503-97114 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 14.03.2013 11:37 Eljas Pölhö  
  Minun silmääni edellisen kommentin linkin esittämä perinteinen rautatiemaisema näyttää asiallisemmalta. Nykyisin taitaa kuitenkin tämän kuvan osoittama pusikoitunut vihreä versio olevan vallitseva tilanne.
kuva 13.03.2013 17:55 Eljas Pölhö  
  Jos aiot täydentää sivuston liikennepaikkaluetteloa, niin aloitetaan vaikka päivämäärällä 7.4.1953. Jos löytyy aikaisempi tieto, niin korjaillaan sitten myöhemmin. Lopettamispäiväksi voisi laittaa 26.5.1989. Ei se varmaan paljoa ainakaan siitä heitä. EDIT. Mahtoikohan nimikyltistä silloin olla jäljellä muuta kuin ruosteinen läpyskä.
kuva 13.03.2013 17:44 Eljas Pölhö  
  Itäsaksalaisista matkustajavaunuista (1949-1993) on äskettäin ilmestynyt edullinen teos mainiossa Typenkompass-sarjassa: Reisezugwagen der DDR bis 1993 (Thomas Estler). Kaikista vaunutyypeistä on lyhyt kuvaus, tekniset tiedot sisältäen valmistusmäärän ja valmistusvuodet sekä kuva (useimmiten värillinen). Kaksikerrosvaunuja on useita eri malleja ja osa niistä on 2-osaisia ja 4-osaisia nivelvaunuja. Teksti on saksaksi, mutta tekniset tiedot ja kuvat ymmärtänee ilman kielitaitoakin. Jos teosta ei löydy Suomen Rautatiemuseon kirjakaupasta, niin yksi vaihtoehto on http://www.stenvalls.com/shop/ ->järnvägar -> vagnar (kirjan hinta Ruotsissa on SEK 110).
kuva 12.03.2013 17:10 Eljas Pölhö  
  SJ:n 50-vuotishistoriikissa "småkreatursvagn"-selityksessä sanotaan, että vaunut on tarkoitettu porsaille ja siipikarjalle. Se vastaisi täysin Petrin kommenttia. Vuoden 1912 SJ:n vaunukuvastossa on piirrokset silloisista småkreatursvagnar-tyypeistä ja niissä näkyy olevan kaksi tasoa eli vaunut on jaettu korkeussuunnassa kahteen osaan. Jos joku, jota SJ:n vaunut kiinnostavat, ei ole huomannut, niin kyseisen julkaisun tavara- ja erikoisvaunuosa on ladattavissa veloituksetta netissä. Se käsittää 136 sivua ja on kooltaan 20MB:n PDF-julkaisu. http://www.svenska-lok.se/artikler.php?artno=05
kuva 12.03.2013 14:39 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1980 vaunuluettelossa vaunut, joiden numero oli 030003-030300 olivat varastovaunuja, sarja BG tai XG. Ei taida olla mitään muuta keinoa erottaa sarjat toisistaan kuin näkemällä mitä vaunun kylkeen on kirjoitettu? 1.1.1980 näitä vaunuja oli kirjoilla 188 kpl.
kuva 11.03.2013 22:42 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1981 lopulla VR:llä oli erilaisia Jeeppejä seuraavasti: Liikenneosasto (Cherokee ja Wagoneer) 91 kpl (niistä sähköalueiden autoina 73 kpl). Koneosastolla oli 12 Jeeppiä (Pasilan knp 1 kpl, Hyvinkään knp 5 kpl Wagoneer ja 4 kpl Cherokee, Kuopion knp 1 Wagoneer ja Vaasan knp 1 Cherokee). Rataosastolla oli 8 kpl Wagoneer (kaikki vm 1974) ja 6 kpl Cherokee (vm. 1977-79). Materiaalitoiminnalla ei ollut yhtään Jeeppiä.
kuva 11.03.2013 22:29 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1981 lopulla VR:llä oli 1148 autoa, niistä 383 oli kaupallisessa käytössä ja loput omassa käytössä. Lähes puolet tuosta määrästä oli kuorma-autoja (503 kpl, niistä kaupallisessa käytössä 366 kpl). Kaupallisen käytön Sisut jakaantuivat seuraavasti: Puoliperävaunuyhdistelmät 32 kpl, vaihtokoriautot (6x2) 2 kpl ja varsinaiset perävaunuyhdistelmät 25 kpl. Puoliperävaunuja oli 27 kpl, varsinaisia perävaunuja 30 kpl ja jalkakontteja 260 kpl. Osastoittain ajateltuna Lko:lla oli 729 autoa, Rto:lla 308 autoa, Ko:lla 101 autoa ja To:lla 10 autoa.
kuva 11.03.2013 14:24 Eljas Pölhö  
  Ostajajononmuodostusta hillitsee osaltaan sekin, jos kauppasopimuksessa on edelleen maininta, ettei vaunua saa palauttaa liikennekäyttöön. Nyt sillä voisi olla jopa enemmän merkitystä kuin silloin joskus ennen.
kuva 11.03.2013 11:51 Eljas Pölhö  
  Joskus nuoruudesta 50-luvulta muistan sellaisen Aku Ankan, missä Aku oli Roope Ankan Rautatieyhtiöllä asemapäällikkönä. Siinä tarinassa ilmavissa kuljetuslaatikoissa kuljetetuilla kalkkunoilla oli merkittävä rooli. Muistaakseni tarinan rosvo oli aika hassun näköinen kalkkunoiden kaluttua partahaivenet pois.
kuva 11.03.2013 00:56 Eljas Pölhö  
  Hyvä huomio, kuva on aikaisintaan 1977 otettu. EDIT. Ja löytyihän se oikea vihko ja kuvauspäivä selvisi (22.8.1978) sekä keltanokkaisen numero (4152).
kuva 10.03.2013 19:07 Eljas Pölhö  
  Erinomaisen hieno tutkimusprojekti Jimiltä. Tällaiset puutetiedot soisi tallennettavan erilliseen paikkaan sivustolla, esim "puutteet", jotta ne löytäisi nopeasti halutessaan. Ainakin minulla ajanpuute (olen niin vähän kotona) on suurin este kuvien lisäämiseen ja mielellään lisäilisin juuri sellaisia kuvia, jotka syystä tai toisesta ovat eniten kaivattuja. Jokainen haku "onkohan tästä jo kuva täällä" lyhentää kuvien skannaukseen ja lisäämiseen käytettävissä olevaa aikaa. Kari puhuu myös täyttä asiaa. Minusta laskurin lisääminen kuviin olisi ensiarvoisen hyödyllistä, mikäli joku ylläpidon puolelta osaa sellaisen tehdä.
kuva 10.03.2013 00:03 Eljas Pölhö  
  Voi voi sentään. Yhdessä köyhässä naapurimaassa kierrätetään kaikki käyttökelpoinen ja kunnostetaan kunnostuskelpoinen. Rikas itäpuolinen tuhlaajapoika pilkkaa köyhää "Hannu Hanhi"-nimityksellä. Ministerien ammatillisella tiedolla ja taidolla ei tietenkään ole mitään tekemistä asian kanssa. Toiset vaan sattuvat olemaan "Hannu Hanhia" ja siksi lompsa ei tyhjene.
kuva 09.03.2013 17:53 Eljas Pölhö  
  Kyllä on kuvaajan refleksit tallella, ei jäänyt yllättävä tilaisuus pelkäksi muistikuvaksi. Ehdottomasti julkaisun arvoinen kuva. Onnittelut ja suuret kiitokset!
kuva 09.03.2013 00:05 Eljas Pölhö  
  Tähän kuvaan liittyen voin vain sanoa, että minulla ei ole mitään käsitystä miksi postin Vanaja oli laiturilla. Seisottiin minun ruotsalaisen vieraani (Frank Stenvall) kanssa rinnakkain ja otettiin kumpikin kuva. Nolo juttu kummallekkin, että kumpikaan ei saanut bussia mukaan kokonaisena (tarkastettiin juttu). Se oli varmaan sitä nuoruuden intoa, ei maltettu miettiä kokonaisuutta ja mikä tieto olisi historiallisesti mielenkiintoista.
kuva 08.03.2013 12:08 Eljas Pölhö  
  Kiitos kuvasta, minulla ei ole mielikuvaa, että olisin aikaisemmin nähnyt kuvaa veturista näillä sijoilla.

Vinkki vastaisen varalle: Nykyisin kun digikameralla voi ottaa kustannuksia lisäämättä ison määrän kuvia, niin sitä kannattaa hyödyntää aina kun eteen tulee tuntemattoman veturi ja aika ja paikka antavat siihen mahdollisuuden. Kuva valmistajan laatasta (näkyy tuolla ikkunoiden alla) ja tunnistus on useimmiten helppo ja yksiselitteinen. Kaikissa Valmetin vetureissa ei ole valmistenumeroa laatassa, mutta sellaisen laatan kuvaaminen rajaa heti pois yksilöt, joiden laatassa ko numero löytyy. Jos aikaa ja innostusta riittää, niin pyörästöstä ja kangista voi katsoa mitä numeroita niihin on meistetty ja josko ne ovat vielä luettavassa kunnossa.
kuva 07.03.2013 21:28 Eljas Pölhö  
  Ainakin elokuvassa Muhoksen Mimmi esiintyivät Sk3-veturit 432 ja 436 suunnilleen kohdissa 02:47-03:32, 12:30, 13:40 ja 39:14-39:17. Veturi Hv3 995 esiintyi suunnilleen kohdalla 36:44-36:46. Ajat ovat "noin" aikoja, kun en muista kaappasinko kuvat DVD:ltä, videonauhalta vai telkkarista.
kuva 07.03.2013 19:28 Eljas Pölhö  
  Vetureihin vaihdettiin uudet kattilat 1880-luvun loppuvuosina. Olisikohan hyttimuutos toteutettu samalla kertaa. EDIT: Uudet kattilat siis olivat erimalliset kuin vanhat, joten hytin etuseinää olisi pitänyt muuttaa ja siksi epäilen samaa ajankohtaa.
kuva 06.03.2013 19:28 Eljas Pölhö  
  Niin se näkyy muistiriepu olevan huono lähde, vaikka olisi kuinka varma käsitys tilanteesta. Kyllä siellä näyttää Kanoja olleen muutenkin kuin konepajan pihalla.
kuva 06.03.2013 14:01 Eljas Pölhö  
  Voisiko valkoinen höyrysavu tulla Ankasta? Tuohon aikaan Kanoja taisi näkyä Kuopiossa vain konepajareissuilla (eli on toki mahdollinen savuttaja sekin). Ei tämä ollut faktaa, vaan työpaikalla ilman sopivaa lähdettä tehty muistelo.
kuva 05.03.2013 19:41 Eljas Pölhö  
  Hyvinhän se näkyy tasoristeyskin onnistuvan, vaikka kahdella vasemmanpuoleisella (kuvassa vain toinen näkyy) S-Bahnin raiteella on virtakisko. Toinen näkymä ja ilmakuva http://www.panoramio.com/photo/72267341
kuva 05.03.2013 12:34 Eljas Pölhö  
  Ilmavalvontapaikka se oli. Museon rautatieopaste on ilmeinen väärinkäsitys tai muistivirhe. Se meni niin, että 60-luvun alkupuolella yksi tunnettu harrastaja oli lavalla tähystämässä kiikarin kanssa ja antamassa käsimerkkejä toiselle tunnetulle harrastajalle, joka oli alhaalla kuvaamassa ja käsimerkkien mukaan osasi sijoittua oikean radan varrelle aina sen mukaan, mistä oli tulossa jotain mielenkiintoista.
kuva 05.03.2013 12:15 Eljas Pölhö  
  Wikin Görlitzin sivulta löytyy lisää tietoa http://de.wikipedia.org/wiki/Waggonbau_Görlitz DB tilasi 1992 Görlitziltä ensimmäiset sarjatuotantokaksikerroslähiliikennevaununsa. Eisenbahn-Wikistä löytyy vaunutyyppejä ja niiden eroja (enemmän malleja kuin haluaisi opiskella) http://eisenbahn.wikia.com/wiki/Liste_der_Bauartunterschiede_von_Doppelstockwagen
kuva 04.03.2013 17:28 Eljas Pölhö  
  Tuomaksen kommenttiin lisäyksenä, että tässä ketjussa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=417.0 on kerrottu Saimaa-Kymijoki Väliväylästä ja Pauli Ruonalan kommenteissa siellä on myös kuva kiskoilla kulkevasta höyrylaivasta. Ajoin väliväylää seuraten autolla joskus 25-30v sitten ja silloin matkan varrella oli vielä paljon uittolaitosten jäänteitä. Väliväylällä oli jo silloin melontareitti ja monessa pysähdyspaikassa oli infotauluja. Täällä on paljon lisää Väliväylästä http://www.komentosilta.net/honka.htm ja tässä kartta (se alaosan reitti) http://kanaler.arnholm.nu/bilder/finland/kartor/uittovaylatmap.jpg
kuva 04.03.2013 13:35 Eljas Pölhö  
  Ari-serkku lähetti seuraavan kommentin:

