Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	06.02.2013 09:27	Eljas Pölhö
		http://de.wikipedia.org/wiki/PKP-Baureihe_Pm36
	06.02.2013 00:24	Eljas Pölhö
		Joulun tienoilla minä ihmettelin useammankin kerran Caloniuksen kadun pysäkillä, että miten se tulevan kasin raitiovaunun näyttö oikein toimii. Useamman kerran se pudotti pois ratikan, joka jo näkyi olevan tulossa ja ilmoitti seuraavan tulevan 10 minuutin tai jotain sellaista kuluttua. Sama asia tapahtui useamman kerran myös Kampin pysäkillä eli lähinnä tuleva kolmonen hävisi näytöltä jo ennenkuin vaunu kurvasi Fredalle. Viitonen putosi pois kuvasta monta minuuttia ennen sen tuloa. Onko se aikatauluaika, joka määrää näytön toiminnan?
	04.02.2013 21:31	Eljas Pölhö
		Seuraavassa 1:100 000 kartassa näkyy hyvin mainitsemani Karhurämeen rata ja Ahmanevan raiteistojen pohjoispäät. Lisäksi Ruukin sahojen raiteet (on siellä joen toisella puolen merkittynä kapeaakin rataa. http://koti.kapsi.fi/~timomeriluoto/KARTAT/Topografiset%20kartat/Topografinen%20kartta%201:100.000%20Paavola-Tyrnävä%201954%20(2+0).jpg
	04.02.2013 21:25	Eljas Pölhö
		Oulun seudun 1:100 000 kartan pohjana olleet Kempeleen aseman ja toisaalta kirkon sisältävät lehdet ovat niin eriaikaisia, että rata loppuu liitoskohtaan töksähtäen. Saman kartan toisella reunalla näkyy hyvin Muhoksen seudun voimalaitosten ratojen kulku. http://koti.kapsi.fi/~timomeriluoto/KARTAT/Topografiset%20kartat/Topografinen%20kartta%201:100.000%20Oulu%201954-1955%20(1974).jpg
	04.02.2013 20:54	Eljas Pölhö
		Käyräkangas on sitten ilmeisesti siinä missä on käyrä kangasmaa puhdistamon kohdilla. Silloin pohjoisesta on ollut suora yhteys sorakuopalle. Sitä maastoa en ole koskaan kolunnut jalkaisin.
	04.02.2013 20:49	Eljas Pölhö
		Ainoat muut tietämäni kapearaideveturit Vihannista ovat kaivosvetureita.
	04.02.2013 19:14	Eljas Pölhö
		Kokkolan eteläpuolisella laajalla sorakuopalla oli raiteita vielä 1960-luvun loppupuolella. Jos niitä oli vielä 1980-luvulla, niin sitten veden alla. Käyräkankaan soraraidetta en osaa paikallistaa, mutta Vihannin pohjoispuolella on ollut sivuraide pääraiteen länsipuolella Ahmanevan kohdalla V. Paunun omistamalle Vihannin Polttoturpeelle. Se oli varsin merkittävä alue ja vielä 25.5.1983 siellä oli neljä käytöstä poistettua kapearaideveturia (silloin ei ollut turpeen nostoa sillä suolla). Vähän pohjoisempana (Tuomiojan ja Ruukin välillä) radan itäpuolella on ollut Karhuräme-niminen suoalue ja myös siellä on ollut kapearaiteinen rata. Kovjoen sorakuopasta minulla ei ole mitään omakohtaista muistikuvaa. Jepuan sorakuoppa oli aika kaukana Jepualta Seinäjoelle päin ja siellä oli joko iso raideviuhka tai raiteita siirrelty tarpeen mukaan. 1980-luvun alkupuolella siellä ei enää ollut kiskotusta ja osa sorakuopasta oli muutettu uimarannaksi.
	04.02.2013 18:51	Eljas Pölhö
		Vaikuttaa siltä, että karttaan on lisätty uusi tie päällepainatuksella, sillä ei kai siellä ollut noin suoraa ja loivakaarteista tietä vielä 1952?
	04.02.2013 18:39	Eljas Pölhö
		Ei ole aavistustakaan missä Kempeleen kunnanvarikko on. Laitoin pienen kartan ajattelemani raiteen alkupäästä. Loppu menee viereiselle karttalehdelle ja sitä en ole valokopioinut. https://vaunut.org/kuva/80587
	04.02.2013 15:14	Eljas Pölhö
		Kempeleellä taisi olla sorakuoppa radan länsipuolella. Sittemmin siitä tuli ilmeisesti teollisuusaluetta. Tämä siis jo 50-60 luvulla viimeistään.
	04.02.2013 14:10	Eljas Pölhö
		Tarkkaa vastausta en osaa sanoa, mutta samana päivänä klo 17:25 Oulaisissa sama sorajuna palasi tyhjänä kohti etelää. Seuraavana päivänä 26.5.1983 Dv12 2512 veti sorajunaa Ylivieskasta pohjoiseen aamupäivällä.
	04.02.2013 00:48	Eljas Pölhö
		Minun lapsuudenkotini ikkunasta näki Rajamäen viinatehtaan piipun ja klo 16 aikoihin kuuli ja savupilvestä näki milloin LT2314 lähti Rajamäeltä mainitun piipun vierestä. Savupilvestä ja äänestä saattoi seurata junan kulkua Periäisten seisakkeelle ja sen jälkeen juna syöksähti peltoaukealle kadototakseen näkyvistä tiilitehtaan taakse vähän ennen kuin juna saavutti kuvassa näkyvän paikan. Veturin ylittäessä Hyvämäentien tasoristeyksen kuului vielä uusi voimakas äänimaailma hetken aikaa. Ei ollut mitään epäselvää milloin Rajamäeltä lähti Tr2 ja milloin Tr1. Toki hiilipiippuisen Tv1:n erotti myös hyvin kummastakin edellisestä ja aikaisempina vuosina postijunan Hv2:lla oli myös erilainen ääni.
	04.02.2013 00:38	Eljas Pölhö
		Nämä erotti jo kaukaa ilman erehtymisen mahdollisuutta. Vähän lähemmäksi päästyä kampikoneiston klonksutus poisti mahdolliset epäilyksen rippeet tunnistamisesta.
	03.02.2013 23:34	Eljas Pölhö
		Ei kun 419+300. Tarkoitin, että kun tie kääntyy oikealle tuolla vähän kauempana.
	03.02.2013 23:03	Eljas Pölhö
		Kuvaajan paikka on km 419+000, juna on kohdassa 418+800 ja tunnelin suu on kohdassa 418+700 (kaikki pyöristetty lähimpään sataan metriin).
	03.02.2013 17:06	Eljas Pölhö
		25.5.1983 juhlajunaparia P251-P252 veti tosiaan Sr1 3083. Varsinainen sähköjunaliikenne Kokkolan pohjoispuolella alkoi vasta muutamaa päivää myöhemmin, 29.5.1983. Vaikka Kokkolan eteläpuolella oli jo runsaasti sähköveturien vetämiä junia (esim H605-H606 ja tavarajunia), niin 25.5 ja 26.5. aamulla en Kokkolan pohjoispuolella havainnut mitään muuta sähkövetoista junaa, vaikka useimmat junat onnistuin näkemään.
	03.02.2013 14:46	Eljas Pölhö
		Kuvauspäivä on torstai, joten se ei sulje pois kumpaakaan vaihtoehtoa.
	03.02.2013 14:28	Eljas Pölhö
		Minä merkkasin ne aluksi Geoab:ksi, mutta kuvan https://vaunut.org/kuva/80524 perusteella ainakin takimmainen on FPoab (10201). Niin, ja 15.5.1975 TK1650 vaunusto oli Dm7 4150+FPoab 10201+FPoab 10207.
	03.02.2013 02:00	Eljas Pölhö
		Tämän sisarveturi, 6218, oli viimeinen CN:n konepajoissa täyskorjattu höyryveturi (Stratford Shops, 26.11.1963). CN piti sitä ainoana ekskursiohöyrynä Itä-Kanadassa, kunnes joku "uutta vain" heppu päätti, että höyryjen käyttö CH:n rataverkolla loppuu 1.7.1971 (normaalissa liikenteessä käyttö oli loppunut jo 1960). 6218 joutui ulkoilmaan muistomerkiksi, johon sai kiipeillä. Höyrybanni purettiin muutamia vuosia myöhemmin CN:n radoilta, mutta silloin oli veturin 6060 vuoro toimia ekskursioveturina. Ilmeisesti 6213 on nykyisin paremmassa kunnossa kuin 6218, mutta sen käyttökuntoon saattamiseen saattaa vierähtää aikaa.
	03.02.2013 00:11	Eljas Pölhö
		Hyvä kun joku tunnistaa missä olen käynyt :)
	02.02.2013 18:52	Eljas Pölhö
		Ei kai täällä ole ollut kolmioraidetta? Juvantien pohjoispuolella oli pitkä vetoraide Mikkelin ratapihalta ja siltä paluu etelään, rantaan aikoinaan sähköveturilla, sittemmin Grahnille höyryveturilla ja lopulta dieselveturilla.
	01.02.2013 19:57	Eljas Pölhö
		Onkos sinulla Jorma myös odotussalin soffan istuinosa, kun se puuttu uudemmista kuvista? Jollei, nyt voit tehdan sen replikan kuvan perusteella. https://vaunut.org/kuva/80469
	01.02.2013 14:40	Eljas Pölhö
		Niilan linkittämää karttaa kannattaa tutkailla tarkemminkin oikein ajan kanssa. Siitä löytyy melkoinen määrä seisakkeita ja erilaisia VR:n radasta haarautuvia lyhyitä haararatoja ja pitempiä kapearaiteisia teollisuusratoja.
	01.02.2013 14:12	Eljas Pölhö
		Edes sarjan historian kertovassa julkaisussa "Les locomotives polytension" ei ole yhtä ainutta kuvaa veturista tavarajunan edessä, joten niiden käyttö oikeissa tavarajunissa on tainnut olla vähäistä. Belgian sarjasta 1801-1806 on sentään kaksi kuvaa kaksikerroksisista autovaunuista koostuvan junan edessä.
	01.02.2013 14:04	Eljas Pölhö
		Hyvä huomio. Pyrin parkkeeraamaan kulloisenkin autoni etenkin liikennepaikkakuvissa siten, että sen perusteella osaan ajoittaa kuvan suunnilleen oikein. Muutoin kaikki kuvani ovat sikin sokin ja päiväämättömiä, joten tietojen etsiminen hidastaa kuvien lisäämistä. Tuo Land Cruiser oli erinomainen apuneuvo, kun kiertelin VR:n sorakuopilla, rataoikaisuilla ja lähes tiettömien taipaleiden takana olleilla seisakkeilla.
	30.01.2013 22:42	Eljas Pölhö
		TPL soitti ja sanoi, että nyt pitää saada oikea päivämäärä tähän kuvaan, koska se saattaa olla viimeinen tunnettu Paikusta liikenteessä otettu valokuva (ennen museoliikennettä). Ongelmana on vuosi: 1975 se ei voi olla. 763 oli viimeinen liikenteessä ollut Paikku ja sen viimeinen liikennepäivä oli TPL:n muistivihkon mukaan n. 25.4.1972 ja viimeinen päivä höyryssä oli 27.4.1972. Minulla on havainto siitä kylmänä ja riisuttuna Pieksämäen ratapihalla 26.7.1972. Kuvassa etummaisen vetoakselin kohdalla käyntisillalla näkyy jälkeä vaihtotyövauriosta 1970 (763 sai myös ehjän sylinterin toisesta veturista silloin). Kuva on siis 1971 tai 1972 ja jos jälkimmäinen, niin nyt jännitetään onko päiväys varma. Edellinen tunnettu kuva 763:sta on muutamaa viikkoa vanhempi ja esiintyy yhdessä englantilaisessa kirjassa, kuvaaja Colin Garratt.
	26.01.2013 01:15	Eljas Pölhö
		Tero ja muut ratapihakaavioiden ystävät: käykö tämä Haaparannan osalta (miltei nykyinen), vai jotain historiallisempaa? http://www.bobjork.se/bilder/sparplaner/trafikverket/hp.bmp Suomessa vastaavat uudet ei taida olla julkisia ainakaan netissä (?), paitsi omat historialliset riipustukset.
	25.01.2013 21:03	Eljas Pölhö
		Kiitos kommenteista Tapio. Eipä tullut meille mieleen, että tämä olisi ollut entinen BF 03125 Riihimäeltä. Pitääpä tutkailla arkistoja sitä silmälläpitäen. EDIT: Ylläpito näyttää päivittäneen sarjan oikeaksi (XF). Ripeää toimintaa, kiitos siitä.
	21.01.2013 18:16	Eljas Pölhö
		Veturin hytin sivuseinä on suora, joten kuva on 1950-luvun puolelta. Jos muistan oikein, oli 958 Pieksämäen kirjoilla jo 1956, joten sitäkin varhempi kuva voisi olla, sillä eivätkös Haapamäen veturit kuuluneet Tampereen konejaksoon jo 50-luvulla.
	21.01.2013 18:03	Eljas Pölhö
		Aseman kellosta päätellen juna voisi olla H248 eli sama missä Riihimäen Hv2:t ajoivat viimeiset henkilöjuna-ajonsa muutamaa vuotta myöhemmin. Hv4 525 oli viimeinen käytössä ollut Riihimäellä kirjoilla ollut 500-sarjan Hv4. Se päätti ajonsa Karjaalla maaliskuussa 1962. Sisarveturit 526-529 odottivat kylminä romutusta jo koko edellisen vuoden. Kuva voisi olla vaikka 1960-61-ajalta. Paria vuotta aikaisemmin näihin aikoihin kulki kiskoauto ja sitä ennen Hk2-vetoinen juna.
	21.01.2013 14:53	Eljas Pölhö
		Päivitin jäähöyläluettelon (nyt versio b), kun löysin tiedot vuonna 1950 valmistuneesta ja 1967 hylätystä jäähöylästä XHr 061'007, sittemmin Etv-Rto 6. Sen sijainti oli 11. ratajakso eli Savonlinna.
	21.01.2013 14:23	Eljas Pölhö
		Lisäsin blogiini Heinolan päivystäjiä vuosilta 1951-1981. Vanhimmat ovat hajatietoja, mutta kehityssuunta näyttää selvältä. Vuosilta 1975-1980 on erillinen nelisivuinen luettelo siirtopäivineen ja käyttämättömyysaikoineen kaikista alueella Heinola-Lahti-Loviisa esiintyneistä Tve3- ja Heinolan Tve4-vetureista. Hämmästyttävän paljon niitä siirtoja oli, vaikka osa on varmaan korjaus- ja huoltokäyntejä. Katso "Sivut" ja sen alla "Rataosa Lahti-Heinola" http://poelhoe.blogit.fi/
	20.01.2013 21:22	Eljas Pölhö
		Yksi vaunu ja sillä hyvin lyhyt käyttöikä. Joko tämä on se kaikkein harvinaisin vaunusarja?
	20.01.2013 19:29	Eljas Pölhö
		Tve4 522 on ainakin asiapapereiden mukaan kolmas Heinolassa esiintynyt sarjan veturi. Ensimmäisen kerran se saapui n. 9.12.1980. Ensimmäiset Tve4:t Heinolassa olivat Tve4 501, saapui 30.8.1978 ja Tve4 502, joka saapui Pasilasta Lahteen 26.4.1980 ja jatkoi Heinolaan 28.4.1980. Heinolan Tve3- ja Tve4-veturit vaihtuivat yllättävän tiuhaan ajalla 1975-1981 ja silloin siellä oli yleensä kaksi veturia kerrallaan, toinen pitkiä aikoja käyttämättömänä tallissa. 1980-luvun alussa (en tiedä oliko vielä 1985) Heinolan päivystäjän linja-ajot olivat JK1320-JK1319 Heinola-Myllyoja-Heinola, yleensä klo 9-11 välillä ja JK1322-JK1321 Heinola-Hevossaari-Heinola yleensä klo 14-15 välillä.
	20.01.2013 15:12	Eljas Pölhö
		E1 75 myyty Karhula Oy:lle 23.12.1925 rh:n kirj. 3444/9846. "Veturi on parhaillaan korjattavana ja määrätään säilytettäväksi tämän jälkeen Lahden tallissa eikä sitä saa käyttää liikenteessä ennen luovutusta Karhula Oy:lle." rh:n kirj. 3444/9847. Määrätty poistettavaksi kirjoista 23.12.1925 rh:n kirj. 3444/9848 Kauppa peruttu myöhemmin. 28.1.1926 veturit 74 ja 75 myyty A. Ahlström Oy:lle hintaan 150 000 mk/kpl. rh:n kirj. 159/839 Veturit on poistettu samalla kalustoluettelosta ja määrätty säilytettäväksi Lahden tallissa, kunnes ostaja voi ottaa veturit vastaan elokuussa 1926.
	19.01.2013 23:23	Eljas Pölhö
		Jos uteliaisuus voittaa, niin täältä voi luntata http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linjah.htm
	18.01.2013 23:54	Eljas Pölhö
		Eka kommentti kotiinnuttua työmatkalta: Jos aika on eksakti 6.77, niin esim Tv3 462 siirrettiin Lahdesta Heinolaan 1.4.77. Se palautettiin n.6.7.77 Lahteen. Se ei ollut käytössä aikoina 6.5.77-22.5.77 ja 7.7.77-27.10.77. Viistonokkaisista Heinolan vetureista Tve3 462 näyttisi minusta ainoalta vaihtoehdolta. Jos Heinolan vaihtovetureiden vaihdot kiinnostaa jotakuta, niin kysykää ihmeessä. Poimin ne mitä tiedän blogiini.
	18.01.2013 23:10	Eljas Pölhö
		Jorman kysymykseen: Koska minä en ikinä ole ollut asemassa päättämään kaivosten käytännöistä, niin voin vain kommentoida vaihtoehdoista. Pitkään, jo 1960-luvulta alkaen, ainakin vetokalusto on valmistettu vaihtuvaa raideleveyttä ajatellen. Tyypillisimmät vaihteluvälit olivat 600mm-760mm ja 750mm-1067mm. Joillakin oli laajempi skaala. Koska kaivostasolta toiselle siirtäminen oletettavasti tapahtui paikallisen huoltohallin tai konepajan kautta, niin raideleveys ei silloin ollun kovin merkitsevä, jos tilanteeseen oli jo varauduttu. Vetureiden historiassa on nähty vetureiden vaihtaneen raideleveyttään useamminkin kuin kerran, jos ajatellaan vaikka vetureita Malmön keskustunnelityömaalla, Sveitsin tunnelityömailla, Islannin patotyömailla tai tunnelityömailla Englannin kanaalissa tai Ison-Beltin työmailla. Usein veturit kiersivät joko toimittajan tai erillisten konepajojen kautta työtehtäviensä välillä. Mitä tulee erityisesti Suomen olosuhteisiin, niin toki yleisnimellä Otanmäki löytyy kaivoksia useammastakin pisteestä, ajattele vaikka Vuorokas tai Otanmäki (oli sielläkin eri tasoilla eri raideleveys).
	18.01.2013 20:59	Eljas Pölhö
		Tapsa näyttää alkaneen harvinaisten vaunujen kuvien julkaisusarjan. Todella hienoa. Olen kiitollinen, vaikken aina pysty sitä joka kuvassa mainitsemaankaan. Itse olin huono (laiska) valokuvaamaan ja tyydyin vain kopsaamaan vaunujen korjaus- ja taaramerkinnät. Näistä saisi varmaan hyvän kokonaistiedoston (kuvat ja tiedostot yhdistettynä), kunhan joku nuori ja näppärä tietokoneihminen kertoo miten.
	16.01.2013 19:55	Eljas Pölhö
		Veturin valmistaja AGEVE (ruotsalainen valmistaja), valmistusnumero 499/1971. Ollut töissä Otanmäen kaivoksella. Ei ole muistissani kuka on kaunistellut veturin ulkonäköä sen alkuperäisen työn päätyttyä. AGEVEn luettelon mukaan toimitettu 21.5.1971, agentti Julius Tallberg, ostaja Rautaruukki, Otanmäki, veturin tyyppi DHL-15Tb, moottori Deutz F3L912, moottorin numero 4992234, teho 51hv/2500 kierr/min, raideleveys 900mm, paino 5000kg.
	15.01.2013 17:36	Eljas Pölhö
		Hyttiin on tehty mielenkiitoisia muutoksia sitten valmistumisen (tehtaan kuva Suomen Veturit 1:ssä). Todella hienoja kuvalisäyksiä sinulta!
	15.01.2013 17:27	Eljas Pölhö
		Onpas hyvä kuva tästä veturista. Koska Baldwinin kuva oli Haminan ykkösestä, niin tämä taitaa olla selkeästi paras entisestä Haminan kakkosesta näkemistäni. Suomen Veturit 1:ssä julkaistuun tehtaan kuvaan vertaamalla näkee hyvin veturiin vuosien mittaan tehdyt muutokset. Kiitos kuvan julkaisemisesta!!
	15.01.2013 10:24	Eljas Pölhö
		Tieto, että veturi 8 olisi myyty 1935 esiintyy VR:n 75-vuotishistoriikissa ja Suomen Veturit osa 1:ssä. Se on kuitenkin väärä ja siinä on 10 vuoden virhe. Olen työmatkalla, joten en voi tarkistaa, mutta muistaakseni 75 (tuleva 8) oli tarkoitus myydä Karhula Oy:lle 1925, mutta kauppa peruuntui. Kumpikin veturi varastoitiin Lahteen, josta ne 1926 myytiin A. Ahlström Oy:lle Karhulaan, mutta toinen siirrettiin heti tai piakkoin Varkauteen. Sota-aikana VR vuokrasi toista veturia Varkauden tehtailta ja käytti sitä mm. Pieksämäellä päivystäjänä ja sitten vuokrasi sitä edelleen Vuoksenniska Oy:lle. Ennen palauttamistaan VR korjautti veturin Kuopion konepajallaan. Täydennän tai korjaan, jos muistin jotain väärin.
	13.01.2013 16:42	Eljas Pölhö
		Nyt blogissani on vaunuluettelot vuosilta 1937, 1957, 1968, 1972 ja 1980. Oikeassa seunassa "Sivut" otsakkeen alta löytyy sivu, jolta listat voi käydä kopsaamassa omalle koneelle. http://poelhoe.blogit.fi/
	13.01.2013 00:57	Eljas Pölhö
		No mutta nythän tänne on alkanut tupsahdella toinen toistaan harvinaisempien vaunujen kuvia. Vaunuluettelossa 1.1.1972 Sd-vaunuja oli yksi kolmiakselinen (199'803) ja kuusi kaksiakselista. Vaunuluettelon mukaan näiden säiliöt oli varustettu kumivuorauksella.
	12.01.2013 22:42	Eljas Pölhö
		Jos nämä kytkimet ovat yhtä varmoja ja nopeita säässä kuin säässä, kuin Ruotsin rumimmissa junissa http://www.jarnvag.net/index.php/vagnguide/motorvagnar-i-trafik/x40 niin ainakin tavalliset matkustajat ovat tyytyväisiä.
	12.01.2013 22:05	Eljas Pölhö
		Heh, aika ja energia ovat kadonneita luonnonvaroja mun ikäiselle gubbelle. Laitan huomenna muutaman vuoden vaunulistat blogiini. Kiva ja ymmärtäväinen virkailija sattui kohdallesi. Minäkin olen saanut paljon extraa rautatieläisiltä ja mielelläni jaan saamaani tietoa eteenpäin.
	12.01.2013 21:08	Eljas Pölhö
		Nyt tuli hyvä kuva harvinaisesta vaunusta. Vaunuluettelossa 1.1.1972 näitä formaliinin kuljetusvaunuja oli vain kaksi. Keskimääräinen taara 14,3 t eli varmaan se toinenkin oli täysin vastaava tämän kanssa. En tiedä kuinka tunnettuja nämä vanhat vaunulistat ovat. Jos joku lukijoista haluaa tällaisia, niin voin skannata jonkun 1960- ja 70-luvulta blogiini. Yksi "kiinnostaa" ilmoitus riittää. Esimerkiksi 1.1.1972 on 4-sivuinen ja listat eivät ole vaunukohtaisia, vaan sarjakohtaisia.
	12.01.2013 19:00	Eljas Pölhö
		Nyt mennään kauas kuvasta, mutta kai se meille nostalgia-ikäisille sallitaan? Ruumisjunanvaunuja en muista koskaan nähneeni. Hevosvetoiset ruumisvaunut eivät herättäneet ihmetystä pikkupoikana, pikemminkin ensimmäiset ruumisautot. Ne taisivat usein olla Volvon 800-sarjaa, sitä samaa perusmallia kuin perinteiset poliisin "Mustat-Maijat". Jollen ihan väärin muista, niin mallimerkinnät olivat PV821 - PV824. Tämä viimeisin oli pitkällä akselivälillä. Sitten tulivat vastaavat taxit, usein 50-luvulla taisi olla PV831 ja sitä vastaava erityisen pitkä runko taisi olla PV834 (eli se ruumisautoksi sopiva malli).
	12.01.2013 18:03	Eljas Pölhö
		Vaunuluettelossa 31.12.1937 ruumisvaunuja sarjaa Gi oli vielä kolme kappaletta. Vaunujen oma paino oli keskimäärin 6,73 t, suurin sallittu kuorman ja oman painon suhde 1,5 ja keskimääräinen suurin sallittu kuorma 10,00 t.
	12.01.2013 17:29	Eljas Pölhö
		Sol-vaunuja oli 2-, 3- ja 4-akselisia. Vaunuluettelossa 1.1.1972 niitä oli 18 3-akselista (15'436-453), seitsemän 2-akselista (15'454-460) ja neljä 4-akselista (15'470-473).

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset