Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	29.02.2008 14:20	Eljas Pölhö
		Onkohan painovirhe minusta lähtöisin? Toimitin siihen aikaan Nordens Järnvägaria ym Stenvallilla.
	29.02.2008 13:02	Eljas Pölhö
		Deutzin valmistuslaatat eivät mainitse vuotta. Veturi on tehtaan vakiomallia ja on voitu hyvin valmistaa varastoon puolivalmiiksi edellisenä vuonna, etenkin kun satoja valmistenumeroltaan suurempia on toimitettu 1938. Move66 on sotkuisampi juttu kuin kuvittelinkaan, koetan laittaa viikonloppuna jotain (epä)selvitystä ao. kuvaan.
	29.02.2008 00:43	Eljas Pölhö
		Tehdas oli Hautiaislammin tiilitehdas, osoite Jalasjärvi kk. Muutama kilometri etelämpänä oli Komsin kylässä Jalasjärven tiilitehdas, jolla oli lyhyempi rata, ja samassa kylässä vielä Salmen saha ja mylly, jonka pieni tiilitehdasrakennus oli jäljellä, muttei merkkiäkään mahdollisesta radasta.
	29.02.2008 00:38	Eljas Pölhö
		Tiesithän JR sen, Jalasjärven kirkonkylässähän tämä on tai oli.
	29.02.2008 00:34	Eljas Pölhö
		Tuo Deutz on 22989, toimitettu 12. kesäkuuta 1939 osoitteella Maskin AB E. Grönblom, Helsinki. Deutz 22909 oli 480mm raideleveyksinen veturi Luxemburgiin, Henri Reding'ille, ja edelleen Grube Kayl'lle. Deutz 22989 oli tyyppiä OMZ122R ja siihen toimitettiin uusi moottori tyypiltään A3L514 vuonna 1957. Veturi oli kuvan osoittamassa paikassa 10. syyskuuta 1982, jolloin siinä oli valmistelaatta 22989, mikä vastaa tehtaan valmistusluettelon tietoa. Käyttöveturina oli Saalasti Otso1, valmistenumero 70. Haukiputaan vaihtoveturi oli silloin Tka 282.
	28.02.2008 23:37	Eljas Pölhö
		Jotenkin luulin että JR olisi käynyt täällä, mutta ei olla Urjalassa. Siellä kait lähin vastaava oli Urjalan tiilitehtaan modifioitu Valmet Move1, joka on kai päässyt Toijalaan. Tuohon Pertulle pitää sanoa, että tuli oikea vuosikymmen, aika rientää tässä iässä niin nopeasti, että tehdaskierrokset joita tein tuntuvat olleen vain joku kesä sitten. Urjalaa etelämpää ei kannata etsiä, eli alue tiivistyy...
	28.02.2008 23:12	Eljas Pölhö
		Teollisuusrata tämä on ollut. Veturi ja 10 vaunua oli kuvausaikana kalustoa. Tehdas oli pääkadun länsipuolella ja veturin kuvasin pääkadun itäpuolella luonnonvaraisessa puistossa (niitty tai pusikko). Ratoja on ollut satoja, mutta tsekkiläiset Zetor-veturit ovat harvinaisia. Outokumpu on liian iso paikka ja Kovjoki ei ole kirkonkylä, mutta Loviisa-Rovaniemi-linjan oikealla puolella olet tämän jälkimmäisen kanssa ja Lapin lääniin asti ei tarvinnut mennä. Valtatie kulki jo silloin kylän ohitse, eli kiireisimmät matkaajat eivät tälle radalle törmänneet kun olisi pitänyt tehdä koukkaus kylän läpi. Samalla reissulla olisi nähnyt toisenkin radan muutama kilometri etelämpänä, ja sillä oli vajaat 10 samanlaista vaunua, mutta ei veturia.
	28.02.2008 21:02	Eljas Pölhö
		Ei ole Jokioinenkaan. Asema on valtion radalla ja sillä on joskus ollut pikajunapysähdyksiä, mutta ne poistettiin jo kauan sitten. Netissä olevan aikataulun mukaan siellä ei pysähdy enää mitään muitakaan henkilöliikenteen junia. Aseman ja kirkonkylän välillä on siis aivan reilua maalaismaisemaa.
	28.02.2008 15:28	Eljas Pölhö
		"Joku kesä sitten" on niin kauan sitten, että nuorimmat sivun käyttäjät eivät vielä olleet syntyneet, vaikka me (EPö ja JR) oltiin jo "vanhoja" tekijöitä. Lohjalla tämä ei ollut. Tarkistin netistä ja kunta kutsuu itseään "kunnaksi", ei "kaupungiksi", joten niin isot paikat voi sivuuttaa. Asemalta on vorgissa kuvia junista, ratapihasta ja rakennuksesta, mutta ei yhtään tästä kauempana olevasta radasta.
	27.02.2008 23:26	Eljas Pölhö
		Liian tuttu JR:lle, mutta korjasin sen toisen kuvan valmistustiedot. Lisään tähänkin kunhan keksin miten saan ne suoraan kuvatekstiin. Veturi on siis Lahnuksen rautatiellä puukaasuttimella varustettuna (tai oli joku vuosi sitten).
	27.02.2008 23:20	Eljas Pölhö
		Valmistaja Berg & Co, Lindesberg, Sverige. Valmistenumero 1655, vuosi 1942
	27.02.2008 21:48	Eljas Pölhö
		Nämä on loistavia lähteitä jos tahtoo tietää mitä vetureita on käytetty missäkin junissa. Toivottavasti tallella on isot nivaskat.
	27.02.2008 21:43	Eljas Pölhö
		Ekan numeron on oltava 6, eli 645 olisi täysin mahdollinen.
	27.02.2008 21:37	Eljas Pölhö
		Nyt huomaan, että IH mainitsee 604:n. Pitänee vielä suorittaa uusintatarkistus sen osalta, josko olisi saanut 594:stä siirrännäisen tai 612 Worthington olisi sen siirrännäinen.
	27.02.2008 21:26	Eljas Pölhö
		Kahdessa Tv1:ssä on ollut Worthington esilämmitin, joten Suomen Veturit 1.osa vuodelta 1977 antaa virheellisen tiedon (sen mitä muistelin yllä), mutta uusi laajennettu painos tulee korvaamaan tämän mokan (myöhemmin tänä vuonna...toivottavasti). K3 594 Worthington asennettiin 1928.03.27 ja poistettiin 1930/31. K3 612 Worthingtonin asennuspäivää ei ole voitu varmistaa, mutta se oli veturissa Viipurin konepajalla 1934.08.13 ja otettiin pois 1938.09.15. Elokuu 1934 on hyvinkin varteenotettava mahdollisuus tämän kuvan kuvausajankohdaksi.
	24.02.2008 12:29	Eljas Pölhö
		Haminasta siirrettiin pari Tve3 ex-Vv14 Mikkeliin, jossa niitä käytettiin myös lyhyen matkan järjestelyjunissa, mm Otavan satamaan. Yhteen laitettiin Dm4:stä otettu vaihteisto ja sillä olisi päässyt kovempaa kuin kukaan uskalsi ajaa.
	18.02.2008 18:36	Eljas Pölhö
		Kommentti metsänhoitaja Seppo Pölhöltä. Ei vaikuta douglaskuuselta (Pseudotsuga taxifolia), joka kasvattaa oksattoman rungon ja kestää huonosti Suomen talvea. Minusta puu voisi olla Siperian pihta (Abies sibirica), joka on Suomessa suosittu koristepuuna. Yksittäispuut ovat keväthallojen seurauksena usein latvoistaan kaksi- tai useampihaaraisia. Esimerkiksi Haukivuoren aseman makasiinin nurkalta eteläsuuntaan on istutettu Siperian pihta-rivistö suojaamaan VR:n asuntoja, ja varmaan pihta on yleisesti käytetty koristepuuna muuallakin VR:n alueilla.
	11.02.2008 17:50	Eljas Pölhö
		AHTJ MT1 on kymmenisen vuotta vanhempi, eli Frichs 128 vuodelta 1933.
	10.02.2008 22:10	Eljas Pölhö
		Niemisjärvi https://vaunut.org/kuvasivu/15196
	10.02.2008 21:40	Eljas Pölhö
		Vaihteetkin sopii Heinolaan https://vaunut.org/kuvasivu/43380
	10.02.2008 15:18	Eljas Pölhö
		2007 marraskuussa koeajolla 330km/h, normaaliliikenteessä 250km/h.