" Katsoin ton viestiketjun läpi ja mielestäni jo kerran kommentoin että kyseinen kaveri EI ole Eka Magnusson.

Selasin pari Joppe Karhusen kirjaa ja niiden kuvamatskua Magnussonista enkä kyllä saa samaa näköä näihin herroihin. Eka Magnussonista löytyy hyvää materiaalia Googlesta ja JOS Magnusson olisi ollut Immolassa, siitä olisi ollut maininta jossain ja myös samat kuvat. Mutta kun ei....kummallista myös, etten löydä YHTÄÄN kuvaa Magnussonista sininen univormu päällään, hän käytti poikkeuksetta normaalia harmaata kenttävormua.

Kivana anekdoottina mainittakoon, että Magnusson toimi PYP/SYP pankinjohtajana (lentäjä...täh...??) ja naapurimme P D kertoi kerran, että hänen ensimmäinen työpaikkansa pankissa oli Sypissä ja esimies oli "sodanajan lentäjä, Magnusson" ja kun kysyin että oliko se lentäjä "Eka Magnusson", niin P kysyi hämmästyneenä, että mistä tiesit sen lempinimen.:-).

En tiedä kuka se iv kaveri on. Myöskään kumpaakaan Marskin adjutanteista ei näy mailla halmeilla. Muistan lukeneeni jostain että Immolassa olisi ollut mukana vanhempi, eli Grönvall, Bäckmann oli jossain muualla.

Terkuin Ari "
kuva 04.03.2013 00:16 Eljas Pölhö  
  Sarja Ds2 täyttää, tai paremminkin täytti jo, 80 vuotta tänä vuonna. Aloin blogissani 30-luvun moottorijunien reittien luetteloinnin. Ensimmäisenä tilanne keväällä 1931, ja ylioptimistinen aikataulu 15.5.1931 (uudet motit tulivat vasta 1933, joten siihen asti uudet moottorijunat ajettiin F- ja keveillä G-sarjojen vetureilla.
kuva 28.02.2013 23:36 Eljas Pölhö  
  "... isä maalasi läheiseen seinään graffitia. Kolmen poliisin partio osui paikalle, pysähtyivät katsomaan muodostuvaa taideteosta, nyökkäsivät hyväksyvästi päätään ja jatkoivat matkaa." Tok, Tok, (naputtaa päätään) hulluja nuo saksalaiset (mukaellen lainattu Asterixista).
kuva 28.02.2013 22:53 Eljas Pölhö  
  "...kun ei tiedä mitä yleisö haluaa katsoa. ..." Eikö kuviin voisi lisätä klikkausten laskurin, niin näkisi mikä kiinnostaa yleisöä?
kuva 28.02.2013 22:16 Eljas Pölhö  
  Janne, kipaiseppas blogiini http://poelhoe.blogit.fi/ ja poimi sieltä Sivut - Aikataulut - Aikataulupaketti 1a. Siinä on mielenkiintoisia paikallisjunia Imatralta ajalta, jolloin useimmat lähteet väittävät, ettei niitä enää ollut (niitä kun ei enää merkitty "Turistiin". Jos joku ei aikoinaan poiminut aikataulupaketteja 1a, 1b, 2a ja 2b mun Applen varastosivuilta, niin nyt saatte uuden mahdollisuuden. Liitin ne äsken blogiini.

Ai niin: Olen pahoillani, että Blogit.fi ylläpitäjä on keksinyt myydä kokosivun mainoksen tulotervehdykseksi ja laittanut siihen vielä harhaanjohtavan linkin, joka johtaa mainokseen eikä mun tiedostoihin.
kuva 28.02.2013 21:32 Eljas Pölhö  
  Minäkin olen täysin samaa mieltä ensimmäisen kommentoijan neljän ensimmäisen sanan kanssa. Onneksi graffitit eivät olleet taidetta vielä silloin kun minä opiskelin, olisin kiukuspäissäni voinut jättää taidehistorian tenttimättä.
kuva 28.02.2013 21:20 Eljas Pölhö  
  No niin, vaunun numero on nyt korjattu. Aina oppii uutta.
kuva 28.02.2013 21:08 Eljas Pölhö  
  Jimi: Olisivatko nekin numerot kuuluneet itse vaunun numeroon jo tuolloin? Entä kirjaimet? Esitystapa oli silloin
33 RIV
80 DB
787 4 576-1 P (P oli neliön sisällä eli Ⓟ , no höh, en osaa laittaa P-kirjainta neliön sisään, siitä tuli ympyrä.
kuva 28.02.2013 20:54 Eljas Pölhö  
  Tainionkoskella oli laaja 600mm-rataverkko ja siellä toimi useita höyryvetureita: 2 kpl Krauss, 2 kpl Orenstein&Koppel, 1 Tampella ja 1 DuCroo & Brauns.
kuva 28.02.2013 20:45 Eljas Pölhö  
  Sanoin tarkoituksella ympäripyöreästi ajatellen kahta erilaista asiaa. Toinen olisi tehdä koko Suomen kattava rautatiemuistomerkkilistaus ja toinen olisi tehdä Imatran alueen kattava rauteiden "ennen ja nyt" esitys. Minusta Imatran alue on rautatiehistoriallisesti yksi maan mielenkiintoisimmista kohteista. Siitä on ollut ansiokas esitys (oikeammin kolme) Resiinassa 3-1992.

SIVUMENNEN: Näitä historiallisesti merkittäviä juttuja voisi varmaan skannata tänne Resiinan sivustolle "Lukusaliin" ihan systemaattisesti edeten. Kaikilla ei ole, eikä koskaan tule olemaan, kaikkia numeroita. Tiedot jäävät tavallaan osittain pimentoon uudemmilta historioitsijoilta ja harrastajilta. Voisin melkein panna pääni pantiksi, että Imatra-artikkelien kirjoittajat (Ilkka Kuha, Timo-Pekka Lange ja Markku Nummelin) olisivat tyytyväisiä, jos heidän perusteelliset tutkimuksensa saisivat uutta julkisuutta ja ehkä innostaisivat muitakin jatkamaan tietojen keruuta.
kuva 28.02.2013 19:35 Eljas Pölhö  
  Aikojen alussa, jolloin minä olin nuori, Turun satama/Turku satama -nimisellä liikennepaikalla oli koko joukko vain tavaraliikenteelle avattuja osia. Osa niistä oli mukana Liikennepaikkojen välimatkat -julkaisussa ja osa Syrjäraiteet -julkaisussa. Turku -nimisellä liikennepaikalla oli myös koko joukko vain tavaraliikenteelle avattuja kohtia, jotka olivat myös lueteltuina jommassa kummassa edellämainituista julkaisuista. Osaako joku sanoa kumman silloisen (sanotaan vaikka 1974-77) tilanteen mukaiseen liikennepaikkaan kuvauspaikka kuului. Verrokiksi sitten 1994-97 ja 2011-13 mukaisen jaon mukainen liikennepaikka. Siten olisi minullakin jotain pohjaa valita oikea liikennepaikan osa. Vanhin (1974-77) on mukana siksi, että sen jaon vielä osaan, uudempia en taida hallita.
kuva 28.02.2013 18:47 Eljas Pölhö  
  Erittäin kiinnostava linkki Jannelta. Kiitos siitä. Pintapuolisesti katsoen linkissä esitelty selvitys on varsin selkeäpiirteinen. Kuka tekee vastaavan rautatieaiheesta?
kuva 28.02.2013 17:40 Eljas Pölhö  
  Okei, minä olen vähän pihalla näiden jaettujen liikennepaikkojen kanssa. Palautan kuvauspaikaksi Turku tavara. Se antaa kyllä minusta kommenttien valossa väärän mielikuvan kuvanottopaikasta. Mutta maailma ei ole täydellinen. Pelkkää Turkua en pysty lisäämään valikosta, se on estetty.
kuva 28.02.2013 17:35 Eljas Pölhö  
  Olisiko kuvausvuodessa 1977 näppäilyvirhe? Minun listoissani 2054 hylättiin jo 1975. Ravintolavaunutietoni ovat blogissani ja tässä suora linkki 3-sivuiseen pdf-tiedostoon http://poelhoe.blogit.fi/files/2012/09/ravintolavaunujen-kaytto.pdf
kuva 28.02.2013 11:02 Eljas Pölhö  
  Kiitos avusta. Korjasin sijainniksi Turku satama.
kuva 27.02.2013 22:06 Eljas Pölhö  
  Lepovaunukonsepti ei jostain syystä lyönyt itseään läpi Suomessa. Vuonna 1973 niitä oli jäljellä enää junaparissa P63-P64 (Hki-Roi-Hki) ja muutamaa vuotta myöhemmin ne lopetettiin kokonaan. Nämä ovat kuitenkin varsin miellyttävä vaihtoehto pitkille matkoille, joissa suuri osa matkasta tapahtuu normaaliin hereilläoloaikaan. Itse olen näitä vaunuja käyttänyt reiteillä Malmö-Åre ja Tukholma-Kiiruna, joissa kummallakin reitillä olisi ollut ikävä matkustaa sängyllä istuen noin puolet matkasta.
kuva 27.02.2013 21:56 Eljas Pölhö  
  Useissa ruotsalaisissa vaunuissa on päädyissä tilavat matkatavarahyllyt eteisessä (kuvassa vasemmalla) ja matkustajaosaston puolella vielä huomattavan laaja lattiatila raskaille laukuille tai lastenvaunuille kuvassa näkyvän vaatenaulakon vieressä.
kuva 27.02.2013 21:53 Eljas Pölhö  
  Olen samaa mieltä Jarkon kanssa. Ruotsalaisten vanhojen vaunujen istuimet ovat todella mukavia pitkillä matkoilla (ainakin 1m75-pituiselle). Paljon mukavampia kuin mitä kuvasta voisi päätellä.
kuva 27.02.2013 21:48 Eljas Pölhö  
  Tällainen Hectorrail ei voi toimia Suomessa paikallisista erityisolosuhteista johtuen (Suomi on melkein yhtä harvaanasuttu kuin valtaosa Ruotsista ja melkein yhtä pitkät välimatkat ja melkein yhtä suuret lämpötilanvaihtelut ja junatiheys on enimmillään melkein yhtä suuri kuin Ruotsin metsätaipaleilla). Kukaan ei voi olla niin hullu, että toisi Suomeen näin hienoja vetureita, jos niitä vuokraaville firmoille asetetaan sellaisia rajoituksia, että ei saa ajaa henkilöliikennejunia pääradoilla ym.
kuva 27.02.2013 21:32 Eljas Pölhö  
  Tavalliselta kuluttajalta pitäisi kysyä mitä halutaan ja asettaa todelliset vaihtoehdot.

Esim. Taivalkoskelaisilta, Ämmänsaarelaisilta ja Hyrynsalmelaisilta kysytään: Onko parempi, että A) VR ajaa 70-luvun vaunuilla muutaman tunnin välein junan Kajaaniin vai B) ei ajeta yhtään junaa, koska vaunut ovat vanhanaikaisia eikä niissä ole 2010-luvun hienouksia.

Vastausten A ja B suhteesta voitaisiin päätellä, mitä sikäläiset asukkaat pitävät parempana ratkaisuna ja jos vastaus B voittaa, niin sitten ei edes mietitä ajamista millään.
kuva 27.02.2013 17:34 Eljas Pölhö  
  Tänään kotimatkalla Tukholmasta Norrköpingiin bussissa istuen ei ollut mitään kiirreellistä työasiaa hoidettavana, joten päätin pohtia museokaluston ulkosäilytystä. Minä tekisin seuraavaa: Ensin rekisteröisin museolle tuotenimen "Suomen Rautatiemuseon ilmastoitu veturitallielementti".

"Suomen Rautatiemuseon ilmastoituja veturitallielementtejä" olisi paria kokoa, isoille vetureille ja kapearaiteisille. Siinä olisi alla jalakset kulmissa (siirrettävä rakennelma), jyrkkä taitekatto ja avoin alaosa (1m tai silleen). Toisesta päästä katto olisi levyn paksuuden verran ylempänä kuin toisesta päästä tiiviin jatkoksen takia (voivat olla 2-3cm päällekkäin). Valmistusaineina olisi telinelankku, betonilauta, 6-8mm vesi- tai filmivaneri ja ehkä aaltopelti, tai jotain kevyttä ja nykyaikaisyta. Elementti (iso veturi) olisi 4-5m leveä, 4-5m korkea ja 2-4m pitkä; se pitäisi pystyä nostamaan 4 miehen voimin. Pätkärakenne sen takia, että jos katsotaan esim sylintereitä, niin yhden elementin siirto riittäisi.

Rautatiemuseon johtaja järjestää lyhyen (7-10pv) suunnittelukilpailun, johon veturien mittasuhteet ymmärtävä rakennusmies tai timpuri tai ehkä jopa rakennusmestari voi laatia piirustusehdotuksensa. Voittanut ehdotus palkitaan vuoden perhelipulla: museoon, kaikkiin museon tilaisuuksiin ja juniin. Lisäksi voittaja saa tittelin "ilmastoidun veturitallin mestari" tms.

Rakennustarpeet Hyvinkään konepaja-alueelle tulisivat isolla rabatilla, koska paikallinen toimittaja pääsisi mukaan museon mainoskampanjoihin ja saisi mainoksensa rakennelman katolle. Loppu rahoitettaisiin piirustuksilla:

Oikeudet piirustukseen tulisivat museolle, mutta piirtäjä saisi 10% korvauksen jokaisesta myydystä piirustuksesta. Niitä olisi perusmalli (esim 10€) tai de luxe-malli (50€)(signeerattu ja kiitos museovetureiden tukemisesta). Piirroksia myytäisiin toisille museoille, kuorma-autojen ja linja-autojen omistajille ja etenkin kapearaidemallia sadoille auton omistaville junaharrastajille. Toki jokainen haluaa kotona ja mökillä säilyttää autoaan virallisessa "Suomen Rautatiemuseon ilmastoidussa veturitallielementti-rakennuksessa".

Joku timpuriporukka tai puutuotetehdas voi alkaa valmistaa "Suomen Rautatiemuseon ilmastoituja veturitallielementti-rakennuksia" valmiiksi asennettuina. Provikka museolle.

Pienoismallitehdas ostaa valmistusoikeuden virallisiin piirustuksiin, museolle aloitusmaksu ja provikka, koska jokaiseen suomalaiseen pienoisrautatiehen kuuluu olennaisena osana "Suomen Rautatiemuseon ilmastoitu veturitallielementti-rakennelma".

Tämä "Suomen Rautatiemuseon ilmastoitu veturitallielementti"-piirustussetti olisi myös vientituote, koska Ruotsissa on samanlainen ilmasto ja ihmiset rakastavat tuotteita, joissa on hyvä hinta-laatusuhde. Pienoismallitehdaskin voisi saada kauppoja. Uusiseelantilaiset museot ostavat piirustukset niiden eksoottisuuden takia. jne

Pari huomautusta: Ymmärrän, että tällainen kaupankäynti voi kauhistuttaa museoihmistä. Koska rahaa on niukalti ja hyvät ideat ovat kortilla, ei saisi olla liian ahdasmielinen.

Museonjohtajan tehtäväksi jäisi em. kilpailu ja sitten perustelut Museovirastolle, miksi tehtiin "heti ja halvalla", eikä haettu "täydellisen rakennuksen ja säilytysolosuhteen konsultointiapua". Riittävän kokeneelle ja monessa liemessä keitetylle dirikalle tämäkin selittely menisi läpihuutojuttuna. Ja kaikki olisi valmista ennen syyssateita.

Meinasi unohtua: Jos joku lausuu ääneen tai tänne kirjoittaa, että "ei voi toteuttaa, siinä tulee varmasti joku ongelma", niin samalla lupaa julkisesti: Ei osta "Suomen Rautatiemuseon ilmastoitua veturitallielementtiä" aitona, piirroksena tai pienoismallina ennen vuotta 2020 (jolloin se on jo kaikilla muilla, heh).
kuva 27.02.2013 16:54 Eljas Pölhö  
  En yhtään epäile, etteikö museon nykyjohtoa harmittaisi kuvan vetureiden tilanne vähintään yhtä paljon kuin harrastajiakin. Rahan hankintatapa on minusta ongelma, odotetaan saatavaksi rahoitusta. Minusta raha pitäisi itse hankkia. Ei se ole vaikeaa, rahaa hankitaan luomalla mielikuvia. Mielikuvia jostakin, joka tuo nautintoa tai omistamisen iloa. Joku hankkii isot tulot luomalla mielikuvan, että firma kaatuu jos "juuri minä" en saa optioita ja bonuksia ja kultaisia kädenpuristuksia. Minä olen myynyt 20 hengen ryhmää klassisen musiikin soittajia erilaisina kokoonpanoina ympäri maailmaa (Australia-Venäjä-Eurooppa-Yhdysvallat-Brasilia), koska mielikuva tulevasta musiikkinautinnosta on niin suuri, että sen haluajat kattavat ryhmän kaikki matkakulut ja palkkiot. Niissä firmoissa, missä minä olen ollut "päättävä taho", on kaikki raha firman itsensä hankkimaa, ei ole konserniavustuksia tai valtiolta saatavaa rahoitusta. En nyt kuitenkaan ajattele, että pitäisi tehdä "Suomen Rautatiemuseo Oy", mutta sellaiset hommat, mihin annettu rahoitus ei riitä, voitaisiin helpolla rahoittaa museon omalla mielikuvamyynnillä. Edellä annoin jo ehdotuksen "Pullahurusta". Laitan tähän perään uuden viestin toisesta helposti toteutettavasta ehdotuksesta.
kuva 26.02.2013 12:48 Eljas Pölhö  
  Nyt kun yksi idea saanut kannatusta, niin jatketaan sitten. Kimmo kaipasi "tilaa, tilaa ja tilaa". Sitähän on Suomi täynnä, kun vain poistutaan kaupungin ulkopuolelle. Teollisuushalleja ja tehdasrakennuksia on pilvin pimein.

Meilläkin on ollut sellaisia käsissämme ja aina on ollut vaikea keksiä niille käyttöä. Yhdessä Hyvinkään lähellä oli vielä 800m omaa leveäraiteista raidetta omalla tontilla. Minä tarjosin raidetta 70-luvulla museolle säilytystilaksi, mutta se ei kelvannut, kun maa oli täynnä veturitallisijoja. Se olisi ollut vain puolet matkasta Hr11 ja Dm4 romutuspaikalle. Tehdashalli toimi sitten rakennuslevyvarastona ennenkuin siihen tuli traktorikorjaamo. Kyllä siinä olisi yhden veturinkin korjannut. Naapuritontilla toimi suuri hyvinkääläinen nosturiyritys, jonka palveluja minäkin olen käyttänyt raskaissa siirroissa ja jopa museoveturien nostoissa. En tiedä mikä siellä nyt on tilanne, mutta vastaavien hallitilojen löytäminen ei ole mikään todellinen ongelma. Ei sen korjaushallin tarvitse olla entinen VR:n veturitalli.
kuva 25.02.2013 13:41 Eljas Pölhö  
  Minun työurani kakkospuoli (junajutut) sai alun Hr11-vetoisessa sunnuntaijunassa Helsingistä Turkuun. Niissä talvi-iltoina mietiskellen päätin perustaa Resiina-lehden, koska seura vain pohti ja pohti ja puhuttiin "että siinä tulee ongelmia". Ongelmia on ollut, mutta ne on hoidettu sitä mukaa kuin niitä on tullut eteen. Juolahti mieleen, että olisi kiva lopettaa työura Hr11-vetämässä KCik-vaunussa. Aikaa on vähän, Ruotsin sääntöjen mukaan minimieläkeikääni (67v) on reilu 3 vuotta ja enintään 5 vuotta (69v).

Tässä tulee niin kiire, että viralliset päätökset ja hattu kourassa rahan etsiminen on liian hidasta. Minä tekisin veturista kaupallisen kohteen ja firmat saisivat kilpailla kuka saa tulla mukaan rahoittamaan tuotetta. Ihan kuin minun työurani pääsaralla (viihdeteollisuudessa) on tehty. Ns. "HÖMPPÄ" on aina myynyt parhaiten. Ajatelkaa vaikka äkäisiä lintuja ja possuja. Pitää vain osata laittaa lumipallo pyörimään.

Siis museo rekisteröi "Pullahuru" -tuotenimen (perusteena, että omistaa ainoan pullahurun). Sitten järjestetään Hyvinkään Pullahurupäivät, jossa tuote lanseerataan julkisuuteen. Tukijat tietysti kulkevat "Minä diggaan Pullahurua" t-paidoissa (tai jotain sellaista hömppää, että vastaantulija lukee tekstin neljä kertaa, ennenkuin toteaa, "tämä ei voi olla enää totta, anna minun herätä"). Museonjohtaja arvioi ja hinnoittelee yhteistyötuotteita, kuten kuka saa tehdä pullahuru-puuleluja, kuka pullahuru-muovileluja (pariksi 50-luvun muovi Dm4:lle), rautatieläiset syövät juhlissaan vain pullahuru-leivonnaisia, vappuna on pullahuru-ilmapalloja jne, vain taivas on rajana.

Pelit ovat nykyaikaa. Joku tekee tietokonepelin, jossa Siperian sudet jahtaavat Pullahurua ja yrittävät syödä sen kiskoilta. Pullahurulla on salainen kikka, jos se saa käydä konepajalla: sen turbovaihde korjataan ja se on liian nopea Siperian susille. Kunhan vain muistaa kääntää vaihteita niin, ettei jumitu asemilla majailevien Kukkojen, Kanojen tai Kalkkunoiden taakse. Kai tästäkin jotain saisi irti.

Seuraavalle museonjohtajalle vain ehto, että muiden töiden ohella pitää panna lumipalloefekti pyörimään. Ja "Ai niin, rahaa ei ole; hommaa se siinä samalla".

Täällä voitaisiin itkun sijasta pohtia olisiko Hyvinkää-Keravan kolmioraide-Riihimäen (tuleva) kolmioraide-Hyvinkää sille sopiva reitti ja riittäisikö Hr11 ja KCik väliin yksi harmaa Ei, vai pitäisikö niitä olla kaksi.

Jos joku ääneen lausuu tai tänne kirjoittaa, että "ei sitä voi tehdä, siinä tulee kuitenkin joku ongelma", niin varmaan samalla julkisesti sitoutuu siihen, että käy miten käy, niin: Ennen 2020 ei matkusta Hr11-junalla, ei valokuvaa sitä eikä edes käy kuuntelemassa sen ääntä.

Kuulostaako kuvassa näkyvän museoesineen kaupallistaminen viihteen palvelukseen epäpyhältä? Kannattaa ajatella myös sitä, että boomi kestää enintään jonkun vuoden ja sen jälkeen veturilla olisi pitkä ja arvokas museoelämä jäljellä.
kuva 19.02.2013 15:41 Eljas Pölhö  
  Hienoa, paljon kiitoksia vaivannäöstäsi, Niila.
kuva 17.02.2013 13:42 Eljas Pölhö  
  Raideleveys on todella 760mm (eli 2 ft 5 15⁄16 in). Raideleveyden valitsivat Itävalta-Unkarin militäärit 1870-luvulla. Tuonaikaisilla radoilla kahden tai 12 millin ero raideleveydessä ei varmaa suuria merkinnyt. Ei tuolloin "normaali" raideleyskään ollut tismalleen sama Englannissa (1435mm), Ranskassa (1440mm) ja Italiassa (1445mm).
kuva 17.02.2013 13:30 Eljas Pölhö  
  Ilkan kertomaa metodia käytettiin hyvällä menestyksellä Karkkilassa syksyllä 1967. Silloin junaa siirrettiin veturin omin voimin, mutta miten mahtoi olla A5:n kanssa? https://vaunut.org/kuva/62824
kuva 17.02.2013 13:22 Eljas Pölhö  
  Tässä kartassa näkyy myös rautatie ja haararaide Tervasaaressa, jatkuu ilmeisesti pitkälle laiturille. Lienee lautatarhan rataa, tuskin tervanpoltossa käytetty. Onko Tervasaaresta tunnettua kuvaa, jossa rata näkyisi?
<<   >>