26.05.2022 20:09 | Eljas Pölhö | |||
Tällaisia kun olisi Suomessa, niin joku perheyritys voisi hoitaa esim. Orimattila-Lahti-Heinola tai Joensuu-Ilomantsi liikenteen tai kansainvälistä liikennettä Kemi-Tornio-Haaparanta. | ||||
26.05.2022 11:09 | Eljas Pölhö | |||
Täällä tukkiautoyrittäjät ja metsänhoitoyhdistys ovat usein esittäneet tien profiilin muutosta, jotta pisinkään autoyhdistemä ei olisi mäessä seistessään tasoristeyksen luona. Se on jostain syystä täysin mahdoton vaihtoehto tasoristeysturvallisuuden lisäämiseksi. EDIT. Esimerkiksi seutukunnan yhdellä tärkeimmistä tukkiautoliikenteen ja konekuljetusten reiteistä (tie 15268) se olisi todella hyödyllinen toimenpide. | ||||
26.05.2022 01:48 | Eljas Pölhö | |||
Nopeus nousee 1-2 kilometrin matkalla 140->160 km/h eli aikasäästö lasketaan sekunneissa nopeimmille junille, ei minuuteissa. Tämäkin poistaminen oli julkaistussa 2022 toimenpideohjelmassa, mutta en tiedä toteutuuko silti tänä vuonna. Mitään ylikulkusiltaa ei mainittu karttapiirroksessa eikä sellaista ole ainakaan alettu tehdä. Paikallisilla on käsitys, että tässä käy heille huonosti. Kaikkien viiden tälle vuodelle kaavaillun Haukivuori-Pieksämäki tasoristeyspoiston yhteinen aikasäästö on enintään 1 minuutti (Tirkkosesta on kuva "Seisakkeissa" jo aikaisemmin). Nopeudennostoon liittyen kysynkin, että onko yhtään Pendoa, jossa on korin kallistus jäljellä, kun uudet nopeudet esitetään kaaviokuvassa kallistuvakoriselle junalle (ja huomaamattomasti muille). |
||||
22.05.2022 22:53 | Eljas Pölhö | |||
P=Porkkala olisi itse asiassa varsin järkeenkäypä selitys ja ratkaisisi samalla miksi kolmella eri junatyypillä on sama kirjain. | ||||
22.05.2022 21:25 | Eljas Pölhö | |||
Melko yllättävää, jos työkirjassa on junan laatua osoittava kirjain. Kaipa sekin on mahdollista, vaikka junan numerolle on varattu aika kapea tila. Olen kopioinut melkoisen määrän työkirjoja, mutta ainoat P-merkinnät ovat olleet P1, P2, P3 jne eli päivystäjä 1/2/3. Joskus ylimääräisissä junissa on ollut ytj tai työj ja sorajunissa joskus s tai sora+sorajunan numero. Sota-ajan lomajunissa oli usein L samoin kuin muissa poikkeuksellisissa tapauksissa joku kirjain (N=Naantali). Vakijunissa en muista kirjaimia nähneeni, mutta tietysti joku kuljettaja on voinut merkitä vakijunankin laadun. | ||||
22.05.2022 09:42 | Eljas Pölhö | |||
Huomasin, että tuossa aiemmin oli kysymys junasta P37. Onko kuljettajakirjassa oikeasti merkitty P -merkinnällä junat 34, 35 ja 37? Juna 34 ei kai koskaan ollut P, vaan H. Juna 37 ei ollut matkustajia kuljettava juna Porkkalan tunnelin aikaan, vaan yksinäinen veturi. Matkustajia kuljettaneet junat olivat P29 ja P30 sekä henkilöjunat H33/H34 ja H35/H36. | ||||
21.05.2022 15:15 | Eljas Pölhö | |||
Pr2 1800 saapuu Helsinkiin (hyvä otos) elokuvassa Matkalla seikkailuun (vuodelta 1945) suunnilleen kohdassa 38:55. | ||||
21.05.2022 12:08 | Eljas Pölhö | |||
Petrin 17.5.2022 esittämmän kysymykseen Vr2:sta sanoisin, että minulla ei ainakaan ole tietoa muista laivajunista Turun satamaan. Turun varikon tilastoistahan se ei ilmene, koska Vr2-junat aseman ja sataman välillä kirjattiin vaihtotöiksi. Sen sijaan 27.9.1969 Vr2 963 veti Naantalin junan ruotsalaisten harrastajien pyynnöstä. En nyt löydä sen kulkuun liittyviä muistiinpanoja, vain TÅG-lehdessä 10/1970 olleen Björn Alnebon ottaman fotokilpailukuvan, josta poimin tarkan päivän. |
||||
19.05.2022 16:09 | Eljas Pölhö | |||
1950-luvun jälkipuoliskolla oli tavallisia paikallisjunia Hki-Karjaa-Hki ja niiltä oli useimmiten jatkoyhteys Hangon, Hyvinkään ja Salon/Turun suuntiin. Karjaa-Kirkkonummi-junat tulivat vasta sähköistyksen myötä. Pr2 käynti Karjaalla keskittyi vähäisten havaintojen perusteella viikonloppuihin, joissakin tapauksissa juniin, jotka muina päivinä liikennöitiin Dm7-kalustolla. Kirkkonummella käynnit olivat säännöllisiä, mutta kaikkina vuosina ei aina edes yhtä varmaa Pr2-junaparia päivässä. | ||||
19.05.2022 13:29 | Eljas Pölhö | |||
Pr2 ei ole varmaan koskaan käynyt Turussa. Karjaa-Turku-Toijala oli liian kevyt kiskotus näiden liikennekaudella. | ||||
19.05.2022 13:09 | Eljas Pölhö | |||
Oli suunnitelmat sekä Kuusamoon että Kemijärvelle. Metsätalouskomitea v. 1951 suositti kumpaakin, Teollistamiskomitea v. 1951 suositti Kuusamoa ja pohjoiseen Posiolle saakka. | ||||
19.05.2022 12:27 | Eljas Pölhö | |||
Huomatkaa, että tämä on Taivalkosken radan avajaisjuna, jolloin päätepisteen nimi ei ole vielä niin tarkka yleisessä puhekielessä. Kun liikenne alkoi 1.11.1959, niin Taivalkosken kylää lähin seisake oli saanut nimen Taivalniska. Loppupätkä sillan yli Taivalkoskelle avattiin sitten 1961. Sinänsä mielenkiintoista, että myös kolmioraide on vasta vuoden 1961 rakennussuoritteessa. | ||||
17.05.2022 19:11 | Eljas Pölhö | |||
Kuljettajana näyttää olevan yhtiön tj ins. Ahti Haapakoski, josta tuli myöhemmin SRHS:n kunniajäsen. | ||||
17.05.2022 19:02 | Eljas Pölhö | |||
1096 veti junaa Sj2 Riihimäki-Toijala-Turku ja tyhjävaunujunan LP28A Turun satamasta Helsinkiin. Meitä oli puolisentusinaa matkustajina tyhjävaunujunassa. 6-vaunuisen junan tyhjäpaino oli 208,6 tonnia vaunujen painomerkintöjen mukaan. Riihimäeltä lähtö 12:50.40, pysädys Ryttylässä ja fotoajo Hopealinjalla, veturin kääntö Toijalassa, fotoajo juuri ennen tuloa Humppilaan. Humppilan jälkeen pitkä pysähdys Mellilässä (en muista oliko fotoajo), lyhyt Aurassa. Turussa vetovuoroon tuli osuudelle satamaan Vr2 962 ja junassa viimeisenä oli 1096, joka oli käännetty valmiiksi paluumatkaa varten. Lähtö Turun satamasta 21:31.40. Ennen Helsinkiä oli vastaan tulevan liikenteen takia pysähdys Karjaalla. Matka-aika Tus-Kr oli 116'40" ja Kr-Hki 83'26". Riihimän ja Toijalan välillä nopein ajo oli 41s/1km = 87,8 km/h useammassa kohtaa. Toijalan ja Turun välillä ajettiin pääasiassa 70-80 km/h. |
||||
16.05.2022 16:41 | Eljas Pölhö | |||
Vaunuina oli 2 x Ei, 2 x CEi, 1 Rk ja 1 Fo | ||||
16.05.2022 16:21 | Eljas Pölhö | |||
Junan numero on jo tässä kohtaa Sj 1. 1001 veti junaa osuuden Sompasaari-Pasila-Helsinki-Riihimäki. | ||||
13.05.2022 14:59 | Eljas Pölhö | |||
Tv1 610 saattaa olla vielä kotimatkalla Kuopion konepajalta, jossa se oli aiemmin elokuussa täyskorjauksessa. Y viittaa ylimääräiseen ja Hpk-Tpe välillä ei ollut yhtään 3-numeroista tai 3:lla alkavaa tavarajunaa tai lisätavarajunaa, kaikkien numero alkoi 1:llä ja 4:llä ja olivat sarjoissa 10xx, 40xx ja 42xx. 43xx-sarja olisi Jämsänsuunnan juna, mutta numerot eivät nousseet noin suuriksi. | ||||
Kuvasarja: Taannoin Mikkelissä |
10.05.2022 12:05 | Eljas Pölhö | ||
Havainnot Haukivuorelle suuntautuneilta mökkimatkoilta kesäisin: Tka3 havainnot ovat Hiirola, Kalvitsa ja Haukivuori (ei kertaakaan Tve3). Tve3 sen sijaan kävi Otavassa ja Otavan satamassa. Tallilla kerrotun mukaan joku ent. Vv14 viritettiin niin nopeaksi, ettei kukaan uskaltanut kokeilla kuinka lujaa sillä pääsi (Dm4 vaihteisto). Ymmärtääkseni homma oli paikallisesti tehty eikä sille oltu haettu lupaa ainakaan pääkonttorista. Siitä minulla ei ole tietoa oliko Pursialan ja Tuppuralan suhteen mitään eroa kumpi kävi. | ||||
09.05.2022 12:26 | Eljas Pölhö | |||
Kääntöpöydän toimikauden aikaiset vankivaunut olivat 2-akselisia. Radalla kulki myös VR:n 2-akselisia tavaravaunuja sekä vankilalle että margariinitehtaalle. | ||||
09.05.2022 11:39 | Eljas Pölhö | |||
Saapuvat vaunut: VR työnsi vaunun kääntöpöydälle, pöytä käännettiin ja vankilan ratakuorma-auto veti vaunun perille. Lähtevät vaunut päinvastoin, vankilan vehje työnsi vaunun kääntöpöydälle, se käännettiin ja VR nouti vaunun. | ||||
06.05.2022 14:26 | Eljas Pölhö | |||
Vertaa kaavioon http://vaunut.org/kuva/154633 | ||||
06.05.2022 14:25 | Eljas Pölhö | |||
Kannattaa huomata, että kuva on otettu ennen vuoden 1978 raiteen kiepauttamista, mikä näkyy kuvassa http://vaunut.org/kuva/154633 Lähinnä edessä näkyvä vaihde on se, joka on merkitty km 61+158 ja sen sivuraiteelta erkaneva vaihde 61+186 taitaa juuri ja juuri vilahtaa aurausmerkin vieressä. Hieman etäämpänä erottuu myös oikealle kääntyvä sivuraide 61+528. Juna on suunnilleen vaihteen 61+855 kohdalla. |
||||
06.05.2022 11:00 | Eljas Pölhö | |||
Vuonna 1957 Kilon lyhenne oli Kilo ja Kiljava = Kiva. Silloin Klo = Kolho | ||||
06.05.2022 10:50 | Eljas Pölhö | |||
Kiiala oli Kil ainakin vuoden 1957 liikennepaikkaluettelossa (eka lähde, joka sattui käteen) | ||||
02.05.2022 13:19 | Eljas Pölhö | |||
Ensimmäisenä kulmaikkunat poistettiin juuri kuvan veturista 1042.559 (23.2.1990). Muista poistettiin sitä mukaa kuin ne kävivät täyskorjauksessa (Hauptausbesserung) Linzin konepajalla. ÖBB perusteli poistoa kahdelle syyllä: 1) kulmaikkunoiden toimitusvaikeudet, koska niitä toimittanut yritys oli joutunut konkurssiin. 2) kulmaikkunat olivat turvallisuusriski kuljettajille; mahdollinen tapaus olisi esimerkiksi lasin irtoaminen junakohtauksen yhteydessä. |
||||
30.04.2022 13:08 | Eljas Pölhö | |||
Kuvassa on mahdollisesti juna V184 (Hämeenlinna 12:30-Ilmala 13:45). Kyseistä junaparia V183-V184 ajettiin torstaisin Sv1:llä 1.12.1982 lähtien. | ||||
30.04.2022 11:55 | Eljas Pölhö | |||
Näkyisikö alkuperäisestä kuvasta josko numero oli kuitenkin 152.3105 Se oli veturin numero 30.8.1969 ja silloin siinä oli niinkin tuore täyskorjausmerkintä kuin 10.7.1969. | ||||
29.04.2022 16:27 | Eljas Pölhö | |||
Veturit 184 ja 185 kuuluivat Nikolainkaupungin varikkoon ja niiden pääasiallinen ajopiiri oli Nikolainkaupunki-Seinäjoki. Nikolainkaupungin varikon vetureilla (ei ole tiedossa millä varikon vetureista) ajettiin 208 km rataosalla Haapamäki-Jyväskylä ja yksistään tämä pudottanee ainakin toisen pois (tuskin sitä olisi hinaamallakaan tuotu Jyväskylään). Veturi 185 keräsi suurimman osan kilometreistään sekajunissa 67769 km, muissa 3706 km. Kummankaan ei tiedetä olleen lainassa TVH:lla vuonna 1897. Jyväskylän varikon vetureista 198-201 kaksi viimeistä toimivat lähes yksinomaan sekajunien vetureina, eli ne ovat melko epävarmoja. 198 ja 199 ovat olleet runsaasti tavarajunissa ja rautatien omassa käytössä sekä TVH:lla rautatierakennuksella. Täten ne tilastojen valossa ovat todennäköiset veturit kuvassa. Minulla ei ole käsillä ilmajarruilla varustettujen vetureiden listaa vuodelta 1897, joten en voi sanoa 100% varmasti siitä. Pitäisin kuitenkin niiden ilmajarruja varsin todennäköisinä heti uudesta pitäen. Nehän kuuluivat raskaampaan G1-sarjaan, jonka jäljelläoleva veturi 198 liitettiin 1942 sarjaan Sk2. |
||||
29.04.2022 15:04 | Eljas Pölhö | |||
Graz-Köflacher Eisenbahn- und Bergbaugesellschaft (GKB) osti vuosina 1968-1973 kaikkiaan 13 kpl ÖBB:n sarjan 152 (BR52) veturia, joista viimeinen poistettiin käytöstä jo huhtikuussa 1978. Kuvan veturin GKB osti 1968 ja se hylättiin 1976. Yhtiöllä oli myös sarjan BR50 vetureita. | ||||
29.04.2022 12:18 | Eljas Pölhö | |||
Erkillä on kyllä hyviä perusteluja 184 ja 185 puolesta, mutta tuntuisi luonnollisemmalta, että veturit ovat kaksi ratatyömaan upouusista G1 vetureista 198-201. Vetureiden 184 ja 185 sijainti tuohon aikaan oli Nikolainkaupungin (Vaasan) varikolla. Veturit 198-201 ovat SLM:n valmistuslistalla vuodelta 1896 ja niiden vastaanotto VR:lle on tapahtunut 1897. | ||||
28.04.2022 16:49 | Eljas Pölhö | |||
Ötscher on 1882m korkean vuoren nimi ja se nimi sillä ollut ainakin 1800-luvun lopulla (ei ole vanhempaa lähdettä). Ötscher Bär viittaa alueen (ehkä viimeiseen) karhuun, joka oli jonkinasteinen seurattu kuuluisuus 10-15 vuotta sitten. Englantilaisissa lehdissä sanottiin nimen olevan jotain isää diminutiivissa kuvaava sana (ainakin jotenkin sellainen mielikuva jäi silloin mieleen) lähtöisin idempää/joltain muulta kielialueelta tms. Olisiko sen mukaan pikku isukki? | ||||
28.04.2022 12:04 | Eljas Pölhö | |||
Valmistusmäärä oli 165. JGR:n numeroinnissa oli 164 veturia, mutta Yubetsu Colliery Railway 1001 (Mitsubishi 290/1941) oli myös tätä sarjaa. Kuvan veturi on Hitachi 622/1935 ja se kavennettiin metriseksi 1941 ja lähetettiin Burmaan. Sinne oli varattu 31 veturia, mutta 1947 siellä oli vain 11. Thaimaata varten kavennettiin 55 veturia ja ne myös toimitettiin sinne. Sodassa niistä tuhoutui 9 ja loput 46 otettiin Thaimaan rautateiden käyttöön ja viimeiset hylättiin vasta 1982, joskin muutamaa pidettiin varalla senkin jälkeen. Veturit olivat pitkään kaikki sijoitettuna Thonburin varikolle ja olivat ainoa Thonburi-Nam Tok välillä käytetty veturisarja (linja oli siis Kwai-joen sillasta tunnettu Siam/Thaimaa-Burma rata). |
||||
28.04.2022 11:32 | Eljas Pölhö | |||
Kuvassa on Erlebniszug Ötscherbär eli elämysjuna, tai ainakin sen veturi. | ||||
27.04.2022 16:35 | Eljas Pölhö | |||
Kuvan perusteella VLVLV kumpaankin ajosuuntaan eli kolme vetovaunua ja kaksi liitevaunua. | ||||
27.04.2022 10:18 | Eljas Pölhö | |||
Saksan BR24 vertailukuva http://vaunut.org/kuva/154493 | ||||
26.04.2022 21:28 | Eljas Pölhö | |||
Vertaa tehdaskuvaan http://vaunut.org/kuva/154485 | ||||
26.04.2022 17:51 | Eljas Pölhö | |||
Vertaa veturin tehdaskuvaan http://vaunut.org/kuva/154481 | ||||
22.04.2022 07:29 | Eljas Pölhö | |||
1. luokan puuvaunujen matkustusmukavuus oli selvästi parempi kuin Ei- tai Eit-vaunuissa. Minun mielestäni olivat mukavampia kuin CEit tai Cit, mutta istuinten mukavuus on jossain määrin myös makuasia ja kuinka se sopii omiin mittoihin. Puuvaunut kulkivat teräsvaunuja mukavammin vaihteissa, jotka oli käännetty sivuraiteille. Erityisen selvästi tämä tuli esiin Helsinkiin saavuttaessa, jossa mentiin usein monien käännettyjen vaihteiden läpi. Muistikuvat kertovat ajasta lähinnä 1960-luvulta, jolloin oli säännöllinen mahdollisuus verrata vaunujen kulkua. | ||||
15.04.2022 13:22 | Eljas Pölhö | |||
Joulukuussa 1949 Kouvolan puumottijunat, joissa kulki myös F-vaunu, olivat M252-M251 Kw-Lh-Ha-Kw (F 3855) M254-M253 Kw-Ri-Kw (F 3812) M079-M080 Kw-Mi-Kw (F 3826) M062-M071 Hma-Ikr-Hma (F 3811) Henkilöjunia (muitakin kuin em) varten Kouvolassa oli varalla F 3804 ja F 3810. |
||||
13.04.2022 13:52 | Eljas Pölhö | |||
Kyllä Bm3 21-22 toteutettiin. Bm3 21 oli ensimmäinen, josta puukaasulaite poistettiin. Päätös poistosta kaikista kolmesta tehtiin 13.2.1946 Ko 137/365 (S.A. Louekari allekirjoitti) ja 21 oli juuri silloin konepajalla moottorin sylinterien hionnassa, joten palautusmuutos tehtiin samassa yhteydessä. | ||||
12.04.2022 12:13 | Eljas Pölhö | |||
Moottorivaunulla 11 suoritettiin vastaanottokoeajoja 1933 päivillä 20.4./19.5./24.5./26.5. ja 27.5., mutta ei saavutettu tyydyttäviä tuloksia eikä vaunua otettu vastaan VR:lle. Yli vuosi myöhemmin 12-13.9.1934 suoritettiin koeajo, jossa koneisto hyväksyttiin. Koeajot suoritettiin Pasilasta käsin, 20.4.1933 oli tarkoitus käydä Porvoossa, mutta matka keskeytettiin jo Keravalla. Toukokuiset koeajot suuntautuivat järjestyksessä Karjaalle, Porvooseen, Siuntioon ja Riihimäelle (keskeytettiin taas Keravalla) 1934 koeajo tehtiin reitillä Hki-Riihimäki-Kouvola-Pieksämäki-Haapamäki-Riihimäki-Hki. Vaunu valmistui lopullisesti 4.10.1934. Vuonna 1934 vaunu oli liikenteessä vain 7 päivää kampiakselin katkeamisen takia. 1935 kampiakseli katkesi uudestaan. Harkinnan jälkeen VR päätti tilata uuden koneiston Tampellalta. Hankintasopimus koneistosta tehtiin 2.4.1936 ja vastaanottokoeajo suoritettiin 14.5.1937. |
||||
11.04.2022 18:04 | Eljas Pölhö | |||
Lisätään nyt vielä selvyyden vuoksi, että kääntöpöytä ei sijainnut Sörnäisten pääradalla, vaan sen vieressä olleella pistoraiteella, jota muutoin liikennöitiin puolustuslaitoksen muonavarikon tarpeisiin. | ||||
11.04.2022 17:57 | Eljas Pölhö | |||
Keskusvankilan raide (uusi raide) otettiin käyttöön 11.2.1933 ja samasta päivästä lukien kääntöpöydän kautta mennyt Kuritushuoneen raide poistettiin käytöstä ja epäitsenäisten liikennepaikkojen luettelosta. Margariinitehtaan raiteelle, joka ennen meni myös saman kääntöpöydän kautta, tuli nyt yhteys uudelta radalta. Vaunut Margariinitehtaalle vietiin veturilla Keskusvankilan raiteen rajapuskurille ja siitä eteenpäin tehdas huolehti vaunujen siirron käsitelillä. Keskusvankilan uuden raiteen pituus oli 800 m ja sen vaihde Helsingin kaupungin kiertoraiteistolla oli 2520 metrin päässä Sörnäisten asemalta. | ||||
11.04.2022 17:35 | Eljas Pölhö | |||
Jouni kysyy, että oliko kääntöpöytä poistettu jo 1943 mennessä. Kyllä oli. Se poistettiin käytöstä 1933, kun Sörnäisten vankilan uusi pistoraide otettiin käyttöön. Uuden pistoraiteen tarkastus pidettiin 10.1.1933 ja siinä todettiin mm. "Rata on tehty 30 kg/m 9 metrin kiskoista käyttämällä normaalipölkytystä ja uusia pitkiä aluslevyjä. Koko raide on sepelillä sorastettu jas sitä voidaan liikennöidä kuten Sörnäisten radan pääraidetta kuitenkin huomioiden, että raiteen latvaosa eli margariinitehtaan kohdalla oleva raide on liikennöitävä ainoastaan vaunuittain, kuten tähänkin saakka. Helsingin kauunki haluaa katutyönsä takia katkaista vanhan raideyhteyden (Sörnäisten radalta kääntöpöydän kautta) ja pyytää sen johdosta liikenteen pikaista siirtoa uudelle nyt valmistuneelle suunnalle." | ||||
10.04.2022 10:39 | Eljas Pölhö | |||
Pekka Honkanen poimi kuljettajien päiväkirjoista joitakin H81 merkintöjä Pieksämäen ja Joensuun väliltä: 8.8.60 = Hv3 645 15.9.61 = Hv2 682 27.12.62 = Hv2 684 5.8.67 = Hr13 2347 7.8.67 = Hr13 2311 31.10.67 = Hr1 1015 27.11.67 = Hr13 2340 27.1.68 = Sv12 2560 7.5.68 = Hr1 1015 Välillä samassa veturikierrossa olivat mukana TK1081 ja TK1082. Jos nämä ja H82 otetaan mukaan, niin 1. Tr1 merkintä on 16-17.7.64 (H82 = Tr1 1041). Samana kesänä junaa ajettin myös Hr1:llä. Kiitotavarassa Hr12 esiintyy 1965, Hv1 vuosina 1963-1966, Hr1 vuosina 1966-1968, Tr1 vuosina 1964-1967 ja Hr13 1966 alkaen. Nämä ovat siis hajanaisia havaintoja neljältä eri kuljettajalta. |
||||
10.04.2022 08:37 | Eljas Pölhö | |||
FB:n puolella on ehdotettu, että kuvauspaikka ei olisi Grand Forks, BC vaan idenpänä Grand Forks, ND. En osaa sanoa, missä veturi liikkui viimeisinä aikoinaan. | ||||
08.04.2022 11:30 | Eljas Pölhö | |||
Alkuperäinen vihreä (Tannengrün RAL 6009) oli loppuun saakka vain kolmessa jälkitoimitusveturissa (1020.45-47). Kaikki muut saivat oranssin (Blutorange RAL 2002) korimaalauksen. Neljä veturia ehti vielä saada uuden punaisen (Verkehrsrot RAL 3020) maalauksen. Katon, rungon ja telien maalauksessa on tapahtunut enemmän muutoksia vuosien mittaan. Maalauseroihin voi laskea myös sivuraidan, joka ehti poistua useista vetureista ennen niiden hylkäystä (säästömaalaus eli "Sparlackierung"). 1990-luvun puolelle tullessa alkoi osa vetureista jälleen saada vihreän värityksen nostalgiamielessä, ensimmäisinä 1020 042 ja 1020 027. | ||||
08.04.2022 11:08 | Eljas Pölhö | |||
Kuvatekstistä on pudonnut vuosi 1995 kohdasta "viimeiset veturit hylättiin vuonna..." Kaikkiaan veturit hylättiin 1983-1995, pääosin 1993-1995. Itävallassa tehdyt suuremmat muutokset (HG-Ausbesserung) tehtiin vuosina 1967-1980. Sitä ei kuitenkaan tehty vuonna 1953 valmistettuun kolmeen jälkitoimitusveturiin (1020.45-47) ja ne olivatkin sitten ensimmäisinä hylkäysvuorossa 1983-1985. | ||||
07.04.2022 12:35 | Eljas Pölhö | |||
Myös Pieksämäen suunnan tavaraliikenne oli kesään 1968 saakka pääasiassa halkopolttoisten Tv1-vetureiden varassa. Se oli syy, miksi Tv1 935 oli lainattu Joensuusta. Tavarajunien aikataulut oli laadittu niin, että veturi oli tarvittaessa koko päivän Savonlinnan käytössä ja se lisäsi polttoaineen tarvetta suuremmaksi kuin pelkkä edestakainen ajo. http://vaunut.org/kuva/153689 | ||||
01.04.2022 23:14 | Eljas Pölhö | |||
Katselin näitä Oton Tsekkikuvia muutamia sivuja taaksepäin ja ihmettelen kuinka siistiltä kaikki näyttää. Ei ole roskia, ei ole töhryjä, ei huku raiteet heinikkoon ja kaikki laiturirakenteet ovat riittäviä ja tarkoituksenmukaisia ilman ylirakentamista. Isäni aina kehui 1930-luvun lopun Tsekkoslovakiaa ja joskus 90-luvulla käydessään uskoi, että kyllä siitä vielä hyvä tulee. Itse kävin siellä joitakin kertoja 1969-1996 välillä ja olin paljon epäluuloisempi. Kuvien perusteella tilanne näyttää kyllä miellyttävältä ja paljon siistimmältä kuin vaikka Etelä-Ruotsissa, jota vielä 60-luvun lopulla pidin ympäristön siisteyden malliseutuna. | ||||
31.03.2022 11:19 | Eljas Pölhö | |||
Tämän valmistumispäivämäärän (27.8.1963) jälkeen ei valmistunut enää yhtään täysin uutta kiskoautojunanvaunua. Samana päivänä valmistuivat myös 10113 ja 10212. Kaikki myöhemmin valmistuneet olivat vanhaan vaunuun tehtyjä muutostöitä. PFoab 10112 kyljessä oli korjausmerkintä B 9.69 (oma havainto -70 luvun alusta). Tämän vaunun teoreettinen enin vuotuinen ajokilometrimäärä oli 93184 km, mutta luultavasti vain 40-60% tästä, koska se jakoi ainoan tehtävänsä toisen vaunun kanssa (1970-73 kahden muun kanssa). Teoriassa vaunu on voinut käydä uudessa B-huollossa 1974/75 (ei kilometrien, vaan 5-vuotissuunnitelman puitteissa). Sattuuko kukaan kirjanneen B-merkintää vaunun loppuajoilta (esim. 1975-78)? Kuvausvuonna ja sen jälkeen vaunun ainoa säännöllinen käyttö oli Turku-Toijala-Turku postijunapari. |