	06.02.2008 23:57	Eljas Pölhö
		Pasila oli 60-70-lukujen taitteessa varsin hyödyllinen harrastajalle. Ostin muutaman kerran vuodessa kaikilla radoilla kelpaavan kuukausilipun ja sen sai Pasilan asemalta tunnin-pari aikaisemmin aamulla kuin Helsingistä eikä mennyt päivästä yhtään tuntia hukkaan. Pasilasta ostetulla lipulla ehti aamun ensimmäiseen Porvooseen menevään junaan, mitä ei olisi ehtinyt Helsingistä ostetulla lipulla. Silloin oltiin tarkkoja, eikä illalla voinut ostaa lippua, jonka voimassaolo olisi alkanut seyraavana päivänä.
	04.02.2008 22:53	Eljas Pölhö
		Lisää tietoja esim tässä http://www.atm-mi.it/ATM/Muoversi/S_Raffaele/ mutta Jorman kuva tietysti parempi kun ymmärsi mitä me halutaan nähdä. Onko rata siis tosiaan yksiraiteinen koko matkan (ei junakohtauksia jos menopaluu 4min12s)? Missä vaunutalli? Jommassa kummassa päässäkö?
	04.02.2008 22:19	Eljas Pölhö
		Tuomakselle: Digiajan kirous??? Ennnen kirous oli että kuvat loppuu rullasta eikä uutta saa mistään ennen maanantaita tai seuraavaa liksapäivää. Parempi nykyinen kirous kuin entinen, jolloin jäi paljon kuvaamatta.
	04.02.2008 15:54	Eljas Pölhö
		Tästähän tuli mielenkiintoinen tunnistuspähkinä. Kun katselee takakuvia 76 Wagoneerista (wrap-around takavalon lasi) ja 77 Cherokeesta (pysty takavalon lasi) ja sitten yrittää Photoshopilla suurentaa tätä kuvaa, niin jää kyllä minulta tulkinnanvaraiseksi kumpi takavalon lasi siinä on. Kiiltävä lasinreunus näyttää kiertyvän kulman ympäri, mutta toisaalta myös lampun lasi näyttää jatkuvan alaspäin. Oliskos alkuperäisestä kuvasta ja suurennuslasista apua? Netistä löytyy myös Wagoneerin tunnistussivut http://home.off-road.com/~wagoneer/
	04.02.2008 14:58	Eljas Pölhö
		Cherokee SJ-series valmistus alkoi 1974 (2-ovisena) ja Cherokee XJ alkoi 1984.
	04.02.2008 01:48	Eljas Pölhö
		Neliovinen versio Jeep Cherokeesta tuli vasta syksyllä 1977. Jos kuvan päiväys on oikein niin etummainen auto on Jeep Wagoneer, kuten tuolla aiemmin Timo on sanonut.
	03.02.2008 17:04	Eljas Pölhö
		Ardelt ja Krupp Ardelt (vuodesta 1953) nostureista on paljon tietoja ja kuvia seuraavan linkin takana. Oikeasta yläkuvasta valitaan K (Kran) ja sitten sen alla olevaa valikkoa vieritetään kunnes tulee Kranwagen, siellä Ardelt ja Krupp Ardelt tai muitakin jos kiinnostaa. http://www.eisenbahndienstfahrzeuge.de/
	03.02.2008 16:45	Eljas Pölhö
		Täältä löytyy aika paljon kaikenlaista höyryveturitekniikkaa http://www.dlok.de/
	03.02.2008 15:55	Eljas Pölhö
		Tässä kaikki Rc6 värivaihtoehdot. Sivun mukaan mustasta tulee uusi perusväri. http://www.jarnvag.net/lokguide/Rc6.asp
	03.02.2008 14:40	Eljas Pölhö
		Tämä on fantastisen hieno uutisraportti niin kuvasarjan kuin tekstienkin suhteen. Onnittelut ja ennenkaikkea kiitokset.
	03.02.2008 13:57	Eljas Pölhö
		Sain vahvistuksen Richard Bowenilta, että sama on. Edellisessä paikassa oli betonimöhkäleen päällä ei-kenenkään maalla mainitun aseman ja varikon välissä. Maalaus, piippu ym ovat samat. Ohessa viesti kokonaan: It certainly looks like it, the painting is identical and the chimney etc is the same. It has clearly moved. It was on a rather dull square concrete plinth in the no-mans land between the station and the depot and on the edge of the turntable pit. I have idea where Wancaz is - but a guess -to substantiate or delete- would be the new station beyond the zig-zags that was intended as a bus transfer place. Thanks for the pictures - it may take a while to digest that lot. Richard A. Bowen
	03.02.2008 02:11	Eljas Pölhö
		Dr13 pikkuveljiä, CC2400-vetureita, valmistettiin seraavat määrät: Etiopiaan 4, Kameruniin 5, Congoon (=Brazzavillen Congo) 6 Congo-Ocean-radalle, Norsunluurannikko-Niger-radalle (Abidjan-Niger) 7, Zaireen (nykyisin DR Congo) OTRACOlle 6 ja Senegaliin 4 Dakar-Niger-radalle. Yhteensä 32kpl. Ulkoisesti CC2400 kaltaisilla tarkoitettaneen yllä muita, missä on tuulilasit ylhäältä edempänä kuin alhaalta. Sellaisia on mm Ecuadorissa, Zimbabwessa, Gabonissa, Portugalissa ja Ranskassa.
	03.02.2008 00:13	Eljas Pölhö
		Olisikohan tämä O&K 4623 vuodelta 1911, alunperin 750mm, jota englantilaiset ja saksalaiset sivustot tarjoavat Cuzco San Pedroon?
	02.02.2008 22:47	Eljas Pölhö
		Eiköhän Helsinki ja Turku ole lähempänä Iittalaa kuin Kuopio. Kattilat on voitu myös vaihtaa, sekä H8 että H9 kattiloita oli enemmän kuin vetureita. Sen toisen osapuolen eli Hv3 784 kattila seuraavina vuosina oli Nro 3302, TK 400423, seuraava SK 430821. Sitä seuraavan kerran 784 kävi konepajassa Turussa, 2.lk korjaus ajalla 450108-450302, jolloin siihen vaihdettiin kattila nro 3206, jolle TK 450303. Meniköhän Eero Söderqvistin pitämät kattilarekisterikirjat Suomen Rautatiemuseoon? Niistä ainakin nämä selviäisi.
	01.02.2008 16:10	Eljas Pölhö
		Ei ole kässärin kopiota täällä saarella (ajattelemattomuutta), hyvä ettei kirjapaino tai taittaja ole kysynyt mitään varmistuksia. Saan tarkastettua parin viikon päästä jollei kysymys ole ratkennut siihen mennessä muista lähteistä (kuin tulevasta lähteestä, heh).
	01.02.2008 11:51	Eljas Pölhö
		Kiitos vinkistä. Tämähän on tavattoman hyvä palvelu kun junia voi seurata puolisen vuotta taaksepäinkin. Toivottavasti joku tai jotkut historiamieliset myös hyödyntävät sitä tallentamalla poikkeuksellisia tilanteita, poikkeuksellisen vetovoiman selviytymisen tehtävästä jne, niin ei sitten vuosien päästä olla vain mutu-tiedon varassa. Joskus kymmeniä vuosia sitten Helsingin junaohjaus (?) piti käsivaraisesti kirjaa koko maan henkilö- ja tavaraliikenteen kaukojunista. Isoihin "lakanoihin" oli merkitty h-junien akseliluku ja kiitotavarajunien paino sekä veturisarja mikäli poikkesi vakinaisten junien listasta. Myös kaikki lisäpikajunat oli mukana. Näitä lakanoita oli Rh:n kellarissa ainakin 20-vuoden ajalta (1950-1970) kun aloin kopioida niistä tietoja. Minulla oli kuukausi kerrallaan lainassa ja parin viikon välein kävin vaihtamassa nivaskan uuteen. Kerran sitten koko kellari oli tyhjä, kaikki oli viety paperikeräykseen pari päivää aikaisemmin. Silloin otti päähän, miksen arvannut mitä tapahtuu, olisin voinut tarjota niille varastoa tai houkutella Rautatiemuseota ottamaan ne. Ehdin kopioida noin kolmen vuoden tiedot 1961-63, ja niistä sai esim kaikki Tv1, Tr2, Vv15 käytöt pikajunissa ja näki kuinka ne selvisivät. Esim Tr2 selvisi Lh-Hki välillä nopeimmassa pikajunassa ottaen myöhästymistä kiinni. Tv1 taasen ei pystynyt pitämään pikajunien kulkuaikaa Kuo-Kon välillä sen paremmin kuin Pohjanmaan radallakaan. Myös Hr1- ja Tr1-ajojen vertailu TK-junissa oli "jännää". Hr1 ajoi myös välillä aika mahtavasti aikaa kiinni Kv-Hki-välillä (tulo- ja lähtöajat annettu myös Lh ja Ri kaikissa junissa) jne jne. Tarkkuus ei tietysti vastaa kulkuajan mittaamista sekuntikellolla, mutta antaa kuitenkin viitteen siitä mitä tapahtui.
	01.02.2008 00:23	Eljas Pölhö
		Ehkä Resiinan numerossa 2/87 on asiasta maininta siinä olleessa Tv1 artikkelissa.
	01.02.2008 00:16	Eljas Pölhö
		Minulla on muistikuva että koko sarja 594-617 olisi varustettu Worthington esilämmittimillä, jotka 1920-30-lukujen taitteessa vaihdettiin Friedmann-imureiksi. Mutta muisti voi pettää ja IH olla aivan oikeassa. Veturin konekortti on varmaan nykyisin Suomen Rautatiemuseossa, ja siitä näkee päivän tarkkuudella milloin Worthington on asennettu ja poistettu juuri tästä veturista.
	31.01.2008 23:30	Eljas Pölhö
		Ukkolan sahan toiminta alkoi 1923 ja päättyi keväällä 2004.
	31.01.2008 21:56	Eljas Pölhö
		Tarkennetaan nyt vielä, että "kilometrikirja" ei ollut kirja, vaan 4-sivuinen kuukausittain ilmestynyt painettu julkaisu, jossa oli veturin numero, varikko ja kilometrit. 1950-luvulla se muuttui monisteeksi ja joskus 1960-luvun loppupuolella tietokoneliuskaksi (nipun paksuus silloin n. 5cm/kk), mutta junalajit oli eritelty tarkemmin kuin ennen ja riviväli oli harva. Noita painotuotteita oli kaikilla varikoilla, toiset säilytti vuosikausia, toiset vain muutaman vuoden. Lisäksi kullakin varikolla oli oma veturikirjansa, johon oli merkitty veturin kilometrit, kattilanpesupäivät, korjausajat ja muut huomautukset. Se, missä junassa kukin veturi on minäkin päivänä on ollut, on löytynyt tallipäivystäjän päiväkirjasta sekä kuljettajien- ja lämmittäjien toteutuneista työvuorolistoista ja niiden yhdistelmistä. Ei aavistustakaan miten tiedonkeruu on hoidettu 1975 jälkeen, milloin pääsääntöisesti lopetin tällaisten tietojen kopioimisen.
	31.01.2008 21:44	Eljas Pölhö
		VR:n konekortteihin kirjattiin kilometrit 1.lk:n korjauksen jälkeen, eli ne "nollattiin" 1lk:n knpkorjausten yhteydessä. Kilometrikirjasta sen sijaan saa kuukausittaiset kilometrit. Jos ei ole pränttivirheitä, niin kummastakin lähteestä pääseen samaan lopputulokseen koko veturin eliniän osalta, mutta kummassakin tapauksessa pitää suorittaa yhteenlaskutoimenpiteitä.
	31.01.2008 21:39	Eljas Pölhö
		Siis ajettu 56445km edellisen konepajakorjauksen (1lk) jälkeen, ehkä kattilan TK;n jälkeen eli keväästä 1943. Veturin kilometrit syntymästä lähtien ovat kyllä tiedossa, muttei mukana.
	31.01.2008 21:21	Eljas Pölhö
		Kun en tunne noita höyryveturin laitteita, niin mikä tuossa kattilan kyljessä on? Jos se on Worthington-esilämmitin, niin se raksaistiin pois +/- 1930. (Käyttäjä muokannut 31.01.2008 21:24)
	31.01.2008 20:46	Eljas Pölhö
		Pr1 761 siirretty Kouvolaan 1958 jos muistan oikein. Sopiiko isoisäsi ikään ja sijaintipaikkaan? Sitä ennen Helsingin seutu. (Käyttäjä muokannut 31.01.2008 20:48)
	31.01.2008 20:41	Eljas Pölhö
		Tv1 612 siirrettiin Turkuun joulukuussa 1945 ja saapui Tku varikolle 1. kerran 10. joulukuuta 1945. Siirrettäessä "mittarissa" oli 56445km 1.lk:n konepajakorjauksen jälkeen. Kattila oli numeroltaan 1722 ja sen viimeisin TK 10. maaliskuuta 1943. Veturilla ajettiin 1946 Turussa 71786km. Se kävi vuoden kuluessa 1.lk:n korjauksessa Kuopiossa, lähtö Turusta 460628 ja paluu 460725 (vvkkpp). Vuonna 1947 sillä ajettiin 61581km, se kävi taas Kuopion konepajalla, lähtö 471130 ja paluu 480125. Veturi vaihdettiin hiilille 471009, joten kuva on aikaisempi. Viimeinen 612 ajomerkintä minulla on 621026 (Turussa, mutta pari seuraavaa vuotta puuttuu tiedot). Samoin mukana ei ole tietoja ennen v. 1944.
	31.01.2008 15:49	Eljas Pölhö
		Helmi siirrettiin Laatokalta Puulalle ja Puulalta myytiin Viroon. Valmistusvuosi 1902, 22m, rek 150 hengelle. Kuvassa pohja on jo hyvin maalattu, joten vesillelaskutilanne on varma kuten tekstissä sanotaan (ei siis vesiltä nosto), mutta kyljet vielä vähän rapistuneet, mutta varmaan maalattiin sitten vesillä ollessa. Lisää tietoja on mm Mikkelin kaupungin historiasivulla.
	31.01.2008 15:26	Eljas Pölhö
		Olisiko oikeassa alakulmassa päivitysmerkintä 2-40? Tässä kartassa on kyllä aineistoa monelta kaudelta, joten korjailtu vanha kartta lienee paras tulkinta toistaiseksi. Eniten ihmetyttää Utin kiitoradan puuttuminen, koska se tuli vähän ennen Haukkasuon rataa, eikä varmaan ollut tuntematon kohde. Jos päivitys 2-40, niin on Koria-Voikkaa ratatyö jäänyt huomaamatta, avattu 6-40. Kouvola-Harju-tien linjaus on väärin ja seuraa ennemminkin voimalinjaa. Vanha tie vaihtoi radan toiselle puolelle Miehon kohdalla.
	30.01.2008 23:31	Eljas Pölhö
		Muita huomioita esim rata Voikkaalle 1902, eli kartta on uudempi. Näyttää että pääradalla olisi kaksoisraide sekä itään että länteen (mutta sopiiko se nyt ajoitukseen ollenkaan). Kuusankoskelta oli vain lossiyhteys sekä Kouvolan että Voikkaan suuntiin (milloin maantiesillat rakennettu?). Kuusankosken historia löytynee kirjastosta (julk 1997). Entä Korian sillat. Eikö erillinen maantiesilta tullut vasta 1920-luvulla, eli on entinen rautatiesilta?
	30.01.2008 22:17	Eljas Pölhö
		Wikipedian linkki vaan ei suostu tulemaan oikein. Copy+paste menetelmä auttaa, mutta taitaa olla sama juttu kuin wapediassa yllä.
	30.01.2008 22:09	Eljas Pölhö
		Kyllä Haukkasuon rata toimi vielä 1960-luvulla ja on merkitty 1:200 000 maantiekarttoihin 1950- ja 1960-luvuilla. Samoin se monine haaroineen on merkitty peruskarttaan, joka ilmestyi +/- 1960. Oheinen artikkeli kertoo radan avatun 1920-luvulla, mikä lienee oikea tieto, vaikka olenkin eri mieltä vetureiden määrästä (oli niitä enemmän). Radasta on artikkeli tai pari 1930- ja 1950-luvuilla ilmestyneissä teollisuuslaitoksista kertovissa kokoomateoksissa (löytyy Kymin Oy:n kohdalta). Kartan reunan yli mennyt haara on ilmeisesti purettu aiemmin kuin muut ja on jatkunut vain vähän matkaa, seuraavalle suolle enintään. (Käyttäjä muokannut 30.01.2008 22:09) (Käyttäjä muokannut 30.01.2008 22:11) (Käyttäjä muokannut 30.01.2008 22:12) (Käyttäjä muokannut 30.01.2008 22:12) (Käyttäjä muokannut 30.01.2008 22:13) (Käyttäjä muokannut 30.01.2008 22:15)

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset