454-23987 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 15.03.2013 23:56 Eljas Pölhö  
  Minä tunnustan olevani Jarkon kanssa samaa mieltä, ehkä jopa laajemminkin kuin Jarkko tarkoitti.

Sikäli sääli, koska joku on nähnyt kauheasti vaivaa ilmaistaakseen kaikki numeroilla ja vakuuttaakseen esimiehensä systeemin hyvyydestä, jotka taasen ovat nähneet kauheasti vaivaa vakuuttaakseen....jne. Valitettavasti laatijoiden ja hyväksyjien koulutus ja tietotaito on ollut liian suppea. Ensinnäkin numeroiden lukumäärä on liian vähäinen erottamaan kaikki variaatiot, tai edes yhdistämään suuret sarjat. Kirjaimia tarvitaan kuitenkin.

Toisaalta ihmisen muistikyky muistaa helpommin numero-kirjainyhdistelmiä, kuin pitkiä numerosarjoja. Ai että tietokoneet ei ymmärrä? Älkää naurattako vanhaa miestä. Tietämättömyyskoneet ei ehkä ymmärrä. Laittakaa vaikka viivakoodi tyhmille koneillenne, jollette muuta keksi.

Numerosarjan piti kertoa kaikki. Ei toteudu. Mikä onkaan parempi todiste kuin se, että myös uusille vaunuille annetaan sarjatunnuksia (monet aika älyttömiä, mutta olkoon). Samoin vetokalustolle annetaan sarjatunnus ja lyhyt numero. Lisäksi niistä löytyy omistajien tunnus kirjaimin, taitaa osassa löytyä myös maa.

Ennen tietokoneita ei ollut mitään epäselvää, jos kalustossa oli omistajan kirjaimet (2-4), sarjamerkki (2-6 kirjainta/numeroa) ja tarvittava määrä numeroita (1-6). Kaikki oli selvästi hahmoteltavissa ihmispäässä. Minun nuoruudessani tietokoneet olivat tosi tyhmiä. EVN-numerointi on luotu noita tyhmiä tietokoneita varten. Ja huomaa, numero kertoo vain ylimalkaiset perustiedot. Harmi, että noin kuppainen systeemi on saanut ison vallan ja kukaan ei uskalla vaatia parempaa. Sananlaskukin sanoo, että "tyhmästä päästä kärsii koko kroppa".

Onneksi pääsen eläkkeelle 3-5 vuoden päästä, niin sitten ei tarvitse ainakaan töissä kirota nuorempieni tyhmyyksiä.
kuva 15.03.2013 14:27 Eljas Pölhö  
  Paras minun eteeni sattunut julkaisu tästä radasta on tehty Chilessä: "El Ferrocarril Trasandino" (Pablo Moraga Feliú). Siinä on 126 sivua 29x25cm, mutta kirjakaupassa Ruotsissa hinta on aika kova, SEK 480. Kirjan kansikuva näyttää hyvin miltä maisemat näyttävät siellä ylhäällä, vasemmalla on 1925 valmistunut sähköveturi ja oikealla isokokouinen höyryveturi. Kummatkin olivat "rack&adhesion"-tyyppiä, koska jyrkimmät nousut olivat hammasrataa. Tässä kansi http://identidadyfuturo.cl/wp-content/uploads/2011/12/portada-ferrocarril-trasandino1.jpg
kuva 15.03.2013 13:38 Eljas Pölhö  
  Tarkennetaan sen verran, että rata oli sähköistetty ainoastaan Chilen puolella. Sähkövetureita oli viisi, kolme vuodelta 1925 ja kaksi vuodelta 1958. Argentiinan puolella liikenne hoidettiin höyryvetureilla ja niiden jälkeen dieselvetureilla ja -moottorivaunuilla.
kuva 15.03.2013 12:34 Eljas Pölhö  
  Tämän turistiradan ja sen vetureiden rakentamisesta on ihan kiva 64-sivuinen vihkonen, jonka on tehnyt mukana ollut engelsmanni http://www.stenvalls.com/shop/Stenvalls/images/shop/1900298287_ArgentAdv.jpg

Maat ja Kansat, 6-osaa, painettu 1953-56, on minulla työpaikallani referenssihyllyssä, vastapäätä paikkaa missä juuri nyt istun. Minä olen niin nuorekas ;) , että se ja sen jutut kiehtovat edelleen.
kuva 14.03.2013 21:46 Eljas Pölhö  
  En tiedä arvasinko oikein, mutta osassa 1144-sarjaa on LED-valonheittimet (LED-Scheinwerfer). Silloin kun niissä ei pala valo, niin sarjan muutetut valonheittimet näyttävät ihan kuin niillä olisi lappu silmillä.
kuva 14.03.2013 18:27 Eljas Pölhö  
  Nobelin vaunuista on jotain tietoja täällä https://vaunut.org/kuva/34262
kuva 14.03.2013 17:38 Eljas Pölhö  
  Ilmasto Tulimaassa on samankaltainen kuin Islannissa ja Fär-saarilla. Talvella (meidän kesällä) keskilämpö on nollan tienoilla ja kesällä (meidän talvella) jotain 8-9 astetta. Sateita on paljon, enimmäkseen kuitenkin vetenä maahan saapuvana. Paikalliset alkuasukkaat olivat karaistuneita ja elelivät jokseenkin nakupelleinä. Joissain 20-30-luvun maantieteellisissä teoksissa ja matkakuvauksissa kerrottiin alkuperäisestä elämästä siellä. Aluksi kultarynnäkön iloiset päivät toivat sinne asukkaita mantereelta ja omistusvaateen sekä Argentiinalta että Chileltä (jotka sitten jakoivat saaren). Nykyisin turismi ja öljyteollisuus ovat tuoneet "sivistyksen" tällekin saarelle.
kuva 14.03.2013 12:19 Eljas Pölhö  
  Suomessa kaikki Sm1-2 -junat saivat uuden värin. Köyhässä Ruotsissa ei ollut varaa maalata kaikkia Rc-vetureita ja vieläkin yksi Green Cargon Rc4 (1290) ajelee sillä kaikkein vanhimmalla oranssilla kuosilla http://youtu.be/B0PnF-oq24c
kuva 14.03.2013 11:37 Eljas Pölhö  
  Minun silmääni edellisen kommentin linkin esittämä perinteinen rautatiemaisema näyttää asiallisemmalta. Nykyisin taitaa kuitenkin tämän kuvan osoittama pusikoitunut vihreä versio olevan vallitseva tilanne.
kuva 13.03.2013 17:55 Eljas Pölhö  
  Jos aiot täydentää sivuston liikennepaikkaluetteloa, niin aloitetaan vaikka päivämäärällä 7.4.1953. Jos löytyy aikaisempi tieto, niin korjaillaan sitten myöhemmin. Lopettamispäiväksi voisi laittaa 26.5.1989. Ei se varmaan paljoa ainakaan siitä heitä. EDIT. Mahtoikohan nimikyltistä silloin olla jäljellä muuta kuin ruosteinen läpyskä.
kuva 13.03.2013 17:44 Eljas Pölhö  
  Itäsaksalaisista matkustajavaunuista (1949-1993) on äskettäin ilmestynyt edullinen teos mainiossa Typenkompass-sarjassa: Reisezugwagen der DDR bis 1993 (Thomas Estler). Kaikista vaunutyypeistä on lyhyt kuvaus, tekniset tiedot sisältäen valmistusmäärän ja valmistusvuodet sekä kuva (useimmiten värillinen). Kaksikerrosvaunuja on useita eri malleja ja osa niistä on 2-osaisia ja 4-osaisia nivelvaunuja. Teksti on saksaksi, mutta tekniset tiedot ja kuvat ymmärtänee ilman kielitaitoakin. Jos teosta ei löydy Suomen Rautatiemuseon kirjakaupasta, niin yksi vaihtoehto on http://www.stenvalls.com/shop/ ->järnvägar -> vagnar (kirjan hinta Ruotsissa on SEK 110).
kuva 12.03.2013 17:10 Eljas Pölhö  
  SJ:n 50-vuotishistoriikissa "småkreatursvagn"-selityksessä sanotaan, että vaunut on tarkoitettu porsaille ja siipikarjalle. Se vastaisi täysin Petrin kommenttia. Vuoden 1912 SJ:n vaunukuvastossa on piirrokset silloisista småkreatursvagnar-tyypeistä ja niissä näkyy olevan kaksi tasoa eli vaunut on jaettu korkeussuunnassa kahteen osaan. Jos joku, jota SJ:n vaunut kiinnostavat, ei ole huomannut, niin kyseisen julkaisun tavara- ja erikoisvaunuosa on ladattavissa veloituksetta netissä. Se käsittää 136 sivua ja on kooltaan 20MB:n PDF-julkaisu. http://www.svenska-lok.se/artikler.php?artno=05
kuva 12.03.2013 14:39 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1980 vaunuluettelossa vaunut, joiden numero oli 030003-030300 olivat varastovaunuja, sarja BG tai XG. Ei taida olla mitään muuta keinoa erottaa sarjat toisistaan kuin näkemällä mitä vaunun kylkeen on kirjoitettu? 1.1.1980 näitä vaunuja oli kirjoilla 188 kpl.
kuva 11.03.2013 22:42 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1981 lopulla VR:llä oli erilaisia Jeeppejä seuraavasti: Liikenneosasto (Cherokee ja Wagoneer) 91 kpl (niistä sähköalueiden autoina 73 kpl). Koneosastolla oli 12 Jeeppiä (Pasilan knp 1 kpl, Hyvinkään knp 5 kpl Wagoneer ja 4 kpl Cherokee, Kuopion knp 1 Wagoneer ja Vaasan knp 1 Cherokee). Rataosastolla oli 8 kpl Wagoneer (kaikki vm 1974) ja 6 kpl Cherokee (vm. 1977-79). Materiaalitoiminnalla ei ollut yhtään Jeeppiä.
kuva 11.03.2013 22:29 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1981 lopulla VR:llä oli 1148 autoa, niistä 383 oli kaupallisessa käytössä ja loput omassa käytössä. Lähes puolet tuosta määrästä oli kuorma-autoja (503 kpl, niistä kaupallisessa käytössä 366 kpl). Kaupallisen käytön Sisut jakaantuivat seuraavasti: Puoliperävaunuyhdistelmät 32 kpl, vaihtokoriautot (6x2) 2 kpl ja varsinaiset perävaunuyhdistelmät 25 kpl. Puoliperävaunuja oli 27 kpl, varsinaisia perävaunuja 30 kpl ja jalkakontteja 260 kpl. Osastoittain ajateltuna Lko:lla oli 729 autoa, Rto:lla 308 autoa, Ko:lla 101 autoa ja To:lla 10 autoa.
kuva 11.03.2013 14:24 Eljas Pölhö  
  Ostajajononmuodostusta hillitsee osaltaan sekin, jos kauppasopimuksessa on edelleen maininta, ettei vaunua saa palauttaa liikennekäyttöön. Nyt sillä voisi olla jopa enemmän merkitystä kuin silloin joskus ennen.
kuva 11.03.2013 11:51 Eljas Pölhö  
  Joskus nuoruudesta 50-luvulta muistan sellaisen Aku Ankan, missä Aku oli Roope Ankan Rautatieyhtiöllä asemapäällikkönä. Siinä tarinassa ilmavissa kuljetuslaatikoissa kuljetetuilla kalkkunoilla oli merkittävä rooli. Muistaakseni tarinan rosvo oli aika hassun näköinen kalkkunoiden kaluttua partahaivenet pois.
kuva 11.03.2013 00:56 Eljas Pölhö  
  Hyvä huomio, kuva on aikaisintaan 1977 otettu. EDIT. Ja löytyihän se oikea vihko ja kuvauspäivä selvisi (22.8.1978) sekä keltanokkaisen numero (4152).
kuva 10.03.2013 19:07 Eljas Pölhö  
  Erinomaisen hieno tutkimusprojekti Jimiltä. Tällaiset puutetiedot soisi tallennettavan erilliseen paikkaan sivustolla, esim "puutteet", jotta ne löytäisi nopeasti halutessaan. Ainakin minulla ajanpuute (olen niin vähän kotona) on suurin este kuvien lisäämiseen ja mielellään lisäilisin juuri sellaisia kuvia, jotka syystä tai toisesta ovat eniten kaivattuja. Jokainen haku "onkohan tästä jo kuva täällä" lyhentää kuvien skannaukseen ja lisäämiseen käytettävissä olevaa aikaa. Kari puhuu myös täyttä asiaa. Minusta laskurin lisääminen kuviin olisi ensiarvoisen hyödyllistä, mikäli joku ylläpidon puolelta osaa sellaisen tehdä.
kuva 10.03.2013 00:03 Eljas Pölhö  
  Voi voi sentään. Yhdessä köyhässä naapurimaassa kierrätetään kaikki käyttökelpoinen ja kunnostetaan kunnostuskelpoinen. Rikas itäpuolinen tuhlaajapoika pilkkaa köyhää "Hannu Hanhi"-nimityksellä. Ministerien ammatillisella tiedolla ja taidolla ei tietenkään ole mitään tekemistä asian kanssa. Toiset vaan sattuvat olemaan "Hannu Hanhia" ja siksi lompsa ei tyhjene.
kuva 09.03.2013 17:53 Eljas Pölhö  
  Kyllä on kuvaajan refleksit tallella, ei jäänyt yllättävä tilaisuus pelkäksi muistikuvaksi. Ehdottomasti julkaisun arvoinen kuva. Onnittelut ja suuret kiitokset!
kuva 09.03.2013 00:05 Eljas Pölhö  
  Tähän kuvaan liittyen voin vain sanoa, että minulla ei ole mitään käsitystä miksi postin Vanaja oli laiturilla. Seisottiin minun ruotsalaisen vieraani (Frank Stenvall) kanssa rinnakkain ja otettiin kumpikin kuva. Nolo juttu kummallekkin, että kumpikaan ei saanut bussia mukaan kokonaisena (tarkastettiin juttu). Se oli varmaan sitä nuoruuden intoa, ei maltettu miettiä kokonaisuutta ja mikä tieto olisi historiallisesti mielenkiintoista.
kuva 08.03.2013 12:08 Eljas Pölhö  
  Kiitos kuvasta, minulla ei ole mielikuvaa, että olisin aikaisemmin nähnyt kuvaa veturista näillä sijoilla.

Vinkki vastaisen varalle: Nykyisin kun digikameralla voi ottaa kustannuksia lisäämättä ison määrän kuvia, niin sitä kannattaa hyödyntää aina kun eteen tulee tuntemattoman veturi ja aika ja paikka antavat siihen mahdollisuuden. Kuva valmistajan laatasta (näkyy tuolla ikkunoiden alla) ja tunnistus on useimmiten helppo ja yksiselitteinen. Kaikissa Valmetin vetureissa ei ole valmistenumeroa laatassa, mutta sellaisen laatan kuvaaminen rajaa heti pois yksilöt, joiden laatassa ko numero löytyy. Jos aikaa ja innostusta riittää, niin pyörästöstä ja kangista voi katsoa mitä numeroita niihin on meistetty ja josko ne ovat vielä luettavassa kunnossa.
kuva 07.03.2013 21:28 Eljas Pölhö  
  Ainakin elokuvassa Muhoksen Mimmi esiintyivät Sk3-veturit 432 ja 436 suunnilleen kohdissa 02:47-03:32, 12:30, 13:40 ja 39:14-39:17. Veturi Hv3 995 esiintyi suunnilleen kohdalla 36:44-36:46. Ajat ovat "noin" aikoja, kun en muista kaappasinko kuvat DVD:ltä, videonauhalta vai telkkarista.
kuva 07.03.2013 19:28 Eljas Pölhö  
  Vetureihin vaihdettiin uudet kattilat 1880-luvun loppuvuosina. Olisikohan hyttimuutos toteutettu samalla kertaa. EDIT: Uudet kattilat siis olivat erimalliset kuin vanhat, joten hytin etuseinää olisi pitänyt muuttaa ja siksi epäilen samaa ajankohtaa.
kuva 06.03.2013 19:28 Eljas Pölhö  
  Niin se näkyy muistiriepu olevan huono lähde, vaikka olisi kuinka varma käsitys tilanteesta. Kyllä siellä näyttää Kanoja olleen muutenkin kuin konepajan pihalla.
kuva 06.03.2013 14:01 Eljas Pölhö  
  Voisiko valkoinen höyrysavu tulla Ankasta? Tuohon aikaan Kanoja taisi näkyä Kuopiossa vain konepajareissuilla (eli on toki mahdollinen savuttaja sekin). Ei tämä ollut faktaa, vaan työpaikalla ilman sopivaa lähdettä tehty muistelo.
kuva 05.03.2013 19:41 Eljas Pölhö  
  Hyvinhän se näkyy tasoristeyskin onnistuvan, vaikka kahdella vasemmanpuoleisella (kuvassa vain toinen näkyy) S-Bahnin raiteella on virtakisko. Toinen näkymä ja ilmakuva http://www.panoramio.com/photo/72267341
kuva 05.03.2013 12:34 Eljas Pölhö  
  Ilmavalvontapaikka se oli. Museon rautatieopaste on ilmeinen väärinkäsitys tai muistivirhe. Se meni niin, että 60-luvun alkupuolella yksi tunnettu harrastaja oli lavalla tähystämässä kiikarin kanssa ja antamassa käsimerkkejä toiselle tunnetulle harrastajalle, joka oli alhaalla kuvaamassa ja käsimerkkien mukaan osasi sijoittua oikean radan varrelle aina sen mukaan, mistä oli tulossa jotain mielenkiintoista.
kuva 05.03.2013 12:15 Eljas Pölhö  
  Wikin Görlitzin sivulta löytyy lisää tietoa http://de.wikipedia.org/wiki/Waggonbau_Görlitz DB tilasi 1992 Görlitziltä ensimmäiset sarjatuotantokaksikerroslähiliikennevaununsa. Eisenbahn-Wikistä löytyy vaunutyyppejä ja niiden eroja (enemmän malleja kuin haluaisi opiskella) http://eisenbahn.wikia.com/wiki/Liste_der_Bauartunterschiede_von_Doppelstockwagen
kuva 04.03.2013 17:28 Eljas Pölhö  
  Tuomaksen kommenttiin lisäyksenä, että tässä ketjussa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=417.0 on kerrottu Saimaa-Kymijoki Väliväylästä ja Pauli Ruonalan kommenteissa siellä on myös kuva kiskoilla kulkevasta höyrylaivasta. Ajoin väliväylää seuraten autolla joskus 25-30v sitten ja silloin matkan varrella oli vielä paljon uittolaitosten jäänteitä. Väliväylällä oli jo silloin melontareitti ja monessa pysähdyspaikassa oli infotauluja. Täällä on paljon lisää Väliväylästä http://www.komentosilta.net/honka.htm ja tässä kartta (se alaosan reitti) http://kanaler.arnholm.nu/bilder/finland/kartor/uittovaylatmap.jpg
kuva 04.03.2013 13:35 Eljas Pölhö  
  Ari-serkku lähetti seuraavan kommentin:

" Katsoin ton viestiketjun läpi ja mielestäni jo kerran kommentoin että kyseinen kaveri EI ole Eka Magnusson.

Selasin pari Joppe Karhusen kirjaa ja niiden kuvamatskua Magnussonista enkä kyllä saa samaa näköä näihin herroihin. Eka Magnussonista löytyy hyvää materiaalia Googlesta ja JOS Magnusson olisi ollut Immolassa, siitä olisi ollut maininta jossain ja myös samat kuvat. Mutta kun ei....kummallista myös, etten löydä YHTÄÄN kuvaa Magnussonista sininen univormu päällään, hän käytti poikkeuksetta normaalia harmaata kenttävormua.

Kivana anekdoottina mainittakoon, että Magnusson toimi PYP/SYP pankinjohtajana (lentäjä...täh...??) ja naapurimme P D kertoi kerran, että hänen ensimmäinen työpaikkansa pankissa oli Sypissä ja esimies oli "sodanajan lentäjä, Magnusson" ja kun kysyin että oliko se lentäjä "Eka Magnusson", niin P kysyi hämmästyneenä, että mistä tiesit sen lempinimen.:-).

En tiedä kuka se iv kaveri on. Myöskään kumpaakaan Marskin adjutanteista ei näy mailla halmeilla. Muistan lukeneeni jostain että Immolassa olisi ollut mukana vanhempi, eli Grönvall, Bäckmann oli jossain muualla.

Terkuin Ari "
kuva 04.03.2013 00:16 Eljas Pölhö  
  Sarja Ds2 täyttää, tai paremminkin täytti jo, 80 vuotta tänä vuonna. Aloin blogissani 30-luvun moottorijunien reittien luetteloinnin. Ensimmäisenä tilanne keväällä 1931, ja ylioptimistinen aikataulu 15.5.1931 (uudet motit tulivat vasta 1933, joten siihen asti uudet moottorijunat ajettiin F- ja keveillä G-sarjojen vetureilla.
kuva 28.02.2013 23:36 Eljas Pölhö  
  "... isä maalasi läheiseen seinään graffitia. Kolmen poliisin partio osui paikalle, pysähtyivät katsomaan muodostuvaa taideteosta, nyökkäsivät hyväksyvästi päätään ja jatkoivat matkaa." Tok, Tok, (naputtaa päätään) hulluja nuo saksalaiset (mukaellen lainattu Asterixista).
kuva 28.02.2013 22:53 Eljas Pölhö  
  "...kun ei tiedä mitä yleisö haluaa katsoa. ..." Eikö kuviin voisi lisätä klikkausten laskurin, niin näkisi mikä kiinnostaa yleisöä?
kuva 28.02.2013 22:16 Eljas Pölhö  
  Janne, kipaiseppas blogiini http://poelhoe.blogit.fi/ ja poimi sieltä Sivut - Aikataulut - Aikataulupaketti 1a. Siinä on mielenkiintoisia paikallisjunia Imatralta ajalta, jolloin useimmat lähteet väittävät, ettei niitä enää ollut (niitä kun ei enää merkitty "Turistiin". Jos joku ei aikoinaan poiminut aikataulupaketteja 1a, 1b, 2a ja 2b mun Applen varastosivuilta, niin nyt saatte uuden mahdollisuuden. Liitin ne äsken blogiini.

Ai niin: Olen pahoillani, että Blogit.fi ylläpitäjä on keksinyt myydä kokosivun mainoksen tulotervehdykseksi ja laittanut siihen vielä harhaanjohtavan linkin, joka johtaa mainokseen eikä mun tiedostoihin.
kuva 28.02.2013 21:32 Eljas Pölhö  
  Minäkin olen täysin samaa mieltä ensimmäisen kommentoijan neljän ensimmäisen sanan kanssa. Onneksi graffitit eivät olleet taidetta vielä silloin kun minä opiskelin, olisin kiukuspäissäni voinut jättää taidehistorian tenttimättä.
kuva 28.02.2013 21:20 Eljas Pölhö  
  No niin, vaunun numero on nyt korjattu. Aina oppii uutta.
kuva 28.02.2013 21:08 Eljas Pölhö  
  Jimi: Olisivatko nekin numerot kuuluneet itse vaunun numeroon jo tuolloin? Entä kirjaimet? Esitystapa oli silloin
33 RIV
80 DB
787 4 576-1 P (P oli neliön sisällä eli Ⓟ , no höh, en osaa laittaa P-kirjainta neliön sisään, siitä tuli ympyrä.
kuva 28.02.2013 20:54 Eljas Pölhö  
  Tainionkoskella oli laaja 600mm-rataverkko ja siellä toimi useita höyryvetureita: 2 kpl Krauss, 2 kpl Orenstein&Koppel, 1 Tampella ja 1 DuCroo & Brauns.
kuva 28.02.2013 20:45 Eljas Pölhö  
  Sanoin tarkoituksella ympäripyöreästi ajatellen kahta erilaista asiaa. Toinen olisi tehdä koko Suomen kattava rautatiemuistomerkkilistaus ja toinen olisi tehdä Imatran alueen kattava rauteiden "ennen ja nyt" esitys. Minusta Imatran alue on rautatiehistoriallisesti yksi maan mielenkiintoisimmista kohteista. Siitä on ollut ansiokas esitys (oikeammin kolme) Resiinassa 3-1992.

SIVUMENNEN: Näitä historiallisesti merkittäviä juttuja voisi varmaan skannata tänne Resiinan sivustolle "Lukusaliin" ihan systemaattisesti edeten. Kaikilla ei ole, eikä koskaan tule olemaan, kaikkia numeroita. Tiedot jäävät tavallaan osittain pimentoon uudemmilta historioitsijoilta ja harrastajilta. Voisin melkein panna pääni pantiksi, että Imatra-artikkelien kirjoittajat (Ilkka Kuha, Timo-Pekka Lange ja Markku Nummelin) olisivat tyytyväisiä, jos heidän perusteelliset tutkimuksensa saisivat uutta julkisuutta ja ehkä innostaisivat muitakin jatkamaan tietojen keruuta.
kuva 28.02.2013 19:35 Eljas Pölhö  
  Aikojen alussa, jolloin minä olin nuori, Turun satama/Turku satama -nimisellä liikennepaikalla oli koko joukko vain tavaraliikenteelle avattuja osia. Osa niistä oli mukana Liikennepaikkojen välimatkat -julkaisussa ja osa Syrjäraiteet -julkaisussa. Turku -nimisellä liikennepaikalla oli myös koko joukko vain tavaraliikenteelle avattuja kohtia, jotka olivat myös lueteltuina jommassa kummassa edellämainituista julkaisuista. Osaako joku sanoa kumman silloisen (sanotaan vaikka 1974-77) tilanteen mukaiseen liikennepaikkaan kuvauspaikka kuului. Verrokiksi sitten 1994-97 ja 2011-13 mukaisen jaon mukainen liikennepaikka. Siten olisi minullakin jotain pohjaa valita oikea liikennepaikan osa. Vanhin (1974-77) on mukana siksi, että sen jaon vielä osaan, uudempia en taida hallita.
kuva 28.02.2013 18:47 Eljas Pölhö  
  Erittäin kiinnostava linkki Jannelta. Kiitos siitä. Pintapuolisesti katsoen linkissä esitelty selvitys on varsin selkeäpiirteinen. Kuka tekee vastaavan rautatieaiheesta?
kuva 28.02.2013 17:40 Eljas Pölhö  
  Okei, minä olen vähän pihalla näiden jaettujen liikennepaikkojen kanssa. Palautan kuvauspaikaksi Turku tavara. Se antaa kyllä minusta kommenttien valossa väärän mielikuvan kuvanottopaikasta. Mutta maailma ei ole täydellinen. Pelkkää Turkua en pysty lisäämään valikosta, se on estetty.
kuva 28.02.2013 17:35 Eljas Pölhö  
  Olisiko kuvausvuodessa 1977 näppäilyvirhe? Minun listoissani 2054 hylättiin jo 1975. Ravintolavaunutietoni ovat blogissani ja tässä suora linkki 3-sivuiseen pdf-tiedostoon http://poelhoe.blogit.fi/files/2012/09/ravintolavaunujen-kaytto.pdf
kuva 28.02.2013 11:02 Eljas Pölhö  
  Kiitos avusta. Korjasin sijainniksi Turku satama.
kuva 27.02.2013 22:06 Eljas Pölhö  
  Lepovaunukonsepti ei jostain syystä lyönyt itseään läpi Suomessa. Vuonna 1973 niitä oli jäljellä enää junaparissa P63-P64 (Hki-Roi-Hki) ja muutamaa vuotta myöhemmin ne lopetettiin kokonaan. Nämä ovat kuitenkin varsin miellyttävä vaihtoehto pitkille matkoille, joissa suuri osa matkasta tapahtuu normaaliin hereilläoloaikaan. Itse olen näitä vaunuja käyttänyt reiteillä Malmö-Åre ja Tukholma-Kiiruna, joissa kummallakin reitillä olisi ollut ikävä matkustaa sängyllä istuen noin puolet matkasta.
kuva 27.02.2013 21:56 Eljas Pölhö  
  Useissa ruotsalaisissa vaunuissa on päädyissä tilavat matkatavarahyllyt eteisessä (kuvassa vasemmalla) ja matkustajaosaston puolella vielä huomattavan laaja lattiatila raskaille laukuille tai lastenvaunuille kuvassa näkyvän vaatenaulakon vieressä.
kuva 27.02.2013 21:53 Eljas Pölhö  
  Olen samaa mieltä Jarkon kanssa. Ruotsalaisten vanhojen vaunujen istuimet ovat todella mukavia pitkillä matkoilla (ainakin 1m75-pituiselle). Paljon mukavampia kuin mitä kuvasta voisi päätellä.
kuva 27.02.2013 21:48 Eljas Pölhö  
  Tällainen Hectorrail ei voi toimia Suomessa paikallisista erityisolosuhteista johtuen (Suomi on melkein yhtä harvaanasuttu kuin valtaosa Ruotsista ja melkein yhtä pitkät välimatkat ja melkein yhtä suuret lämpötilanvaihtelut ja junatiheys on enimmillään melkein yhtä suuri kuin Ruotsin metsätaipaleilla). Kukaan ei voi olla niin hullu, että toisi Suomeen näin hienoja vetureita, jos niitä vuokraaville firmoille asetetaan sellaisia rajoituksia, että ei saa ajaa henkilöliikennejunia pääradoilla ym.
kuva 27.02.2013 21:32 Eljas Pölhö  
  Tavalliselta kuluttajalta pitäisi kysyä mitä halutaan ja asettaa todelliset vaihtoehdot.

Esim. Taivalkoskelaisilta, Ämmänsaarelaisilta ja Hyrynsalmelaisilta kysytään: Onko parempi, että A) VR ajaa 70-luvun vaunuilla muutaman tunnin välein junan Kajaaniin vai B) ei ajeta yhtään junaa, koska vaunut ovat vanhanaikaisia eikä niissä ole 2010-luvun hienouksia.

Vastausten A ja B suhteesta voitaisiin päätellä, mitä sikäläiset asukkaat pitävät parempana ratkaisuna ja jos vastaus B voittaa, niin sitten ei edes mietitä ajamista millään.
<<   >>