Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.11.2022 01:05 | Lauri Niemi | ||
| Veikkaan, että heti, kun VR saa kunnon, reilun kilpailijan, meno muuttuu. Uusi yritys ostaa varmasti ensimmäisenä Raision ja Mynämäen ym. vanhat asemat ja pitää odotustilat auki ympäri vuorokauden. Matkatavaratoimistot avataan matkustavaisten iloksi ja lipunmyyjä on joka asemalla. Asemilla on kantaja. Tulot menevät yleisön hyväksi, eivät johtajiston bonuksiin. | ||||
|
27.10.2017 11:44 | Lauri Niemi | ||
| Vaunuja käytettiin elokuvan teossa Pietarin lähellä. Vaunut sekä Tk3 1151 hinattiin 13.-14.3. Karjaalta Vainikkalaan. (Resiina 2/97 / Tasoristeys-palsta) | ||||
|
27.10.2016 01:43 | Lauri Niemi | ||
| Täällä http://narrow.parovoz.com/muz4.php sanotaan käsittääkseni, että näitä vetureita tehtiin useissa tehtaissa, joista tuo petroskoilainen traktoritehdas on ollut yksi. | ||||
|
25.04.2016 14:31 | Lauri Niemi | ||
| Meinaatko oikeasti että laajaa ja jatkuvaa matkatavarapalvelua pitäisi vielä tarjota ja että matkustajat sitä palvelua tarvitsisivat ja käyttäisivät? Pitäisi olla henkilökuntaa ja laituriautoja ja tavaratoimistoja ainakin 20 suurimmalla asemalla, että olisi jotenkin kattava verkosto. Mitenkään ei palvelumaksuilla voisi kattaa kustannuksia, pitäisikö matkalippujen hinnoissa maksaa siitä? 90-luvun puolivälissä näytti siltä, että matkatavarapalvelu asemilla hiipui tarpeettomana, käytön puutteessa. | ||||
|
29.05.2015 12:59 | Lauri Niemi | ||
| Rautatietekniikka-lehdessä 1/2015 on sattumallta artikkeli kyseisen sillan historiasta. Koko lehti löytyy osoitteella http://files.kotisivukone.com/rautatietekniikka.kotisivukone.com/Rautatietekniikka/rautatietekniikka_1_2015_pieni.pdf ja sillasta kerrotaan sivulla 36. Lyhyt lainaus Janne Wuorenjuuren artikkelista: "Ensimmäinen silta kanavan yli oli yksiraiteinen 14 m:n teräksinen levypalkkisilta kivisillä maatuilla. Nykyinen holvirakenteinen ja maatäytteinen rautatiesilta valmistui vuonna jo 1952, kun rataosalle rakennettiin toista raidetta. Holveja on kaksi, molemmat 17 metriä leveitä. Uusi silta rakennettiin väistöraidetta hyväksi käyttäen. Väistöraide oli vain n. 250 metriä pitkä ja sijaitsi siltapaikan länsipuolella 10 metriä nykyisestä läntisestä raiteesta. Kanavan väistöraide ylitti väliaikaisella pukkisillalla." |
||||
|
06.01.2015 02:48 | Lauri Niemi | ||
| Turha noita latvian erikoismerkkejä on käyttää Suomessa kun ei niistä juuri kukaan tiedä mitä ne ovat. Paras vaan jättää viivat ja väkäset pois ja kirjoittaa lähinnä suomalainen kirjain tilalle. Kieliä on maailmassa niin monta muutakin ettei voi olettaa, että kukaan niitten kaikkien jokaista e:n päällä olevaa pistettä tai pilkkua tai viivaa hallitsisi. Jostain Jāniksesta tulee Suomessa lähinnä Jänis, on se Janis parempi sentään. |
||||
|
25.12.2014 22:03 | Lauri Niemi | ||
| Kustantaja Laaksosen kirjassa Rautatiet sotavuosina on mm. tämä SA-kuva: http://sa-kuva.fi/static/88/12/28812_r500.jpg . Näitä Syvärin kuvia löysin tuolta sa-kuva.fi:stä ihan hakusanalla veturi kuudennelta tulossivulta. SA-kuvamassasta on vähän vaikea löytää mielenkiintoisia junakuvia, sikäli suosittelen kirjaa. | ||||
