Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	01.02.2013 19:57	Eljas Pölhö
		Onkos sinulla Jorma myös odotussalin soffan istuinosa, kun se puuttu uudemmista kuvista? Jollei, nyt voit tehdan sen replikan kuvan perusteella. https://vaunut.org/kuva/80469
	01.02.2013 14:40	Eljas Pölhö
		Niilan linkittämää karttaa kannattaa tutkailla tarkemminkin oikein ajan kanssa. Siitä löytyy melkoinen määrä seisakkeita ja erilaisia VR:n radasta haarautuvia lyhyitä haararatoja ja pitempiä kapearaiteisia teollisuusratoja.
	01.02.2013 14:12	Eljas Pölhö
		Edes sarjan historian kertovassa julkaisussa "Les locomotives polytension" ei ole yhtä ainutta kuvaa veturista tavarajunan edessä, joten niiden käyttö oikeissa tavarajunissa on tainnut olla vähäistä. Belgian sarjasta 1801-1806 on sentään kaksi kuvaa kaksikerroksisista autovaunuista koostuvan junan edessä.
	01.02.2013 14:04	Eljas Pölhö
		Hyvä huomio. Pyrin parkkeeraamaan kulloisenkin autoni etenkin liikennepaikkakuvissa siten, että sen perusteella osaan ajoittaa kuvan suunnilleen oikein. Muutoin kaikki kuvani ovat sikin sokin ja päiväämättömiä, joten tietojen etsiminen hidastaa kuvien lisäämistä. Tuo Land Cruiser oli erinomainen apuneuvo, kun kiertelin VR:n sorakuopilla, rataoikaisuilla ja lähes tiettömien taipaleiden takana olleilla seisakkeilla.
	30.01.2013 22:42	Eljas Pölhö
		TPL soitti ja sanoi, että nyt pitää saada oikea päivämäärä tähän kuvaan, koska se saattaa olla viimeinen tunnettu Paikusta liikenteessä otettu valokuva (ennen museoliikennettä). Ongelmana on vuosi: 1975 se ei voi olla. 763 oli viimeinen liikenteessä ollut Paikku ja sen viimeinen liikennepäivä oli TPL:n muistivihkon mukaan n. 25.4.1972 ja viimeinen päivä höyryssä oli 27.4.1972. Minulla on havainto siitä kylmänä ja riisuttuna Pieksämäen ratapihalla 26.7.1972. Kuvassa etummaisen vetoakselin kohdalla käyntisillalla näkyy jälkeä vaihtotyövauriosta 1970 (763 sai myös ehjän sylinterin toisesta veturista silloin). Kuva on siis 1971 tai 1972 ja jos jälkimmäinen, niin nyt jännitetään onko päiväys varma. Edellinen tunnettu kuva 763:sta on muutamaa viikkoa vanhempi ja esiintyy yhdessä englantilaisessa kirjassa, kuvaaja Colin Garratt.
	26.01.2013 01:15	Eljas Pölhö
		Tero ja muut ratapihakaavioiden ystävät: käykö tämä Haaparannan osalta (miltei nykyinen), vai jotain historiallisempaa? http://www.bobjork.se/bilder/sparplaner/trafikverket/hp.bmp Suomessa vastaavat uudet ei taida olla julkisia ainakaan netissä (?), paitsi omat historialliset riipustukset.
	25.01.2013 21:03	Eljas Pölhö
		Kiitos kommenteista Tapio. Eipä tullut meille mieleen, että tämä olisi ollut entinen BF 03125 Riihimäeltä. Pitääpä tutkailla arkistoja sitä silmälläpitäen. EDIT: Ylläpito näyttää päivittäneen sarjan oikeaksi (XF). Ripeää toimintaa, kiitos siitä.
	21.01.2013 18:16	Eljas Pölhö
		Veturin hytin sivuseinä on suora, joten kuva on 1950-luvun puolelta. Jos muistan oikein, oli 958 Pieksämäen kirjoilla jo 1956, joten sitäkin varhempi kuva voisi olla, sillä eivätkös Haapamäen veturit kuuluneet Tampereen konejaksoon jo 50-luvulla.
	21.01.2013 18:03	Eljas Pölhö
		Aseman kellosta päätellen juna voisi olla H248 eli sama missä Riihimäen Hv2:t ajoivat viimeiset henkilöjuna-ajonsa muutamaa vuotta myöhemmin. Hv4 525 oli viimeinen käytössä ollut Riihimäellä kirjoilla ollut 500-sarjan Hv4. Se päätti ajonsa Karjaalla maaliskuussa 1962. Sisarveturit 526-529 odottivat kylminä romutusta jo koko edellisen vuoden. Kuva voisi olla vaikka 1960-61-ajalta. Paria vuotta aikaisemmin näihin aikoihin kulki kiskoauto ja sitä ennen Hk2-vetoinen juna.
	21.01.2013 14:53	Eljas Pölhö
		Päivitin jäähöyläluettelon (nyt versio b), kun löysin tiedot vuonna 1950 valmistuneesta ja 1967 hylätystä jäähöylästä XHr 061'007, sittemmin Etv-Rto 6. Sen sijainti oli 11. ratajakso eli Savonlinna.
	21.01.2013 14:23	Eljas Pölhö
		Lisäsin blogiini Heinolan päivystäjiä vuosilta 1951-1981. Vanhimmat ovat hajatietoja, mutta kehityssuunta näyttää selvältä. Vuosilta 1975-1980 on erillinen nelisivuinen luettelo siirtopäivineen ja käyttämättömyysaikoineen kaikista alueella Heinola-Lahti-Loviisa esiintyneistä Tve3- ja Heinolan Tve4-vetureista. Hämmästyttävän paljon niitä siirtoja oli, vaikka osa on varmaan korjaus- ja huoltokäyntejä. Katso "Sivut" ja sen alla "Rataosa Lahti-Heinola" http://poelhoe.blogit.fi/
	20.01.2013 21:22	Eljas Pölhö
		Yksi vaunu ja sillä hyvin lyhyt käyttöikä. Joko tämä on se kaikkein harvinaisin vaunusarja?
	20.01.2013 19:29	Eljas Pölhö
		Tve4 522 on ainakin asiapapereiden mukaan kolmas Heinolassa esiintynyt sarjan veturi. Ensimmäisen kerran se saapui n. 9.12.1980. Ensimmäiset Tve4:t Heinolassa olivat Tve4 501, saapui 30.8.1978 ja Tve4 502, joka saapui Pasilasta Lahteen 26.4.1980 ja jatkoi Heinolaan 28.4.1980. Heinolan Tve3- ja Tve4-veturit vaihtuivat yllättävän tiuhaan ajalla 1975-1981 ja silloin siellä oli yleensä kaksi veturia kerrallaan, toinen pitkiä aikoja käyttämättömänä tallissa. 1980-luvun alussa (en tiedä oliko vielä 1985) Heinolan päivystäjän linja-ajot olivat JK1320-JK1319 Heinola-Myllyoja-Heinola, yleensä klo 9-11 välillä ja JK1322-JK1321 Heinola-Hevossaari-Heinola yleensä klo 14-15 välillä.
	20.01.2013 15:12	Eljas Pölhö
		E1 75 myyty Karhula Oy:lle 23.12.1925 rh:n kirj. 3444/9846. "Veturi on parhaillaan korjattavana ja määrätään säilytettäväksi tämän jälkeen Lahden tallissa eikä sitä saa käyttää liikenteessä ennen luovutusta Karhula Oy:lle." rh:n kirj. 3444/9847. Määrätty poistettavaksi kirjoista 23.12.1925 rh:n kirj. 3444/9848 Kauppa peruttu myöhemmin. 28.1.1926 veturit 74 ja 75 myyty A. Ahlström Oy:lle hintaan 150 000 mk/kpl. rh:n kirj. 159/839 Veturit on poistettu samalla kalustoluettelosta ja määrätty säilytettäväksi Lahden tallissa, kunnes ostaja voi ottaa veturit vastaan elokuussa 1926.
	19.01.2013 23:23	Eljas Pölhö
		Jos uteliaisuus voittaa, niin täältä voi luntata http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linjah.htm
	18.01.2013 23:54	Eljas Pölhö
		Eka kommentti kotiinnuttua työmatkalta: Jos aika on eksakti 6.77, niin esim Tv3 462 siirrettiin Lahdesta Heinolaan 1.4.77. Se palautettiin n.6.7.77 Lahteen. Se ei ollut käytössä aikoina 6.5.77-22.5.77 ja 7.7.77-27.10.77. Viistonokkaisista Heinolan vetureista Tve3 462 näyttisi minusta ainoalta vaihtoehdolta. Jos Heinolan vaihtovetureiden vaihdot kiinnostaa jotakuta, niin kysykää ihmeessä. Poimin ne mitä tiedän blogiini.
	18.01.2013 23:10	Eljas Pölhö
		Jorman kysymykseen: Koska minä en ikinä ole ollut asemassa päättämään kaivosten käytännöistä, niin voin vain kommentoida vaihtoehdoista. Pitkään, jo 1960-luvulta alkaen, ainakin vetokalusto on valmistettu vaihtuvaa raideleveyttä ajatellen. Tyypillisimmät vaihteluvälit olivat 600mm-760mm ja 750mm-1067mm. Joillakin oli laajempi skaala. Koska kaivostasolta toiselle siirtäminen oletettavasti tapahtui paikallisen huoltohallin tai konepajan kautta, niin raideleveys ei silloin ollun kovin merkitsevä, jos tilanteeseen oli jo varauduttu. Vetureiden historiassa on nähty vetureiden vaihtaneen raideleveyttään useamminkin kuin kerran, jos ajatellaan vaikka vetureita Malmön keskustunnelityömaalla, Sveitsin tunnelityömailla, Islannin patotyömailla tai tunnelityömailla Englannin kanaalissa tai Ison-Beltin työmailla. Usein veturit kiersivät joko toimittajan tai erillisten konepajojen kautta työtehtäviensä välillä. Mitä tulee erityisesti Suomen olosuhteisiin, niin toki yleisnimellä Otanmäki löytyy kaivoksia useammastakin pisteestä, ajattele vaikka Vuorokas tai Otanmäki (oli sielläkin eri tasoilla eri raideleveys).
	18.01.2013 20:59	Eljas Pölhö
		Tapsa näyttää alkaneen harvinaisten vaunujen kuvien julkaisusarjan. Todella hienoa. Olen kiitollinen, vaikken aina pysty sitä joka kuvassa mainitsemaankaan. Itse olin huono (laiska) valokuvaamaan ja tyydyin vain kopsaamaan vaunujen korjaus- ja taaramerkinnät. Näistä saisi varmaan hyvän kokonaistiedoston (kuvat ja tiedostot yhdistettynä), kunhan joku nuori ja näppärä tietokoneihminen kertoo miten.
	16.01.2013 19:55	Eljas Pölhö
		Veturin valmistaja AGEVE (ruotsalainen valmistaja), valmistusnumero 499/1971. Ollut töissä Otanmäen kaivoksella. Ei ole muistissani kuka on kaunistellut veturin ulkonäköä sen alkuperäisen työn päätyttyä. AGEVEn luettelon mukaan toimitettu 21.5.1971, agentti Julius Tallberg, ostaja Rautaruukki, Otanmäki, veturin tyyppi DHL-15Tb, moottori Deutz F3L912, moottorin numero 4992234, teho 51hv/2500 kierr/min, raideleveys 900mm, paino 5000kg.
	15.01.2013 17:36	Eljas Pölhö
		Hyttiin on tehty mielenkiitoisia muutoksia sitten valmistumisen (tehtaan kuva Suomen Veturit 1:ssä). Todella hienoja kuvalisäyksiä sinulta!
	15.01.2013 17:27	Eljas Pölhö
		Onpas hyvä kuva tästä veturista. Koska Baldwinin kuva oli Haminan ykkösestä, niin tämä taitaa olla selkeästi paras entisestä Haminan kakkosesta näkemistäni. Suomen Veturit 1:ssä julkaistuun tehtaan kuvaan vertaamalla näkee hyvin veturiin vuosien mittaan tehdyt muutokset. Kiitos kuvan julkaisemisesta!!
	15.01.2013 10:24	Eljas Pölhö
		Tieto, että veturi 8 olisi myyty 1935 esiintyy VR:n 75-vuotishistoriikissa ja Suomen Veturit osa 1:ssä. Se on kuitenkin väärä ja siinä on 10 vuoden virhe. Olen työmatkalla, joten en voi tarkistaa, mutta muistaakseni 75 (tuleva 8) oli tarkoitus myydä Karhula Oy:lle 1925, mutta kauppa peruuntui. Kumpikin veturi varastoitiin Lahteen, josta ne 1926 myytiin A. Ahlström Oy:lle Karhulaan, mutta toinen siirrettiin heti tai piakkoin Varkauteen. Sota-aikana VR vuokrasi toista veturia Varkauden tehtailta ja käytti sitä mm. Pieksämäellä päivystäjänä ja sitten vuokrasi sitä edelleen Vuoksenniska Oy:lle. Ennen palauttamistaan VR korjautti veturin Kuopion konepajallaan. Täydennän tai korjaan, jos muistin jotain väärin.
	13.01.2013 16:42	Eljas Pölhö
		Nyt blogissani on vaunuluettelot vuosilta 1937, 1957, 1968, 1972 ja 1980. Oikeassa seunassa "Sivut" otsakkeen alta löytyy sivu, jolta listat voi käydä kopsaamassa omalle koneelle. http://poelhoe.blogit.fi/
	13.01.2013 00:57	Eljas Pölhö
		No mutta nythän tänne on alkanut tupsahdella toinen toistaan harvinaisempien vaunujen kuvia. Vaunuluettelossa 1.1.1972 Sd-vaunuja oli yksi kolmiakselinen (199'803) ja kuusi kaksiakselista. Vaunuluettelon mukaan näiden säiliöt oli varustettu kumivuorauksella.
	12.01.2013 22:42	Eljas Pölhö
		Jos nämä kytkimet ovat yhtä varmoja ja nopeita säässä kuin säässä, kuin Ruotsin rumimmissa junissa http://www.jarnvag.net/index.php/vagnguide/motorvagnar-i-trafik/x40 niin ainakin tavalliset matkustajat ovat tyytyväisiä.
	12.01.2013 22:05	Eljas Pölhö
		Heh, aika ja energia ovat kadonneita luonnonvaroja mun ikäiselle gubbelle. Laitan huomenna muutaman vuoden vaunulistat blogiini. Kiva ja ymmärtäväinen virkailija sattui kohdallesi. Minäkin olen saanut paljon extraa rautatieläisiltä ja mielelläni jaan saamaani tietoa eteenpäin.
	12.01.2013 21:08	Eljas Pölhö
		Nyt tuli hyvä kuva harvinaisesta vaunusta. Vaunuluettelossa 1.1.1972 näitä formaliinin kuljetusvaunuja oli vain kaksi. Keskimääräinen taara 14,3 t eli varmaan se toinenkin oli täysin vastaava tämän kanssa. En tiedä kuinka tunnettuja nämä vanhat vaunulistat ovat. Jos joku lukijoista haluaa tällaisia, niin voin skannata jonkun 1960- ja 70-luvulta blogiini. Yksi "kiinnostaa" ilmoitus riittää. Esimerkiksi 1.1.1972 on 4-sivuinen ja listat eivät ole vaunukohtaisia, vaan sarjakohtaisia.
	12.01.2013 19:00	Eljas Pölhö
		Nyt mennään kauas kuvasta, mutta kai se meille nostalgia-ikäisille sallitaan? Ruumisjunanvaunuja en muista koskaan nähneeni. Hevosvetoiset ruumisvaunut eivät herättäneet ihmetystä pikkupoikana, pikemminkin ensimmäiset ruumisautot. Ne taisivat usein olla Volvon 800-sarjaa, sitä samaa perusmallia kuin perinteiset poliisin "Mustat-Maijat". Jollen ihan väärin muista, niin mallimerkinnät olivat PV821 - PV824. Tämä viimeisin oli pitkällä akselivälillä. Sitten tulivat vastaavat taxit, usein 50-luvulla taisi olla PV831 ja sitä vastaava erityisen pitkä runko taisi olla PV834 (eli se ruumisautoksi sopiva malli).
	12.01.2013 18:03	Eljas Pölhö
		Vaunuluettelossa 31.12.1937 ruumisvaunuja sarjaa Gi oli vielä kolme kappaletta. Vaunujen oma paino oli keskimäärin 6,73 t, suurin sallittu kuorman ja oman painon suhde 1,5 ja keskimääräinen suurin sallittu kuorma 10,00 t.
	12.01.2013 17:29	Eljas Pölhö
		Sol-vaunuja oli 2-, 3- ja 4-akselisia. Vaunuluettelossa 1.1.1972 niitä oli 18 3-akselista (15'436-453), seitsemän 2-akselista (15'454-460) ja neljä 4-akselista (15'470-473).
	12.01.2013 17:21	Eljas Pölhö
		Lisäsin blogiini vielä Koneosastolle ja rautatierakennuksille hankitut Sisu-ratakuorma-autot. Jos havaitsette epäilyttäviä numeroita, niin huomauttakaa ihmeessä niistä. Oman tekstin oikolukeminen on niin toivotonta ja enimmäkseen naputtelen näitä öiseen aikaan, jos ei nukuta.
	12.01.2013 15:30	Eljas Pölhö
		Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatie ja muut erilliset rautatiet olivat Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallituksen alaisia vuoteen 1877 asti. Tuona vuonna perustettiin Rautatiehallitus. Joku Helsingin seudulla asuva voisi ehtiessään käydä Tilastokeskuksen kirjastossa lukaisemassa vuosien 1877 ja 1878 rautatietilastoista mitä tästä vaunusta löytyy. Kaikki rautatietilastot ovat sen lukusalissa, joten niitä ei tarvitse haetuttaa kellarista.
	12.01.2013 14:41	Eljas Pölhö
		Lisäsin blogiini luettelon rataosastolle 1950-luvulla valmistuneista Sisu-ratakuorma-autoista alkuperäisine sijoituspaikkoineen ratajaksojen tarkkuudella. Lisään sivuja pikkuhiljaa.
	12.01.2013 00:30	Eljas Pölhö
		Minä olen kuullut saman väitteen tai tiedon vuosikymmeniä sitten, sanotaan vaikka 1960-luvulla. Mitään faktaa puolesta tai vastaan minulla ei ole. Kuitenkaan silloin, kun tämän väitteen/tiedon kuulin, se ei aiheuttanut mitään epäuskottavuus-mielijohdetta.
	11.01.2013 23:49	Eljas Pölhö
		Hienoa saada kuva harvinaisesta vaunusarjasta. Vaunuluettelossa 1.1.72 näitä oli 12 kpl, numerot 15'988-999 (keskimääräinen taara 14,6t, joten kuvan vaunu on sarjan painavammasta päästä).
	11.01.2013 23:38	Eljas Pölhö
		Fantastisen upea kuvalisäys!! Kiitos Jarno! Ensimmäinen kerta kun näen Haminan Baldwinista kuvan Varkaudessa. Veturin yksilöiminen voi olla vaikeaa ilman näkyvää numeroa tai myöhäistä kuvausvuotta. Veturi 7 romutettiin vuonna 1966 ja veturi 8 vuonna 1962.
	11.01.2013 23:22	Eljas Pölhö
		Lisäsin blogiini luettelon jäähöylistä. Pakko myöntää, että luettelomuotoon puettuna tyhjiä paikkoja jäi luvattoman paljon, mutta ehkä tämäkin on parempi kuin ei mitään. Jäähöylät vain eivät sattuneet olemaan kiinnostukseni kohteena 70-luvulla. Blogissa katso: Sivut - Tietoja - Jäähöylä http://poelhoe.blogit.fi (ei kai se ole väärin tai ärsyttävää, että näin mainostan sivujani?)
	11.01.2013 19:46	Eljas Pölhö
		Eikös tämä ollut alkujaan Hänen Keisarillisen Majesteettinsa [Suomen ensimmäisen] Rautatiehallituksen käytössä? (Tämä ei ollut kiveen kirjoitettu fakta, vaan oma joskus muinoin tehty tulkinta)
	11.01.2013 18:34	Eljas Pölhö
		Kuten Juhani toteaa (veikkaa?), niin värimaailmaa seuratessa voi aina asettaa rinnakkain dokumentit koneosaston johtajien nimityksistä vs uusia värejä ja merkintöjä koskevista määräyksistä. Kertoisiko dokumenttien välisen väliajan pituus tehokkuudesta vai jostain muusta ominaisuudesta?
	11.01.2013 01:22	Eljas Pölhö
		Nyt kun olen muistiinpanojeni luona, niin lisättäköön vielä, että veturi oli Tampellan tyyppiä Oa, tilattu 21.10.1915 ja toimitettu 10.3.1916. Tilaaja oli Hj. Linder ja toimituspaikka Lohja. Se osoittautui Lohjan sähkörautatielle liian painavaksi ja myytiin vuodenvaihteessa 1916/17 Harvialan metsärautatielle, om. Rosenlew & Co, ja siellä se oli radan toinen veturi. Harvialassa veturin ajot loppuivat vuonna 1955. Tampereen Sorsapuistoon veturi siirrettiin vuonna 1957. Veturin raideleveys on 750mm, eli Minkiö on sille oikea museorautatie.
	11.01.2013 01:05	Eljas Pölhö
		Kuvasta näkyy huonosti vaunun 22560 taara. 1960-luvun lopulla se oli 40,9t. Vaunujen 22501-558 vaihteluväli oli 30,0-36,3t (45 yksilöä tarkastettu silloin).
	11.01.2013 00:58	Eljas Pölhö
		Nyt kotona ja pikatarkastus toi esiin, että Etv-Rto 4 oli entiseltä tunnukseltaan XHr 061'005 ja 1960-luvun alussa sen sijainti oli 7. rtj (Oulu). Olisikohan joihinkin jälkikäteen asennettu hytti eli "sääsuoja".
	09.01.2013 19:09	Eljas Pölhö
		Siurossa oli raideristeys. Kaavio antaa viitteitä siihen, miksi Siurossa oli oma vaihtoveturi jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Tampereen päässä Kuloveden rannalla oleva raideviuhka oli kai puutavaraa varten (en siis tiedä varmasti). Mutta mitä tarvetta varten sillan Porin puolella oli pari sivuraidetta?
	09.01.2013 17:45	Eljas Pölhö
		Teppo ja Kari ovat mielestäni aivan oikeassa. :) Kun valmistuskyltti puuttuu, niin lisätään sitten veturin valmistustiedot: Tampella 256/1916. Ennen kuvan osoittamaa tehtävää veturilla vedettiin vaunuja Harvialan metsäradalla. Uransa se aloitti Lohjan sähkörautatiellä, jos muistan oikein.
	07.01.2013 18:50	Eljas Pölhö
		Numerointi on varmaan kunnossa, mutta minä luin ratajaksottaisia listoja sikäli huolimattomasti, että en seurannut "riittävän tarkasti" oliko muitakin jäähöyliä, joilla ei ole ollut XHr -numeroa. Vaihtoehtoisesti Etv-Rto 4 on rakennettu jo vanhan numeroinnin aikaan. Pystyn tarkastamaan vasta perjantaina. Näköjään näistäkin pitää tehdä kunnollinen luettelo. EDIT: lisätty "..." välinen teksti
	06.01.2013 22:47	Eljas Pölhö
		En minä ainakaan tästä tiedä yhtään mitään, paitsi että numeroiden perusteella oli ainokainen ja on valmistettu vasta sen jälkeen kun jäähöylien numerosarja muutettiin XHr:stä Etv-Rto:ksi. Ensimmäisessä ratajaksossa oli n. 1960 vain yksi jäähöylä, XHr 061'004. Numeromuutoksessa (olikohan se 1962-63) siitä tuli Etv-Rto 3 ja se hylättiin 12.9.1973. Myöhemmin kun 2. rtj liitettiin ensimmäiseen ja siitä tuli 1a rp (ratapiiri), niin sieltä tuli jäähöylä Etv-Rto 129 (alkujaan XHr 061'002). 1 rtj/1 rp kalustoluetteloon ilmestyi jossain vaiheessa (1960-luvulla ilmeisesti, tulopäivä ei ole ainakaan heti saatavillani) myös jäähöylä Etv-Rto 14. Kävin nopsaan läpi kaikki ratajaksot ja myöhemmät ratapiirit, mutta missään ei ollut jäähöylää XHr, joka olisi saanut tunnuksen Etv-Rto 14, joten tämä lienee sen alkuperäinen numero. Etv-Rto sarjaan liitettiin suuri määrä lumiauroja, jäähöylät, pengeraurat ja sepeliaurat. Lumiaurojan numerot olivat ratajakson numero ja iso kirjain, esim 1A on sama kuin Etv-Rto 15 ja vaikka 4E on Etv-Rto 39. Pengerauroilla näyttää olleen tunnus XH ja numero 82'xxx ennen numeromuutosta.
	01.01.2013 21:27	Eljas Pölhö
		En tarkastanut missä junassa Vaasan makuuvaunu saapui Haapamäelle eri vuosina, joten olisin voinut olla tarkempi. Viimeistään 26.5.1963 lähtien se lähti Vaasasta junalla H510, jatkoi Seinäjoelta Haapamäelle junassa P66 (Sk 22:40-Hpk 00:40) ja siellä koko juna P66 liitettiin junaan P96. Juhlapyhinä oli kulussa LP66 (Hpk 00:45 - Tpe 02:35-02:50 - Hki 06:26). Junan LP66 puuttuessa P96 saattoi olla pitkä. Minulla on pääsiäisen 1963 myöhästymisilmoitukset ja niissä ei näy junan P96 kohdalla mitään erikoista. Juttelin joitain päiviä sitten TPL:n kanssa kun sain tiedon P96 veturista 27.12.1963 ja junan akseliluvusta. TPL sanoi, että varma päivämäärä ei ole tiedossa, mutta kuljettaja oli sanonut sen mahdollisesti olleen pääsiäisenä 1963. 84 akselia on 20 4-akselista vaunua ja kaksi kaksiakselista eli 22 vaunua pitää sikäli paikkansa. Kiitotavaravaunut olivat tavallisia yöpikajunissa. Minä veikkaisin, että oikea päivä on juuri 27.12.1963, Hr12 veti junaa LP66 ja Tr1 1051 veti junaa P96. Se vastaa aiempaa tietoani, että tuona päivänä P96 ajettiin Tr1:llä, kuten usein tuohon aikaan (ja useimmiten ihan aikataulussa pysyen). LP66 oli tuona aamuna kulussa Tampere-Helsinki, veturina Hr12 (2208 TK:n havainto)+48 akselia (myöhästymisilmoituksen mukaan). Sen kulkua Hpk-Tpe en ole kopioinut myöhästymisilmoituksesta, mikä on suuri vahinko ja tapauksen päivämäärä on edelleen lievästi epävarma.
	01.01.2013 12:48	Eljas Pölhö
		Edellisessä kommentissani mainitusta dokumentista näkee, ettei suomalaisille veturitehtaille annettu mitään mahdollisuuksia. Tekniikkaa ei saanut päivittää (tarjous jätetty 1966, uudet tekniset määreet 1969) ja varmuuden vuoksi uutta hinta-arviota ei pyydetty, vaan VR itse arvioi kuinka paljon kotimaiset veturit olisivat maksaneet vuonna 1969 (tehtaat olisivat voineet antaa laskelmiin sopimattoman hinnan). Hyvä kikka saada mieleinen lopputulos, vai mitä?
	31.12.2012 23:02	Eljas Pölhö
		Pitänee niellä takaisin aikaisempaa kommenttiani suljetuista vaunuista. P96 Haapamäeltä etelään sisälsi aikojen alussa P66 vaunut Haapamäeltä etelään, ellei LP66 Hpk-Hki ollut kulussa. Nyt on esillä sellainen mielenkiintoinen episodi, jossa Tr1 veti sekä LP66 että P96 Orivedeltä Tampereelle. TPL tietää enemmän eli a.o. junan kuskin kommentin. Minä taas tiedän, että aamuyöllä 27.12.1963 P96 saapui Tr1 1051 vetämänä 84-akselisena junana Tampereelle n. 50min myöhässä. Yleensä juna P96 sisälsi junan P66 vaunut, mutta juhlapyhien paluuliikenteessä oli kulussa LP66 Haapamäeltä Helsinkiin. Kerran 60-luvulla kävi niin, että LP66 veturina ollut Hr12 simahti Orivedellä ja P96 vetäjä Tr1 piti ottaa kaksi junaa sieltä Tampereelle. TPL saa kertoa kuskin kommentit miten matka Ov-Tpe sujui (joko Resiinassa tai mun blogissa, pakko tämä on julkaista jossain). Päivä saattaa olla sama kuin yllä, vielä jännempää jos on eri päivä. Minun dokumenttini kertovat vain, että Tr1 1051 saapui Tampereelle 84-akselisen junan kanssa 27.12.1963 noin 50min myöhässä. Hr12 2208 veti sinä aamuna junan LP66 Tampereelta Helsinkiin saapuen tunnin myöhässä (havainto 27.12.63 T. Kilpinen ja yhtäpitävä VR:n myöhästymisilmoituksen kanssa). Kyllä on metsä raikunut ainakin Oriveden jälkeen. Toivottavasti TPL (Timo-Pekka) kertoo tarinan jossain yhtä eloisasti kuin minulle kysyessäni päivää. TPL:n antama otsikko olisi "Riston urotyö" (Sorry TPL, pakkokeinot on pakkokeinoja kun tarinat pitää julkaista).
	31.12.2012 21:36	Eljas Pölhö
		Kuvan yläreunassa lukee "Nurmijärvi, Rajamäki". Kuvaaja on selkeästi tiennyt olevansa Rajamäellä, mutta yllä on kuvauspaikaksai merkitty "Nurmijärvi". Entisenä nurmijärveläisenä olen jotakuinkin totaalisen varma, ettei dieselvetureiden valokuvaamisvuosina ole ollut "Nurmijärvi"-nimistä liikennepaikkaa. Kuntien rajat muuttuvat, aika tiuhaan sanoisin, mutta liikennepaikkojen nimet vähän harvemmin. Jos kuvauspaikka on kuvausaikaan olemassa oleva liikennepaikka, niin olisiko mitään mahdollisuutta pienentää kuvauskunnan osuutta? Jos ei ole, niin mikä on sääntö kuvatessa juna Nopossa seisten Nurmijärvellä, mutta junan ollessa Hyvinkään puolella? Onko ratkaisevaa veturi vai junan pituuden osa? Koskeeko sääntö nykyistä vai kuvaushetken tilannetta?
	31.12.2012 19:17	Eljas Pölhö
		Mitä sitä matkalippuja turhaan tarkastamaan, kun kaikki, joilla sellainen oli, saivat halutessaan enintään parin päivän viiveellä lipunhintaisen lahjakortin. Pääasia kaikille matkansa maksaneille oli saada tieto jatkoyhteyksistä, oli se sitten taksi, bussi tai toinen juna kuin alkujaan haluttu. Matin viimeisestä lauseesta näkee, että kun kertoo syyn ja seurauksen, niin eivät ihmiset ole vihaisia. Tietämättömyys, joka johtaa tiedottamattomuudesta, on suuri syy asiakastyytymättömyyteen.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset