Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.07.2008 20:22 | Eljas Pölhö | ||
| Kaikilta rakenneosiltaan vastaavaa kulkuneuvoa ei ole vielä tullut eteen, mutta pitäydyn olettamuksessa, että tämä olisi ruotsalaista valmistetta. Ensisijainen veikkaukseni on edelleen Ljusne-Voxna, koska se toimitti useita moottoriresiinoita Suomeen sekä VR:lle että yksityisille rautateille. Mutta siihen asti kunnes varmistus tulee tavalla tai toisella, voi aina ihmetellä olisiko tämä se Helsingfors Asfelt AB:n vuonna 1916 valmistama moottoriresiina, mistä ei vielä liene yhtään tunnistettua valokuvaa. | ||||
|
17.07.2008 01:55 | Eljas Pölhö | ||
| Eiköhän tämä ole itävaltalainen, valmistaja Sigl (Wiener Neustadt) 1657/1873 "Rittinger", joka valmistettiin Wienin maailmannäyttelyyn. Seuraavana vuonna myytiin ÖNWB:lle (Österreichische Nordwestbahn), sarja Ia numero 81 ja vuodesta 1909 kkStB 201.01 (kaiserlich-königlich Staatsbahnen, kaiserlich-königlich Österreichische Staatsbahnen). Netistä löytyy takaviistokuva http://commons.wikimedia.org/wiki/Image:Rittinger_Weltausstellung.jpg | ||||
|
16.07.2008 21:41 | Eljas Pölhö | ||
| KDs1 palautettiin 5. helmikuuta 1960, vaikka virallinen vuokra-aika jatkui 17.3.1960 saakka. Maaliskuusta marraskuulle 1960 se oli koekäytössä SJ:llä Pohjois-Ruotsissa ja luovutettiin Norjaan NSB:lle 9. joulukuuta 1960. Kosovoon se lähetettiin 9. tammikuuta 2001. | ||||
|
16.07.2008 21:11 | Eljas Pölhö | ||
| Katselin Hr12 ajoja Kemijärvelle vuosilta 1968-69 Tapani Kilpisen ja omista matkakertomuksista sekä vetureiden ajopäiväkirjoista poimittuja merkintöjä ja kertaakaan sama veturi ei ajanut koko matkaa Helsingistä Kemijärvelle tai takaisin. Itse asiassa veturinvaihtoja oli yllättävän monia. P63 kulki yleensä samalla veturilla vain Hki-Tpe, Tpe-Sk, Sk-Roi ja sitten P59:llä Roi:lle saapunut Hr12 jatkoi P63 Roi-Kjä ja P64 Kjä-Kem ja siinä vaihtoi junaan P60 (Kem-Tpe). P64:ssä Kemin jälkeen oli veturin vaihto joko Ol tai Sk ja uudelleen Tpe. Kesäkaudella P63-P64 oli Oulun ja Kemijärven välillä usein Sv12, mutta ei talvikaudella, jolloin vaunuja piti lämmittää höyryllä. Kemijärvellä Hr12 kierto oli kaikissa havainnoissa P63-P64, eikä täyteajoja tai tavarajuna-ajoja ollut (havaintoja tosin vain noin tusina vuodessa). | ||||
|
16.07.2008 11:27 | Eljas Pölhö | ||
| Suomessa otettuja KDs1 kuvia on kovin niukalti saatavilla, eikä minullakaan ole nyt tarjolla yhtään. Lylyn vesitornissa oli joku vuosi sitten kahvila, jossa oli valokuvakansio, jossa yksi Nohab-kuva. Jos kahvio vielä toimii, niin siellä kannattaa pysähtyä ja alkaa keskustella vanhoista valokuvista ... Oheisessa linkissä on tuoreehko kuva ent-KDs1:stä Kosovossa http://www.nohab.hu/nsb3643-3big.jpg Unkarilaisen kotisivun englanninkielinen versio on http://nohab.hu/indexeng.html |
||||
|
15.07.2008 15:31 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on AEG 7621/1958. AEG 7520/1957 oli Outokumpu 16 ja AEG 7521/1957 oli akkuveturi, joka jäi Saksaan (Hibernia AG, Zeche Schlägel und Eisen, Herten-Langenbochum). Sen raideleveys oli 500mm. Kuvan veturin raideleveys on 750mm. | ||||
|
12.07.2008 19:52 | Eljas Pölhö | ||
| Helsingborg Gb (Hbgb) = Helsingborg godsbangård | ||||
|
04.07.2008 00:27 | Eljas Pölhö | ||
| Jollei löydy, niin älä lopeta harvinaisten dokumenttien postitusta. Helppohan tuo on katsojankin rajata mieleiseksekseen kuvaruudusta Snapz Pro:lla tai kopsata kuva ja sitten sitten leikellä. Näitä aikanaan kuvaamatta jääneitä juttuja on niin paljon, että kaikki "vähemmän kuin täydelliset" avustukset otetaan kuitenkin kiitollisuudella vastaan. (Käyttäjä muokannut 04.07.2008 00:29) | ||||
|
30.06.2008 11:49 | Eljas Pölhö | ||
| Hr13/Dr13 pikkuveljien CC2400 kuvia Etiopiasta löytyy linkkejä seuraten http://www.train-franco-ethiopien.com/index.html (siis machines diesel - CC Alsthom - Galerie 19). Suora linkki on pitkä (joku joka osaa voisi lyhentää tämän, jottei katkea matkalla): http://www.train-franco-ethiopien.com/Machines%20Diesel/CC%20Alsthom/19%20CC%20Alsthom/index.html | ||||
|
26.06.2008 11:33 | Eljas Pölhö | ||
| Kiva kun oli tallella. Nämä on hyödyllisiä kun muistitieto hämärtyy vuosien mittaan. | ||||
|
|
26.06.2008 11:28 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä Hr12 kävi säännöllisesti Kemijärvellä 1960-70-lukujen taitteen molemmin puolin. Mistä ja mihin, ajallisesti ja maantieteellisesti, saattaa selvitä kun käyn taas joskus arkistoni paikkakunnalla. Muisti riittää vain siihen, että niitä kulki junissa P63 ja P64, mutta olisivatko sitten viettäneet koko päivän Kemijärvellä on liian vaikea muistettava. Silloin kun Kemi-Rovaniemi oli vielä kevyesti kiskotettu (1950-60-luvuilla), oli Roi-Kemijärvi välille sijoitettu yksi Tv1 tai Tv2 veturi kerrallaan talvikaudella maan ollessa roudassa, jolloin sellainen voitiin siirtää rajoitetulla nopeudella Kemistä. | ||||
|
09.06.2008 17:46 | Eljas Pölhö | ||
| Sampolle: Suomessa oli ennen paljon miehitettyjä tasoristeyksiä. Minunkin koulumatkalleni 1950-luvulla sattui kaksi, Hyvinkää-Helsinki-tien tasoristeykset Hangon radan kanssa Hyvinkäänkylässä Hevosmäen juurella (Åvik ja Pienviljelijäopisto - nyk. kai maatalousopisto) ja Nopossa (Nopon koulun lähellä, silloin ei sitä koulua ollut). Kummassakin oli kammella veivattavat puomit ja naisimmeinen veräjänvahtina. Mökki oli kyllä paljon pienempi kuin tässä kuvassa näkyvä. | ||||
|
08.06.2008 19:56 | Eljas Pölhö | ||
| Minusta tällä ei ole enää tekijänoikeussuojaa, jos se on painettu vuonna 1965. 1965 ja sitä vanhemmat menettivät suojansa ennen vuoden 1991 lakiuudistusta eivätkä valokuvia koskevat siirtymäsäädökset vuonna 1991 tai 1995 ole palauttaneet valokuvasuojaa. En tiedä onko kukaan riitauttanut tällaista asiaa. Joka tapauksesta voi ko julkaisusta kirjoittaa arvostelun ja liittää siiitä kuvatun osan, esim sivun, arvosteluun. Se on ainakin sallittu. | ||||
|
06.06.2008 20:37 | Eljas Pölhö | ||
| Raideleveys on 1000mm, niinkuin ennenkin. Muussa tapauksessa olisi aika pitkiä turisteja sillalla :) | ||||
|
21.05.2008 12:49 | Eljas Pölhö | ||
| Oikein muistit, liikenteen aloittamispäivänä olivat matkat ilmaisia kaikissa junissa välillä Helsinki-Kirkkonummi, niin vakiojunissa kuin ylimääräisissä Kauniaisten junissakin. | ||||
|
19.05.2008 22:08 | Eljas Pölhö | ||
| 60-luvulla kun minä kävin koulua, niin Koneen pihalla oli 2, jossain kohtaa 3 raidetta. En osaa sanoa miten juuri tässä kohtaa. Matkalla Koneelle oli myös myllyn kohdalla kolme raidetta, joista yksi läpiajettava. | ||||
|
19.05.2008 21:32 | Eljas Pölhö | ||
| Olisiko Rautakirja Oy, Koivuvaarankuja 2, 01641 Vantaa | ||||
|
19.05.2008 20:15 | Eljas Pölhö | ||
| Haukivuoren aseman entinen R-kioski on myös tallella.Se on lähellä asemaa Hummerikujalla. Sinne vaan museorautatieläiset kauppoja hieromaan ja hankkimaan hieno matkamuistojen myyntipiste. | ||||
|
19.05.2008 12:41 | Eljas Pölhö | ||
| Minäkin kannatan Suojärveä, vesistö ja raiteisto passaa hyvin, samoin valon suunta. Linkin verrokkikuva oli loppuvahvisus. Siinäpä samalla syy, miksei paikkakuntaa mainita teoksessa. | ||||
|
|
19.05.2008 11:54 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt sain sata vuotta pois, vaikka mielestäni syötin vuoden 4-numeroisena jo aiemminkin. Aiemmin Dm4 kuvassa se aina vaan palautui tulevaisuuteen. :) | ||||
|
|
19.05.2008 10:32 | Eljas Pölhö | ||
| Järjestelmä muuttaa mun antamat päivät enkä tiedä miksi, joten en pysty korjaamaan. :( | ||||
|
18.05.2008 19:52 | Eljas Pölhö | ||
| Kockums Industrier, Malmö, Skåne. Linkin takana on tekniset tiedot ja kuvia. http://www.kockumsindustrier.se/Products/MPSV/MPSV.htm | ||||
|
18.05.2008 11:47 | Eljas Pölhö | ||
| Hieno kuvaraportti poikkeuksellisesta tapahtumasta ja vielä kulkuaikojen kera. Kiitos. | ||||
|
17.05.2008 16:17 | Eljas Pölhö | ||
| Narvikin aseman muistomerkki on pyörästöltään 1Bt (2-4-0T), valmistaja Nydqvist & Holm, valm.no 160 vuodelta 1882, alkujaan Höör-Hörby Järnväg 1 "Bifrost" (Etelä-Ruotsista), sitten LKAB:llä nr 5. Tehtävänä Narvikissa oli jotain kevyttä vaihtotyötä, työjunia tms. Malmijuniin se oli liian pieni. LKAB:n pihalla on toinen muistomerkkiveturi, 3-akselinen sähköveturi numeroltaan F 27. (Käyttäjä muokannut 17.05.2008 16:19) | ||||
|
10.05.2008 20:30 | Eljas Pölhö | ||
| Nopon pysäkkirakennus on purettu jo ajat sitten. Paikka oli vähän kauempana Hyvinkäästä kuin linkissäsi. Tässä oikea paikka, radan länsipuolella. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Noppo+pys%C3%A4kkirakennus&y=6717441&x=2543533&lang=FI | ||||
|
06.05.2008 23:02 | Eljas Pölhö | ||
| SSRT = Affärsverket Statens Järnvägar (Statens Järnvägar, Rikstrafiken vai lieneekö kansainvälisemmin Swedish State Railways Trains?) | ||||
|
06.05.2008 20:14 | Eljas Pölhö | ||
| Joitain vaunujen leveyden suhteita raideleveyteen: Englanti 1,97; Saksa 2,20; Venäjä 2,23; Japani (1067mm) 2,81; Etelä-Afrikka (1067mm) 2,86; Kenia (1m) 3,05; 750mm radat isommasta valikoimasta keskimäärin 3,33 (esim Venäjä 2550mm=3,4; Unkari 2500mm=3,33; FCAB ennen levittämistä 1m:ksi 762mm radalla=2635mm=3,46). Eli mitä kapeampi rata sitä leveämpää kalustoa suhteessa raideleveyteen. Ääripäässä lavettivaunuilla kuljetetut leveäraidevaunut Jokioisilla ja Läskelässä. | ||||
|
|
06.05.2008 20:00 | Eljas Pölhö | ||
| Jos "laius" on leveys, niin Eesti VR:n 750mm matkustajavaunujen leveys oli 2250mm tavalliset ja 2450mm "Mulgi ekspressi"-vaunut. | ||||
|
|
05.05.2008 17:33 | Eljas Pölhö | ||
| Sveitsissä esim. Glacier Expressenin vaunut (1m raidel) ovat 2680mm leveitä, Itävallassa Zillertalbahnin (760mm raidel) uudet moottorivaunut ovat 2650mm leveitä ja vanhemmat 4-akselit matkustajavaunut 2484mm. Japanissa Asakaze-pikajunassa käytetyt vaunut 1976 olivat sisäleveydeltään 2762mm, 1990-luvun 484-485 sarjan moottorijunat ovat sisältä 2780mm ja ulkoa 2940mm. | ||||
|
24.04.2008 23:13 | Eljas Pölhö | ||
| Ei näköjään suostunut muuttamaan kuvausvuotta, joten ennustellaan sitten. | ||||
|
24.04.2008 01:29 | Eljas Pölhö | ||
| Kirjoitin Resiinaan Valmet kaksoisdieselin koeajoista päätiedot, se on "Kirjeitä toimitukselle" osastossa numerossa 2/95, s. 40. Koeveturi oli Valmet Move 51m 526 ja koeajot Valmet Linnavuori 815D-moottorista muokatulla kaksoisdieselkoneella tehtiin 24.1.1957 ja 27.9.1957 Väleillä Tampere-Toijala (kuorma 398t) ja Toijala-Tampere (kuorma 379t). Veturissa oli tuolloin sama mekaaninen Wilson-vaihteisto kuin Vv14-vetureissakin. Ensimmäisellä koeajolla veturi savutti liikaa (imuilman otto oli konesuojuksesta) ja moottorin puolikkaita yhdistäneen hammaspyörästön öljynjäähdytys todettiin puutteelliseksi. Valmetin tekemien muutosten jälkeen savutusongelma poistui, mutta hammaspyörästö kuumeni edelleen liikaa ja ajoittain öljy vaahtoutui kuumuuden vaikutuksesta ja pursui ulos öljyn mittatikun putkesta. Öljyn lämpömittari vaurioitui osoittimen osuessa rajoitinnastaan kohdassa 120C. Moottori oli kokeeksi varustettu maksimi- ja minimi säätäjillä entisten asetettavien kierroslukusäätäjien esemesta, mutta ratkaisu osoittautui vaikeaksi käsitellä etenkin alaspäin vaihdettaessa (Resiinassa on tarkemmin tuloksista ja ongelmista). Valmet tarjosi veturia VR:lle koekäyttöön kahdeksi kuukaudeksi, mutta VR kieltäytyi, koska toisaalta hydraulinen vaihteisto oli osoittautunut sopivammaksi ja lisäksi VR ei halunnut enää kolmatta versiota samasta veturimallista. Kun kiinnostusta ei ilmennyt, niin Valmet muutti veturin vakiomalliseksi Move51h:ksi ja möi sen vuonna 1959 Veitsiluoto Oy:lle Kemiin, mistä veturi siirtyi Lieksaan Veitsiluoto Oy:n Kevätniemen sahalle 1973 Kemin tuotantolaitoksen saatua Lokomo C600-veturin. | ||||
|
23.04.2008 10:59 | Eljas Pölhö | ||
| 10101-10113 pitäisi kaikkien olla PFoab ja FPoab-sarja käsitti vaunut 10201-10213. Onko vaunu vaihtanut omistajaa vai "väärin litteroitu" kylkeen? Lisää kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/47973 | ||||
|
23.04.2008 10:56 | Eljas Pölhö | ||
| Tuossa linkin kuvassa numero ja ilmoitettu sarjamerkki eivät oikein stemmaa. Hylkäysilmoituksessa 10100-sarjan kaikki vaunut olivat PFoab, mutta voihan vaunu ollut vaihtanut omistajaa tai sitten "väärin litteroitu" kylkeen. | ||||
|
|
23.04.2008 00:02 | Eljas Pölhö | ||
| Ähh, pränttivirhe. Muut, paitsi 10204 hylättiin alkuvuonna.....10204 oli kai se vaunu, josta tuli Geoab..... | ||||
|
22.04.2008 23:56 | Eljas Pölhö | ||
| Vaunut ei oikein ole minun tietojen keruuni kohteena, joten missasin tilaisuuden katsoa onko valmistuslaatta tallella, eikä tuo niiden tunnistaminenkaan oikein suju. Puhtaana arvauksena sanoisin, että alusta on 1907-mallin O-vaunusta. Ehkä joku muu voi auttaa paremmin. | ||||
|
|
22.04.2008 23:18 | Eljas Pölhö | ||
| Postin omistamat PFoab-vaunut hylättiin 1979. FPoab 10211 oli sarjan ainoa vaunu elokuussa 1979 ja sen sijoitus oli Kouvola (Savon radan postijuna!). Muut paitsi 10104 hylättiin 1979 alkuvuonna (kirjelmät Lko 6.2.79, Ko 29.3.79 ja To 9.4.79; valitse haluatko Liikenneosaston, Koneosaston vai Talousosaston hylkäyspäivän). 10104 oli kai se vaunu, josta tuli Geoab 12216 vuonna 1975. Se hylättiin myös 1979 (Lko 7.8.79, Ko 11.9.79 ja To 13.9.79). 10211 hylkäyspäivää minulla ei tässä muistivihkossa ollut ja kiskoautokirjakin on Suomessa (minä en), joten se voi joku muu täydentää, eiköhän sekin ole samoina aikoina hylätty. Siis liikenteessä näitä ei ole, onko "metsävaunuina", en tiedä. Päädyssä lukee "Matkustajilta pääsy kielletty För resanden tillträde förbjudet" | ||||
|
|
22.04.2008 22:46 | Eljas Pölhö | ||
| 01104 pitäisi olla BT tai XT, joten kyse on kai siitä onko vaunu se mitä kylkeen on maalattu vai se mitä jossain ohjeessa tai julkaisussa lukee. Pienennetyssä kuvassa ei näy korjausmerkintää, mutta alkuperäisessä se näyttäisi olevan Psl 3.58 ja perässä pienemmällä välikorjausaika, mistä en saa selvää (liian rakeinen kuva). Pitkään vaunu on kuitenkin saanut tunnustaan kantaa. | ||||
|
|
22.04.2008 22:20 | Eljas Pölhö | ||
| VR omisti 13 eli FPoab 10201-10213 ja Posti- ja Lennätinhallitus toiset 13, PFoab 10101-10113. | ||||
|
20.04.2008 20:05 | Eljas Pölhö | ||
| Heh, kylläpäs tarvittiin monta ukkoa selittämään sama asia kuin mitä Veera sai ilmaistuksi muutamalla sanalla :) | ||||
|
20.04.2008 18:32 | Eljas Pölhö | ||
| Kemi Oy:llä oli kaksi Otso4 -veturia, Saalasti 113 ja 114. Tämä voisi olla 113, kun ei oikein näytä 2005 uusitulta. | ||||
|
18.04.2008 23:23 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos kuvasta, Tk2:sta ei ole paljoakaan kuvia ajossa. Tk2 412 oli lainassa Murtomäen-Otanmäen rautatierakennuksella 1952.02.18-1952.04.01 välisen ajan. Viimeinen kattilan täyskatsastus tehtiin Oulun konepajalla 1956.06.04, minne veturi oli mennyt jo toukokuussa edellisenä vuonna. Kertonee jotain veturin liikenteellisestä merkityksestä siinä vaiheessa. Viimeinen konepajakäynti oli Kuopiossa IV lk:n korjauksessa 1957.10.23-1957.11.13. Veturin 412 hylkäyshetkellä 1960.02.16 sen kattila-aika oli jo ummessa ja sijaintipaikka oli Imatra. Toinen mainittu, eli 413, hylättiin jo 1959.06.09 ja en sijaintipaikka oli silloin Kouvola. | ||||
|
18.04.2008 22:35 | Eljas Pölhö | ||
| Dm3 1500 vastaanottokoeajo suoritettiin 24. tammikuuta 1952 reitillä Tampere-Lahti-Sääksjärvi, matka 341km. Luovutustarkastus 25.1.1952 Valmet Oy:n Lentokonetehtaalla Tampereella. Lisäsin kuvaan tarkan päivän, koska se on niin ilmeinen mainoskuvan ottoajankohta Lahdessa. | ||||
|
15.04.2008 18:52 | Eljas Pölhö | ||
| Kouvolan veturikierrossa (pahvinen 2-puolinen painettu dokumentti) Pr1 oli mukana muistaakseni 1959-1967/68 ja junina järjestelyjunat Kouvolasta itään (Luumäelle) ja pohjoiseen (Voikoskelle muistaakseni). Omakohtaisia havaintoja on useita Vuohijärveltä kun siellä oli kohtaus käyttämäni junan kanssa). Jos on käytetty henkilöjunissa, niin se on kyllä ollut satunnaista. Lähinnä tulee mieleen Kotkan suunta tai yllättävät pikajunien noudot linjalta (on tehty Vr1:lläkin). | ||||
|
08.04.2008 22:06 | Eljas Pölhö | ||
| Koskahan ilmakuvia alettiin ottaa Suomessa? Karhumäen Veljekset aloittivat vasta maaliskuussa 1929, vaikka harrastivat lentämistä vuodesta 1924. | ||||
|
07.04.2008 23:32 | Eljas Pölhö | ||
| Sinä olet yhtä urhoollinen kuin Hannu Haaki aikanaan kun hän kuljetti traktorillaan tavaraa Hollolan (Lahden) ja Forssan välillä Jokioisten museorautatien syntyvaiheessa. Museoituja sahojen traversseja ei ennen tainnut ollakaan. Kiva kun olet pitänyt lukijoita ajantasalla löydöistäsi ja pelastusoperaatioistasi. | ||||
|
30.03.2008 16:44 | Eljas Pölhö | ||
| Niinkuin edella mainittu niin tämä näkyy olevan aika suosittu veturiperhe: BB7201-7440 (v. 1976-85), BB15001-15065 (v. 1971-1978) ja BB22201-22405 (1976-1986), taitaa tulla 510kpl. BB22379-22380 koki jotain muutoksia, kun niistä tuli BB20011-20012 v. 1984. BB22278 oli 200km/h proto ja sille nopeudelle tehtiin sitten BB22351-22360 ryhmä. BB7200-sarjasta osa on tehty nopeudelle 100km/h ja osa 160km/h ja vanhemmiten 160km/h vetureiden välityksiä on muutettu tavarajunakäyttöön (100km/h). BB15000 sarjasta on vähän parempi Wikipedian sivu englanniksi kuin muista http://en.wikipedia.org/wiki/SNCF_Class_BB_15000 | ||||
|
27.03.2008 18:16 | Eljas Pölhö | ||
| Move 51h, VR:n aikanaan ensin Vv13 ja sitten Tve3. https://vaunut.org/kuvasivu.php/1691 | ||||
|
26.03.2008 23:33 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä postitalo vuotta aikaisemmin https://vaunut.org/kuvasivu.php/47183 | ||||
|
26.03.2008 22:24 | Eljas Pölhö | ||
| Köyry sijaitsi km1016+450, avattu noin 1935. | ||||
|
26.03.2008 13:07 | Eljas Pölhö | ||
| Minä olen kyllä vähän epäluuloinen tuon 144km/h kanssa, vaikka ei minullakaan ole tiedossa dokumenttia, joka sanoisi EI ole ajettu niin lujaa :) Koskahan tuo olisi ajettu? Ei ainakaan sota-aikana, jolloin veturit olivat uusia. Tuskin myöskään 1949 jälkeen, jolloin 1802 kattila posahti. Kuitenkin sen jälkeen kun Hyvinkään konepaja oli avattu ja Pr2 korjaukset siirretty sinne 1950-luvun alussa. Mitä vuosia jää jäljelle? Jos kyseessä olisi erityinen nopeuskoe, olisi siitä varmaan jotain dokumentteja. Myöskään lähinnä vastaavalla saksalaisella veturityypillä, Baureihe 62, ei päästy likimainkaan tuollaisiin nopeuksiin. Kun satun samalle paikkakunnalle ko. Resiinan kanssa, niin lukaisen jutun uudestaan. Mutta myönnän kyllä, että Pr2:t oli nopeita, suurin minulla tallella olevassa dokumentissa oleva nopeus sekunttikellolla ja kilometritolpista mitaten oli jotain 130km/h luokkaa Riihimäen ja Lahden välillä. | ||||
|
25.03.2008 20:50 | Eljas Pölhö | ||
| Se on RandstadRail http://www.urbanrail.net/eu/dhg/den-haag.htm | ||||
