Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.08.2015 20:02 | Eljas Pölhö | ||
| Itse asiassa VR sai kokeilla Kouvolassa jotain Kymenlaakson ensimmäisistä Vdm5 (Move 5) vetureista muutaman päivän ajan ennen kuin se itse tilasi sellaisia. (en muista ulkoa mitä niistä ja milloin tarkemmin, noin 1950-51) Jos kuva olisi tosiaan sota-ajalta tai pian sen jälkeen, niin silloinhan tallilla voisi hyvinkin löytyä itärintamalla käytettyjä naamiointimaalattuja moottorivaunuja. |
||||
|
25.08.2015 14:56 | Eljas Pölhö | ||
| Minä laskin, että H308 saapuisi raiteelle 6 eli se ei vielä olisi saapunut. H208 saattaisi olla taustan pitkä runko, kun siinä näyttäisi olevan 2-akselisia, ellei sitten etäisyys hämää. | ||||
|
|
25.08.2015 14:47 | Eljas Pölhö | ||
| Ristojen halkopoltto päättyi 4.3.1950 (Tr1 1037) ja ensimmäiset Dm3-4 moottorivaunut tulivat 1952. Ei oikein millään sovi yhteen. Lisäksi "Dm" on minustakin aika syvällä. Kisko-Kalle veisi vuoden vielä eteenpäin (1956). Puutavarakirjureilla oli Kouvolassa aina isoja linja-automallisia rata-autoja (myöh. Rau), mutta ihan kuin keskellä olisi kapeampi ruutu, ja se ei oikein stemmaa. Dm2 tai muu puumotti sopisi paremmin, vaikka väri näyttää oudolta siihen. Jonkun tehtaan varhainen Vdm5 (hytti oven päässä), ei oikein sekään? Vähän valoisampi tai isompi kuva olisi hyvä (kopsasin ruudulta, jotta saisin säädettyä valoisuutta, mutta en saa riittävän tarkaksi tässä koossa). | ||||
|
22.08.2015 14:56 | Eljas Pölhö | ||
| Olen ehdottomasti sitä mieltä, että 891 mm on USA:ssa tuntematon raideleveys ja 914 mm ylivoimaisesti yleisin. Monumentaalisessa teoksessa George W. Hilton: American Narrow Gauge Railroads (1990) annetaan seuraavat kokonaismäärät yleisen liikenteen kaperaiteisista rautateistä: 3'-0" 17608 mailia (95,35%), tämä on siis 914 mm 3'-6" 467 mailia 2'-0" 216 mailia 3'-2" 83 mailia 2'-6" 40 mailia muut 29 mailia (kaksi rataa on muutettu 3'6":sta 3'0":aan, toinen on laskettu 3'-0" ja toinen 3'-6" yllä taulukossa) |
||||
|
|
21.08.2015 02:15 | Eljas Pölhö | ||
| KCik oli yleensä Helsingin päässä, kuten kuvassa. Juna on MK49 Poriin (8:25). Pr1-juna on H110 Järvenpäästä (Helsinkiin 8:11), joka oli tuolloin jokseenkin aina Pr1-vetoinen. Lättähattujuna on H183 Hki (8:35)-Porvoo, joka oli 3+3 Keravalle saakka. Riihimäen juna H 205 (8:50 Helsingistä) oli kokoonpanoltaan 1+1 (Dm7+EFiab). | ||||
|
18.08.2015 02:00 | Eljas Pölhö | ||
| Linkin takana on tietoa kummastakin. Uusimmat tunnistetiedot eivät taida olla ihan yhtenevät Tubizen papereiden kanssa? Tekniset tiedot, katsastukset ym tiedot Suomesta lienevät kuitenkin oikein. N:o 2 romutettiin 1969. https://vaunut.org/kuva/86619 | ||||
|
Kuvasarja: Löytöjä varaston kätköistä! |
16.08.2015 16:55 | Eljas Pölhö | ||
| Jos kaupallista arvoa ajattelee, niin turistit ja virkaturistit mun huutokauppojen perusteella yhteensä vähintään kokoluokassa 100-120€. Kannattaa säilyttää hyvin. Etenkin 1959 on harvinainen vuosikerta. | ||||
|
16.08.2015 15:42 | Eljas Pölhö | ||
| Minun ottamissani kuvissa juna on saapunut Pasilaan 6201 eteläpäässä ja veturi on siirtynyt rungon toiseen päähän ja juuri työntää junaa Pasilan konepajalle. Jos Erkin kuva esittää samaa runkoa, niin sen on pakko olla varhaisempi kuin minun kuvani, koska numero ja valmistelaatta puuttuvat. Valmistelaatta oli paikoillaan 12.6.1968, mutta valmistuspäivämäärä kaiverrettiin siihen vasta virallisen luovutuksen tapahduttua. 6202-6002 saapui Pasilaan 6.8.1968 ja niissäkin oli numerot ja laatat paikoillaan. Veikkaisin, että Erkin kuvassa tulevaisuuden 6201+6001 ovat ensimmäistä kertaa jaloittelemassa, vielä ilman tunnuksia. Toisaalta puiden ja ruohon vihreys näyttää tummemmalta kuin alkukesältä, joten varma ei voi olla. |
||||
|
16.08.2015 13:13 | Eljas Pölhö | ||
| Rovaniemi-Kemijärvi rautatierakennuksella käytettiin kahta sorakuoppaa. Alkumatkalla käytettiin Veitikanojan sorakuoppaa, joka oli vanha Kemi-Rovaniemi radan sorakuoppa ja sijaitsi parin kilometrin päässä Rovaniemen asemalta Kemiin päin. Eiköhän vorgissa ole kuvia siitä. Toinen soranottoalue oli Misissä Lapaliokankaalla. Siitäkin on varmaan useita kuvia. Veitikanojasta soraa otettiin 409'100 m3 ja Misistä 823'009 m3. Rautatierakennuksella oli seuraavat kaivinkoneet: N:o 3, Northwest (vuosina 1929-1931 eri leikkauksissa, mm pl. 1200 ja pl 1930) N:o 446, O&K (Kuusivaaran leikkauksessa 1931-1932) N:o 409, O&K (Veitikanojan sorakuopalla 1929-1930, Raudanjoen, Kuluksen satamaraiteen ja Kunnarusvaaran leikkauksessa 1931, Eri leikkauksissa ja Misin ratapihan levityksessä 1932, Kuusivaaran ja Misin satamaraiteeen leikkauksessa 1933) N:o 240, Menck (Ounasvaaran leikkauksessa 1928-1929, Kunnarusvaaran leikkauksessa 1930, Misin ratapihalla 1931) N:o ?, Menck&Hambrook G20 (Kunnarusvaaran leikkauksessa 1931, Misin sorakuopalla 1932-1933) N:o 1408, Bucyrus (Veitikanojan sorakuopalla 1930-1931, Misin sorakuopalla 1932-1934) Rautatierakennuksella käytettiin VR:n vetureita sarjoista G1, G3, G6, G8, G11 ja K5. Lisäksi suurissa leikkauksissa käytettiin Rautatierakennusosaston omia kapearaidevetureita. |
||||
|
15.08.2015 19:56 | Eljas Pölhö | ||
| Uusi arvaus: Kausala-Leininselkä? | ||||
|
|
14.08.2015 18:34 | Eljas Pölhö | ||
| Sr12 2741 vastaanotto VR:lle oli tapahtunut 5.1.1968. Petri lienee oikeassa, koska 6201:n numerot ja valmistelaatta vielä puuttuvat. | ||||
|
12.08.2015 18:41 | Eljas Pölhö | ||
| JA-15BP oli uusin, Sisu 19679-80, 19671-78/1969, tässä järjestyksessä Tka Rto 127-136. Tka-Rto 137 oli ent. Tka Rto 61 (Sisu JA-5SU III, 12586/1961) ja Tka 138 alkaen Saalastin Tka6 ratakuorma-autoja. Tka5 sarjaan kuuluivat Sisun sekä JA-14BM (14MB?) että JA-15BP mallit. | ||||
|
11.08.2015 19:41 | Eljas Pölhö | ||
| Jos kuvaaja seisoo asemalaiturilla, niin ratapiha vaikuttaa samanlaiselta kuin 1967. Moni ei varmaan enää muista, että aikoinaan myös Sallaan oli sijoitettu Kisko-Kalle. | ||||
|
11.08.2015 19:33 | Eljas Pölhö | ||
| 1960-luvun lopulla Kursussa oli pääradan eteläpuolella kaksi läpiajettavaa raidetta ja pohjoispuolella aseman Kelloselän puoleisella puolella lyhyempi läpiajettava raide. | ||||
|
09.08.2015 02:03 | Eljas Pölhö | ||
| Kysyin Ruotsin rautatiemuseon entiseltä johtajalta (LOK) oheisen kuvan kera ja hänen mukaansa afträde on juuri käymälä. "Intressant fråga. Jag vet ingen annan betydelse av afträde än just toilet." | ||||
|
08.08.2015 21:51 | Eljas Pölhö | ||
| Tuosta ovesta taisi olla 45 vuotta sitten se ainoa käytössä ollut sisäänkäynti, jota Hämeenlinnan Vv13 (Tve3) silloin käytti. | ||||
|
|
08.08.2015 21:48 | Eljas Pölhö | ||
| Veikkauksia: Savossa. Pieksämäki-Kuopio. | ||||
|
08.08.2015 18:28 | Eljas Pölhö | ||
| 1960 luvulla oli periaatteessa a) Hki-Tikkurila, pysähtyi joka veräjällä b) Hki-Kerava tai Järvenpää, pysähtyi Pasila, Tikkurila ja sitten joka veräjällä c) Hki-Riihimäki, pysähtyi Pasila, Kerava ja sitten joka veräjällä Ruuhka-aikoina joillakin ja alku/loppuyön junilla meni eri tavalla. |
||||
|
07.08.2015 00:09 | Eljas Pölhö | ||
| G. Sigl'in veturitehtaasta lyhyesti englanniksi https://en.wikipedia.org/wiki/Wiener_Neustädter_Lokomotivfabrik | ||||
|
06.08.2015 14:57 | Eljas Pölhö | ||
| Rösslitram on siis sveitsiläinen ilmaus samalle kuin saksassa Pferdebahn tai englannissa horse tram. | ||||
|
|
06.08.2015 14:46 | Eljas Pölhö | ||
| Rösslitram Rapperswillissa Sveitsissä. | ||||
|
06.08.2015 12:51 | Eljas Pölhö | ||
| Bagnall 1512/1897, 1538/1898 ja 1539/1898. Ilkka Hovi on kirjoittanut näiden rakenteesta ja käytöstä erittäin seikkaperäisesti satulatankkiveturikirjassaan. | ||||
|
05.08.2015 12:52 | Eljas Pölhö | ||
| 1040 oli halkopolttoinen 24.1.1945-25.5.1948 ja 9.6.1949-23.12.1949. Halkopiipun olemassaolo siinä saattaa poiketa jonkin verran. | ||||
|
30.07.2015 22:26 | Eljas Pölhö | ||
| Aina opettavaista kuulla paikalla olleiden kommentteja. Minusta nämä pitäisi kerätä ja säilöä jotenkin. Viralliset tiedot kun kertovat vain miten haluttiin asioiden olevan ja varsinaiset harvat säilyneet käyttökokemukset liittyvät joihinkin vaurioihin eli poikkeuksiin. | ||||
|
30.07.2015 22:20 | Eljas Pölhö | ||
| Jarmo näkyy kokeneen periaatteessa samanlaisen kumipyöräjunan, kuin oli liikenteessä Nurmeksen (vai oliko se Lieksan) radan 100-vuotisjuhlapäivänä. Mutta ei kannata surra, nämä 3-akseliset jutut on kyllä ainakin yhtä mukavia matkustaa, kuin 4-akseliset kiskoja vasten kolkuttelevat vastaavat. Joitain menneitä liikennepaikkoja jää kyllä väliin. Toisaalta, jos jaksaa pysytellä hereillä, niin saattaa löytyä yllättäviä varastohalleista ulos työntyviä rautateitä. | ||||
|
28.07.2015 14:41 | Eljas Pölhö | ||
| Hyvä huomio Ilkalta. En osannut ollenkaan ajatella Rauman rautatien numeroa 5. Sen kuva on esim. Resiinassa 1/1991, tosin "väärältä" puolen täydellistä vertailua ajatellen. Postikortissa veturin kattilan alapuolinen rakenne on vähän tumma (ainakin mun ruudulla), mutta kyllä Raumalainen näyttää sopivammalta vaihtoehdolta kuin H3. Käännyn kannattamaan Rauman viitosta minäkin. | ||||
|
27.07.2015 02:24 | Eljas Pölhö | ||
| Sisu JA-14BM (vai oliko MB, kumpaakin on mun muistiinpanoissa)? Tka-Rto 110-115 olivat Sisu 18004-18009/1967 Tka-Rto 112 (2.) oli Sisu 18102/1967, ent. Tka 12) Tka-Rto 116-118 olivat Sisu 18104, 18105, 18103/1967 Tka-Rto 119-126 olivat Sisu 18918, 18910-18916/1968 Tekniset tiedot: Pyörästö B, sn 60 km/h, lasti 1,25%=80 tn Pyörän ø 800mm, akseliväli 4800mm, pituus 8100mm Työpaino 9 tn, norm. kuormassa 17 tn Moottori Cummins (BMM), V8-195, 4-t diesel, 8-syl., ø 117,5mm, isku 88,9mm Teho 150 hv/2900 r/min Voimansiirto hydraulinen, 120 ltr polttoaine, mek. käsijarru, junajarru: paineilma |
||||
|
27.07.2015 01:57 | Eljas Pölhö | ||
| Müllereita asennettiin 50-luvun alkupuolella ahkerasti eri vetureihin. En löydä listaani tähän hätään, mutta sarjakohtaiset määrät on kerrottu Rautatiehallituksen vuosikertomuksissa tuolloin (niissä kuvattomissa, ei niissä kuvallisissa). | ||||
|
27.07.2015 01:53 | Eljas Pölhö | ||
| Vetureiden tenderit tyhjennettiin silloin kun ne jätettyyn pysyvästi kylmiksi, kuten Riihimäen romujonoihin. Kuvan oikeassa laidassa veturit ovat kylmiä lakon takia maaliskuussa (veturimiesten lakko kesti kolmisen viikkoa maaliskuussa 1963). | ||||
|
27.07.2015 01:49 | Eljas Pölhö | ||
| En osaa määritellä kellonaikaa. Veturijunan ollessa kyseessä on vain hyvin pieni mahdollisuus, että junassa ei olisi 1x yhdistetty 2/3. luokan vaunu ja toisena 3. luokan vaunu. Lisänä kopit ja pikatavaravaunut. | ||||
|
27.07.2015 01:43 | Eljas Pölhö | ||
| Linkkasin kuvan ihan muualle kuin junaharrastajien sivulle ja siellä se - ja oletetettavasti etenkin teksti - on saanut ansaittua kiitosta. Junaharrastajat taitavat olla jo niin alistuneita, että negatiiviset tapahtumat kuuluvat väistämättömästi asiaan. Misi taitaa olla seuraavana jonossa. | ||||
|
|
26.07.2015 18:46 | Eljas Pölhö | ||
| Juttelin TAE:n kanssa ja hänen mielestää ei ole mitenkään poissuljettua, pikemminkin luultavaa, että myös H3-4:ssa olisi kokeiltu Dultzia. Asia siirtyi nyt historiallisen tutkimuksen osastolle. | ||||
|
24.07.2015 22:57 | Eljas Pölhö | ||
| Erkki kysyy mun Tka-luetteloa. Ehdinkö koskaan tehdä valmiiksi parempaa versiota kuin Suomen Veturit osa 2:ssa? Taisin aloitella sen verran kuin yllä näkyy, mutta sitten mun blogisivuston ylläpitäjä lopetti. Jos Tka:t kiinnostaa, niin voin toki kaivella tiedot uudestaan esille. Nyt Dropboxissa on vain seuraavat (lataa omalle koneelle, jotta saat auki). JA8SD rakenne https://www.dropbox.com/s/8i8oo58gx7hygzt/JA8SD%20rakenne.pdf?dl=0 JA6SV tekninen erittely https://www.dropbox.com/s/l85pxqtwnr11a30/JA-6SV%20tekninen%20erittely.pdf?dl=0 Tka2 ja Tka3 https://www.dropbox.com/s/6y6ft7gcrik8qgj/Tka-Lko%20--%20Tka2%20ja%20Tka3.pdf?dl=0 TkaKR-tunnuksen alla olleet eli vanhimmat https://www.dropbox.com/s/37kv2hzc6obmjc3/Tka-Rto%20sivu%201.pdf?dl=0 Ko ja Rrs osastojen punatulkut https://www.dropbox.com/s/xc5mu5i97ofa9hq/Tka%20Ko%2BRrs%20sivu%202.pdf?dl=0 |
||||
|
Kuvasarja: Ryttylän hylätty sementtiraide |
24.07.2015 22:33 | Eljas Pölhö | ||
| Ryttylän raidesopimuksista minulla on merkintä: Ryttylän Tiilitehdas Oy, 1843/5771, 29.7.1926 Tervakoski Oy, 2580/8396, 25.10.1918 Jos ei ole Tervakoski Oy:n sopimuksessa, niin olisiko sitten ihan VR:n itsensä omistama raide. Tai sitten olen kopsannut sopimukset huonosti tai se on päättynyt ennen 1970/80-lukujen vaihdetta tai tehty sen jälkeen. |
||||
|
|
24.07.2015 22:20 | Eljas Pölhö | ||
| G10 (Sk3) 346:ssa oli mäntäluistit, mutta se oli silloin kaksoiskoneistoinen ja piiskan koppa olisi ollut koriste, jos oli. Siinä oli kuitenkin suora käyntisilta ja se oli 20-luvun alkupuolella tiiviisti Viipurin kone. H6 (Hk5) ei mielestäni sovi kaksoiskoneistoisena eikä edes sijoittelujen puolesta. Miten olisi kuitenkin H3, joita Tampereella oli paljon. Niissä taisi kaikissa tuolloin olla Mellinin käynnistys- ja vaihtoventtiili sekä mäntäluistit. | ||||
|
13.07.2015 22:02 | Eljas Pölhö | ||
| TPL soitti, että KA muisti ulkoa, että tallin takana oli C2 34 ja G1 145 tenderit. Kumpikin romutettiin syksyllä 1969. | ||||
|
09.07.2015 11:05 | Eljas Pölhö | ||
| TPL pyysi varmistamaan onko päiväyksen vuosiosassa ehkä näppäilyvirhe. 963 siirrettiin Turusta Toijalaan vasta joulukuussa 1970 eli 1971 tai 1972 sopisivat paremmin. Toki kyseessä voi olla joku tilapäinen siirtoajo, jonka aikana veturia on hyödynnetty Toijalan vaihtotöissä. | ||||
|
08.06.2015 11:31 | Eljas Pölhö | ||
| Reinon kommenttiin: Ei rata jatku tämän kartan ulkopuolelle kuin ihan pienen ripauksen. Vertailukartta on https://vaunut.org/kuva/102034 Parhaiten se selviää kun alkaa katsomaan tilannetta kohdasta, missä rata risteää Utista etelään johtavan tien kanssa. | ||||
|
03.06.2015 14:17 | Eljas Pölhö | ||
| Toki niitä saa. Linkkien takana on sekalainen valikoima jostain syystä skannaamiani sijoittelulistoja. Sieltä niitä voi kopioida ja tallentaa minne vain. Ei näissä ole mitään tekijänoikeutta. Veturihistoriat on vähän monimutkaisempi juttu. Minä tein yhteenvedot lyijykynällä A4-kokoisille arkeille 1960-luvun lopulla ja sitten olen niitä ajoittain päivitellyt, mm verraten TPL:n listoihin. TPL on vähän paremmin hoitanut tuon päivityspuolen niistä sarjoista, joita hän on seurannut, mutta ei meillä varmaan kauhean isoja eroja ole. En ole kokeillut miten listojen skannaus onnistuisi ja siinä tulee ajan puute eteen. Kesäkuussa olen vielä kolmena päivänä kotona, heinäkuussa viitenä ja sitten elokuulle varmaan taas ehdin luvata niin paljon, etten saa puoliakaan tehtyä. Täydellisimmät listat on TAE:lla ja niiden pohjalta esim. Juhani Valannon Pikku-Rusko-kirjan veturikohtaiset tiedot on laadittu (esim veturikorttien kopiot olivat TAE:n korteista, ei VR:n). Tiedot ovat digitaalisessa muodossa ja olemme monta kertaa esittäneet toiveen, että ne voisi julkaista jossain ja siten, että voimme itse päivittää niitä, koska TAE tekee päivitystä lähes päivittäin. Joistain vetureista on jo yli kymmenen sivua sijoitteluja, konepajakäyntejä ja junamerkintöjä. Aika rientää ja me ikäännymme, saa nähdä miten tiedostojen käy... Sijoituslistoja vuosilta 1916-1956 https://www.dropbox.com/sh/0dt37gwf9q86wgb/AADWOBv1eYsueWTkaOimMAZBa?dl=0 Sijoituslistoja vuosilta 1970-1997 https://www.dropbox.com/sh/h6wdaa0spqr9ka3/AACKH8HcYWmFh-nvIO00P9PQa?dl=0 |
||||
|
02.06.2015 20:26 | Eljas Pölhö | ||
| Veturin 212 sijoituspaikan ollessa Riihimäki, se on yhtä hyvin voinut olla esim Hämeenlinnan, Lahden tai myöhemmin Heinolan alavarikoille sijoitettuna. Tammi-syyskuussa 1931 sillä ajettiin n. 1000-2000 km/kk, mutta lokakuussa vain 80 km. Marras- ja joulukussa se seisoi käyttökuntoisena ilman käyttöä. Lokakuun pieni kilometrimäärä voisi viitata siihen, että se tosiaan vuokrattiin Heinolan rautatierakennukselle päiväksi jostain tilapäisestä syystä ja km-luku viittaisi sen sijoituspaikan olleen Lahti. | ||||
|
30.05.2015 22:51 | Eljas Pölhö | ||
| Pohjois-Suomen Rautatie Tankavaarassa taisi olla ensimmäinen, joka tarjosi saunavaunukyytiä. Ja kesken löylyjen hyppelyn puroon vilvoittelemaan. Olisiko ollut maailman ensimmäinen, tai ainakin pohjoisin sellainen kyyti. | ||||
|
|
30.05.2015 20:15 | Eljas Pölhö | ||
| Jos joku näitä kirjaa ylös, niin 537 työura päättyi Pieksämäellä 11.2.1968 ja ikää oli silloin noin 55 vuotta. Romutus tapahtui Kuopiossa loppuvuodesta 1969. Kerrotaan nyt vielä, että kuvassa veturin kattila on vuodelta 1925 (kattila 2542) ja sen viimeinen katsastus oli 6.10.1965 Kuopiossa (SK, TK 9.3.62). Kuvassa näkyy hyvin mainitsemani vesitankin ero ja parin vaaksan pituuden eron huomaamattomuus vrt https://vaunut.org/kuva/101725 | ||||
|
29.05.2015 12:20 | Eljas Pölhö | ||
| SVR:n ja (vanhan) VR:n tilapäiskalusto on pääsääntöisesti kulkenut veturin omistajan antamalla numerolla. Toisen maailmansodan aikaiset sotasaalisveturit ja saksalaisten Eestistä ja Latviasta lähettämät sotasaalisveturit kuitenkin saivat VR:n sarjamerkit ja numerot sitä mukaa kuin niitä saatiin liikennekuntoon. Niistä on selostus Kustantaja Laaksosen julkaisemassa kirjassa Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamina. Näille vetureille laadittiin junapainotaulukot aivan samaan tapaan kuin VR:n omille vetureille, joten käyttö oli varmaan suunniteltu pitkäaikaisemmaksi kuin miten kävi. Alla sarjat ja numerot (alkuperäiset sarjat sulkeissa): A1-Tr2 2000-2026 (Esh, Eg, Ek, Em) B1-Tr4 2100-2111 (Ok) B2-Tv3 2200-2254 (Od, Ok, Ov, Tp101) B3-Tv4 2900-2901 (Tp1) B4---- 3000 (teollisuusveturi) C1-Hr6 2300-2302 (S) E1-Tv5 2400-2401 (T) F1-Hr5 2700-2702 (Nv) H10-Hr4 2500–2501 (Ak) K6-Tr3 2600–2616 (Shch) M---- 2800 (teollisuusveturi) T1-Vv1 3100 (Tkp11) --Vk4 3200 (teollisuusveturi) --Hr7 3300 (Nk) |
||||
|
28.05.2015 15:14 | Eljas Pölhö | ||
| Vanhimmat Kanat 530-540 erosivat muista ulkonäöllisesti lähinnä suorasivuisten vesitankkien osalta. 541:stä alkaen tankkien etuosa oli viistottu paremman näkyvyyden saamiseksi. Lisäksi hytti erosi hieman kuvan mallista ja ne olivat 21,5 cm lyhyempiä, mutta sitä tuskin huomasi. 541:n viimeinen ojo oli veturina Savonlinnasta Pieksämäelle 17.1.1970 ja seuraavana päivänä se laskettiin lopullisesti kylmäksi. Romutus tapahtui Jyväskylässä vuonna 1977. |
||||
|
28.05.2015 15:05 | Eljas Pölhö | ||
| Veikkaisin veturiksi Hv3 781-785 (valonheittäjän malli), koska vesitila oli isompi ja varmempi, ettei tarvitsisi ottaa vettä Kaipolan ja Tampereen välillä. Tästä kulmasta on kuitenkin vaikea sanoa onko tuossa 4- vai 3-akselinen tenderi. Jos se on 3-akselinen, niin veturi on Hv2 589-593 tai Hv1 559-566. Kaikki mainitut numerot olivat Tampereen varikon vetureita. Vaunuina on KCik+KEis+KEi-runko ja sen perässä luultavasti EFi. Dm4-moottorivaunu ei esiinny kuvassa, joten sen voi poistaa tunnisteista. |
||||
|
27.05.2015 10:46 | Eljas Pölhö | ||
| Liikenne alkoi uudestaan kesälllä 2007, mutta vain noin 600 m:n pätkällä. 2011 liikennöitävän osan pituus kasvoi jonkun verran (Pilgrimsvägenin seisakkeelle). | ||||
|
|
27.05.2015 09:54 | Eljas Pölhö | ||
| 1998 heinäkuussa juna putosi kiskoilta ja yksi matkustajavaunu kaatui. Onnettomuudessa loukkaantui 17 ihmistä, joista viisi vakavasti. | ||||
|
26.05.2015 13:41 | Eljas Pölhö | ||
| Ruotsissa tilanne ei ole aivan yksiselitteinen ja on hyvä muistaa, että suuri osa rataverkosta on alkujaan ollut yksityisten rautateiden rakentamaa. Nollapisteitä on siten monta eri puolilla rataverkkoa. Ratojen siirtyessä SJ:lle säilyi vanha kilometrimerkintä noin pääsääntöisesti. Joissakin tapauksissa on kuitenkin harkittu järkeväksi muuttaa ratakilometrit vastaamaan uutta tilannetta. Rataoikaisujen tapauksessa on synnytetty lyhyitä tai pitkiä kilometrejä, kunnes joskus on tehty uudelleenmittaus (on niitä tehty Suomessakin). Reittikilometreissä käytetään harkintaa reitin suhteen eikä automaattisesti lyhintä reittiä. Hyvä esimerkki on Tukholma-Malmö, joka lasketaan Katrineholmin kautta (kuten kaukojunat kulkevat) eikä lyhintä tietä Nyköpingin kautta. |
||||
|
21.05.2015 23:23 | Eljas Pölhö | ||
| Joo, mun skannaamien postikorttienkin mukaan tilanne on 10-1 pyöreän päätykoristeen hyväksi. Lisäksi tämä on minun vanhoilta kotitienoiltani 70-luvulta, joten senkin ajan muistot vahvistavat pyöreää koristetta. Mutta entäpä jos olet ostanut postikorttihuutokaupasta vain yhden Falsterbo-kortin hintaan 30+ €, niin kumpaa kannattaisit? Tämä ei ole ainoa retusoitu juttu, useimmiten on poistettu vain (Ruotsissa) tyypillisesti keskellä laituria nököttävä kaksisiipinen opastin. Veturikorteissa on muutettu tilaajan tunnuskirjaimia jne. Tämä oli vain pieni muistutus, että ennenkin on osattu manipuloida valokuvia ja niiden todistusarvo ei ole 100% varmaa. Poliittisella puolellakin on epäsuosioon joutuneita retusoitu pois ryhmäkuvista. | ||||
|
19.05.2015 12:40 | Eljas Pölhö | ||
| Jospa joku siellä kääntäisi takkinsa. Niinkuin se toisen laidan kulkijatäti, joka käänsi takkinsa väärään suuntaan heti liikenneministeriksi päästyään. Liikennepolitiikka vaan tuntuu olevan niinsanotusti huutolaislapsen asemassa. Tai niinkuin useimmissa Afrikan maissa 1960-70-luvuilla. Tulot valuivat poliitikoille ja firmojen johdoille ja infran taso laski kuin lehmän häntä. Ja sitten lopulta mikään ei enää voinut toimia kun radat ja tiet olivat hoitoa vailla. | ||||
|
10.05.2015 12:24 | Eljas Pölhö | ||
| TPL huomasi tämän kuvan ja seurauksena on pieni tunnisteiden korjauspyyntö. Kuvan Vr2 on numeroltaan 952, jonka harrastajaryhmä oli ostanut. Vr2 964 ei ole koskaan ollut paketoituna ja se oli pysynyt koko ajan Toijalan veturitallissa. Koska 964 oli paremmassa kunnossa kuin 952, niin VR hyväksyi vaihtokaupan, jossa 964:stä tuli museoveturi . | ||||