsinkaan kun lähtee pikajunaan. Toivoo kylmä rinki jossain ettei tulisi sulavan lumen aiheuttamia maavuotoja veturiin jotta pääkatkaisia pysyy kiinni, lumi ei tuki vaihteita eikä pakkautuisi junan jarruihin, muu liikenne olisi ajassaan ja muut kulkijat huomaisivat junan tasoristeyksissä tuiskusta huolimatta. JKV kertoo opasteiden tiedot hyvissä ajoin mutta silti niistä haluaa näköhavainnon mahdollisimman ajoissa, tuota ajoissa tuisku muuttaa jonkinverran.
kuva 20.11.2008 08:53 [Tunnus poistettu]  
  Metsä alkaa ottaa alueensa takaisin ja lahoo menneitten sukupolvien työ. Luulisi puukuljetusten herättävän ajatuksia noittenkin ratojen korjauksesta, onhan Kainuussa sentään aika huomattavat puuvarannot eikä Kajaanin tehdas kauan alueen puuta hyödynnä.
kuva 17.11.2008 08:25 [Tunnus poistettu]  
  On se komee.Tuo Kiruveden asema nimittäin. Runnillakin on hieno asema tai liekö tuota enää. Runnin asemalla oli aikoinaan korkean tason kulkijoita, monet edesmenneet presisentit ym. kävivät nauttimassa Runnin terveyskylpylän hoidoista ja ruostevedestä.
kuva 12.11.2008 18:34 [Tunnus poistettu]  
  Onko Vuonos vielä käytössä?
kuva 09.11.2008 21:56 [Tunnus poistettu]  
  Nuo tynnyrit voi olla seuraavaan tarkoitukseen: kun veturia voideltiin niin laakereiden öljykaukaloiden pohjalla oli usein vettä, varsinkin jos kone oli seissyt sateessa jonkin aikaa. Vesi imaistiin kaukalosta ruuttaan ja roiskaitiin jonnekin, ehkä Kouvolassa noihin tynnyreihin.Tulihan sieltä tietysti vähän öljyäkin mukana. Huomattavasti fiksumpaa jos öljyvesi sotku on ruutattu tynnyriin kuin maahan. Monen tallin maaperästä löytyy vieläkin "öljysoraa" noitten rasvausten muistona.
kuva 08.11.2008 21:23 [Tunnus poistettu]  
  Oli huoltokuljettajia ja huoltolämmittäjiä. Huoltolämmittäjän tehtävänä oli huolehtia tulenhoidosta pesässä ja veden riittämisestä kattilassa. Eipä vettä liiemmin kulunut mutta hiilet tai puut paloivat hiljalleen "mopassa". Moppa tehtiin yleensä veturin saapuessa tallille, muutama lapiollinen hiiliä kasaan luukun alle pesään. Muuten hiiliä ei enää lisätty ja painekin sai hieman laskea ettei varoventtiilit tallilla alkaisi puhaltaa.Puupolttoisissa vetureissa säästettin mahdollisimman paksuja puita tallille, tuli säilyi niissä pitempään. Kattilan vedensyöttöimurin käyttöön piti olla vähintään lämmittäjän koulutus.Veturien siirtoa tallilla sai suorittaa vain kuljettaja. Paineastialaki vaati paineenalaiselle kattilalle jatkuvan vartioinnin.
kuva 05.11.2008 20:15 [Tunnus poistettu]  
  Voipi siihen pehmeeseen piirtelyyn olla osasyynä veturien jäähdytysjärjestelmän ylöspäin huokuva lämpö ja lisänä pakoputkista tuleva huoku. Tässä kuvaustilanteessa juna kiihdyttää vastamäkeen asemalta lähdön jälkeen niin muutama tuhat kilowattia lämpöä puhallellaan.
kuva 30.10.2008 15:10 [Tunnus poistettu]  
  Tuo oli muutama aika sitten Kouvolan tallilla asentajien ihmeteltävänä. Päämoottorista kuului semmonen ääni kuin olisi pajamies takonut huomattavasti isommalla lekalla kuin normaalisti.