|
16.08.2014 02:25 | Lauri Niemi | ||
| Veturi kävi täyskorjauksessa, ei ollut ajokuntoinen vaan ruosteinen rottelo, vieläpä väärällä raideleveydellä. Tuntuu uskomattomalta, että noin 15 vuotias, perusrakenteeltaan mainio veturi, on tosiaan ollut peruskorjausiässä. Meinaan jos nyt jostain tulisi vm. -99 veturi, sehän olisi uudenkarhea. | ||||
|
04.08.2014 00:29 | Lauri Niemi | ||
| Onhan Hiekkaharjussa ihan aseman vieressä kioski, jolta saa junalippuja. Käsittääkseni kuvan kioski ei ole ollut mikään VR:n lipputoimisto vaan ihan nykytapaan kioski, joka myy junalippuja. | ||||
|
14.07.2014 13:44 | Lauri Niemi | ||
| Saattaa festareilla olla tuo vaunu Minkiöllä esiteltävänä, ei kyytiä uskalla luvata. | ||||
|
31.05.2014 02:42 | Lauri Niemi | ||
| Tuukka: eipä tämä asia kovin merkityksellinen ole, mutta kun haluan olla oikeassa... Traukinys važiuoja tik penktadieniais ir sekmadieniais... Kökkö aikatauluhaku näyttää kyllä antavan junat vaikka tiistaille, silti noin lukee haun tuloksissa. (Greitasis tr. no. 23, haku tiistaille 14 06 10 Vilnius-Šiauliai sivustolla litrail.lt) | ||||
|
|
30.05.2014 12:20 | Lauri Niemi | ||
| Tuukka: En kyllä neljää päivittäistä junaa Vilnasta Šiauliaihin löydä. 6:45 G17, 9:45 G19, 17:40 G21 Vilnasta ajavat joka päivä Klaipėdaan, 14:20 Vilnasta ja 17:20 Šiauliaista lähtevä junapari G23/G24 ajetaan P ja S. Välillä kalustonsiirto tapahtui vallan Kaunasin kautta viikonloppujunalla, taisi muuten olla peräti aikataulussakin dieseljuna Vilna-Kaunas-Šiauliai pe ja su. Suora viikonloppupikajuna taas on 2. luokkaa, siinä ei voine siirrellä Radviliškisin 3. luokan kalustoa. | ||||
|
|
29.05.2014 13:11 | Lauri Niemi | ||
| LG:n junia Minskiin näyttäisi olevan yksi pari, mutta ruuhkaisimpana päivänä ajetaan kahdella yksiköllä. Vilnasta Šiauliaihin pikajuna kulkee kahdesti viikossa. Tässä lienee jo kolmelle yksikölle riittävästi työtä. Myös Valko-Venäjän rautatiet ovat hankkineet Vilnan reitille PESA-moottorivaunuja. Tässä linkki uutiseen http://people.onliner.by/2014/05/01/pesa-2/ Pikku-uutisena vielä mainittakoon, että kesäkuussa yksi Vilnan ja Klaipėdan välisistä pikajunista muutuu varsin nopeaksi - väliasemilla Šiauliaita lukuunottamatta ei pysähdytä ja matka-aika on 3 tuntia 40 min (376 km). | ||||
|
16.09.2013 17:15 | Lauri Niemi | ||
| Pärnusta Latvian rajalle johtanut ratalinja ei ollut uusi vaan osa Viron ensimmäistä kapearaiteista rataa Valka-Rūjiena-Pärnu. Pian tältä radalta rakennettiin haara Viljandiin. Tallinnan-Viljandin rautatien valmistuttua oli sitten yhteys Tallinnasta Pärnuun. Tallinnan ja Pärnun välillä Viljandin-Mõisakülan kautta kiertäminen teki matkasta melkoisen hitaan, joten Lellesta rakennettiin 20-luvulla suora rata Pärnuun. Riikaan vievä leveäraiteinen rata lähti Rūjienasta. Varsinaisesti uutta leveäraiderataa ei Tallinnan-Riian rautatietä tehtäessä rakennettu, vaan kaikilla osuuksilla oli Viron puoiella ollut aiemmin kapearaiteinen rautatie. 750 mm raideleveyden verkosto oli aikanaan melkoinen, ensimmäiseen maailmansotaan asti oli mahdollista matkustaa kapearaiteisella junalla vaikkapa Tallinnasta Viljandin kautta Valgaan ja edelleen Latvian puolelle Pļaviņasiin (yli 200 km edelleen Valgasta). | ||||
|
|
16.09.2013 00:21 | Lauri Niemi | ||
| Ei ole ollut levää rataa Viljandista eteenpäin. | ||||
|
Kuvasarja: Bussipassiloma ’13 – reportaasi yleisten kulkulaitosten ja rautateiden Suomesta II |
06.08.2013 00:14 | Lauri Niemi | ||
| Turisti kai loppui kun sitä ei kukaan ostanut. Oliko täällä kukaan julkaisua arvostaneista kestotilaaja loppuun saakka? Tai osti kioskista kaikki numerot. Ja omalla rahalla. On nettiaika aikataulujen saatavuuden kannalta Turistiaikaan verrattuna parannus, ennen ei siitä liikenteestä, joka Turistin ulkopuolelle jäi, saanut selvää mistään. Nyt lähes kaiken löytää verkosta, ilman selailumahdollisuutta tosin. Kirkonkylän tarkkuudesta on aikatauluissa päästy pitkälti pysäkin tarkkuuteen. Toki tunnustan painetun yhdistelmäaikataulun erinomaisuuden matkojen suunnittelussa tai liikenteeseen tutustumisessa. |
||||
|
23.02.2013 02:50 | Lauri Niemi | ||
| Selkeintä kai olisi viedä kiskot pois ja kierrättää ne vaikka uusiksi kiskoiksi. Jos liikenne uudestaan alkaisi, tuskinpa se nykyisillä kiskoilla ja pölkyillä kuitenkaan tapahtuisi. Ei ainakaan marjastaja tulisi rikkoneeksi lakia ylittäessään radan tai peräti kulkiessaan sitä pitkin. | ||||
|
06.12.2012 02:32 | Lauri Niemi | ||
| Rahan arvon muutoksen laskeminen taulukon kautta ei välttämättä toimi. Minä vuonna ylemmän keskiluokan virkamiesperhe ei enää voinut pitää täyspäiväistä kotiapulaista? Montako Prince-askia vuorotyötä tekevä junanlähettäjä sai vuonna 1974 kuukausipalkallaan verrattuna vuoden 2012 liikenteenohjaajaan (ehkäpä punainen L&M olisi lähinnä vastaava)? Oliko tupakka halpaa vai kallista vai oliko jokin muu halpaa tai kalllista? | ||||
|
29.10.2012 23:16 | Lauri Niemi | ||
| Maanteiden nopeusrajoituskartasta sananen. Tarkoitus tuskin oli saattaa tiestöä sen kummemmalle tasolle vaan asettaa nopeusrajoitus sopivalle tasolle vapaiden nopeuksien jälkeen. Vuonna -73 maanteillä liikennemäärät olivat huomattavasti nykyistä alhaisemmat ja kaikki kylät ja mutkat oikaisevat kestopäällystetyt valtatiet harvassa tai ainakin vielä uusi ilmiö. Kartassa 120 kilometrin tuntinopeudelle ajatellut tiet lienevät vain samanlaisia, kuin nykyisistä perusparantamattomista valtateistä suorimmat ja vähäliikenteisimmät. Joku tuolloin ajellut voisi kertoa, mikä oli 70-luvun alun normaali matkavauhti hyvällä valtatiellä, sanotaan nyt vaikka vähän isommalla perheautolla ilman, että voisi vielä kaahailusta puhua? Äitini jonkun kerran joutui tai pääsi, miten sen nyt ottaa, Tervakosken tehtaan edustusautolla, joku iso amerikkalainen kai, kulkemaan Hämeenlinnan ja Tervakosken välillä. Nopeus oli, kai kesäkelillä, aina 160 km/t. Siihen nähden 120 rajoitus olisi ollut aika maltillinen. | ||||
|
26.08.2012 02:43 | Lauri Niemi | ||
| Lippuasiansa itse hoitavat helpot asiakkaat saavat palvelun halvemmalla kuin kustannuksia aiheuttavat palvelua vaativat ja käyttävät. Missä ongelma? Jos kuvaaja ei itse käy maksamassa palvelun vuoksi jokaista saapuvaa laskuaan henkilökohtaisesti pankin konttorissa, pidän nurinaa lippukassoista turhana. Jos käy, nostan hattua. | ||||
|
14.03.2012 17:31 | Lauri Niemi | ||
| Matkalipuissa tiemerkintöinä käytettyjen liikennepaikkojen nimilyhennykset: Alv Alavus, Au Aura, Hl Hämeenlinna, Hpj Haapajärvi, Jy Jyväskylä, Kaj Kajaani, Ke Kerava, Kit Kitee, Klh Kauklahti, Kuo Kuopio, Lo Lohja, Lpa Lapua, Lr Lappeenranta, Ly Lyly, Mh Muhos, Mi Mikkeli, Nrm Nurmes, Pko Parkano, Pl Pulsa, Sl Savonlinna, Vma Vammala, Var Varkaus. Nämä Suomen Kulkuneuvoista 3/1976, 1983 mukaan joukkoon oli tullut Jäs Jämsä. Ainakin Aura esiintyi lipuissa pitkään senkin jälkeen, kun matkustajaliikenne siellä oli loppunut, Lylyssä varmaan sama. |
||||
|
08.02.2011 14:41 | Lauri Niemi | ||
| Nyt ei ole ihan tarkkaa tietoa mutta laitan kumminkin. Šiauliain asemalta veturi on viety kunnostettavaksi noin vuosi sitten ja laitettu sitten muualle muistomerkiksi. Kaupungissa on jonkinlainen rautatiemuseo tai näyttely, jonka yhteydessä veturi saattaa olla tai sitten se on näyttelyn osa jossain muualla. Kaupungin turisti-info antaa museolle osoitteen Dubijos gatvė 44, puhelimet +370 41 203 684, +370 612 68 709. Aukioloajat ovat maanantaista lauantaihin. Nähdäkseni veturi on kuitenkin suljetulla alueella enkä luottaisi noihin aikoihinkaan. Tiedustella voisi if-3@litrail.lt (tämä on ymmärtääkseni rautateitten omistaman infrastruktuuri-yhtiön, mitä se sitten tarkoittaakaan, Šiauliain osasto, joka veturin kunnostikin). Jos veturi jostain löytyy, olisi kiva kuulla vaikkapa täällä, missä se on ja miten tutustumaan pääsee. Jos mainitsemiani reittejä ei apua löydy, voi jatkaa täällä asiasta tai kirjoittaa sähköpostia lauri.niemi@jokioistenmuseorautatie.fi niin voin koittaa kysellä Liettuasta veturin sijaintia. Muuten, venäläisellä parovoz.com sivustolla on muutama kuva veturin siirrosta ja korjauksesta viime vuonna. Niihin pääsee käsiksi vaikkapa http://narrow.parovoz.com/newgallery/index.php ja laittamalla sitten ihan alhaalle hakusanaksi (keyword) ПТ4-153 kyrillisin kirjaimin vaikkapa tästä viestistä tuon tunnuksen ja numeron kopioiden. | ||||
|
16.04.2008 00:36 | Lauri Niemi | ||
| Uusikaarlepyy | ||||
|
12.03.2008 20:21 | Lauri Niemi | ||
| Kuinka ankara tuo Larin mainitsema sääntö on. Ymmärrän sinänsä että Helsingin lähiliikenteessä ajetaan Ilmalaan huoltoon, mutta jos vaikkapa Hanko-Karjaa -moottorijunasta tuo laite sattuu hajoamaan Lappohjan jälkeen, saako A) ajaa Dragsvikiin, ettei ole muun liikenteen tiellä B) ajaa Karjaalle C) ajaa vielä paluulähdön Karjaalta-Hankoon (matkustajien kanssa), jos siellä on varavaunu? Tai jos Kemijärvi-Helsinki -yöjunan veturista laukeaa JKV juuri ennen lähtöä, onko mahdollista ajaa kumminkin Rovaniemelle? | ||||
|
05.03.2008 22:12 | Lauri Niemi | ||
| Junalla seisakkeelle Vagonu Parks. Aikataulut kätevästi http://www.1188.lv/satiksme/vilcieni/ Samalta sivustolta löytyvät toki myös kaukobussien ja Riian paikallisliikenteen aikatauluhakupalvelu. |
||||