Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	01.11.2014 16:25	Eljas Pölhö
		Hienon kuvan ajoituksessa lienee pieni virheen poikanen, koska Tr2 1318 oli viimeisen kerran liikenteessä 12.3.1966 ja hylättiin 30.3.1966.
	01.11.2014 14:49	Eljas Pölhö
		Voi että on hieno kuva, tulee ihan nuoruusvuodet mieleen. Olen samaa mieltä Jukan kanssa, että tässä näkyy Suomen komein turvaväritys. Mutta on tässä paljon muutakin nähtävää, kuten pohjoiseen matkaavan junan viimeisen vaunun pääty. Minun suosikkini vaunujen päädyistä. Huomataan myös ykkös ja kakkosraiteen välinen portti. Se on kiinni ja ihmiset odottavat 2201 vetämän junan poistumista paikalta. Ei ollut vielä asematunnelia tai siltaa. Rata saatiin ylittää tasossa. Kolmos- ja nelosraiteen välinen laituri vaikuttaa aika kapealta. Neloselta ei tainnut lähteä muita kuin Porvoon suunnan junia.
	01.11.2014 02:57	Eljas Pölhö
		Yksi voisi olla (katson vain ulkonäköä) Saksan DB:n E41 ja Bong Mining Co:n dieselit Liberiassa. https://www.dropbox.com/s/szj6i7d82t33gpd/Bong%20Mining-001.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/sunh2ysxk1959va/Bong%20Mining-002.png?dl=0
	01.11.2014 02:34	Eljas Pölhö
		Byrokratiaa on monenmoista, halpaa ja kallista. Joissain maissa kuulemma selviää paprujen väliin piilotetulla setelillä kaikista ongelmista. Minulla (ja lähisukulaisillani) oli ongelma, kun Suomen verottaja ei tiennyt onko minulla lapsia vai ei. En pystynyt todistamaan sitä, koska olin ollut kirjoilla EU:n ulkopuolella. Muutaman kuukauden kinastelun jälkeen menin Ruotsin verovirastoon kysymään voivatko he auttaa. Vastaus oli, että eivät he voi tietää. Mutta koska olen paikalla (piti näyttää henkkari), niin he kysyivät onko minulla lapsia. Vastaukseni päälle lyötiin leima ja lähetettiin Suomeen. Aikaa meni 10 minuuttia. Avot, se kelpasi. Hyödyttömät paperit Suomessa maksoivat n. 60e, hyödylliset paperit Ruotsissa sisältyivät veronmaksuvelvollisuuteen (ei käteissuoritusta). Sitten äitini tarvitsi lainhuudatuksen maa-alalle isäni kuoltua. Taas sama ongelma. Verottajan päätös ei kelvannut. Sama rumba ja taas Ruotsin verottajan puheille. Sama paperi Suomeen ja sitten kelpasi. Taas samat maksut, Suomeen rahaa ilman vastiketta ja Ruotsissa palvelua ilman maksua. Suomessa lähdettiin siitä, että minä valehtelen. Ruotsissa lähdettiin siitä, että minä puhun totta ja jos valehtelen niin se on rötös. Ongelman perussyy oli siinä, että muuttaessani Guernseylle, minun työ- ja maahanmuuttolupani koski vain minua, ei perheenjäseniä. Ketään siellä ei kaikkina vuosina koskaan kiinnostanut tietää oliko minulla perhettä vai ei. He eivät voineet todistaa mitään minun perheestäni ja syntyi musta aukko suomalaiseen uteluun. Sinänsä ihan jännä juttu, että sikäläisestä sosiaaliturvatunnuksesta ei ainakaan silmämääräisesti näe minun ikääni. Ehkä näkisi, jos ymmärtäisi miten se on kasattu, mutta en ainakaan minä sitä havainnut. Sikäli kuin havaitsin, niin koko saaren sos-turvasta huolehti puoli tusinaa ihmistä kuten myös verotoimistosta (kummassakin oli kiinteä maksuprosentti ilman mitään kommervenkkejä). Ilmankos saari, joka tuottaa vähän rakennuskiveä, vähän kaloja ja paljon pankkipalveluja, on maailman 6-7. vaurain paikka.
	01.11.2014 01:13	Eljas Pölhö
		Tuukka: ajattelin pitkään, että annan olla, mutta houkutus kommentoida vei voiton. Sitten kun sinä olet stressaantunut yritysjohtaja, niin ymmärrät, mistä saa jotain hupia. Yhden ruotsalaisen vetureita omistavan firman johtaja (piiloharrastaja) sanoi, että hän määräsi pari käsittämätöntä poikkeusta vetureiden numerointiin, koska iltamyöhällä oli kiva lukea harrastajien pohdintoja, vähän kuin "yömyssyksi". Ruotsissa toimii myös saksalainen rautatiefirma "mgw", eli mgw Service GmbH, jonka vaimolla on firma nimeltään "mgw Werbetechnik GmbH" (tekee rautatiealan mainoksia). Lyhenne mgw tulee tiettävästi sanoista "Monika Geiger-Weiss", mikä on rautatieyhtiön mgw johtajan vaimon nimi.
	30.10.2014 14:17	Eljas Pölhö
		Ollin linkin takana on ihan hyvältä näyttävä vaunulistan pohja. Vieläkö jollakin riittää innostusta lisätä vaikka vaunujen numeromuutokset (nämä eivät ole läheskään kaikki; huomaa myös Ei-vaujen numeroinnin hyppäykset entisten 2800- ja 2900-sarjan vaunujen uudelleennumeroinnissa): Ci https://www.dropbox.com/s/ylt27bs001b4kbw/Ci%20numeromuutos.png?dl=0 Ei (s1) https://www.dropbox.com/s/fmk9awpmjirlo2w/Ei%20numeromuutos%20s1.png?dl=0 Ei (s2) https://www.dropbox.com/s/gyt3uso2b6lhzx1/Ei%20numeromuutos%20s2.png?dl=0
	30.10.2014 11:44	Eljas Pölhö
		Tästä vuoden 1980 vaunuluettelosta voi kurkkia Ei 22300-sarjaa. Ne olivat siis muunnettuja (modernisoituja?) Helsingin lähiliikennevaunuja. https://www.dropbox.com/s/q4070gd1blcmn42/Vaunuluettelo%201980.pdf?dl=0
	29.10.2014 18:22	Eljas Pölhö
		H317 oli melko vakituiseen Pr1-vetoinen, mutta vuosien 1965-1966 vaihteessa siinä näkyi joskus mielenkiintoisia poikkeuksia (Tapani Kilpisen havaintoja): https://www.dropbox.com/s/k7b7yqh8r2t5z1m/PB186897%20H317.png?dl=0
	29.10.2014 11:26	Eljas Pölhö
		Tuolta löytyy tietoa Sm1 6001:n iltapäivästä ja seuraavista päivistä https://vaunut.org/kuva/53463
	28.10.2014 12:01	Eljas Pölhö
		Minulta Jukka Joutsilla on ollut lupa kuvien ja tekstien käyttöön, joten ainakaan sellaisia lainauksia vorgista ei pidä paheksuttavan. Samoin lupa on kaikilla muillakin, jotka ovat tänne laittamiani kuvia tai tekstejä lainanneet tai haluavat lainata.
	25.10.2014 11:20	Eljas Pölhö
		Jung 11698/1952, malli VN 234. Toimitusosoite "Papierfabrik Serlachius, Tampere". Sittemmin se on havaittu Kankaan Paperitehtaalla Jyväskylässä ja 1980-luvun lopulla kuvasin sen romuliikkeen pihalla Muuramessa. Siellä se oli ainakin vielä 1991.
	24.10.2014 00:23	Eljas Pölhö
		Olisivatko ne sellaisia vaunuja, joilla suomalainenkin operaattori saisi liikennöidä?
	23.10.2014 22:13	Eljas Pölhö
		Nyt 60-luvun junista kiinnostuneiksi ilmoittautuneita on jo kahdeksan. Olin turhan pessimistinen epäillessäni kiinnostuksen määrää. Tänään lisään sivun, jossa näkyy P35 kesällä. Yksin Hr11 näkyy sitä vetäneen, paitsi juhannuksena. Inkoon sortuma näkyy tuoneen Hr12-sarjan tähän junaan, tosin vain itäiselle osuudelle. Toki sivulta löytyy pari muutakin Hr12-junaa. H34 lähti aamulla 7:55 Turusta kohti Helsinkiä ja kohtasi Kosken asemalla vastaparinsa H33:n. Nyt en ole varma aikataulukaudesta 1965-66, mutta jossain vaiheessa Helsingin ja Karjaan välillä oli kaksi vetovaunua, mutta Turun ja Karjaan välillä vain yksi. Tähän saattaisi viitata se, että osassa havaintoja toinen vetovaunu on Turkuun sijoitettu Dm6 ja toinen on Riihimäen Dm7. https://www.dropbox.com/s/qhqhgw6tkscv4b7/PB186661%20H34-P35a.png?dl=0
	23.10.2014 21:28	Eljas Pölhö
		Aikataulu kesältä 1984 on tässä https://www.dropbox.com/s/n0b4pjpv9pjyl7j/aikat%201984-2-6.png?dl=0
	23.10.2014 14:46	Eljas Pölhö
		Tuukka perustelee kyllä monella tavoin, mutta silti jään ihmettelemään miksi Suomen tai Viron vetokalustolla (ml. moottorivaunujunat) pitää olla EVN numero. Minne ne nyt Suomesta lähtee, Venäjälle korkeintaan. Byrokratia ei kyllä vähentynyt. Koska kalustolle kuitenkin annetaan edelleen entisen kaltainen sarjamerkki (Rc2, Rc3, Rd2, RE, Sm4, Sm5, Sm6 jne) ja lyhytnumero, niin EVN numero on lisätieto. Vähennämme byrokratiaa lisäämällä veturin tunnukseen 12 numeroa? Tunnus ei kuitenkaan kerro automaattisesti esim millainen Traxx tai Vectron on kyseessä, onko se 140 km/h, 160 km/h, 185 km/h vai 200 km/h versio tai mikä on veturityypin suurin sallittu nopeus jossain maassa (esim. Vectron on Ruotsissa hyväksytty 160 km/h nopeuteen). Se ei myöskään kerro mikä on veturin paino (usein välillä 80-88 t), mikä kulunvalvontalaite siinä on, mihin maihin sopiva virroitin siinä on jne. Tarvitaan lisätietoa ihan kuin ennenkin.
	23.10.2014 14:29	Eljas Pölhö
		H771:n vaunusto kulki Imatran vaunujen ja venäläisten vaunujen välissä tuossa 1964-68 paikkeilla. Minä istuin yleensä niissä, koska jatkoin Haukivuorelle.
	23.10.2014 12:54	Eljas Pölhö
		Petri perusteli niin hyvin, että taidankin siirtyä P1:n kannattajaksi, etenkin jos kuvausvuotta voi ruuvata yhdellä tai kahdella eteenpäin. Kesällä 1967 Imatran osuus (junan alkupää) oli jo kokonaan teräsvaunuista koostuva, paitsi Eik ja Fo, ainakin omien havaintojeni mukaan. Silloin kun P61 sai teräsvaunuja, se sai myös Rk:n Eik:n sijaan. Kuvan porkkana voisi sitten olla MK94 joko saapumassa tai siirtymässä Pasilaan.
	23.10.2014 12:03	Eljas Pölhö
		Alku oli oikein, loppu menee Toijala, Viiala, Lempäälä, Kulju, Tampere.
	23.10.2014 01:28	Eljas Pölhö
		Lisäsin P12 havainnot sivulle https://vaunut.org/kuva/66584 linkitettyyn tiedostoon.
	23.10.2014 01:25	Eljas Pölhö
		P12 junia aikataulukauden vaihteessa toukokuussa 1965 alkaneella aikataulukaudella: https://www.dropbox.com/s/r74zmntty5alo2v/PB186624%20P11-P12.png?dl=0 Tämä liittyy keskusteluun kuvassa https://vaunut.org/kuva/96592 Tässä on mielenkiintoisinta juuri aikataulukauden vaihde ja vähän myöhemmin satunnainen Tr1 käyttö korvaavana veturina.
	23.10.2014 01:02	Eljas Pölhö
		Näin pitkiä junia, joissa tuolloin oli kahvilavaunu tai kaksi, olivat P1 ja P61. Veikkaan jälkimmäistä, jolloin vasemman reunan porkkana olisi MK78 vetäytymässä Pasilaan tai ehkä todennäköisemmin MK 56 tulossa Vaasasta.
	23.10.2014 00:39	Eljas Pölhö
		No niin, ainakin kuusi kiinnostunutta lukijaa näillä taulukoilla on. Lisään aluksi junan P32A, joka ei näytä olleen "Kiplun" tarkkailulistan helpoimpia kohteita. Nämä nettiin laitetut versiot ovat TAE:n puhtaaksikirjoittamia, mistä voimme olla hänelle kiitollisia. Kiplun käsiala ei ollut maailman kauneimpia ja vaatii vähän tottuttelua tulkita pikakirjoitus oikein. Junassa P32A huomioimme Inkoon ongelmat, jotka on ratkaistu Dm7-junilla. Koska laiskuuttani laitan sivut sellaisenaan, enkä editoi junakohtaisiksi, niin keväältä 1966 nähdään Perniössä (mm P32:lla) olleen ongelma huhtikuun lopulla. Siellä oli kyllä keväinen tulvaongelma jokseenkin vuosittain. Toinen mielenkiintoinen poikkeama on P32 (laivapikajuna) vetovoima toukokuun kolmella ensimmäisellä viikolla. https://www.dropbox.com/s/7x6wf96mhro59a5/PB186657%20P32-P32A.png?dl=0
	23.10.2014 00:10	Eljas Pölhö
		Turistissa käytettiin muotoa Turku satama - Åbo hamn jo 1950-luvulla, mutta jotenkin muistelisin nimen virallisen muutoksen tapahtuneen vasta paljon myöhemmin (järkisyistä, Jorman kommentin perusteella). Olisiko ollut joskus 79-80 vaihteen tienoilla, näin ulkomuistista? Mutta muuttuiko tunnus siinä samalla?
	22.10.2014 23:27	Eljas Pölhö
		Ööh, mikä on WhatsApp? Tai ehkä on parempi, etten tiedä, niin ei tarvitse välittää siitä.
	22.10.2014 23:25	Eljas Pölhö
		Onneksi nykyisin on paljon vähemmän erilaista kalustoa kuin 60 vuotta sitten, joten numerosarjojen keksijöillä on edes pieni mahdollisuus saada haluttu todellisuus mahtumaan numerovalikoimaan. Joskus vanhuksille oli itsestään selvään mikä oli BBÖ 114 tai BBÖ 214 ja miten ne liittyivät yhdistelmään ÖBB 12, ÖBB 12.1 tai jopa outoon juttuun DRB 12.0, puhumattakaan ainokaisesta DRB 12.1:stä. Jotenkin firman tunnus+sarja oli helppo mieltää missä ja mikä sellainen oli. VR K3 ja LVD Dk olivat luonnollisesti samanlaisia, vain kotimaa oli eri. SJ Dk taasen oli täysin erilainen, vaan mikään näistä ei koskaan mennyt keskenään sekaisin, vaikka oli vain 4-5 tunnistetta.
	22.10.2014 23:01	Eljas Pölhö
		Jimi: Totta kai saa kysyä ja tottakai on hyvä, jos eksakti tieto on tiedossa. Asia taas rönsyili siihen periaatteelliseen keskusteluun, että ovatko EVN-numerot tärkeitä vai vaan joku keksintö kertoa numerosarjoilla sellaista, joka on monille ihmisille helpompaa mieltää kirjain-numero-yhdistelmällä.
	22.10.2014 22:10	Eljas Pölhö
		Samaa mieltä Tonin Kanssa. Jos joku ei muista eri maiden kaluston tunnuksia ja niiden perustietoja, niin on ehkä väärällä alalla. Jos tietokone ei osaa erottaa tietoja kirjain+numeroyhdistelmällä, niin se on aika tyhmä tietokoneeksi.
	22.10.2014 22:06	Eljas Pölhö
		Vuorokausirytmi ja unen tarve varmaan vaihtelee aika paljon. Minulla ei olisi mitään vaikeuksia viettää ravintolavaunussa suurin osa matkasta 23:30-07:00. Itse asiassa se voisi olla paljon viihdyttävämpää matkantekoa kuin jossain muussa vaunussa, etenkin jos sisustus on viehättävä.
	22.10.2014 20:25	Eljas Pölhö
		Kiinnostaako nämä 60-luvun pikajunat muita kuin Petriä ja minua? Jos 5 sanoo olevansa kiinnostunut, mieluummin yksityisviestinä vorgin kautta kuin tähän ketjuun tai mun sähköpostiin eljaspolho@mac.com niin laitan relevantit sivut julkisesti esille, muutoin siirryn privaattipostitukseen (kaikille kiinnostuksensa ilmaisseille) parin päivän päästä. Mahdollisen viiden täytyttyä laitan linkit tähän ketjuun.
	21.10.2014 11:32	Eljas Pölhö
		Katteratin lähellä on ainoa säilynyt norjalainen El4-sarjan veturi, numero 2046. Rankkasateiden jälkeen rata petti työjunaa vetäneen 2046:n alla ja veturi suistui Sørdalenin rotkoon. Koska veturi oli jo vanha ja paikka erityisen hankala, se päätettiin jättää sinne. Sen päälle vain kärrättiin kiviä ja maata ja siellä se on edelleen odottamassa rahakasta harrastajaa, joka kaivaa sen esiin. Tässä pieni videopätkä vuodelta 1959. Sen avulla voi paikkaa hahmotella. https://www.youtube.com/watch?v=3cGcdape8Vg
	20.10.2014 22:26	Eljas Pölhö
		P35 oli Hr11, kuten aina muulloinkin. Vasta marraskuusta lähtien sunnuntaisin siinä oli Hr12, joka palasi sunnuntain iltajunalla. P30 oli heinäkuussa Hr11, muutoin normaalisti Hr12. P30 veturi saapui Turkuun junassa P29.
	20.10.2014 17:37	Eljas Pölhö
		SLM on tulossa 2015 tällä tietämin. Lähteenä Lennart Nilsson, joka on toinen sen tekijöistä ja myös toinen tämänsyksyisen Elektrolok vid Sveriges Järnvägar kirjan tekijöistä.
	20.10.2014 13:12	Eljas Pölhö
		Nyt olen saanut paremman tiedon. Affärsverket Statens Järnvägarin ja sitten Trafikverketin käyttämän kirjainyhdistelmän SSRT ei ollut tarkoitus merkitä mitään rautateihin liittyvää ja yllä oleva aika yleinen arvailu on vain osoitus rautatieharrastajien kekseliäisyydestä. Oikeasti lyhennys tulee tiettävästi sanoista Smulan, Smila, Rusta, Toulouse. Ne olivat rautateiden silloisen pääjohtajan kissojen nimet. (lähde: Elektrolok vid Sveriges Järnvägar, ilmestyy jouluksi 2014).
	19.10.2014 19:30	Eljas Pölhö
		Tässä sivu, jossa näkyy havaitut P32:t samalta kaudelta. Vain yksi Sv12 niissäkin. P31 ajettiin ainakin kerran Vv15-parilla, joten siitä on voinut jäädä mieleen kaksi veturia. Toisaalta, eihän TK kuitenkaan nähnyt junaa joka päivä. T1031:stä ei ole yhtään havaintoa näiltä viikoilta, joten en tiedä miten se ajettiin vai ajettiinko Hyvinkään-Lohjan tai Toijalan kautta. https://www.dropbox.com/s/nph03vaap7zvzua/PB186653%20P31e-P32a.png?dl=0
	19.10.2014 19:18	Eljas Pölhö
		P27 ja P28 käsittivät noihin aikoihin tyypillisesti 3-vaunuisen kiitojunarungon ja yhden puuvaunun. https://vaunut.org/kuva/11418
	19.10.2014 12:55	Eljas Pölhö
		Petrin Inkoon muistelu pitänee jokseenkin hyvin paikkansa. Oheiselta "Kiplun" sivulta näkee, että ongelman kohdannut veturi oli Hr12 2213, mutta päivä oli jo 3.7.1965. Seuraavina päivinä P31 ajettiin Inkoolle Vv15 ja Hr11 vetureilla ja sitten seuraavat kaksi viikkoa Turkuun Sv12 2544:llä. https://www.dropbox.com/s/7362ajkgy7341u5/PB186649%20P31a.png?dl=0
	19.10.2014 12:07	Eljas Pölhö
		Onkohan täällä vielä tullut mainittua, että kyljissä näkyvä punainen viistoviiva merkkaa veturin etupään tai ykköspään, miten vaan. Se on siis entisen etupäänmerkin eli "tikkarin" eli ruotsiksi "polkagris" nykyinen vastine. Viivaa ei ole kaikissa vetureissa.
	18.10.2014 12:34	Eljas Pölhö
		Ai niin, keväällä 1965 ei ollut sellaista junaa kuin MP27. Tulevan MP27 kohdalla oli ollut vain kesäkausijuna MP29A. H27 oli laivajuna Helsingistä Hankoon, sekin vain aikataulukauden alkupuolella kesällä 1964 laivan kulkupäivinä. Sitä veti joka kerta joko Hv2 579 tai 580.
	18.10.2014 12:22	Eljas Pölhö
		Jarmo saattaa olla oikeassa kuten monesti muulloinkin. Huhti-toukokuussa 1617 oli aika usein MP37 vetäjänä. Huomaa, että 10.5.1965 junaa veti Hr1 1010. Oheinen sivu osoittaa, että Tapani Kilpinen teki oikein kirjatessaan sekä päivittäisen rutiinin että satunnaiset poikkeukset. Nyt vielä puoli vuosisataa myöhemmin Helsingin junista saadaan varsin kattava näkemys. Tai saataisiin, jos olisi paikka minne näitä voisi ladata. Muutoin voi käydä niin, että näistä tulee savumerkkejä Norrköpingin taivaalle. https://www.dropbox.com/s/umhfrqvsm0w4c16/PB197002%20P37-P38.png?dl=0
	17.10.2014 22:14	Eljas Pölhö
		Tosin keväällä 1965 Dm4 oli runsaammin käytössä myös junassa MP37. https://www.dropbox.com/s/jkjwfkkf9ujhjax/PB186362%20MP37.png?dl=0
	17.10.2014 22:07	Eljas Pölhö
		Kun katsoo Tapani Kilpisen havaintokirjaa, niin MP27 on todennäköisempi. Ohessa yksi sivu kummastakin junasta 1965 syyspuolella. MP27: https://www.dropbox.com/s/mibpvequxircc6p/PB186633%20P27.png?dl=0 MP37: https://www.dropbox.com/s/biw42d7yte5hkmn/PB186669%20P37.png?dl=0
	17.10.2014 17:16	Eljas Pölhö
		On.
	16.10.2014 15:54	Eljas Pölhö
		Voiko Hesarin uutisiin sittenkin uskoa? Jossain isossa kirjastossa varmaan saisi lukea 30.1.1986 sanomalehtiä sellaisen lukulaitteen kautta. Jos uutinen on jossain torstain 30.1.86 lehdessä, niin asia olisi varmistettu.
	16.10.2014 13:28	Eljas Pölhö
		P1 ajoi ensimmäisen kerran Joensuuhun 3.11.1967 (LP1 Imr-Jns) ja P2 (LP2) ensimmäisen kerran Joensuusta 5.11.1967. Juhannuksena 1967 lisäjuna LH1 jatkoi P1:n matkaa Imatralta Savonlinnaan. Vielä pääsiäisenä 1968 lisäpikajunat LP1 ja LP2 olivat Hr1-vetoisia Imatran ja Joensuun välillä. LP1:n veturi otettiin junasta P705 (Kv-Imr lauantaisin ja juhlapyhien aattoina) ja sen vaunut kulkivat Hki-Kouvola junassa P75. Matkustin tuolloin tällä junalla ja silloin Kouvolasta Imatralle ja Imatralta Joensuuhun veturina oli Hr1 1018. Vakinaiset P1 ja P2 eivät tulleet Joensuun juniksi ainakaan vielä 1968 kuluessa. Ehkä se oli 1.6.1969, jolloin ne alkoivat ajaa Joensuuhun päivittäin ainakin kesäaikana..
	16.10.2014 03:06	Eljas Pölhö
		Sassnitz on historiaa. Raiteisto on nykyisin Mukranissa ja se on tietysti läntisin, mikäli lauttamatkakin kelpuutetaan.
	15.10.2014 22:22	Eljas Pölhö
		Niin, Sr2:lla ja Sr1:llä on yhtä suuret mahdollisuudet ohittaa Haukivuori 200 km/h nopeudella.
	15.10.2014 22:07	Eljas Pölhö
		Mielekiintoinen juttu, kun katsoo Eisenbahnatlas EU:sta, menevät pohjoiset linjat lännemmäksi. Mutta kun tarkastaa Times Atlaksesta, niin eteläinen reitti menee lännemmäksi. Kyllä Slawkow etelä-Puolassa näillä tiedoin on sittenkin se läntisin piste.
	15.10.2014 17:50	Eljas Pölhö
		Vai on tomittaja erehtynyt eilisestä päivästä. Ei pidä uskoa lehtijuttuihin, kai minunkin on se hyväksyttävä. Tulipahan ilmeisesti tarkistettua useammasta lähteestä :)
	15.10.2014 16:36	Eljas Pölhö
		Eteläisimmästä minusta tuntuu, että Turkmenistanista Afganistaniin menevä rata menee etelämmäksi kuin Tadzikistanin kohdalla.
	15.10.2014 16:26	Eljas Pölhö
		Pikkutarkka jos tahtoo olla, niin Kaliningradista pääsee länteen Baltiyskin satamaan ja Puolan vastaiselle raideleveyden vaihtopaikalle Braniewon suuntaan.
	15.10.2014 16:12	Eljas Pölhö
		Pohjoisin paikka on Bovanenkovo http://en.wikipedia.org/wiki/Obskaya–Bovanenkovo_Line

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset