Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	07.03.2008 21:34	Eljas Pölhö
		Minusta tämä on 503/1.3.1951, kuten siihen kiinnitetty (ja ilmeisesti aina siinä ollut) Valmetin valmistajalaatta kertoo.
	07.03.2008 21:27	Eljas Pölhö
		Minä kyllä käyttäisin ehdottomasti laattojen antamia numeroita ja jos löytyy kaksi samanumeroista laattaa niin sitten huomautus. Menee aika villiksi, jos laatat ja listat antavat aina eri tiedot. Niin Valmetin kuin Saalastinkin toimitusluettelot (ainakin kaikki mitä minulla on) ovat muussa kuin laattojen antamassa järjestyksessä. Siksi minä aina kopioin laattojen tiedot, vaikka useampaan kertaa varmuuden vuoksi. Ongelma ryhmämatkoilla tietysti että "pois tieltä, että saa kuvata".
	07.03.2008 21:16	Eljas Pölhö
		Tavallaan sääli, jos ei yhtään Zetor-veturia ole jäänyt. Sopisivat ainakin Ravintola Zetorin kalustukseen traktorien seuraksi. Kai se sentään on vielä Helsingissä.
	07.03.2008 17:44	Eljas Pölhö
		Saalastin Köf tuli osoitteesta Bolidens Gruv AB (Boliden, lähellä Skellefteå-nimistä kaupunkia). Se oli Deutz 47483, toimitettu 7.7.1952 AB Dieselpower, Stockholm (agentti), joka välitti veturin Bolideniin. Siellä veturi sai numeron 24216. Se oli tehtaan mallia A6M517, 120hv:n moottori numeroltaan 1399317/22, vaihteisto Voith L33. Saalastille se tuli vaihdossa osasuorituksena Otso 2R veturiin Saalasti 136 (1982), joka sai Bolidenissä numeron 24-0019. Vuonna 1991 se siirrettiin Boliden AB:n tehtaalle Rönnskärsverken, jossa sai numeron 42603. Vuonna 2001 se palautui Saalastille ja käytettiin varaosiksi. Kuten IH mainitsee, Köf-veturi oli havaittavissa Kirkkonummella Tr1 1082-ajelun Karjaa-Kirkkonummi-Karjaa aikana.
	07.03.2008 16:48	Eljas Pölhö
		Tämän toimituspäivä oli 15.12.1964, paino 18 tonnia, teho 154hv ja nopeus 20km/h. Ennen tätä insuliittitehtaalla oli muistaakseni Tampellan tekemä Kisko-Kalle.
	07.03.2008 16:39	Eljas Pölhö
		Deutz 55273, toimitettu 17.3.1953, asiakas OGH (välittäjä), A. Ahlström Oy, Karhulaa varten. Veturin tyyppi A4L514R. Veturi varmaan valmistunut normaaliraideleveyksisenä varastoon edellisenä vuonna, koska kaikki valmistenumerot tämän ympärillä on toimitettu 1952.
	06.03.2008 17:42	Eljas Pölhö
		Muistan tuon artikkelin. Veturilistassa oli pari kohtaa, jotka eivät stemmanneet kylttien kanssa ja päivämäärät eivät ollenkaan VR:n vastaanottopäivien kanssa eivätkä kaikkien teollisuusveturien kylttien kanssa. Laitoin Resiinaan asiasta jonkun huomautuksen, joka löytyy seuraavasta tai sitä seuraavasta numerosta. Muistelisin, ettei artikkelissa mainittu mikä pvm oli kyseessä, mutta ilmeisesti tehtaalta lähtö tai joku koeajopäivä. Minä käyttäisin ensisijaisesti kyltteihin merkittyjä päiviä, mutta se on tietysti makuasia. Muistikirjani, joka sisältää Kuluntalahdella käynnin on mukanani, mutta ei kirjaa jossa on Hallassa käynti. Eli 503 oli varmasti Kuluntalahden veturin kyltissä, 502 on enempi arvaus kuin fakta,
	06.03.2008 01:19	Eljas Pölhö
		Sahasta vähän matkaa Riihimäelle, Herralan aseman kohdalla, oli tiilitehdas (Herralan tiilitehdas?), jolla oli O&K Montania moottoriveturi, jäljellä mutta ei käytössä 1970-luvun alussa. Se oli vaalean vihreä. Tehdaskaan ei enää toiminut. Kauempana radasta, mutta näkömatkan päässä, oli Kimpon tiilitehdas, jonka veturi oli 1970 aika lahonneena ojan penkalla. Se oli harmaa. Tehdas toimi vielä silloin, mutta savi tuotiin kuorma-autolla. Kymmenisen vuotta myöhemmin rakennuksissa toimi joku talotehdas tai talojen osia valmistava tai varastoiva yritys. Tiedot muistista, siksi vähän vajaat.
	05.03.2008 17:06	Eljas Pölhö
		Tämä on varmaan Herralan Saha. Sinne ei taida enää mennä sivuraidetta? 1970-luvulla siellä oli kapearaiteista enää jotain lyhyitä pätkiä rimafakkien luona ja ehkä höyläämöön. Ei kuitenkaan mitään piharaiteistoa.
	05.03.2008 13:29	Eljas Pölhö
		Valmistenumeron pitäisi olla 502 (muistinvaraisesti). Valmet 503 (1.3.1951) oli Kuluntalahdella.
	02.03.2008 23:29	Eljas Pölhö
		Linkin maisema näyttää jo tutummalta ja kyllähän tietysti puutkin ovat kasvaneet 40 vuodessa ja muuttavat paikan tunnistettavuutta.
	02.03.2008 23:22	Eljas Pölhö
		Radaltapäin katsoen puutavaraliikkeestä taisi näkyä vain tummanpunainen aita ja ehkä rakennusten kattoja. Kadun puolelta näkymä oli paljolti samanlainen. Ne oli siellä vielä 1970-luvun lopulla ja vähän matkaa 80-luvulle, koska ainakin vielä silloin kävin sieltä hakemassa jotain tavaraa.
	02.03.2008 22:42	Eljas Pölhö
		Näyttää muuten kestäneen hyvin 40vuoden ulkosäilytyksen.
	02.03.2008 22:39	Eljas Pölhö
		Ei se kyllä noin vihreässä ympäristössä ollut, vaan parkkipaikalla, josta kaivokselle näkyi hyvin. Ja päätieltä näkyi lastauskoneelle, muutoin en olisi huomannut ohiajaessa pysähtyä katsomaan. Havaintoni on jossain ikivanhassa Resiinassa ja kuva jossain vanhassa (68-71) Nordens Järnvägarissa. Ehkä se oli pienellä jalustalla mainitsemallasi kaivoksen parkkipaikalla.
	02.03.2008 21:53	Eljas Pölhö
		Tausta niin metsäinen, onko tämä sama valtatien levähdyspaikka tai parkkipaikka, jolle vehje oli sijoitettuna joskus 1969/70 tienoilla?
	02.03.2008 21:31	Eljas Pölhö
		Sillan eteläpuolella oli pienehkö puutavaraliikkeen varasto/myyntipiste, jota varten itäisin raide varmaan oli. En muista oliko raiteella muuta vaihdetta kuin sen pohjoispäässä, tuskin.
	01.03.2008 22:25	Eljas Pölhö
		Ainakin ASP Schienenfahrzeugdienst GmbH:lla oli tällainen. http://www.br232.com/Bilder/Privat/W23205_ex_131015_281201.jpg
	01.03.2008 21:24	Eljas Pölhö
		Ihan kuin kummassakin olisi HGK:n tarra sivuikkunan alla (=Häfen- und Güterverkehr Köln)
	01.03.2008 20:37	Eljas Pölhö
		S1 sarjan viimeinen, eli nro 1929 (Nohab 2230/1953) on romutettu. Suurinumeroisin säilynyt on 1928, joka on Englannissa. Muut säilyneet ovat 1914, 1916, 1921 ja kuvan 1923 (Nohab 2224/1952). SJ:n suurinumeroisin normaaliraideleveyksinen höyry oli S13 1944 (SJ:n 1957 TGOJ:lta ostama Y3 130), jonka viimeinen ajo oli 1960 (varmuusvarastoveturin koeajo) ja se romutettiin 1975.
	01.03.2008 19:49	Eljas Pölhö
		Henschel 23007 vuodelta 1949
	29.02.2008 23:45	Eljas Pölhö
		Tämän kun printtaa, niin ainakin näkee mihin ilmansuuntaan on menossa tai minne on päätynyt. Vaikka taitaa jo olla vanhentunut. http://digilander.libero.it/CentralStation/maps_files/milano_04.gif
	29.02.2008 20:54	Eljas Pölhö
		Tai sitten tämä, joka kyllä jo toteutettu http://www.dself.dsl.pipex.com/MUSEUM/LOCOLOCO/holman/holman.htm (Käyttäjä muokannut 29.02.2008 20:55)
	29.02.2008 20:53	Eljas Pölhö
		Tässä ehdotus, mihin saa menemään monta akselia ja pyörää http://www.dself.dsl.pipex.com/MUSEUM/LOCOLOCO/fictional/fictional.htm
	29.02.2008 14:20	Eljas Pölhö
		Onkohan painovirhe minusta lähtöisin? Toimitin siihen aikaan Nordens Järnvägaria ym Stenvallilla.
	29.02.2008 13:02	Eljas Pölhö
		Deutzin valmistuslaatat eivät mainitse vuotta. Veturi on tehtaan vakiomallia ja on voitu hyvin valmistaa varastoon puolivalmiiksi edellisenä vuonna, etenkin kun satoja valmistenumeroltaan suurempia on toimitettu 1938. Move66 on sotkuisampi juttu kuin kuvittelinkaan, koetan laittaa viikonloppuna jotain (epä)selvitystä ao. kuvaan.
	29.02.2008 00:43	Eljas Pölhö
		Tehdas oli Hautiaislammin tiilitehdas, osoite Jalasjärvi kk. Muutama kilometri etelämpänä oli Komsin kylässä Jalasjärven tiilitehdas, jolla oli lyhyempi rata, ja samassa kylässä vielä Salmen saha ja mylly, jonka pieni tiilitehdasrakennus oli jäljellä, muttei merkkiäkään mahdollisesta radasta.
	29.02.2008 00:38	Eljas Pölhö
		Tiesithän JR sen, Jalasjärven kirkonkylässähän tämä on tai oli.
	29.02.2008 00:34	Eljas Pölhö
		Tuo Deutz on 22989, toimitettu 12. kesäkuuta 1939 osoitteella Maskin AB E. Grönblom, Helsinki. Deutz 22909 oli 480mm raideleveyksinen veturi Luxemburgiin, Henri Reding'ille, ja edelleen Grube Kayl'lle. Deutz 22989 oli tyyppiä OMZ122R ja siihen toimitettiin uusi moottori tyypiltään A3L514 vuonna 1957. Veturi oli kuvan osoittamassa paikassa 10. syyskuuta 1982, jolloin siinä oli valmistelaatta 22989, mikä vastaa tehtaan valmistusluettelon tietoa. Käyttöveturina oli Saalasti Otso1, valmistenumero 70. Haukiputaan vaihtoveturi oli silloin Tka 282.
	28.02.2008 23:37	Eljas Pölhö
		Jotenkin luulin että JR olisi käynyt täällä, mutta ei olla Urjalassa. Siellä kait lähin vastaava oli Urjalan tiilitehtaan modifioitu Valmet Move1, joka on kai päässyt Toijalaan. Tuohon Pertulle pitää sanoa, että tuli oikea vuosikymmen, aika rientää tässä iässä niin nopeasti, että tehdaskierrokset joita tein tuntuvat olleen vain joku kesä sitten. Urjalaa etelämpää ei kannata etsiä, eli alue tiivistyy...
	28.02.2008 23:12	Eljas Pölhö
		Teollisuusrata tämä on ollut. Veturi ja 10 vaunua oli kuvausaikana kalustoa. Tehdas oli pääkadun länsipuolella ja veturin kuvasin pääkadun itäpuolella luonnonvaraisessa puistossa (niitty tai pusikko). Ratoja on ollut satoja, mutta tsekkiläiset Zetor-veturit ovat harvinaisia. Outokumpu on liian iso paikka ja Kovjoki ei ole kirkonkylä, mutta Loviisa-Rovaniemi-linjan oikealla puolella olet tämän jälkimmäisen kanssa ja Lapin lääniin asti ei tarvinnut mennä. Valtatie kulki jo silloin kylän ohitse, eli kiireisimmät matkaajat eivät tälle radalle törmänneet kun olisi pitänyt tehdä koukkaus kylän läpi. Samalla reissulla olisi nähnyt toisenkin radan muutama kilometri etelämpänä, ja sillä oli vajaat 10 samanlaista vaunua, mutta ei veturia.
	28.02.2008 21:02	Eljas Pölhö
		Ei ole Jokioinenkaan. Asema on valtion radalla ja sillä on joskus ollut pikajunapysähdyksiä, mutta ne poistettiin jo kauan sitten. Netissä olevan aikataulun mukaan siellä ei pysähdy enää mitään muitakaan henkilöliikenteen junia. Aseman ja kirkonkylän välillä on siis aivan reilua maalaismaisemaa.
	28.02.2008 15:28	Eljas Pölhö
		"Joku kesä sitten" on niin kauan sitten, että nuorimmat sivun käyttäjät eivät vielä olleet syntyneet, vaikka me (EPö ja JR) oltiin jo "vanhoja" tekijöitä. Lohjalla tämä ei ollut. Tarkistin netistä ja kunta kutsuu itseään "kunnaksi", ei "kaupungiksi", joten niin isot paikat voi sivuuttaa. Asemalta on vorgissa kuvia junista, ratapihasta ja rakennuksesta, mutta ei yhtään tästä kauempana olevasta radasta.
	27.02.2008 23:26	Eljas Pölhö
		Liian tuttu JR:lle, mutta korjasin sen toisen kuvan valmistustiedot. Lisään tähänkin kunhan keksin miten saan ne suoraan kuvatekstiin. Veturi on siis Lahnuksen rautatiellä puukaasuttimella varustettuna (tai oli joku vuosi sitten).
	27.02.2008 23:20	Eljas Pölhö
		Valmistaja Berg & Co, Lindesberg, Sverige. Valmistenumero 1655, vuosi 1942
	27.02.2008 21:48	Eljas Pölhö
		Nämä on loistavia lähteitä jos tahtoo tietää mitä vetureita on käytetty missäkin junissa. Toivottavasti tallella on isot nivaskat.
	27.02.2008 21:43	Eljas Pölhö
		Ekan numeron on oltava 6, eli 645 olisi täysin mahdollinen.
	27.02.2008 21:37	Eljas Pölhö
		Nyt huomaan, että IH mainitsee 604:n. Pitänee vielä suorittaa uusintatarkistus sen osalta, josko olisi saanut 594:stä siirrännäisen tai 612 Worthington olisi sen siirrännäinen.
	27.02.2008 21:26	Eljas Pölhö
		Kahdessa Tv1:ssä on ollut Worthington esilämmitin, joten Suomen Veturit 1.osa vuodelta 1977 antaa virheellisen tiedon (sen mitä muistelin yllä), mutta uusi laajennettu painos tulee korvaamaan tämän mokan (myöhemmin tänä vuonna...toivottavasti). K3 594 Worthington asennettiin 1928.03.27 ja poistettiin 1930/31. K3 612 Worthingtonin asennuspäivää ei ole voitu varmistaa, mutta se oli veturissa Viipurin konepajalla 1934.08.13 ja otettiin pois 1938.09.15. Elokuu 1934 on hyvinkin varteenotettava mahdollisuus tämän kuvan kuvausajankohdaksi.
	24.02.2008 12:29	Eljas Pölhö
		Haminasta siirrettiin pari Tve3 ex-Vv14 Mikkeliin, jossa niitä käytettiin myös lyhyen matkan järjestelyjunissa, mm Otavan satamaan. Yhteen laitettiin Dm4:stä otettu vaihteisto ja sillä olisi päässyt kovempaa kuin kukaan uskalsi ajaa.
	18.02.2008 18:36	Eljas Pölhö
		Kommentti metsänhoitaja Seppo Pölhöltä. Ei vaikuta douglaskuuselta (Pseudotsuga taxifolia), joka kasvattaa oksattoman rungon ja kestää huonosti Suomen talvea. Minusta puu voisi olla Siperian pihta (Abies sibirica), joka on Suomessa suosittu koristepuuna. Yksittäispuut ovat keväthallojen seurauksena usein latvoistaan kaksi- tai useampihaaraisia. Esimerkiksi Haukivuoren aseman makasiinin nurkalta eteläsuuntaan on istutettu Siperian pihta-rivistö suojaamaan VR:n asuntoja, ja varmaan pihta on yleisesti käytetty koristepuuna muuallakin VR:n alueilla.
	11.02.2008 17:50	Eljas Pölhö
		AHTJ MT1 on kymmenisen vuotta vanhempi, eli Frichs 128 vuodelta 1933.
	10.02.2008 22:10	Eljas Pölhö
		Niemisjärvi https://vaunut.org/kuvasivu/15196
	10.02.2008 21:40	Eljas Pölhö
		Vaihteetkin sopii Heinolaan https://vaunut.org/kuvasivu/43380
	10.02.2008 15:18	Eljas Pölhö
		2007 marraskuussa koeajolla 330km/h, normaaliliikenteessä 250km/h.
	06.02.2008 23:57	Eljas Pölhö
		Pasila oli 60-70-lukujen taitteessa varsin hyödyllinen harrastajalle. Ostin muutaman kerran vuodessa kaikilla radoilla kelpaavan kuukausilipun ja sen sai Pasilan asemalta tunnin-pari aikaisemmin aamulla kuin Helsingistä eikä mennyt päivästä yhtään tuntia hukkaan. Pasilasta ostetulla lipulla ehti aamun ensimmäiseen Porvooseen menevään junaan, mitä ei olisi ehtinyt Helsingistä ostetulla lipulla. Silloin oltiin tarkkoja, eikä illalla voinut ostaa lippua, jonka voimassaolo olisi alkanut seyraavana päivänä.
	04.02.2008 22:53	Eljas Pölhö
		Lisää tietoja esim tässä http://www.atm-mi.it/ATM/Muoversi/S_Raffaele/ mutta Jorman kuva tietysti parempi kun ymmärsi mitä me halutaan nähdä. Onko rata siis tosiaan yksiraiteinen koko matkan (ei junakohtauksia jos menopaluu 4min12s)? Missä vaunutalli? Jommassa kummassa päässäkö?
	04.02.2008 22:19	Eljas Pölhö
		Tuomakselle: Digiajan kirous??? Ennnen kirous oli että kuvat loppuu rullasta eikä uutta saa mistään ennen maanantaita tai seuraavaa liksapäivää. Parempi nykyinen kirous kuin entinen, jolloin jäi paljon kuvaamatta.
	04.02.2008 15:54	Eljas Pölhö
		Tästähän tuli mielenkiintoinen tunnistuspähkinä. Kun katselee takakuvia 76 Wagoneerista (wrap-around takavalon lasi) ja 77 Cherokeesta (pysty takavalon lasi) ja sitten yrittää Photoshopilla suurentaa tätä kuvaa, niin jää kyllä minulta tulkinnanvaraiseksi kumpi takavalon lasi siinä on. Kiiltävä lasinreunus näyttää kiertyvän kulman ympäri, mutta toisaalta myös lampun lasi näyttää jatkuvan alaspäin. Oliskos alkuperäisestä kuvasta ja suurennuslasista apua? Netistä löytyy myös Wagoneerin tunnistussivut http://home.off-road.com/~wagoneer/
	04.02.2008 14:58	Eljas Pölhö
		Cherokee SJ-series valmistus alkoi 1974 (2-ovisena) ja Cherokee XJ alkoi 1984.
	04.02.2008 01:48	Eljas Pölhö
		Neliovinen versio Jeep Cherokeesta tuli vasta syksyllä 1977. Jos kuvan päiväys on oikein niin etummainen auto on Jeep Wagoneer, kuten tuolla aiemmin Timo on sanonut.
	03.02.2008 17:04	Eljas Pölhö
		Ardelt ja Krupp Ardelt (vuodesta 1953) nostureista on paljon tietoja ja kuvia seuraavan linkin takana. Oikeasta yläkuvasta valitaan K (Kran) ja sitten sen alla olevaa valikkoa vieritetään kunnes tulee Kranwagen, siellä Ardelt ja Krupp Ardelt tai muitakin jos kiinnostaa. http://www.eisenbahndienstfahrzeuge.de/

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset