Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.04.2014 23:09 | Eljas Pölhö | ||
| Kuva on aseman eteläpuolelta. Tämä oli tiilitehtaista läntisin eli jokseenkin suoraan aseman kohdalla. Kuvassa katseen suunta on kohti Riihimäkeä. Tiilitehtaalla oli pienempi savikuoppa tehtaan itäpuolella, sen ja Renlundin tiilitehtaan välissä. | ||||
|
03.04.2014 22:57 | Eljas Pölhö | ||
| Vaasan rata oli ensimmäisiä jatkuvakiskoraiteisia rataosuuksia (Lahti-Kouvola ja Turku-Toijala olivat ne kaksi muuta vanhaa). Aluksi Vaasan radalla hitsattiin kiskot 50 metrisiksi (1962-63) ja sitten 150 metrisiksi ja jatkuviksi 1964 alkaen. | ||||
|
02.04.2014 22:17 | Eljas Pölhö | ||
| Taisin jossain aiemmassa ketjussa ehdottaa, että Pr1-vetoinen laivapikajuna Pasila-Tallink Silja-Kauppatori-Viking Line vetäisi enemmän turisteja kuin Guggeli, jonka talo pian peittää osan entisestä radasta. | ||||
|
29.03.2014 02:16 | Eljas Pölhö | ||
| Nikkarilan ja Pieksämäen välisestä kaksoisraiteesta https://vaunut.org/kuva/91134 | ||||
|
28.03.2014 00:41 | Eljas Pölhö | ||
| Näistä kansojen siirroista ja sanojen merkityksistä en voi olla siteeraamatta Amerikkalaisille Diego Garcialle saapuville sotilashenkilöille jaettavaa esitettä: Welcome to the atoll of Diego Garcia, the ‘Footprint of Freedom!’ Vapauden jalanjälki DG on osa British Indian Ocean Territorya (BIOT), jonka englantilaiset tyhjensivät kaikista (100%) alueen (saariryhmän) asukkaista 1966-71 voidakseen vuokrata DG:n Yhdysvalloille sotilastukikohdaksi. Saarelaiset tökättiin Mauritiuksen saarelle ja jäljellä olevat yhä pyrkivät takaisin, mutta kansainvälinen oikeus on hidas. http://en.wikipedia.org/wiki/British_Indian_Ocean_Territory |
||||
|
27.03.2014 15:37 | Eljas Pölhö | ||
| Vaihtoehtoinen termi lyhynnykselle olisi "platformi" ja se näyttää käsittävän matkustajaliikenteelle avatut laiturivaihteet ja laiturit (plattformväxel ja plattform). Asemat ja pysäkit (station ja hållplats) on vasemmalle tasatussa sarakkeessa. 1923 ei vielä ollut seisakkeita (haltpunkt). Aluksi niitäkin kutsuttiin VR:n vanhoissa dokumenteissä "ylikäytäviksi" ja vasta muutaman vuoden jälkeen seisakkeiksi. | ||||
|
26.03.2014 17:32 | Eljas Pölhö | ||
| Träsk järvennimenä Ruotsissa on lähinnä pohjoisruotsalainen ilmiö. Samoin se esiintyy joskus muissakin maan etäisemmissä kolkissa (Gotlanti, Finland aikoinaan). Muualla se on niinkuin Martin sanoi. | ||||
|
26.03.2014 02:44 | Eljas Pölhö | ||
| Meitä selvästi nuoremmille sellainen lisähuomautus, että junan H/P 82 puuvaunun penkki ei ollut puupenkki. Siinä junassa oli 60-luvulla ihan mukavat puuvaunut. Minäkin olin aikuinen ennenkuin kuulin termin "porkkana", kyllä se tosiaan oli "kiitojuna" eikä mummon kasvimaan tuote. Kesällä 1966 H/P 81:ssä oli kaksi makuuvaunua. Lisävaunuja saattoi olla, mutta retkeilyvaunu kuulostaa juhannuksen lisävaunustolta. Tai ehkä se oli LP 83? Jos menopäivä oli 23.12.68, niin silloin P 1 veturi oli Hr13 2304 (minä istuin Utissa vastaantulleessa Hr12 2307 vetämässä P 2:ssa Lappeenrannasta Kouvolaan). Kouvolasta jatkoin Sr12 2706 vetämällä LP 17:llä Pieksämäelle. |
||||
|
|
26.03.2014 01:25 | Eljas Pölhö | ||
| Nohabin 909 suoritti viimeisen ajonsa toukokuussa 1967, suurinpiirtein 8. pv paikkeilla Kuopiossa tai Kuopioon. Täsmennetään, jos viimeisten ajojen rekisteriä pitävä Timo-Pekka haluaa korjata tai täsmentää. Sinänsä olisi voinut olla hyvä knoppi, että missä oli tämännäköinen kaksoisraide. Erinomainen otos tuon ajan tunnelmasta ja huomatkaa kuinka sorapohjainen ratakin osattiin pitää rikkaruohoista vapaana. Se on kadonnutta taitoa. | ||||
|
|
26.03.2014 01:04 | Eljas Pölhö | ||
| Just kotiin viikon matkalta, mutta pitää nyt kommentoida ainakin tätä niillä tiedoin kuin käteen sattuu: huhti-toukokuussa MK77 lähti Helsingistä järjestyksessä Savonlinnan vaunut-Kuopion vaunut-Joensuun vaunut. Pääsääntöisesti Savonlinnan osa oli Dm9 ja muut Dm8. Muutaman kerran oli poikkeus, jolloin Savonlinnaan meni Dm8 ja Joensuuhun Dm9. Kuopion osasta ei ole muita havaintoja kuin Dm8. Kuvanottopäivänä Joensuun paluujuna saapui Pieksämäelle 8:48 ja Kuopion osa 8:50. Kauden kesäkuu 66-toukokuu 67 havaintoja ei ole koneellani. MP 79 kulki kesällä 1967 Dm9:llä ja paluujuna MK 78 saapui Helsinkiin järjestyksessä Dm9+Dm8, joten silloin Pieksämäen kohdalla Dm8 oli etummaisena. |
||||
|
|
24.03.2014 21:40 | Eljas Pölhö | ||
| Vaikea sanoa onko tuossa Nohabin vai Lokomon laatta (pystyykö alkuperäisestä tunnistamaan paremmin?) eli kyseeseen voi tulla 900-920. Ennen kuvauspäivää viimeisen ajonsa olivat ajaneet vain 903, 904, 906, 907 ja 915. Jäljellä on vielä 16 vaihtoehtoa. Puolitoista vuotta myöhemmin vuoden 1967 päättyessä liikenteessä niistä olivat vain 916 ja 918-920. | ||||
|
22.03.2014 19:52 | Eljas Pölhö | ||
| Säiliön etupään täyttöputken venttiili ja ohut putki taitavat olla vastakkaisilla puolilla kuin nykyisin. Senkin mukaan voisi olla peilikuva. | ||||
|
21.03.2014 21:17 | Eljas Pölhö | ||
| Teknikern 23 februari 1910, N:o 661, s. 62: Karhula Osakeyhtiö: I de Aktieboget Karhula tillhöriga industriella inrättningarna under kalenderåret 1909 ha icke tillkommit andra förändringar än att samtliga banor i bangården blifvit ombyggda och att därstädes införts lokomotivdrift för transport of trävaror m.m. medels ett 16 hk. petroleummotorlokomotiv. De förra banorna af plank hafva ersatts med nya af grus direkt på marken. Sågen har försetts med en femte ram och ett par gamla ramar hafva ersatts med nya af modern typ. | ||||
|
|
21.03.2014 11:27 | Eljas Pölhö | ||
| Täytyy kyllä sanoa, että onneksi keksittiin 24 tunnin systeemi. Juna 366 jatkanee ohi Järvenpään. Se näyttää ohittavan junan 310a (lauantaijuna) Korsossa. 310a ilmeisesti odottaa Korsossa, että 366 on saapunut Keravalle. Kaikki paikallisjunat ajettiin tässä vaiheessa sarjoilla I1-I3 (Vk1-Vk3). |
||||
|
20.03.2014 21:48 | Eljas Pölhö | ||
| Gks vaunuja tuli Saksasta 50-luvun lopulla 5 kpl ja Suomessa niitä rakennettiin 1963: 24 kpl, 1964: 224 kpl, 1965: 152 kpl ja 1968: 200 kpl. 1.1.1986 vaunuja oli jäljellä enää 141 kpl. Saksalaisvalmisteiset olivat numeroiltaan 43001-43005 ja suomalaisvalmisteiset 43101-43700. |
||||
|
|
20.03.2014 21:36 | Eljas Pölhö | ||
| 1.1.1968 Gks vaunuja oli 405 kappaletta. Varattu numerosarja oli 43001-43700. 1.1.1972 Gks vaunuja oli 605 kpl. 21.1.1980 Gks vaunuja oli 598 kappaletta tavallisia ja seinät lukittuja oli 4 kpl (43520, 43629, 43654 ja 43691). Varattu numerosarja oli edelleen 43001-43700. |
||||
|
20.03.2014 14:43 | Eljas Pölhö | ||
| VR:n höyryvetureista mustia ovat olleet Tr2, Vr4-5 ja luultavasti Hr2-3. Lopuissa varsinaisissa liikennekoneissa on ollut minun elinaikanani sinistettyjä osia ja mustia osia ja osassa punaisia osia, mutta tumman vihreä oli se "merkittävin" väri. Historiallisemmin ajatellen on ollut myös mm. ruskeita ja sinisiä vetureita ja 1800-luvulla vielä suurempi värikirjo. Noin 1920-1970-luvuilla oli tarkat piirrokset, joihin oli merkitty mikä väri tulee mihinkin paikkaan, ml. tekstien väri ja koko. Käytäntö on varmasti jatkunut myöhemminkin ja ehkä alkanut aikaisemmin, mutta en itse ole nähnyt tai kopioinut sellaisia dokumentteja. Turvateipin asettelu on tainnut mennä vähemmän tarkkojen ohjeiden mukaan. | ||||
|
|
20.03.2014 11:11 | Eljas Pölhö | ||
| Maailman nopein tankkiveturi (höyryveturi, jossa ei ollut irtotenderiä), sn 175 km/h, oli esimerkki raidallisesta kuvioinnista (harmaa-kerma-violetti) ja minusta selvästi tyylikkäämpi toteutus kuin tämän kuvan suomalaisen suunnittelun taidonnäytteet (kelta-puna-viherkuviointi). http://www.tee-usa.com/store/product40050.html | ||||
|
|
20.03.2014 10:58 | Eljas Pölhö | ||
| Höyryveturit mustia? Ei kai nyt sentään? Ehkä loppuaikoina etenkin teollisuusradoilla ja Ruotsissa. Suomessa päävärinä oli tumman vihreä (ei sellainen vaaleahko). Etenkin Englannissa käytettiin kaikkia mahdollisiä värejä, keltaista ruskeaa, sinistä, punaista jne. Lisäksi koristeraidat olivat hyvin tyypillisiä, jopa mustissa vetureissa. Jos höyryveturille annetaan vain yksi väri, niin silloin pitää sanoa vihreä. Englantilaiset harrastajat väittelevät siitä pitäisikö jonkun museoveturin olla vihreä vai sininen vai punainen ja minkä sävyinen (eri vuosikymmenillä käytettiin eri värejä). Monet vetureiden omistajat ovat ratkaisseet asian niin, että höyryveturi saa olla yhden värinen muutaman vuoden ja sitten vaihdetaan toiseen veturin aikanaan kantamaan väriin. Ja useimmat ovat tyytyväisiä kun saavat vaihtelua kuviinsa. Lyöpä Googleen sanat steam locomotive livery, niin sieltä tulee joitakin värejä. Ei niin paljoa kuin höyryvetureiden värioppaissa, mutta jotain kuitenkin. |
||||
|
19.03.2014 20:08 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä yksityinen kuljetusliike on voinut kirjoittaa autoonsa W.R. osoittamaan, että se ajaa V.R:n kuljetuksia. V.R. ei kuitenkaan niin ole tehnyt ainakaan tarkoituksellisesti. Yhtälailla VR:n kotiinkuljetusnumero voi olla yrittäjän autossa, jos yrittäjällä oli vain yksi auto ja V.R. täytti kokonaan tai pääosan auton kapasiteetista. Eiköhän kaikki tilaukset menneet V.R:n tavaratoimiston kautta. Pidetään vaan mahdollisuuksia auki. | ||||
|
19.03.2014 00:12 | Eljas Pölhö | ||
| Timo-Pekka Lange kertoi saaneensa tiedon joltakin vanhalta veturinkuljettajalta, että H7 (Hv4) 751 oli pitkät ajat Simolan-Elisenvaaran postijunan nimikko. Katsoin nopeasti vuoden 1937 kuukausitilastoista veturin ajot. Sen sijoituspaikka oli Elisenvaara (siellä oli myös kaksi muuta 500-sarjan H7-veturia, mutta huomattavasti pienemmin kilometrimäärin). Veturin 751 kilometrit marraskuussa 1937 olivat 11830 km ja joulukuussa 1937 13669 km. Koska höyryvetureilla harvoin tuli yli 28 työpäivän kuukausia, niin päivittäiset ajomatkat olivat yli 400 km/pv. Varmahko kierto on H 856-H 207-H 210-H 851. Sen lisäksi veturi olisi ehtinyt tehdä yli 20 päivänä vielä toisen keikan eli junat H 852-H 217-H 214-H855 tai vaihtoehtoisesti käynti Savonlinnassa (2x106 km). Viipuri-Joensuu-junat ajettiin pääsääntöisesti Viipurin vetureilla Sortavalaan saakka, joten ne eivät ele kovin todennäköisiä säännöllisiksi juniksi tälle veturille. |
||||
|
18.03.2014 19:58 | Eljas Pölhö | ||
| Koko liikenne oli hoidettavissa yhdellä veturilla ja vaunustolla. Vetureita oli kuitenkin kaksi Helsingin paikallisliikentessä, joten kattilapeut ja korjaukset eivät välttämättä aiheuttaneet erityisiä poikkeusjärjestelyjä. Kuva tuonaikaisesta paikallisliikenneveturista https://vaunut.org/kuva/46604 | ||||
|
|
18.03.2014 18:50 | Eljas Pölhö | ||
| Jos kjuvan paikkakunta on oikein, eli Oulu, ja ajoitus on edes "sinne päin", niin kuvassa ei ole VR:n oma auto vaan yhdysliikenteen harjoittajan auto. VR aloitti oman autoliikenteen Oulussa vasta 1.8.1935. Kuten Kimmo huomauttaa parikin kertaa, niin W.R. ei kuulunut VR:n käyttämiin kirjainyhdistelmiin. Lähinnä samankaltainen oli Wr = varikko. | ||||
|
|
18.03.2014 17:40 | Eljas Pölhö | ||
| VR:n vahimpia kuorma-autoja olivat: A) Varasto-osaston autot Vo T 1 Ford 1923 (Hki 1923, Tku 1927, Hyl 1.3.35 Turussa) Vo T 2 (konekortti poistettu mapista), hylätty 27.3.1950 Helsingissä Vo T 3 Brockway, hylätty 26.4.1945 Helsoingissä (ollut aiemmin mm Riihimäen lennätinkonepajalla) B) Liikenneosaston autot: Vs 1 - T 1 - Lko K 1 (konekortti poistettu mapista; ensimmäinen sijainti viittaa Vaasaan) Vs 2 - T 2 - Lko K 2 Ford 1,5 ton, 1929, Vaasa, hylätty 8.8.1951 Tku 1 - T 3 - Lko K 3 Ford 1929, Turku, hylätty 6.7.1945 Tku 2 - T 4 - Lko K 4 Ford 1929, Turku, hylätty 11.5.1950 T 5 - Lko K 5 Ford, hylätty 23.5.1948 Pietarsaaressa T 6 - Lko K 6 Ford AA, 1930, hylätty 5.4.1946 Vaasassa T 7 - Lko K 7 Ford AA, 1930, hylätty 5.4.1946 Oulussa T 8 - Lko K 8 Ford AA, 1931, hylätty 23.8.1946 Kuopiossa T 9 - Lko K 9 Ford, hylätty 3.1.1947 Seinäjoella T 10 - Lko K 10 Ford 4, 1931, hylätty 25.5.1945 Helsingissä T 11 - Lko K 11 Sisu S-322, hylätty 5.4.1946 Helsingissä T 12 - Lko K 12 Ford, hylätty 25.5.1948 Riihimäellä T 13 - Lko K 13 Studebaker, hylätty 3.1.1947 Helsingissä T 14 - Lko K 14 Sisu, 1931, hylätty 8.8.1951 Vuoden 1932 autoja olivat järjestyksessä Volvo, Studebaker, Studebaker, Volvo L-68, Volvo LV-68D Henkilöautoista ja linja-autoista oli omat listansa, mutta ne ovat eri asia kuin kuvan auto. |
||||
|
17.03.2014 07:29 | Eljas Pölhö | ||
| Heikki: Voi itkut. Olen vielä vanhenpi kuin haluaisin. !960-luvun lopulla "tiesin-jo-kaiken". En muistanut mainitsemiasi kirjoja ilman muistutusta! Dementiaa taitaa pukata päälle. Laitoin otteen omasta vanhasta lähteestä tänne https://vaunut.org/kuva/90898 | ||||
|
17.03.2014 06:58 | Eljas Pölhö | ||
| Ote vuoden 1901 veturikatsahduksesta https://vaunut.org/kuva/90897 | ||||
|
|
17.03.2014 05:41 | Eljas Pölhö | ||
| Isoisälläni taisi olla hankalampi matka (Mäntyharju-Haukivuori) kuin minulla https://vaunut.org/kuva/90880 . Tiedä sitten tuntuiko matka niissä oloissa pitkältä vai lyhyeltä. Tavarajunamatka Kouvolasta Kuopioon olisi varmaan ollut junaharrastajan unelma. Yli vuorokausi ja asemilla aikaa valokuvaamissen. Vetokalusto matkalla oli aika yksioikoista, vain tulevaa Sk1-sarjaa (mutta silloin kahta eri sarjaa G1 ja G2). Suonenjoki oli tärkeä liikennepaikka yhden pilttuun veturitalleineen. Muutamaa vuotta myöhemmin kuin kuvan aikataulu se sai ikioman F1-sarjan veturin Iisveden liikenteen hoitamiseen. Tuohon aikaan Mikkeli ja Kuopio olivat itsenäisiä varikkoja. Kumpaankin oli sijoitettu 4-5 G1-2 sarjan veturia. Kuopio sai aika pian vaihtoveturiksi myös yhden C5-sarjan veturin, mutta Mikkeli sai vielä monta vuosikymmentä tulla toimeen linjaliikennevetureillaan. Pieksämäki oli vain yksi pysäkki muiden ohella aina vuoteen 1913 saakka. Kuvan vuotena ei ollut tietoakaan tulevasta suuruuden ajasta risteysasemana ja varikkopaikkakuntana. Maailman kauneimmat asemat Hiirola, Kalvitsa ja Haukivuori ovat säilyneet valtiota ymmärtäväisempien omistajien ansiosta, mutta miten lienee Kantalan käyneen? |
||||
|
16.03.2014 21:33 | Eljas Pölhö | ||
| Anteeksi tämä oman kuvan esilletuominen. Minä vain testailen, että mitä pitää tehdä saadakseen oma kuva näkymään jollakin hakumoottorilla. Jotta tästä mun kokeilusta olisi edes jotain iloa muillekkin, niin laitan kilometrit 31.12.1981 mennessä alkupään vetureille: 1851 = 791999; 1852 = 781350; 1853 = 600514; 1854 = 575522; 1855 = 596705, 1856 = 631347; 1857 = 606334 ... 1874 = 630016 km. Kaksi vanhinta olivat tavallaan testissä. Muilla km-luvut ovat selvästi pienemmät. |
||||
|
|
16.03.2014 19:24 | Eljas Pölhö | ||
| Totta kai Suomella oli jotain annettavaa, Termi "Kylchap" lienee tuttu höyryveturiharrastajille. Se oli Suomalainen keksintö, jota Chapelon kehitti edelleen. Katso https://vaunut.org/kuva/90882 missä suomalaisissa vetureissa sitä käytettiin. | ||||
|
16.03.2014 18:28 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvia on, kunhan löydän. En tahallaan panttaa niitä. Kävin kesällä 1971 yli 400:lla turvesuolla ja tiilitehtaalla. Paperit (havainnot) on tallennettu kunnolla, mutta kuvat ei. Ne on kaikki yhdessä klöntissä ilman aikaa tai järjestystä. Silloin luulin muistavani kaiken, mutta aika tekee kaiken vaikeammaksi. Seuraa tätä kuvasarjaa on paras vinkkini. | ||||
|
Kuvasarja: Maaliskuinen kuvausreissu Tampereella ja Siurossa 02.03.14 |
16.03.2014 15:01 | Eljas Pölhö | ||
| Tästä Leevin mainiosta kuvasarjasta juolahti mieleeni ajatus: Silloin kun minä olin nuori, niin joskus me harvat yhteyttä pitävät silloiset nuoret järjestimme risteysasemien päivystysyön ja 24 tunnin ajan kirjasimme Suomessa ja Ruotsissa kaikki nähdyt junat ylös. Nyt kun on mahdollista, niin jos sovitaan viikko, jolloin jokainen kuvaa junia koti- tai työpaikka- tai suosikkiasemallaan, niin saataisiin varmaan aika näyttävä otos siiitä millaista liikennettä rataverkolla juuri nyt on. Voisi olla aiheellista avata kokonaan oma sivusto sitä varten, jotta kuvat eivät hukkuisi tarjonnan suureen määrään. Onko halukkaita sivuston järjestäjiä? Tehdään siitä vuosisivusto. Voidaan kukin maksaa ylläpitäjälle pieni korvaus, jottei homma muodostu taloudelliseksi rasitteeksi. Tai ruotsalaiseen tapaan ylläpitäjä tekee pylväsdiagrammin, joka osoittaa paljonko rahaa puuttuu ja joku yli-innokas voi maksaa isommankin potin pylvään kasvattamiseksi. |
||||
|
16.03.2014 14:33 | Eljas Pölhö | ||
| Uusi kuvauspäivä täyttää kaikki minun toiveeni merkinnän ja haettavuuden suhteen. Kiitos! | ||||
|
16.03.2014 13:54 | Eljas Pölhö | ||
| WAU! Tässä on tyyliä! Juna täynnä puutavaraa ja kiskojen välissä ei ole rikkaruohoja. | ||||
|
16.03.2014 03:28 | Eljas Pölhö | ||
| Oliko ongelma sama kuin ruotsalaisilla vetureilla Itävallassa? Lumi lensi liian kauas radasta. ASEAn valmistamien kokeiltavina olleiden vetureiden nopeutta rajoitettiin asemilla, jottei junanlähettäjä saanut lumikylpyä. | ||||
|
16.03.2014 03:21 | Eljas Pölhö | ||
| Olen lievästi Jorman kannalla päiväyksen määrittelyssä. Meillä (asuin silloin joskus maalla) oli kaatuneiden muistopäivä kyllä liputuspäivä, kuten oli myös äitienpäivä. Minusta kaatuneiden muistopäivänä ei liputettu yleisesti kaupungilla (Hyvinkäällä), mutta muisti saattaa pettää ja etenkin muistikuvat ovat monelta vuodelta eivätkä miltään nimenomaiselta vuodelta. Eroja saattaa olla myös paikkakunnittain. | ||||
|
16.03.2014 03:04 | Eljas Pölhö | ||
| Vanha kuva oli kivempi, mutta makuasia. Oletko listannut kuinka monta junaa ohittaa nykyisin tasoristeyksen Malmön ja Lundin välillä? Minusta siellä menee yli 30 junaa tunnissa, mutta ruuhkan takia junien nopeutta on rajoitettu. Junasta katsoen ei näe miltä maantiellä näyttää nykyisin (on varmaan yli 10 vuotta kun ajoin autolla siitä yli). Itse olen joskus kuvannut junia lähellä Norrköpingin tasoristeyksiä ja täälläkään ei vanhuuteen kuole junia odotellessa. Autoilijat ovat kyllä erittäin kurinalaisia täällä, todella ihmetyttää kun kuulee kommentteja puomien rikkomisista Suomesta. | ||||
|
16.03.2014 02:43 | Eljas Pölhö | ||
| Ajat muuttuvat. Nyt hoonosti soomea taitavat soomalaiset ovat vallanneet koko informaatiokentän. Hävettäisi olla tiedottajana firmassa, joka kutsuu itseään nimellä Outo Kumpu tai Liik enne vir asto. Mutta kaipa se työttömyyden voittaa. Ei kai sille mitään voi, jos päättävät tahot ei enää osaa muuta kuin hoonoa enklantia. Tämän aikataulun aikaan elettiin ihan toisenlaisen oikeinkirjoitusopin mukaan niin Suomessa kuin Ruotsissakin. He saattoivat kirjoittaa silloin aivan oikein. Samaa ei voi sanoa nykyisistä virastoista Suomessa. |
||||
|
16.03.2014 02:25 | Eljas Pölhö | ||
| Ensin äärimmäisen ärsyttävä OT. Kun tekstiään muokkaa, niin miksi muillekkin kuin minulle tulee extra rivejä??? Yrittäkää korjata, niin ympäristö siistiintyy kun korvista ei nouse savua. Tämän sarjan vetureissa on pohjolaa ajatellen hassun pieni muoto. En tiedä miten nykyään, mutta alkujaan, niissä oli liikaa desibelejä myös ohjaamossa. Englantilaisten vaunujen kanssa tämä näyttää minusta sutjakalta, mutta muualla Euroopassa jotenkin vajaakokoiselta. Ihan mielipide vain; nätti mikä nätti kokoonpuristettunakin ;) |
||||
|
16.03.2014 02:03 | Eljas Pölhö | ||
| No jaa. Eilen (15.3.2014) klo 16:11 Malmöstä lähteneessä snabbtågissa vaunut avattiin 12 min ennennen junan lähtöä. Saksalainen perhe ehti jo olla paniikissa ja perheen pää (touhottava rouva) ei uskonut minua ja lähti kysymään muualta neuvoa (ressukka ei ymmärtänyt minun olevan parempi lähde kuin kukaan muu). Päätyivät lopulta samaan vaunuun minun kanssani, mutta 5 minuuttia myöhemmin :) Kun kerran näyttötauluissa on tilaa vaikka mihinkä, niin kai niissä voisi keroa milloin ovet avataan; siis Ruotsissa ja Suomessa (ei kai teillä siellä jo kerrota...?). No, se ei ollut ongelma 1943. Silloin, ja ainakin 30 vuotta myöhemminkin, vaunuihin saattoi nousta jo silloin kun niitä työnnettiin lähtölaiturille. Ainakin hyväjalkaiset nuoret, joille istumapaikka oli tärkeintä; tai sitten sai olla gentlemanni ja antaa paikkansa jollekkin mummelille (kääk, nuorempi kuin minä nykyään). 6.2.1944 pommituksessa tuhoutunut kalusto on sinänsä kyllä listattu vaunun tarkkuudella ja käsitti useammankin junan vaunuston. Koska tiedossani ei ole mitään sivustoa, mihin silloisia rautatiedokumentteja voisi ladata, niin pitänee odottaa aiheeseen sopivaa kirjaa. |
||||
|
|
15.03.2014 22:18 | Eljas Pölhö | ||
| Palkkaamalla minut tasoristeyksen valvojaksi niistä vastuullinen säästäisi pitkän pennin verrattuna eritasoristeykseen, paitsi jos minä elän odotuksien vastaisesti yli 748 vuotiaaksi. | ||||
|
|
15.03.2014 21:25 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt sitten laskukone raksuttamaan, että onko tällainen näkyvästi merkitty tasoristeys halvempi vai kalliimpi kuin Suomessa vaadittu eritasoristeys. Tästä tosin puuttuun suomalaisten vihreiden turvaväri, mutta se tuskin lisää kustannuksia kovin paljoa. Jos tästä ajaa läpi puomien ollessa alhaalla, niin se ei voi olla vahinko vaan tarkoituksellinen teko. |
||||
|
15.03.2014 10:57 | Eljas Pölhö | ||
| Yht'äkkiä alan ymmärtää miksi ruotsalaiset usein kirjoittavat firman nimeltä "Outokumpu" kahdeksi sanaksi "Outo Kumpu". | ||||
|
Kuvasarja: Attilan kesäloma 1986 Heinäkuu Osa 4 Ohsabanan |
14.03.2014 20:53 | Eljas Pölhö | ||
| Jaha, painotuotteet ovat nopeampia kuin netti. Ajopäivät 2014: la+su ajalla 6.7.-17.8. Sen lisäksi ti-to ajalla 15.7-31.7. Keskiviikkoiltoina on grillijuna. 5.7. on Borissa rautatiejuhlat, 9.8 on Moen-express ja kuutamoajelu, 30-31.8. Ohsabanan päivät. | ||||
|
14.03.2014 09:57 | Eljas Pölhö | ||
| Tuolloin ei vielä ollut pikajunia Ouluun tai Tampereelle tai muuallekkaan. Kyllä junat pysähtyivät kaikilla asemilla. | ||||
|
13.03.2014 12:01 | Eljas Pölhö | ||
| Sattumakuva. Siitä ainakin voidaan olla varmoja, että kuvaa ei ole otettu siitä Santamäestä (sieltä Santamäeltä), jonka liikennepaikkatiedosto on valinnut kuvalle. | ||||
|
|
12.03.2014 14:20 | Eljas Pölhö | ||
| Minä olin ennen ja olen edelleen sitä mieltä, että dokumenttien kuvauspäivämääräksi pitäisi laittaa dokumentin luontipäivä, ei kameralla tai skannerilla luotu kopiopäivä. Esitetäänhän valokuvistakin niiden ottopäivä eikä skannauspäivää. Lisäksi jos haulla etsii vanhoja dokumenttejä, niin siinäkin dokumenttien luontipäivä on suureksi avuksi ja helpottaa historiantutkijaa enemmän kuin tieto onko kopiokuva otettu esim. 2007 vai 2014. |
||||
|
12.03.2014 13:21 | Eljas Pölhö | ||
| Kymi sijaitsi eri paikassa kuin nykyisin ja Vaasalla on vähän pitempi nimi. Huomataan myös kuinka Villähti taipuu (taipui?). Kaikilta muilta asemilta lähdetään tai saavutaan, mutta Lappilassa ollaan. Näyttää oudolta kun alla kymmenminuuteista puuttuu alkunolla ja tasatunneilla ei ole minuuttimerkintää. Tavarajunalla kesti lähes neljä tuntia Riihimäeltä Lahteen, mutta silti se oli nopeaa miltei mihin tahansa muuhun tapaan verrattuna. | ||||
|
12.03.2014 10:23 | Eljas Pölhö | ||
| Walkeasaaren ravintolassa on tainnut olla säpinää kun yöjuna on saapunut ja matkalaisille on jaettu suuhun pantavaa varttitunnissa. Mitähän silloinen eväspakkaus piti sisällään? | ||||
|
12.03.2014 10:12 | Eljas Pölhö | ||
| Oikein hyvä kartta. Sääli, ettei sivusto salli sen esittämistä korkeampana, nyt tekstit on vaikea nähdä näin vanhoilla silmillä. Huomioita: - Rovaniemen vanhalta asemalta lähtee ilmeisesti pukkisiltaa pitkin kulkenut yhteys. Kun ollaan näin tarkkoja, niin Suolahti-Äänekoski-kapearaiteinen pitäisi tehdä koukkaus eteläpuolelle, koska radalla oli eri linjaus kuin leveäraiteisella. - Ennen radan valmistumista pohjoisesta Pihtiputaalle, ajettiin (Kumisevasta?) muutama kilometri kohti varuskuntaa/soranottoaluetta olisikohan ollut vuoden verran. - Vallatun alueen kapearaiteiset radat puuttuvat - Inon linnake puuttuu, tai ehkä sotilasliikenne ei täytä kriteeriä. - En osaa sanoa ilman lähdettä, että ajettiinko Juankoskella myös läntistä haaraa (myöhemmin sahan haara). Jos vastaus on myönteinen, niin hyvä huomio piirtäjältä. - Eikö Petarsaaressa ajettu joku vuosi Alholmiin saakka? Voin muistaa kyllä väärin. |
||||
|
09.03.2014 01:03 | Eljas Pölhö | ||
| Helpolla löytyen esim 25.6.1967 P 1 käsitti Hr12 2202 ja 4 Eit, 1 CEit. 1 Eik, 1 Fo, 1 Ei, 1 CEi, 1 EFi ja 5 venäläistä (harmillisesti en kirjannut vaunujen järjestystä junassa). Itse matkustin CEi vaunussa, joka oli taaimmainen suomalainen vaunu. Junapaino on ollut jotain luokkaa 660 tonnia. Riihimäki-Lahti (58,86 km) vei 41min 17s ja Lahti-Kouvola (61,37 km) vei 42min 10s. Keskinopeudet olivat 86,2 km/h ja 87,3 km/h. Tyypillinen ajonopeus Riihimäen ja Lahden välillä oli 95-100 km/h ja Lahden-Kouvolan välillä 100-105 km/h. Mankalan jälkeen, km 164 ja Kausalan välillä, oli kaarre, jossa oli nopeusrajoitus 85 km/h 700 metrin matkalla. |
||||
|
|
08.03.2014 14:00 | Eljas Pölhö | ||
| Niinä vuosina 1960-luvulla kun käytin kesäisin usein tätä junaa, niin vaunujärjestys oli Imatran vaunut+Pieksämäen vaunut+venäläiset vaunut. Kouvolassa Vr1, jolla oli jo Vainikkalaan matkaava CEi nokallaan, veti kaksi jälkimmäistä ryhmää eroon palaten tulosuuntaan tallien ohi (joskus tuntui olevan kova työ kun oli raskas juna) ja sitten painoi Pieksämäen vaunut ykköselle, missä postivaunu taisi jo odottaa. Sitten Kana veti venäläiset takaisin ja painoi ne jollekin keskiraiteelle P 1:n viereen, jollei se ollut jo ehtinyt jatkaa matkaansa. Samaan aikaan Hr1 peruutti Pieksämäen vaunuihin kiinni. Etummaisena vaununa H 771:ssä oli CEi eli P 1:ssä taain suomalainen vaunu. Operaatio vei usein niin paljon aikaa, että H 771 myöhästyi lähdössä ja sai sitten ajaa kovaa pysähdysvälit saadakseen aikaa kiinni. Ennätykseni taitaa olla 40 minuuttia Kouvolan ja Haukivuoren välillä. Sillä kertaa P 1 oli jo jäänyt myöhään Lahden ja Kouvolan välisillä ratatyömailla. Siinä oli puolivälissä joku suurempi kaarteen oikaisutyömaa. | ||||