Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.06.2020 21:36 | Eljas Pölhö | ||
| Vaikuttaako tenderin telin ja yksittäisakselin järjestykseen, jos on tiedossa, että veturilla joudutaan säännöllisesti ajamaan myös tenderi edellä? | ||||
|
29.06.2020 13:20 | Eljas Pölhö | ||
| Pitäisiköhän Haukivuoren hevosraitiotietä alkaa suunnitella metrin raideleveydelle? Ihan vaan varmuuden vuoksi ennen kuin alamme rakentaa sitä. | ||||
|
21.06.2020 18:31 | Eljas Pölhö | ||
| Hindenburg oli H9/Hv3, joka oli valmistettu Saksassa (BMAG). Tehtaan kuva https://vaunut.org/kuva/46683 | ||||
|
20.06.2020 02:52 | Eljas Pölhö | ||
| Malmö-Berliini-juna on peruttu loppuvuoden osalta. Snälltåget-yhtiö aikoo ensi vuonna liikennöidä yöjunaa reitillä Tukholma-Kööpenhamina-Hampuri-Berliini. https://www.snalltaget.se/en/increased-cross-border-night-train-services-2021 | ||||
|
01.06.2020 15:53 | Eljas Pölhö | ||
| Cockerill on belgialainen firma, aikoinaan myös merkittävä veturitehdas. | ||||
|
31.05.2020 20:09 | Eljas Pölhö | ||
| Jos ajatellaan yksistään Yhdysvaltain Class 1 rautateitä, niin viimeisin 4-4-0 käyttäjä taisi olla Chicago & Illinois Midland (C&IM), 4-4-0 käyttö loppui 8.5.1953. | ||||
|
|
31.05.2020 17:01 | Eljas Pölhö | ||
| Pohjois-Amerikan isoista yhtiöistä (Class 1) viimeinen 4-4-0 käyttäjä oli Canadian Pacific. Se käytti kolmea 4-4-0 veturia vuoteen 1959 asti rataosalla Chipman-Norton (New Brunwick) muutaman sillan painorajoitusten takia. Viimeisenä käytössä oli numero 29, joka veti yhtiön viimeisen höyryvetoisen junan 6.11.1960. Pienemmillä yhtiöillä 4-4-0 käyttö ei oikeastaan koskaan loppunut ja siirtymä liikennekäytöstä museokäyttöön oli joustava. Esim Virginia & Truckee käytti höyryjä filmausten yhteydessä ja osa sen vetureista on nykyisin museokäytössä esim. Carson City, Nevada. |
||||
|
30.05.2020 17:16 | Eljas Pölhö | ||
| Kaikki K4:t olivat ajossa tammikuussa 1920. Ohessa Veturi-ilmoitus tammikuulta vuonna 1920 antamat tiedot: 618 Fredriksberg 5373 km 619 Fredriksberg 1569 km 620 Fredriksberg 4556 km 621 Fredriksberg korjattavana (=knp) 622 Fredriksberg 5489 km 623 Riihimäki 2728 km 624 Riihimäki 2630 km 625 Riihimäki 2780 km 626 Riihimäki 2097 km 627 Riihimäki 2259 km 628 Fredriksberg 5499 km 629 Riihimäki 2528 km 630 Riihimäki 3108 km 631 Riihimäki korjattavana (=knp) 632 Tampere 2896 km 633 Tampere 3014 km 634 Tampere 1407 km 635 Seinäjoki 5012 km 636 Seinäjoki 2669 km 637 Seinäjoki korjattavana (=knp) |
||||
|
24.05.2020 11:03 | Eljas Pölhö | ||
| Sm1-2 museoinnista en tiedä, mutta kun pääsin ehdottamaan suojan kokoa, niin koska täällä meillä päin on tilaa, niin yritetään tarjota sitä. Saadaanko rakennuslupa on sitten toinen asia ja tutkitaan myös vaihtoehtoa tehdä raiteesta kaksiraiteinen (lyhyempi ja leveämpi vaja). | ||||
|
|
23.05.2020 21:36 | Eljas Pölhö | ||
| Nykyinen projekti tarjoaa mahdollisuuksien mukaa säilytystilaa ja ehkä pienremonttitilaa, kun sitä on täällä edullisemmin saatavilla kuin suurissa asutuskeskuksissa. Itse kaluston omistaminen ja sen kanssa pulaaminen on sitten jonkun muun toimijan asia. | ||||
|
|
23.05.2020 20:43 | Eljas Pölhö | ||
| Haukivuorella selvitellään mahdollisuutta rakentaa museokalustovaja ns Sahan raiteelle Sm1- ja Sm2-yksiköille. Jos saadaan rakentaa (lähellä rantaa), niin eiköhän siihen saisi myös Hr11 mahdutettua. Sen siirto Hyvinkäältä voi olla taloudellinen ongelma. Projekti on vähän aikaa ollut jäissä, kun liukastuin ja katkaisin molemmat käteni, mutta nyt alkaa näppäimistön käyttö jo sujua. Täällä on myös meneillään kapearaiteisen rautatien suunnitelma. Jos ei ole pakko asua siellä missä nyt asut, niin Mikkelin kaupunki myy par'aikaa huutokaupalla kolmea asuntoa talosta, jossa asun. On yksiö, kaksio ja kolmio (sen saisi varmaan 10'000 €:llä(tai edullisemmin; minulla on tarjous sen täysremontista 4400 €:llä). |
||||
|
02.05.2020 17:47 | Eljas Pölhö | ||
| Martin Hillebardin mainitsema kuva on tässä https://vaunut.org/kuva/139393 | ||||
|
18.04.2020 15:56 | Eljas Pölhö | ||
| Saako valmistusnumerosta selvää? Koskivoimakomitea 6 oli Krauss 8069/1923. | ||||
|
14.04.2020 19:14 | Eljas Pölhö | ||
| Lista öljypoltosta vetureittain (en pysty lisäämään päivitettyä nyt). 1951 ajettiin enintään Riihimäelle asti. https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhteenvetoja/1947-1951%20VR%20Öljypolttoiset%20höyryveturit%20vers.%20b.png. EDIT. Linkki ei toimi, tuosta voi yrittää löytää. https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhteenvetoja/ |
||||
|
|
14.04.2020 19:00 | Eljas Pölhö | ||
| Vain Pasilaan oli sijoitettu öljypolttoisia höyryvetureita, ne ajoivat enintään Tampereelle ja Kouvolaan ja sekin loppui 1950. | ||||
|
06.04.2020 21:23 | Eljas Pölhö | ||
| Ajoin 14v Jaguar 3.8S 1965:llä, joten sen syyläri tuli tutuksi. Daimlerin levein ylhäältä, Jaggen vähän alempaa. Perä ei oikein vastaa S-versiota yläviistosta. Kuvan laatu (koko) ja kuvakulma ei kuienkaan ole optimaalinen täydelle varmuudelle. | ||||
|
|
06.04.2020 18:00 | Eljas Pölhö | ||
| Jowett ehdottomasti. Valkoisen syyläri näyttää enemmän Daimler 2.5 V8 kuin Jaguarilta. | ||||
|
28.03.2020 14:05 | Eljas Pölhö | ||
| Norjassa toimiviin ja toimineisiin lumilinkoihin pääsee linkintä. Klikkaamalla numeroa pääsee kuviin kyseisestä vehkeestä. https://forsk.njk.no/mdb/mdb.php?hid=1749&aut=&eng= | ||||
|
26.03.2020 23:46 | Eljas Pölhö | ||
| Jos halutaan olla ihan tarkkoja, niin Damaskoksen radoista avattiin ensimmäisenä Damaskos-Mezerib heinäkuussa 1894. Rata purettiin pian pyhiinvaeltajien radan valmistuttua. Toisena valmistui Beirut-Damaskos 3.8.1895. Mezeribin osuudelle tarkoitettujen vetureiden tuonti Damaskokseen on varmaan ollut melkoinen operaatio, koska rata Beirutista oli vasta rakenteilla. Damaskoksen alkuperäinen asema Beirutista tullessa oli Baramke ja 1 km etäämmällä ollut Kanawat avattiin vasta 1913 pyhiinvaeltajien radan pääteasemaksi. Mezeribin radan (myös Hauran’in rata) asema oli nimeltään Midan. Pyhiinvaeltajien rata (Hedjaz/Hejaz/Hijaz) Damaskoksesta Medinaan rakennettiin vuosina 1900-1908 ja avattiin koko pituudeltaan 1.9.1908. |
||||
|
26.03.2020 19:01 | Eljas Pölhö | ||
| TEM2, paikallisesti LDE-1200 | ||||
|
22.03.2020 02:40 | Eljas Pölhö | ||
| Voi googlata sanan *mamu-ryhmä* ja sen jälkeen lyhenteen *SPR*. "...ikinä ennen..." eli ei ole ainakaan ollut SPR:n toiminnan tukija? Minä olen käyttänyt itsestäni "mamu"-nimitystä varmaan parikymmentä vuotta, koska olen mamu Ruotsissa ja aiemmin Guernseyllä ja minusta se on helppokäyttöisempi kuin koko pitkä sana. Nyt minusta on tulossa pamu (paluumuuttaja) ja paikallisesti tamu (taloonmuuttaja) vai onko nekin loukkaavia? Ikäloppu käppänä mä kyllä olen, joten se nimittely on vain yritettävä kestää. | ||||
|
11.03.2020 22:43 | Eljas Pölhö | ||
| Kysytty tietolähde esimerkiksi: Valtionrautatiet 1912-1937, II osa. sivu 429, alin kappale (luvussa Konetekniikan kehitys - I.J. Lahtinen: Veturit). | ||||
|
11.03.2020 14:01 | Eljas Pölhö | ||
| Eikö juna ole kuvassa niin, että keula on kohti Riihimäkeä eli lähdössä sinne tai saapunut Heinolasta tai Kouvolasta? | ||||
|
|
11.03.2020 13:56 | Eljas Pölhö | ||
| Kesäaikataulun 1951 mukaan (minulla ei ole vastaavaa talviaikataulua) juna M252 saapui Kouvolasta 11:15 ja juna M236 lähti Riihimäelle 11:20. Seuraavat vakinaiset junat olivat (M240a Mäkelästä 15:40 vain lauantaisin/13.4.1952 oli sunnuntai), M240 Heinolasta 16:10 ja M252 Riihimäelle 16:27. |
||||
|
|
11.03.2020 13:45 | Eljas Pölhö | ||
| VR Ktt 24456 Taulukko moottorivaunuista ja niiden koneistoista antaa 1500:n vastaanottopäiväksi 31.1.1952. | ||||
|
|
11.03.2020 00:38 | Eljas Pölhö | ||
| 587:n sijoittelu on aika selväpiirteinen. Aluksi heti uudesta Helsinki/Pasila, joulukuussa 1928 Tampereelle. Sodan jälkeen 1944/45 siirto Riihimäelle, touko/kesäkuussa 1957 Tampereelle ja jossain vaiheessa 1959 Riihimäelle, missä oli loppuunsa saakka. | ||||
|
07.03.2020 16:27 | Eljas Pölhö | ||
| JR:n vinkin perusteella: Koeajoista on kerrottu Resiinan numerossa 3/1993, s. 10-15 eli Hanno Jussila: Otsot, osa 2. Artikkelissa on 13 valokuvaa, 6 piirroskuvaa (joista kahdessa neljä näkymää), toimitusluettelo ja luettelo VR:n Otso 1- ja 2-vetureista. Artikkeli on niin perustavaa laatua osan 1 ja myöhempien kommenttien kanssa, että se olisi hyvä julkaista esim. täällä Resiinan nettisivustolla esim. PDF-muodossa. Ensimmäinen koeajo tapahtui 18.12.1963 Hyvinkäällä ja kaksi päivää myöhemmin koeajoveturi Tve-Lko 2 ajettiin Hyvinkäältä Pasilaan. Toinen VR:n veturi, johon radio-ohjauslaitteet asennettiin toimi Hyvinkään konepajalla (Tve-Ko 17 -> Tve2 442). Otso 1:n suurimpana ongelmana kauko-ohjauksessa pidettiin sen mekaanista suunnanvaihtoa (Saalastin 2R ja 4R-malleissa on hydraulinen suunnanvaihto). Hyvinkään konepajan Otson kauko-ohjausta pidettiin epävarmana esiintyneiden häiriöiden takia (tarkemmin artikkelissa). |
||||
|
06.03.2020 20:17 | Eljas Pölhö | ||
| Työkuntoisena 50 vuotta aikaisemmin https://vaunut.org/kuva/138162 | ||||
|
29.02.2020 13:02 | Eljas Pölhö | ||
| Oy Waldhof Ab osti Haukivuoren sahan 1950. Vuonna 1949 se oli vielä entisillä omistajillaan, joiden taustaa esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Pölhö | ||||
|
12.02.2020 21:00 | Eljas Pölhö | ||
| Ajojohdontarkastusauto on autonosiltaan Hispano Suiza (nyt likitetyllä sivulla on neljä satsia à 3 kuvaa Mallorcan kuvia, lisää tulossa 1-2 satsia). | ||||
|
08.02.2020 13:00 | Eljas Pölhö | ||
| Kankaan paperitehtaan (Oy Serlachius Ab) kapsu Karl Møller 5811 vuodelta 1958 oli 9.8.1977 romuliikkeen pihalla Muuramessa. Laitoin 25.1.2020 siitä 1977 otetun kuvan FB-sivulle "Suomen teollisuusradat". https://www.facebook.com/groups/407010126638118 Suora pitkä linkki kuvaan, jos onnistuu https://www.facebook.com/photo.php?fbid=2491801644410429&set=gm.469073003765163&type=3&theater&ifg=1 |
||||
|
31.01.2020 20:23 | Eljas Pölhö | ||
| Lynett-moottorivaunuja toimitettiin 1-, 2- ja 3-vaunuisina yksikköinä. Yksivaunuisina toimitettiin seuraavat tanskalaisille yksityisrautateille: LNJ Ym 17-19 (1968) Liitevaunut LNJ Ys 25-26 (liitevaunuja, joissa ei ollut läpikulkua toiseen vaunuun) HHJ Ym 31-32 (1968) Liitevaunut HHJ Ys 41-43 (liitevaunuja, joissa ei ollut läpikulkua toiseen vaunuun, myöh. muutettu läpikuljettaviksi) HHGB Ym 53 (1970) LNJ Ym 20 (1973) ØSJS Ym 1-2 (1974) (myöhemmin muutettu toisesta päästä läpikuljettavaksi) Tarkemmat tiedot liikennöinnistä, sivupiirrokset ja istuinkaaviot ym. löytyy kirjasta Motor materiel 4: Letbyggede motortog fra Uerdingen (John Poulsen; Bane bøger 1993) |
||||
|
29.01.2020 17:28 | Eljas Pölhö | ||
| Laitoin arkistosivuilleni pienvetureiden sijoittelutietoja ajalta 1979-1984 (omia yhteenvetolistoja ja muistikirjan sivuja). Ne ovat kansiossa "Vaihtovetureiden sijainti" https://rautatiearkisto.info/epolho/ | ||||
|
|
28.01.2020 18:05 | Eljas Pölhö | ||
| Sisu alusta n:o 19670/Kiitokori kori n:o 5068, vastaanotettu 1969. Alkujaan Tka-Lko 40, sijoitettu Pihtiputaalle (oli siellä 9/1970), Suolahti (oli siellä 5/1978), oli Ämmänsaarella vielä 1/1984. Sen uudempia en ole kirjoittanut listalleni. | ||||
|
|
28.01.2020 16:25 | Eljas Pölhö | ||
| Laitan juuri 1960/70 taitteen Itävallan ja lähipäivinä Kreikan kuvia Rautatieharrastus sivulle https://www.facebook.com/groups/805007689568130/ . Voin laittaa sinne Mallorcankin kuvia. Laittaisin muuten tännekin, mutta kuvien skaalaus pienemmäksi lisätyönä on jo liikaa, kun itse skannauskin on minusta äärimmäisen tylsää. | ||||
|
26.01.2020 18:33 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on Etv-Rto 189. Minulla on suora sivukuva, otettu Kouvolassa 1984, ja siinä näkyy selvästi, että "9" on hiukan kulahtanut ja voi helposti tulkita 3:ksi, jolta se tässä kuvassa näyttää vielä enemmän. | ||||
|
26.01.2020 17:58 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä oli ajossa Kuopiossa 15.10.1980 saakka ja seuraavan kerran Pieksämäellä 18.2.1981. Tämä väli meni ilmeisesti peruskorjauksessa. Koko historia 1979-1982 on kuvassa https://vaunut.org/kuva/137536 | ||||
|
26.01.2020 00:33 | Eljas Pölhö | ||
| Nohabin K3 yksityiskohtainen maalausohje ja muuta nippelitietoa on linkin takana https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhteenvetoja/1928%20Nohab%20K3%20tilaus/ | ||||
|
|
26.01.2020 00:28 | Eljas Pölhö | ||
| Knorr oli vetureissa 685-741. Uudemmissa oli Friedmann-Metcalfe poistohöyryimuri. Linkin takana on Nohabin tehdaskuva veturista 906 uutena https://digitaltmuseum.se/021017866335/oidentifierat-anglok-littra-k3-906-tillverkat-av-nohab | ||||
|
|
26.01.2020 00:06 | Eljas Pölhö | ||
| John: Eivät olleet. | ||||
|
24.01.2020 22:00 | Eljas Pölhö | ||
| Seppo: Kuvat ja yo. tekstin toiston voisi laittaa keskustelupuolelle "Sivuraide"-osioon. Silloin halukkaat (varmaan iso joukko...) saisivat nähdä ne. | ||||
|
07.01.2020 00:24 | Eljas Pölhö | ||
| Linkin sivulla valmistajan kohdalla on kirjoitusvirhe. Se on Reghin. Reghin valmisti 1982-1988 kaikkiaan 12 kpl hieman modernisoituja Reșița-tehtaan (Resita - jos pilkut epäonnistuivat) suunnittelemia 0-8-0T (Dt) 760mm raideleveyksisiä vetureita. Vetureiden alkuperäisissä numeroissa oli myös kirjain "R" ja Reghin'in valmistajalaatta. Muilla tavoin ne oli vaikea eroittaa vetureista, joiden valmistaja oli Reșița. | ||||
|
16.12.2019 20:57 | Eljas Pölhö | ||
| Jos kuvan päiväys on Suomen Rautatiemuseolta, niin saisivat mennä nurkkaan häpeämään. Tr2 1318 ajoi viimeisen ajonsa 12.3.1966. Se hylättiin 30.3.1966 ja romutettiin Riihimäellä kesäkuussa 1969. | ||||
|
14.12.2019 21:58 | Eljas Pölhö | ||
| Tuukka, vertailutapasi ei anna vakiota ("Yhden ihmisen mahdollinen päästömäärä on se mahdollinen päästöjen määrä jaettuna maapallon väkiluvulla"). Maapallon väkiluku lisääntyy koko ajan, eli jos päästöjä ei haluta lisätä, niin päästöjen mahdollinen määrä per yksilö on joka päivä vähemmän kuin eilen tai toissapäivänä. Täten ei voidä määritellä enintä sopivaa keskimääräistä päästöä per yksilö, koska se sopiva määrä vähenee koko ajan. Sen sijaan pinta-alaa kohden voidaan määritellä suurin sopiva määrä. Päästöjä pitää vähentää siellä missä ne eniten ylittävät keskiarvon. Itse teen minkä voin eli en ole vuosiin lentänyt, luovuin ajokortista kun täytin 70v, kierrätän kaiken minkä voin jne. Mutta sillä ei ole yhtään mitään merkitystä, kun toisaalla maapallolla kulutetaan koko ajan enemmän ja enemmän. On ihan ymmärrettävää, että muuallakin halutaan asunto, ruokaa, telkkari, auto jne, mutta niiden haluajien määrä vain lisääntyy liian nopeasti. Kuinkas monta päivää siinä menee, kun muualla maailmassa väkiluku on kasvanut esim. Suomen väkilukua vastaavalla määrällä? |
||||
|
|
14.12.2019 20:58 | Eljas Pölhö | ||
| Päästö per capita on harhaanjohtava, koska ihmismäärä (väestönkasvu) on yksi iso tekijä. Päästö per pinta-ala on se merkittävä mittari, koska pinta-ala on muuttumaton (riippumatta siitä muuttuvatko maiden rajat). Rautalangasta vääntäen: 1) Jos kaikkien ihmisten päästöt yksilötasolla pysäytetään nykyiselle tasolle 10 vuodeksi, on edessä koko ajan paheneva katastrofi. Ihmismäärä lisääntyy räjähdysmäisesti, joten myös kokonaispäästöt lisääntyvät. 2) Jos päästöt per pinta-ala jäädytetään nykyiselle tasolle 10 vuodeksi, niin tilanne pysyy ennallaan tai ainakaan huononeminen ei kiihdy. Jos maapallo jaetaan esim. 100'000 km2 ruutuihin ja kohdistetaan toimet sinne, missä päästöt/km2 ovat suurimmat, niin ollaan oikealla tiellä. Jos maapallolla olisi sama määrä ihmisiä kuin minun syntyessäni, niin ei olisi nykyistä ongelmaa. Väestönkasvu vaan on niin kuuma peruna, että siihen ei uskalleta/osata puuttua. Jos halutaan pudottaa maapallon kokonaispäästöt per capita, niin västökasvun johdosta (sopiva) yläraja laskee joka vuosi. |
||||
|
14.12.2019 01:11 | Eljas Pölhö | ||
| Pienoismallit eivät oikein ole minun alaani, mutta jos siinä on Knorr-esilämmitin, niin silloin se esittää Schwartzkopffin valmistamaa H9/Hv3-veturia. Myös niistä Knorrit poistettiin ja korvattiin Friedmannilla. | ||||
|
12.12.2019 16:42 | Eljas Pölhö | ||
| Oikealla alakulmassa lienee osa sitä puutavaraliikettä, jonka pihalla oli vielä 1980-luvulla kyllästyslaitoksen rata (rata pihalta kyllästyssylinteriin). En ole sittemmin käynyt siellä, joten en tiedä radan myöhemmästä kohtalosta vai olisiko vielä olemassa. Radalle ei ollut vaihtoehtoa silloisella kyllästyssylinterimallilla. | ||||
|
12.12.2019 16:37 | Eljas Pölhö | ||
| Jukolan kilometrilukema oli 31+180. Ahjon tolppa laitettiin ehkä entisen viereen, jotta saatiin 5 metrin ero. | ||||
|
12.12.2019 16:34 | Eljas Pölhö | ||
| Koivulan kilometrilukema oli 30+045. Sen etäisyys Keravalta oli 1,176 km ja Jukolan seisakkeelle 1,135 km. | ||||
|
12.12.2019 16:29 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvassa vasemmalla metsikössä tien yläpuolella oli aikoinaan 10.8.1957 palanut tiilitehdas vastapäätä pysäkkiä. Sillä oli kaksi savimaata, joista molemmille johti rata tehtaalta. Etäämmällä tehtaasta olleen savenottoalueen rata kulki tasoristeyksessä kuvan maantien ylitse tämän näkymän vasemmalla puolella parin sadan metrin päässä. Vieläköhän tehtaan kivijalkaa tai radan pölkkyjä (niiden painaumia) näkyy maastossa? Talman vanha kilometrilukema oli 33+960. |
||||
|
29.11.2019 23:11 | Eljas Pölhö | ||
| Taitaa ainoat vaihtoehdot olla 680 (säilytetty), 681 (romutettu 1977) ja 684 (romutettu 1977). Kaikki lopettivat ajonsa Iisalmella. Näistä 680 siirrettiin Tekniikan museon pihalle Helsinkiin muistaakseni talvella 1972/73. | ||||
