Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.10.2020 15:23 | Eljas Pölhö | ||
| Lissabonin raitiovaunuilla suurin nousu on ollut luokkaa 135-145‰ (lähteestä riippuen), mikä on usein mainittu jyrkimmäksi nousuksi matkustajia kuljettaneilla radoilla ilman hammasrataa tai kaapelivetoa. | ||||
|
15.10.2020 09:59 | Eljas Pölhö | ||
| Sylinterit ja kampiakseli on vain toisella puolen. Tasapaino saavutetaan siten, että kattila ei ole keskellä vaan enemmän vastakkaisella laidalla. | ||||
|
|
15.10.2020 09:34 | Eljas Pölhö | ||
| Pyörästötyyppi ei sovi Whyten järjestelmään. Yleensä nämä ja Shay- ym vastaavat ilmoitettiin 2-Truck, 3-Truck (2-teli tai 3-teli) ja tyyppi Shay/Willamette/Heisler/Climax/ym perään. | ||||
|
15.10.2020 09:27 | Eljas Pölhö | ||
| Jaa-a, pitää tutkia. Tämän on oltava sellaiselta ajalta, että Frank Stenvall kävi Suomessa. Meillä on paljon lähes identtisiä kuvia, koska kuvattiin rinnakkain. Frankin tätä vastaava on vuoden 1973 kotelossa, ja omassani ei ole mitään merkintää. Seuraava mahdollisuus, että oltiin yhdessä Turun radan varrella taitaisi olla 1984. Sopisiko se paremmin? | ||||
|
13.10.2020 11:56 | Eljas Pölhö | ||
| Rautatieharrastus Facebook -sivustolla julkaisin kirjoitussarjan "Maailman painavin veturi". Sen osassa 6 kerroin Virginian Railways-yhtiön vastaavista vetureista seuraavaa (valokuvaa ja sivupiirrosta ei tähän pysty liittämään): Maailman painavin veturi, kilpailija 6. VGN (The Virginian Railway) AG 900–907, pyörästö (1’C)C3’+3’4’ (2-6-6-6) Virginian AG:n sanottiin valmistuessaan olleen maailman painavimman höyryveturin (normaali mäntähöyrykoneisto). Se oli vain hieman muunnettu versio C&O:n H-8 Allegheny-tyypistä (myöhemmin esiteltävä kilpailija). Valmistaja oli Lima, valmistusnumerot 8859–8866 ja ne valmistuivat ajalla maaliskuu 1945–kesäkuu 1945. Vetureilla vedettiin samanlaisia junia kuin kilpailijalla 5 eli normaalin liikenteen yläraja oli 11800–13600 t (13000–15000 short tons). Veturit olivat käytössä vuoteen 1955, minä vuonna Virginian Railway sai 24 uutta 1600 hv:n dieselveturia. AG:t varastoitiin mahdollista myöhempää tarvetta varten ja myytiin romuksi vasta tammikuussa 1960 (jolloin Virginian oli jo sulautettu N&W-yhtiöön). Vetureiden kattilateho oli n. 8000 hv (5888 kW), teho vetokoukussa 7000 hv (5152 kW) nopeudella 56 km/h. Suurin vetovoima oli 49,986 tonnia (110200 lb/naulaa) tai 490,194 kN. Koska kyseessä on ennätysveturiksi mainittu, niin vertailin annettuja painoja eri lähteistä (tarvittaessa muunsin naulat metrisiksi tonneiksi kertoimella 1 lb = 0,000453592 t) ja totesin lähteiden olevan lähes yksimielisiä naulapainoissa ja vähäiset erot muunnettaessa metrisiksi tonneiksi. LeMassena antaa tenderin painoksi 10000 lb vähemmän eli 4,536 t keveämmäksi (saattaa olla painovirhe). Veturi painoi 341,555 t (753000 lb) ja tenderi 200,488 t (442000 lb) eli yhteensä kokonaispaino 542,043 t (1195000 lb). Kuvat ovat tehtaan sivukuva ja vastaava piirroskuva. Käytetyt lähteet lähinnä: World Railways 1952-53 (s. 232); Linn H. Westcott: Steam Locomotives (Model Railroader Cyclopedia-Volume 1, 1960); H. Reid: The Virginian Railway (1961); Lucien-Maurice Vilain: Les locomotives articulées du système Mallet dans le monde (1978); Robert A. LeMassena: Articulated Steam Locomotives Of North America (1979); George H. Drury: Guide to North American Steam Locomotives (1993); George H. Drury: Guide to North American Steam Locomotives, Revised edition (2015) |
||||
|
01.10.2020 17:07 | Eljas Pölhö | ||
| Kiskoyhteys oli, mutta meni jonkun hallin läpi. Asia varmistettiin 1960/70-lukujen taitteessa. Läpiajoyhteyttä sen tavallisessa merkityksessä ei ollut. | ||||
|
21.09.2020 21:10 | Eljas Pölhö | ||
| Heinolan junapäiväkirjan mukaan maaliskuussa 1980 siellä kävivät Tka 92, Tka 141 ja Tka 154. Helmikuussa Tka 141 ja Tka 154; huhtikuussa Tka 141, Tka 152 ja Tka 160. Antaako alkuperäinen kuva mitään viitettä numerosta (141 ja 154 todennäköisimmät vaihtoehdot)? | ||||
|
21.09.2020 17:40 | Eljas Pölhö | ||
| Kaksi kolmesta arviosta täyttyy Eskolan metsäradan kohdalla: N:o 2 oli O&K 7511/1914. Se oli Inossa 1914-1921. Toinen kuva siitä olisi. https://www.facebook.com/eskolanpikkurata/photos/a.1821627178114456/2298036113806891/?type=3&theater | ||||
|
18.09.2020 14:59 | Eljas Pölhö | ||
| Vaunusto sopii junaan H772 (ja vaunustotyypeittäin junaan H771). Minä olen kirjannut tuolta ajalta esim. H771 = 4098-11596-4118-12208-4110. Tämän kun kääntää Pieksämäellä, niin eteen laitetaan (sama tai uusi) VLV-rypäs: jostain syystä se oli (havaintojen mukaan useimmiten) niin, jolloin etelään mennessä kokoonpano oli VLVVG. | ||||
|
04.09.2020 17:12 | Eljas Pölhö | ||
| Malaxa teki yhteistyötä unkarilaisen Ganz'in tehtaan kanssa, joka oli maailman johtavia moottorivaunuvalmistajia 1930-luvulla. 1934 Ganzin esittelemä Árpád-tyyppi muunnelmineen sai erityisen paljon huomiota ja sillä hoidettiin mm. Budapestin ja Wienin välinen kiitojunaliikenne. Moottorivaunua valmistettiin moneen maahan Etelä-Amerikkaa myöten ja Ganzin myöntämällä lisenssillä mm. Malaxa valmisti moottorivaunuja Romaniassa. Monet muut tehtaat esim Ranskassa ja Belgiassa ottivat mallia Ganzin tuotteista ja maksoivat rojalteja joistakin osista/ratkaisuista. | ||||
|
23.08.2020 18:18 | Eljas Pölhö | ||
| Näitä oli 56 kpl, valmistettu ajalla 4/1964-10/1965. Ne hylättiin ajalla 12/1967-4/1969 osana diselhydraulisten vetureiden poisto-ohjelmaa (eivät nämä täysin ongelmattomia olleet). Ylivoimaisesti suurin osa myytiin teollisuuslaitoksille. Muutamia kappaleita meni seuraaville ryhmille: myytiin Belgiaan, myytiin Espanjaan, myytiin museorautateille ja myytiin romutettavaksi/purettavaksi varaosiksi. Suurimmat ostajat olivat British Steel Corporation ja National Coal Board. | ||||
|
17.08.2020 13:17 | Eljas Pölhö | ||
| Kartta on tosiaan minun piirtämäni. Harmillisesti siitä puuttuu maininta, että sähköistys poistettiin Rimbo-Nortällje väliltä jo 27.5.1967, vaikka liikennöinti loppui vasta 28.9.1969. | ||||
|
10.08.2020 18:27 | Eljas Pölhö | ||
| AATOLA on sikäli minulle tärkeä paikka, että sieltä on ensimmäinen muistikuvani junaan nousemisesta. Halkopiippuinen höyryveturi saapui mutkan takaa Haukivuorelta ja siihen junaan noustiin Mikkelissä käyntiä varten. Paluu aivan upouudella Dm3/4:llä Haukivuorelle. Sekin oli ensimmäinen kerta kun näin moisen ilmestyksen. Avattu henkilöliikenteelle 1931.05.15 Henkilöliikenne päättyi 1948.08.01 Haukivuorelaisten raivoisien protestien takia katko jäi lyhyeksi. Avattu henkilöliikenteelle 1948.10.01 Henkilöliikenne päättyi 1970.05.31 Lakkautettu 1948.08.01, 1971.05.23 Seisake lakkautettiin 1.8.1948 ja avattiin uudestaan 1.10.1948. Viitteet KL 1948 (Rh/Lko n:o 1460, 12.7.1948) ja KL 1948 45.6 (Rh/lko n:o 1460, 21.9.1948) KL 1948 37.1 KL 1948 45.6 KL 1971 15.2, 1971 17.6 (korjasi painovirheen ”Aaltola” 15.2:ssa) |
||||
|
31.07.2020 12:49 | Eljas Pölhö | ||
| 1960 lokakuu vaihtoveturit Pasila Vr1 792 = 1598 km Vr1 793 = 3456 km Vr1 794 = 2606 km Vr1 795 = 3992 km Vr1 796 = 3452 km Vr1 797 = 6095 km Tk3 893 = 1013 km (saapui knp:lta 23.10 L2 korjauksesta) Tk3 894 = 2952 km Tk3 895 (lähetetty KSR:lle 4.4; siirretty Kouvolan kirjanpitoon 1.4. lukien) Tk3 896 = 2334 km (sijoittuspaikka Porvoo; knp:lle 31.10 L2 korjaukseen) Tk3 897 = 1956 km Tk3 898 = 7072 km (palannut knp:lta syyskuussa) Tk3 899 = 3678 km Vr5 1402 = 1523 km (18.10 Hy knp:lle L1 korjaukseen) Vr5 1403 = 2020 km Vr5 1404 = 1549 km Vr5 1405 = 4630 km (Kouvolassa lainassa) Vr5 1406 = 5630 km (Kouvolassa lainassa/siirretty; km:t kirjattu Pasilan kirjaan) Vv13 1774 (saapui Tampereelta 10.11.1960) Vv13 1775 = 3389 km Vr11 1804 = 1410 km (Hy knp:lle 11.10) Vr11 1805 = 5987 km Vr11 1806 = 1313 km (knp:lta 16.10) Vr11 1807 = 1250 km (korjaus 10.10 alkaen, knp:lle 25.10 L5 korjaus) Vr11 1808 = 6063 km Vr11 1809 = 4903 km (knp:lta 9.10) Vr11 1810 = (korjauksessa) Vr11 1811 = 2537 km (Hy knp:lla 5.10-25.10) Vr11 1812 = 6067 km Vr11 1813 = 5564 km Vr11 1814 = 3848 km Vr11 1815 = 5828 km Vr11 1816 = 2550 km (korjaus varikolla 1-17.10) Vr11 1817 = 5908 km Vr11 1818 = 5247 km Vr11 1819 = 6362 km Pr1 vaihteluväli 1205 km - 4301 km (763 koko lokakuun Hy knp:lla) |
||||
|
|
30.07.2020 21:51 | Eljas Pölhö | ||
| Lokakuu 1965: 1976 = 4513 km 1977 = 4468 km 1978 = 4287 km 1979 = 5401 km 1980 = 5257 km 1981 = 5128 km 1982 = 3715 km 1983 = 1642 km (18.10 Hy knp:lle B1 korjaus) 1984 = 4521 km 1985 = 634 km (7.10 Hy knp:lle B1 korjaus) 1986 = 5157 km 1987 = 5065 km 1988 = 5218 km 1989 = 5246 km 1990 = 3004 km 1991 = 5238 km 1992 = 5624 km 1993 = 5208 km 1994 = 6778 km 1995 = 1857 km (saapui 22.10 knp:lta) 1h vaihtotöitä = 10 km = 240 km/vrk = 31 pv maksimi = 7440 km Pr1 km:t vaihtelivat 587 km - 3546 km Vr1 ja Tk3 kaikki 0 km |
||||
|
17.07.2020 17:44 | Eljas Pölhö | ||
| Vastaus vuonna 2007 esitettyyn kysymykseen: Viimeinen Venetmäeltä lähetetty juna ennen uus-avausta oli Vr1 665:n vetämä 3-vaunuinen juna, joka liikennöi Venetmäen Tilimarkkinoille 1998 ja 1999. Vakinainen Venetmäen liikenne lakkautettiin jo 1990. Venetmäen asemalla oli kapearaiteinen halkorata (rata pinotavaran kuljetukseen). Se toimi 1930-luvulla ja sen omistivat Aadi Tyrväinen ja Jussi Vironen. Heillä oli muutama noin 2-.3 metriä pitkä rullavaunu, joita työnnettiin miesvoimin. Raiteen sijaintia muutettiin sitä mukaa kuin pinotavarapinot hupenivat aseman vastapäisellä kentällä. 1940-luvulla rata korvattiin hevosella ja 2-akselisella perävaunulla. |
||||
|
16.07.2020 08:08 | Eljas Pölhö | ||
| Ei niin vilkkaasti liikennöityä tietä kuin tämä voi katkaista. Paikalla ei näkynyt merkkejä mahdollisesta tulevasta siltatyömaasta. Onko junilla nopeusrajoitus tasoristeyksen kohdalla? Haukivuoren kaarteen sn 120 hiljennys on tästä muutama kilometri etelään. | ||||
|
15.07.2020 08:56 | Eljas Pölhö | ||
| Rautatiesilta oli 3-kaarinen ristikkosilta, jonka jännevälit olivat 19,50 + 64,43 + 19,50 m. Pääkaaren alla oli vapaan vedenpinnan leveys 59,4 m ja vapaa korkeus keskiveden aikana 8,3 m. Tämä oli kapein kohta Korianvirtana tunnetussa osuudessa Keltin koskien ja Korianvirran alapuolisen suvannon välillä (osuuden pituus 3,4 km). Levein kohta oli 355 m. Virtajuovan vähin syvyys oli 1,3 m (850 m:n päässä rautatiesillan yläpuolella), suurin syvyys 18,7 m ja keskisyvyys 7,4 m. (Lisiä Suomen hydrografiaan II, Kymijoki ja sen vesistö; toim Edv. Blomqvist; 1911) | ||||
|
01.07.2020 11:28 | Eljas Pölhö | ||
| Korjasin tiedot myös arkistosivulle. Jos kopsasit kuvan sieltä, niin korjaa kuvan aihe tai lataa kuva uudestaan uusilla tiedoilla. Tee tämä, jottei virheellinen tieto leviäisi enempää. | ||||
|
|
01.07.2020 10:54 | Eljas Pölhö | ||
| Reino on oikeassa. Katsoin luupilla alkuperäistä kuvaa ja vaikka pienoinen epävarmuus jäi, niin kyllä 2 ja 1932 on erittäin todennäköinen tulos. Vuosi on oikeastaan varma, mikä ei jätä vaihtoehtoa valmistusnumerolle. Sain kuvan 1970-luvulla Malmön toimitukseen esittämään VR:n lokomoottoria. Onneksi tätä kuvaa ei silloin julkaistu siinä tarkoituksessa. Kiitos Reinolle erinomaisesta tarkkuudesta, itse on ollut koskaan osannut epäillä kuvan mukana tullutta tietoa. | ||||
|
30.06.2020 21:36 | Eljas Pölhö | ||
| Vaikuttaako tenderin telin ja yksittäisakselin järjestykseen, jos on tiedossa, että veturilla joudutaan säännöllisesti ajamaan myös tenderi edellä? | ||||
|
29.06.2020 13:20 | Eljas Pölhö | ||
| Pitäisiköhän Haukivuoren hevosraitiotietä alkaa suunnitella metrin raideleveydelle? Ihan vaan varmuuden vuoksi ennen kuin alamme rakentaa sitä. | ||||
|
21.06.2020 18:31 | Eljas Pölhö | ||
| Hindenburg oli H9/Hv3, joka oli valmistettu Saksassa (BMAG). Tehtaan kuva http://vaunut.org/kuva/46683 | ||||
|
20.06.2020 02:52 | Eljas Pölhö | ||
| Malmö-Berliini-juna on peruttu loppuvuoden osalta. Snälltåget-yhtiö aikoo ensi vuonna liikennöidä yöjunaa reitillä Tukholma-Kööpenhamina-Hampuri-Berliini. https://www.snalltaget.se/en/increased-cross-border-night-train-services-2021 | ||||
|
01.06.2020 15:53 | Eljas Pölhö | ||
| Cockerill on belgialainen firma, aikoinaan myös merkittävä veturitehdas. | ||||
|
31.05.2020 20:09 | Eljas Pölhö | ||
| Jos ajatellaan yksistään Yhdysvaltain Class 1 rautateitä, niin viimeisin 4-4-0 käyttäjä taisi olla Chicago & Illinois Midland (C&IM), 4-4-0 käyttö loppui 8.5.1953. | ||||
|
|
31.05.2020 17:01 | Eljas Pölhö | ||
| Pohjois-Amerikan isoista yhtiöistä (Class 1) viimeinen 4-4-0 käyttäjä oli Canadian Pacific. Se käytti kolmea 4-4-0 veturia vuoteen 1959 asti rataosalla Chipman-Norton (New Brunwick) muutaman sillan painorajoitusten takia. Viimeisenä käytössä oli numero 29, joka veti yhtiön viimeisen höyryvetoisen junan 6.11.1960. Pienemmillä yhtiöillä 4-4-0 käyttö ei oikeastaan koskaan loppunut ja siirtymä liikennekäytöstä museokäyttöön oli joustava. Esim Virginia & Truckee käytti höyryjä filmausten yhteydessä ja osa sen vetureista on nykyisin museokäytössä esim. Carson City, Nevada. |
||||
|
30.05.2020 17:16 | Eljas Pölhö | ||
| Kaikki K4:t olivat ajossa tammikuussa 1920. Ohessa Veturi-ilmoitus tammikuulta vuonna 1920 antamat tiedot: 618 Fredriksberg 5373 km 619 Fredriksberg 1569 km 620 Fredriksberg 4556 km 621 Fredriksberg korjattavana (=knp) 622 Fredriksberg 5489 km 623 Riihimäki 2728 km 624 Riihimäki 2630 km 625 Riihimäki 2780 km 626 Riihimäki 2097 km 627 Riihimäki 2259 km 628 Fredriksberg 5499 km 629 Riihimäki 2528 km 630 Riihimäki 3108 km 631 Riihimäki korjattavana (=knp) 632 Tampere 2896 km 633 Tampere 3014 km 634 Tampere 1407 km 635 Seinäjoki 5012 km 636 Seinäjoki 2669 km 637 Seinäjoki korjattavana (=knp) |
||||
|
24.05.2020 11:03 | Eljas Pölhö | ||
| Sm1-2 museoinnista en tiedä, mutta kun pääsin ehdottamaan suojan kokoa, niin koska täällä meillä päin on tilaa, niin yritetään tarjota sitä. Saadaanko rakennuslupa on sitten toinen asia ja tutkitaan myös vaihtoehtoa tehdä raiteesta kaksiraiteinen (lyhyempi ja leveämpi vaja). | ||||
|
|
23.05.2020 21:36 | Eljas Pölhö | ||
| Nykyinen projekti tarjoaa mahdollisuuksien mukaa säilytystilaa ja ehkä pienremonttitilaa, kun sitä on täällä edullisemmin saatavilla kuin suurissa asutuskeskuksissa. Itse kaluston omistaminen ja sen kanssa pulaaminen on sitten jonkun muun toimijan asia. | ||||
|
|
23.05.2020 20:43 | Eljas Pölhö | ||
| Haukivuorella selvitellään mahdollisuutta rakentaa museokalustovaja ns Sahan raiteelle Sm1- ja Sm2-yksiköille. Jos saadaan rakentaa (lähellä rantaa), niin eiköhän siihen saisi myös Hr11 mahdutettua. Sen siirto Hyvinkäältä voi olla taloudellinen ongelma. Projekti on vähän aikaa ollut jäissä, kun liukastuin ja katkaisin molemmat käteni, mutta nyt alkaa näppäimistön käyttö jo sujua. Täällä on myös meneillään kapearaiteisen rautatien suunnitelma. Jos ei ole pakko asua siellä missä nyt asut, niin Mikkelin kaupunki myy par'aikaa huutokaupalla kolmea asuntoa talosta, jossa asun. On yksiö, kaksio ja kolmio (sen saisi varmaan 10'000 €:llä(tai edullisemmin; minulla on tarjous sen täysremontista 4400 €:llä). |
||||
|
02.05.2020 17:47 | Eljas Pölhö | ||
| Martin Hillebardin mainitsema kuva on tässä http://vaunut.org/kuva/139393 | ||||
|
18.04.2020 15:56 | Eljas Pölhö | ||
| Saako valmistusnumerosta selvää? Koskivoimakomitea 6 oli Krauss 8069/1923. | ||||
|
14.04.2020 19:14 | Eljas Pölhö | ||
| Lista öljypoltosta vetureittain (en pysty lisäämään päivitettyä nyt). 1951 ajettiin enintään Riihimäelle asti. https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhteenvetoja/1947-1951%20VR%20Öljypolttoiset%20höyryveturit%20vers.%20b.png. EDIT. Linkki ei toimi, tuosta voi yrittää löytää. https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhteenvetoja/ |
||||
|
|
14.04.2020 19:00 | Eljas Pölhö | ||
| Vain Pasilaan oli sijoitettu öljypolttoisia höyryvetureita, ne ajoivat enintään Tampereelle ja Kouvolaan ja sekin loppui 1950. | ||||
|
06.04.2020 21:23 | Eljas Pölhö | ||
| Ajoin 14v Jaguar 3.8S 1965:llä, joten sen syyläri tuli tutuksi. Daimlerin levein ylhäältä, Jaggen vähän alempaa. Perä ei oikein vastaa S-versiota yläviistosta. Kuvan laatu (koko) ja kuvakulma ei kuienkaan ole optimaalinen täydelle varmuudelle. | ||||
|
|
06.04.2020 18:00 | Eljas Pölhö | ||
| Jowett ehdottomasti. Valkoisen syyläri näyttää enemmän Daimler 2.5 V8 kuin Jaguarilta. | ||||
|
28.03.2020 14:05 | Eljas Pölhö | ||
| Norjassa toimiviin ja toimineisiin lumilinkoihin pääsee linkintä. Klikkaamalla numeroa pääsee kuviin kyseisestä vehkeestä. https://forsk.njk.no/mdb/mdb.php?hid=1749&aut=&eng= | ||||
|
26.03.2020 23:46 | Eljas Pölhö | ||
| Jos halutaan olla ihan tarkkoja, niin Damaskoksen radoista avattiin ensimmäisenä Damaskos-Mezerib heinäkuussa 1894. Rata purettiin pian pyhiinvaeltajien radan valmistuttua. Toisena valmistui Beirut-Damaskos 3.8.1895. Mezeribin osuudelle tarkoitettujen vetureiden tuonti Damaskokseen on varmaan ollut melkoinen operaatio, koska rata Beirutista oli vasta rakenteilla. Damaskoksen alkuperäinen asema Beirutista tullessa oli Baramke ja 1 km etäämmällä ollut Kanawat avattiin vasta 1913 pyhiinvaeltajien radan pääteasemaksi. Mezeribin radan (myös Hauran’in rata) asema oli nimeltään Midan. Pyhiinvaeltajien rata (Hedjaz/Hejaz/Hijaz) Damaskoksesta Medinaan rakennettiin vuosina 1900-1908 ja avattiin koko pituudeltaan 1.9.1908. |
||||
|
26.03.2020 19:01 | Eljas Pölhö | ||
| TEM2, paikallisesti LDE-1200 | ||||
|
22.03.2020 02:40 | Eljas Pölhö | ||
| Voi googlata sanan *mamu-ryhmä* ja sen jälkeen lyhenteen *SPR*. "...ikinä ennen..." eli ei ole ainakaan ollut SPR:n toiminnan tukija? Minä olen käyttänyt itsestäni "mamu"-nimitystä varmaan parikymmentä vuotta, koska olen mamu Ruotsissa ja aiemmin Guernseyllä ja minusta se on helppokäyttöisempi kuin koko pitkä sana. Nyt minusta on tulossa pamu (paluumuuttaja) ja paikallisesti tamu (taloonmuuttaja) vai onko nekin loukkaavia? Ikäloppu käppänä mä kyllä olen, joten se nimittely on vain yritettävä kestää. | ||||
|
11.03.2020 22:43 | Eljas Pölhö | ||
| Kysytty tietolähde esimerkiksi: Valtionrautatiet 1912-1937, II osa. sivu 429, alin kappale (luvussa Konetekniikan kehitys - I.J. Lahtinen: Veturit). | ||||
|
11.03.2020 14:01 | Eljas Pölhö | ||
| Eikö juna ole kuvassa niin, että keula on kohti Riihimäkeä eli lähdössä sinne tai saapunut Heinolasta tai Kouvolasta? | ||||
|
|
11.03.2020 13:56 | Eljas Pölhö | ||
| Kesäaikataulun 1951 mukaan (minulla ei ole vastaavaa talviaikataulua) juna M252 saapui Kouvolasta 11:15 ja juna M236 lähti Riihimäelle 11:20. Seuraavat vakinaiset junat olivat (M240a Mäkelästä 15:40 vain lauantaisin/13.4.1952 oli sunnuntai), M240 Heinolasta 16:10 ja M252 Riihimäelle 16:27. |
||||
|
|
11.03.2020 13:45 | Eljas Pölhö | ||
| VR Ktt 24456 Taulukko moottorivaunuista ja niiden koneistoista antaa 1500:n vastaanottopäiväksi 31.1.1952. | ||||
|
|
11.03.2020 00:38 | Eljas Pölhö | ||
| 587:n sijoittelu on aika selväpiirteinen. Aluksi heti uudesta Helsinki/Pasila, joulukuussa 1928 Tampereelle. Sodan jälkeen 1944/45 siirto Riihimäelle, touko/kesäkuussa 1957 Tampereelle ja jossain vaiheessa 1959 Riihimäelle, missä oli loppuunsa saakka. | ||||
|
07.03.2020 16:27 | Eljas Pölhö | ||
| JR:n vinkin perusteella: Koeajoista on kerrottu Resiinan numerossa 3/1993, s. 10-15 eli Hanno Jussila: Otsot, osa 2. Artikkelissa on 13 valokuvaa, 6 piirroskuvaa (joista kahdessa neljä näkymää), toimitusluettelo ja luettelo VR:n Otso 1- ja 2-vetureista. Artikkeli on niin perustavaa laatua osan 1 ja myöhempien kommenttien kanssa, että se olisi hyvä julkaista esim. täällä Resiinan nettisivustolla esim. PDF-muodossa. Ensimmäinen koeajo tapahtui 18.12.1963 Hyvinkäällä ja kaksi päivää myöhemmin koeajoveturi Tve-Lko 2 ajettiin Hyvinkäältä Pasilaan. Toinen VR:n veturi, johon radio-ohjauslaitteet asennettiin toimi Hyvinkään konepajalla (Tve-Ko 17 -> Tve2 442). Otso 1:n suurimpana ongelmana kauko-ohjauksessa pidettiin sen mekaanista suunnanvaihtoa (Saalastin 2R ja 4R-malleissa on hydraulinen suunnanvaihto). Hyvinkään konepajan Otson kauko-ohjausta pidettiin epävarmana esiintyneiden häiriöiden takia (tarkemmin artikkelissa). |
||||
|
06.03.2020 20:17 | Eljas Pölhö | ||
| Työkuntoisena 50 vuotta aikaisemmin http://vaunut.org/kuva/138162 | ||||
|
29.02.2020 13:02 | Eljas Pölhö | ||
| Oy Waldhof Ab osti Haukivuoren sahan 1950. Vuonna 1949 se oli vielä entisillä omistajillaan, joiden taustaa esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Plhö | ||||
|
12.02.2020 21:00 | Eljas Pölhö | ||
| Ajojohdontarkastusauto on autonosiltaan Hispano Suiza (nyt likitetyllä sivulla on neljä satsia à 3 kuvaa Mallorcan kuvia, lisää tulossa 1-2 satsia). | ||||
|
08.02.2020 13:00 | Eljas Pölhö | ||
| Kankaan paperitehtaan (Oy Serlachius Ab) kapsu Karl Møller 5811 vuodelta 1958 oli 9.8.1977 romuliikkeen pihalla Muuramessa. Laitoin 25.1.2020 siitä 1977 otetun kuvan FB-sivulle "Suomen teollisuusradat". https://www.facebook.com/groups/407010126638118 Suora pitkä linkki kuvaan, jos onnistuu https://www.facebook.com/photo.php?fbid=2491801644410429&set=gm.469073003765163&type=3&theater&ifg=1 |
||||