kuva 26.10.2008 11:05 [Tunnus poistettu]  
  Niinpä.Onhan nuo useimmat dieselit ja kaikki vanhat sähkärit joskus olleet työkaluna.Musta kalusto on kuitenkin oma juttunsa. :-)
kuva 25.10.2008 20:57 [Tunnus poistettu]  
  Jopa sattu eemelille soma tappaas. Mulle sattu yhtä soma, vorgissa oli kuva Kotkasta, samana päivänä otettu kun olin viimeistä päivää Kotkassa "riijuureissullsä". :-)
kuva 24.10.2008 09:24 [Tunnus poistettu]  
  Tuossa ympyrässä numeroiden yläpuolella on RZD elikkäs omistajan logo.Alinna keltaisella on tara 25.1, vaunun taarapaino (oma paino). Tuo luku 20 on kai vaunun kotivaltion tunnus, 20 on venäjä. Kaikilla osavaltioilla on omansa, liikkuu myös itsenäisten valtioiden tunnuksilla olevia. Monissa vaunuissa on myös teksti takaisinpalautuspaikasta kuten joissakin konttivaunuissa takaisinpalautus Sankt Vainikkala. Sanakirja käteen ja ensin opettelemaan kyyrilliset aakkoset ja sanoja katsomaan niin kyllä ne mystillisiltä näyttävät tekstit avautuvat alan harrastajalle ja on ihan mielenkiintoinen lisä. Aakkoset on helpot, parissa vuodessa minäkin ne opin. :-)
kuva 19.09.2008 14:01 [Tunnus poistettu]  
  Kauttualla ratapöllit onkin sahattu kiikkutuolinjalaspuista. :-)
kuva 22.08.2008 09:53 [Tunnus poistettu]  
  Lannoitteita minäkin arvelisin olevan. Tehdashan tuottaa typpi-, fluoripii- ja foforihappoa. Lisäksi lannoitteita joista osa kulkee säkitettyinä ja osa irtotavarana. Mikäpä noista mahtanee olla Kemiran Siilinjärventehtaan päätuote?
kuva 16.08.2008 22:46 [Tunnus poistettu]  
  Vanhat kollegat kertoivat turpeen ollen siitä veikeän polttoaineen, että kun se paloi loppuun ei hiillosta jäänyt. Jos lämmittäjä oli huolimaton tuli saattoi sammua kokonaan. Normaalin hiililapion kuuppaa oli jatkettu puolella turvepolttoisissa koneissa.
kuva 13.08.2008 21:32 [Tunnus poistettu]  
  Halkojen kulutuksen ollessa suurimmillaan sotien jälkeen halkoja poltettiin vetureissa liki 3 milj.kuutiota vuodessa. Elikkäs 2 metriä korkea pino Hangosta Utsjoelle. Tarvittiin tekijöitä, kuljettajia, ym. henkilöstöä. Vapo hoiti hankinnat. Liikenteellä oli kotimaata työllistävä vaikutus.
kuva 13.08.2008 21:25 [Tunnus poistettu]  
  Kyllä sitä puomien poikkiajoa voi luokitella tahalliseksi. Harvoin henkilöautot siihen syyllistyy koska pelätään kolhuja. Ne pokkiajajat ovat rekkoja, kurottimia, lukkeja ym. satamaoperaattoreiden työkoneita. Ajetaan tasolle päin punaista ja puomi laskeutuu päälle tai jäädään puomien väliin ja paniikissa ajetaan vastakkainen puomi poikki. Näin se käy, välillä reilu 10 kertaa viikossa. Tilastollisesti sitten joku ei ehdikään ja päästään lehtien palstoille.
kuva 12.08.2008 15:05 [Tunnus poistettu]  
  Kaverin kertoman mukaan muutamassa paikassa ei ollut halotuslaitetta vaan halot annettiin suoraan mittavaunusta ja ne joutui vielä latomaan tenderille, osa siis täytyi käsitellä kahteen kertaan. Kyllä ne kuutiot on pinokuutioita. Halot mitattiin katkomisen jälkeen latomalla ne mittavaunuun ja siitä ne kaadettiin kuljettimelle tai halkotarhan "parvekkeelta" tenderiin. Tenderissä ne sitten olivat kuin huolimattoman halot liiterissä, noin kansanomaista ilmaisua käyttäen.
kuva 12.08.2008 09:19 [Tunnus poistettu]  
  Vanhempien kollegoiden kertoman mukaan Ristossa riitti vesi ja hiilet mainiosti Ilm-Yv ja Ilm-Pm välillä, noin normaalisti. Riston hiilen keskikulutus on erään näkenäni taulukon mukaan 16 senttaalia/100km, vesimäärästä ei kai ole tarkkaa tietoa. Vettähän ei kai laitettu mihinkään muistiin paljonko sitä kullekin veturille on annettu, polttoaine kirjattiin aina muistiin. Keli ja juna tietysti vaikuttavat kulutukseen aika paljon. Muistan erään Yv:sta tuloreissun. Veturina oli Dv12. Radalla oli hieman pakkaslunta ja lisää tuiskutti koko matkan. Pakkasta reilu 20. Junassa oli tyhjiä avovaunuja joku 120 akselia. Lähtiessä oli tankki täys ja Iisalmessa sinne laitettiin 840 litraa löpöä. Dv12 haukkasi liki 600litraa/100km. Normaalisti laskettiin Dv12:sta 250 ja Dr13:sta 400l/100km niin silloin polttoaine riitti. Eräs vanha kuljettaja kertoi Yv-Ilm välillä menneen joskus 48 kuutiota halkoja Tv1:sessä. Kertoi ettei hänen mielestään sillä reissulla ollut höyryveturissa lainkaan romantiikkaa.
kuva 12.08.2008 08:59 [Tunnus poistettu]  
  Hyvä kuvasarja hölmöilystä. Tällaista piittaamattomuutta näkee Kotkassakin lähes päivittäin, useimmiten sen pelastaa rautatiekaluston "väistäminen". Joillekin tasoille on lähes pysähdyttävä ja silti joku on alle työntymässä. Varoituslaitteiden punaisista ei välitetä ja puomien laskeutuessa ne ajetaan tahallaan poikki. Puomien korjaajat käy välillä kuumana kun joutuu näiden jästipäiden takia tekemään kolmekin korjausreissua vuorokaudessa Kouvolasta Kotkaan. Mussalo on pahin paikka. Toisaalta se kertoo liikenneväylien huonosta suunnittelusta tai peremminkin siitä että tiet ja raiteet on vain tehty, ilman suunnitelmaa.
kuva 10.08.2008 08:32 [Tunnus poistettu]  
  Olikohan niin että tuo kuvassa näkyvä vesitorni kuuluu jollekin perinneyhdistykselle ja sen vuoksi säilynyt hyvässä maalissa. Vai onko vain näköharha?
kuva 10.08.2008 08:30 [Tunnus poistettu]  
  Aikaisemmin junat voitiin kuormata kokonaisina mutta raiteen topparin takana tuli sortuma,kalliota putosi kaivoksen sisään. Sortuman lähelle ei turvallisuussyistä saa junalla mennä, siksi juna kuormataan kahdessa osassa,ja vielä niin että veturi(t) on Pyhäsalmen puoleisessa päässä. Kuulemani mukaan sortuma-alueella oli ihmisiä kun maa alkoi painua alla. Muut ehtivät pois mutta yhdellä henkilöllä oli uusi auto jota hän läksi pelastamaan ja meni autonsa mukana monttuun. Uhria etsittiin monta viikkoa sortumasta.
kuva 15.07.2008 11:40 [Tunnus poistettu]  
  Joskus joutuu tekemään kaikki temput työnteon onnistumiseksi; avaamaan helteellä ohjaamon lämmityspatteritkin jäähdytyksen parantamiseksi, kuten myös konesuojan ovet.
kuva 06.07.2008 12:16 [Tunnus poistettu]  
  Ainakin parissa ensimmäisessä on nuo "Porkkalan luukut". Porkkalan ollessa pakkovuokralla Neuvostoliitolle ei maisemien katselu ollut sallittua junan kulkiessa vuokra-alueen läpi.Vaunujen sivuilla oli kuvassa näkyvät luukut jotka nostettiin ikkunoiden peitoksi Porkkalan ohiajon ajaksi. Näin olen kuullut vanhemmilta kolleegoilta.Veturin ikknoita ei tarvinnut peittää.
kuva 30.06.2008 19:13 [Tunnus poistettu]  
  Ukkonen saa joskus aikaan sellaisia opasteita joita ei JT tunne.
kuva 21.06.2008 21:02 [Tunnus poistettu]  
  Meidän muuntajanvientireissulla sähköaseman raide oli juuri valmistunut. En muista tarkkaa ajankohtaa ehkä 1990 luvun alkupuolella. Muistelen jostain lehdestä lukeneeni että sähköasemalle jouduttiin laittamaan toinen muuntaja lisää Iisalmi-Oulu rataosan sähköistyksen takia.
kuva 21.06.2008 20:50 [Tunnus poistettu]  
  Tuon juna oli vissiin liikenteessä eka kerren 1987 VR:n 125 vuotisjuhlien aikaan Pieksämäellä. Ville Höyry on kai rakennettu vanhan makasiinitrukin päälle. Lienee Pieksämäen konepajan tuotantoa.
kuva 20.06.2008 20:40 [Tunnus poistettu]  
  Kyllä se näköjään on Siilinjärvi kirkonkylä.Mulla on toki vara antaa periksi ja onni siilinjärveläisille näin korkean bensan hinnan aikaan; siilinjärveläisten autothan kuluttaisivat kaupunkiajossa paljon enemmän kuin nyt.
kuva 19.06.2008 20:59 [Tunnus poistettu]  
  Voi Siilin kaupunkilaiset tykätä huonoa kun on kaupunki alennettu kirkonkyläksi.
kuva 19.06.2008 20:56 [Tunnus poistettu]  
  Joskus vuosia sitten toimme suurkuormavaunulla ensimmäisen muuntajan tälle sähköasemalle. Liekö muuntajaa tarvinnut vaihtaa. Kuvassa näkyvällä paikalla oli vaihde johon meidän osuus päättyi. Matka Iisalmesta vaihteelle kesti liki 12 tuntia. Ajonopeutena pystyi käyttämään7-8km/h,suuremmassa nopeudessa suurkuormavaunu aloitti kummallisen hetkumisen.5 tien alitus oli aika tarkkaa. Muuntajan ja sillan väliin jäi 7mm rako. Muuntajan paino on muistaakseni 396 tonnia.Muutaman alhaalla olevan puhelinlangan muuntaja keräsi mukaansa. Rataosa oli tarkstettu ja lankojen korkeudet mitattu mutta muutama lanka oli jäänyt huomaamatta. Kuinkahan nyt ajolangan aikaan kuljetus mahtaisi onnistua.
kuva 14.06.2008 20:53 [Tunnus poistettu]  
  Mikähän veturi PikkuJumpon sivulla lienee. On malliltaan oudon näkoinen.
kuva 26.05.2008 15:10 [Tunnus poistettu]  
  2036 oli viimeinen Kotkassa, läksi ajamalla Kouvolaan 27.8.2007. Olin merkinnyt päivämäärän muistiin kun noista viimeinkin päästiin eroon.Monta vuoroa olen 2038:ssakin tuskaillut, talvella vaivasi vilu ja kesällä helle, kaikkina vuodenaikoina melu.Muuten jäi mielikuva että 2038 oli suhteellisen hyvässä kunnossa.Tuo pyöränkoko 1270mm sattui jotenkin silmään, onhan kätevää käyttää samoja pyöriä monissa vetureissa niin se helpottaa varaston pitoa ym. Liekö muissa höyry/dieselkoneissa samoja kokoja? Siis keskenään.
kuva 24.05.2008 23:23 [Tunnus poistettu]  
  Sanokaas tekniikan tietäjät onko Dv16:ssa ja Pikku Jumpossa samat vetopyörät?
kuva 19.05.2008 20:06 [Tunnus poistettu]  
  Vesitornin luona on halkoja asiallisissa aumoissa kasvissyöjävetureiden rehuksi.
kuva 12.05.2008 09:01 [Tunnus poistettu]  
  Metsä alkaa ottaa entistä "työuraa" haltuunsa. Luikonlahden kaivoksella käynti oli senpuoleen erikoinen että täällä lähtevän junan jarrujen tarkastuksen suoritti lämmittäjä. Muuallahan kyseisen homman tekee yleensä vaunumies tai joku muu.
kuva 08.05.2008 20:43 [Tunnus poistettu]  
  Kyllä se on Venakolta kun tarkemmin tutkii. OTK:n raide on vielä paikoillaan ja toinen on vetoraide Venakon puutavaran kuormauspaikalta. Tuo oikeanpuoleinen raide oli OTK:n varastolle vievä.Purettiin pois ja sitten selvisi että varaston sisällä olikin G-vaunuja. Jäivät sitten varastokäyttöön varaston käyttäjälle. Sahan raide on tästä kilometrin verran etelään päin.
kuva 07.05.2008 20:13 [Tunnus poistettu]  
  Kyllä kurvit on kohallaan, niitä on kummanniin kätisesti.
kuva 07.05.2008 20:10 [Tunnus poistettu]  
  No jopa korkki kerkes ensin.Ohenmäen ratapiha siinä näättäes olovan. Joko se 1984 oel tyhjä; niinpä kuvasta piätellen?
kuva 25.04.2008 22:38 [Tunnus poistettu]  
  Nykyisin on tapana siirtää rikkoutuneet veturit Kaakkois Suomesta autolla. Pari kuukautta sitten vietiin Haminasta belarus autolla Hyvinkäälle. Siellä Inksassa lienee Dv12. Jäihän sinne onneksi se lämpölaitos nuon valopilkuksi. :-)
kuva 12.04.2008 21:52 [Tunnus poistettu]  
  Kiitoksia tiedoista. 31-vuotinen mysteeri avautui tänä iltana. Melkoista kiusantekoa ollut puuyhtiöiden välillä ennenkin, jos lie nykyisinkin. Ehkä ennen on menettely ollut härskimpää noin kotimaan tasolta katsottuna.
kuva 12.04.2008 21:16 [Tunnus poistettu]  
  Joo, eikä se karkulaisen kiinniottokaan aina sujunut ihan mallikkaasti. Enkä kerro... :)
kuva 12.04.2008 21:09 [Tunnus poistettu]  
  Nuo Zan-v happovaunut tehtiin 90-luvulla kun Siilinjärven Kemiran tehtaiden happokuljetukset siirtyivät kumipyöriltä kiskoille. Monta Vak-kuljetusrekkaa poistui maanteiltä kerralla.
kuva 12.04.2008 20:59 [Tunnus poistettu]  
  Mikähän kapearaiteinen rata mahtoi olla entisen Kymen ja Mikkelin läänien rajamailla. Valtatie 15 ylitti sen likellä läänien rajaa. 80-luvun vaihteessa oli vielä kiskotus paikallaan, nyt penkalla on joku paikallistie.
kuva 07.04.2008 20:33 [Tunnus poistettu]  
  Noita seeproja taitaa olla lähempänä Korkeasaarta,Kotkassahan on belaruksia?
kuva 06.04.2008 20:25 [Tunnus poistettu]  
  En muista aivan tarkkaan ryömikö se vaihteisto irroitusasennossa,luultavasti ei.Suuntaa käännettäessä täytyi ensin kääntää vaihteisto irti ja suunnankääntö tapahtui sitten. Vaihteiston irrotuskytkin oli molemmissa ajopöydissä.Tehonsäätökammessa oli ns.palautus asento(kick down).Sillä sai vaihteen isommalle tai pienemmälle tarpeen mukaan.Alunperin koko sarjassa oli SRM vaihteisto.Dv15-16 sarjaa varten oli hankittu muutama varavaihteisto.Voith osoittautui niin kestäväksi että päätettiin varustaa pari Dv11 veturia Voithin vaihteistolla.Jostakin syystä näissä ei vaihteiston öljynlämmönvaihtimet kestäneet ja meni öljyt ja vedet sekaisin tuhoten vaihteiston. Kooji on oikeassa. kierrosluku piti nostaa 600rpm.Noissa kierrosluvuisakin on omat juttunsa.Dv12 vaihteisto täyttyy 2 portaalla ja moottori pysyy tyhjäkäynnillä.Jos nopeus on T-asennolla yli 60 km/h alkaa moottori jarruttaa.Tämä moottorijarrutus ei kuitenkaan ole kovin suotavaa koska tämä aiheuttaa moottorissa mäntien nopean jäähtymisen.Tästä taas seuraa mäntien halkeaminen palotilojen pohjasta...kallista lystiä.
<<   >>