1375-176976 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 03.02.2013 23:34 Eljas Pölhö  
  Ei kun 419+300. Tarkoitin, että kun tie kääntyy oikealle tuolla vähän kauempana.
kuva 03.02.2013 23:03 Eljas Pölhö  
  Kuvaajan paikka on km 419+000, juna on kohdassa 418+800 ja tunnelin suu on kohdassa 418+700 (kaikki pyöristetty lähimpään sataan metriin).
kuva 03.02.2013 17:06 Eljas Pölhö  
  25.5.1983 juhlajunaparia P251-P252 veti tosiaan Sr1 3083. Varsinainen sähköjunaliikenne Kokkolan pohjoispuolella alkoi vasta muutamaa päivää myöhemmin, 29.5.1983. Vaikka Kokkolan eteläpuolella oli jo runsaasti sähköveturien vetämiä junia (esim H605-H606 ja tavarajunia), niin 25.5 ja 26.5. aamulla en Kokkolan pohjoispuolella havainnut mitään muuta sähkövetoista junaa, vaikka useimmat junat onnistuin näkemään.
kuva 03.02.2013 14:46 Eljas Pölhö  
  Kuvauspäivä on torstai, joten se ei sulje pois kumpaakaan vaihtoehtoa.
kuva 03.02.2013 14:28 Eljas Pölhö  
  Minä merkkasin ne aluksi Geoab:ksi, mutta kuvan https://vaunut.org/kuva/80524 perusteella ainakin takimmainen on FPoab (10201). Niin, ja 15.5.1975 TK1650 vaunusto oli Dm7 4150+FPoab 10201+FPoab 10207.
kuva 03.02.2013 02:00 Eljas Pölhö  
  Tämän sisarveturi, 6218, oli viimeinen CN:n konepajoissa täyskorjattu höyryveturi (Stratford Shops, 26.11.1963). CN piti sitä ainoana ekskursiohöyrynä Itä-Kanadassa, kunnes joku "uutta vain" heppu päätti, että höyryjen käyttö CH:n rataverkolla loppuu 1.7.1971 (normaalissa liikenteessä käyttö oli loppunut jo 1960). 6218 joutui ulkoilmaan muistomerkiksi, johon sai kiipeillä. Höyrybanni purettiin muutamia vuosia myöhemmin CN:n radoilta, mutta silloin oli veturin 6060 vuoro toimia ekskursioveturina. Ilmeisesti 6213 on nykyisin paremmassa kunnossa kuin 6218, mutta sen käyttökuntoon saattamiseen saattaa vierähtää aikaa.
kuva 03.02.2013 00:11 Eljas Pölhö  
  Hyvä kun joku tunnistaa missä olen käynyt :)
kuva 02.02.2013 18:52 Eljas Pölhö  
  Ei kai täällä ole ollut kolmioraidetta? Juvantien pohjoispuolella oli pitkä vetoraide Mikkelin ratapihalta ja siltä paluu etelään, rantaan aikoinaan sähköveturilla, sittemmin Grahnille höyryveturilla ja lopulta dieselveturilla.
kuva 01.02.2013 19:57 Eljas Pölhö  
  Onkos sinulla Jorma myös odotussalin soffan istuinosa, kun se puuttu uudemmista kuvista? Jollei, nyt voit tehdan sen replikan kuvan perusteella. https://vaunut.org/kuva/80469
kuva 01.02.2013 14:40 Eljas Pölhö  
  Niilan linkittämää karttaa kannattaa tutkailla tarkemminkin oikein ajan kanssa. Siitä löytyy melkoinen määrä seisakkeita ja erilaisia VR:n radasta haarautuvia lyhyitä haararatoja ja pitempiä kapearaiteisia teollisuusratoja.
kuva 01.02.2013 14:12 Eljas Pölhö  
  Edes sarjan historian kertovassa julkaisussa "Les locomotives polytension" ei ole yhtä ainutta kuvaa veturista tavarajunan edessä, joten niiden käyttö oikeissa tavarajunissa on tainnut olla vähäistä. Belgian sarjasta 1801-1806 on sentään kaksi kuvaa kaksikerroksisista autovaunuista koostuvan junan edessä.
kuva 01.02.2013 14:04 Eljas Pölhö  
  Hyvä huomio. Pyrin parkkeeraamaan kulloisenkin autoni etenkin liikennepaikkakuvissa siten, että sen perusteella osaan ajoittaa kuvan suunnilleen oikein. Muutoin kaikki kuvani ovat sikin sokin ja päiväämättömiä, joten tietojen etsiminen hidastaa kuvien lisäämistä. Tuo Land Cruiser oli erinomainen apuneuvo, kun kiertelin VR:n sorakuopilla, rataoikaisuilla ja lähes tiettömien taipaleiden takana olleilla seisakkeilla.
kuva 30.01.2013 22:42 Eljas Pölhö  
  TPL soitti ja sanoi, että nyt pitää saada oikea päivämäärä tähän kuvaan, koska se saattaa olla viimeinen tunnettu Paikusta liikenteessä otettu valokuva (ennen museoliikennettä). Ongelmana on vuosi: 1975 se ei voi olla. 763 oli viimeinen liikenteessä ollut Paikku ja sen viimeinen liikennepäivä oli TPL:n muistivihkon mukaan n. 25.4.1972 ja viimeinen päivä höyryssä oli 27.4.1972. Minulla on havainto siitä kylmänä ja riisuttuna Pieksämäen ratapihalla 26.7.1972. Kuvassa etummaisen vetoakselin kohdalla käyntisillalla näkyy jälkeä vaihtotyövauriosta 1970 (763 sai myös ehjän sylinterin toisesta veturista silloin). Kuva on siis 1971 tai 1972 ja jos jälkimmäinen, niin nyt jännitetään onko päiväys varma. Edellinen tunnettu kuva 763:sta on muutamaa viikkoa vanhempi ja esiintyy yhdessä englantilaisessa kirjassa, kuvaaja Colin Garratt.
kuva 26.01.2013 01:15 Eljas Pölhö  
  Tero ja muut ratapihakaavioiden ystävät: käykö tämä Haaparannan osalta (miltei nykyinen), vai jotain historiallisempaa? http://www.bobjork.se/bilder/sparplaner/trafikverket/hp.bmp Suomessa vastaavat uudet ei taida olla julkisia ainakaan netissä (?), paitsi omat historialliset riipustukset.
kuva 25.01.2013 21:03 Eljas Pölhö  
  Kiitos kommenteista Tapio. Eipä tullut meille mieleen, että tämä olisi ollut entinen BF 03125 Riihimäeltä. Pitääpä tutkailla arkistoja sitä silmälläpitäen. EDIT: Ylläpito näyttää päivittäneen sarjan oikeaksi (XF). Ripeää toimintaa, kiitos siitä.
kuva 21.01.2013 18:16 Eljas Pölhö  
  Veturin hytin sivuseinä on suora, joten kuva on 1950-luvun puolelta. Jos muistan oikein, oli 958 Pieksämäen kirjoilla jo 1956, joten sitäkin varhempi kuva voisi olla, sillä eivätkös Haapamäen veturit kuuluneet Tampereen konejaksoon jo 50-luvulla.
kuva 21.01.2013 18:03 Eljas Pölhö  
  Aseman kellosta päätellen juna voisi olla H248 eli sama missä Riihimäen Hv2:t ajoivat viimeiset henkilöjuna-ajonsa muutamaa vuotta myöhemmin. Hv4 525 oli viimeinen käytössä ollut Riihimäellä kirjoilla ollut 500-sarjan Hv4. Se päätti ajonsa Karjaalla maaliskuussa 1962. Sisarveturit 526-529 odottivat kylminä romutusta jo koko edellisen vuoden. Kuva voisi olla vaikka 1960-61-ajalta. Paria vuotta aikaisemmin näihin aikoihin kulki kiskoauto ja sitä ennen Hk2-vetoinen juna.
kuva 21.01.2013 14:53 Eljas Pölhö  
  Päivitin jäähöyläluettelon (nyt versio b), kun löysin tiedot vuonna 1950 valmistuneesta ja 1967 hylätystä jäähöylästä XHr 061'007, sittemmin Etv-Rto 6. Sen sijainti oli 11. ratajakso eli Savonlinna.
kuva 21.01.2013 14:23 Eljas Pölhö  
  Lisäsin blogiini Heinolan päivystäjiä vuosilta 1951-1981. Vanhimmat ovat hajatietoja, mutta kehityssuunta näyttää selvältä. Vuosilta 1975-1980 on erillinen nelisivuinen luettelo siirtopäivineen ja käyttämättömyysaikoineen kaikista alueella Heinola-Lahti-Loviisa esiintyneistä Tve3- ja Heinolan Tve4-vetureista. Hämmästyttävän paljon niitä siirtoja oli, vaikka osa on varmaan korjaus- ja huoltokäyntejä. Katso "Sivut" ja sen alla "Rataosa Lahti-Heinola" http://poelhoe.blogit.fi/
kuva 20.01.2013 21:22 Eljas Pölhö  
  Yksi vaunu ja sillä hyvin lyhyt käyttöikä. Joko tämä on se kaikkein harvinaisin vaunusarja?
kuva 20.01.2013 19:29 Eljas Pölhö  
  Tve4 522 on ainakin asiapapereiden mukaan kolmas Heinolassa esiintynyt sarjan veturi. Ensimmäisen kerran se saapui n. 9.12.1980.

Ensimmäiset Tve4:t Heinolassa olivat Tve4 501, saapui 30.8.1978 ja Tve4 502, joka saapui Pasilasta Lahteen 26.4.1980 ja jatkoi Heinolaan 28.4.1980.

Heinolan Tve3- ja Tve4-veturit vaihtuivat yllättävän tiuhaan ajalla 1975-1981 ja silloin siellä oli yleensä kaksi veturia kerrallaan, toinen pitkiä aikoja käyttämättömänä tallissa.

1980-luvun alussa (en tiedä oliko vielä 1985) Heinolan päivystäjän linja-ajot olivat JK1320-JK1319 Heinola-Myllyoja-Heinola, yleensä klo 9-11 välillä ja JK1322-JK1321 Heinola-Hevossaari-Heinola yleensä klo 14-15 välillä.
kuva 20.01.2013 15:12 Eljas Pölhö  
  E1 75 myyty Karhula Oy:lle 23.12.1925 rh:n kirj. 3444/9846.

"Veturi on parhaillaan korjattavana ja määrätään säilytettäväksi tämän jälkeen Lahden tallissa eikä sitä saa käyttää liikenteessä ennen luovutusta Karhula Oy:lle." rh:n kirj. 3444/9847.

Määrätty poistettavaksi kirjoista 23.12.1925 rh:n kirj. 3444/9848

Kauppa peruttu myöhemmin.

28.1.1926 veturit 74 ja 75 myyty A. Ahlström Oy:lle hintaan 150 000 mk/kpl. rh:n kirj. 159/839

Veturit on poistettu samalla kalustoluettelosta ja määrätty säilytettäväksi Lahden tallissa, kunnes ostaja voi ottaa veturit vastaan elokuussa 1926.
kuva 19.01.2013 23:23 Eljas Pölhö  
  Jos uteliaisuus voittaa, niin täältä voi luntata http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linjah.htm
kuva 18.01.2013 23:54 Eljas Pölhö  
  Eka kommentti kotiinnuttua työmatkalta: Jos aika on eksakti 6.77, niin esim Tv3 462 siirrettiin Lahdesta Heinolaan 1.4.77. Se palautettiin n.6.7.77 Lahteen. Se ei ollut käytössä aikoina 6.5.77-22.5.77 ja 7.7.77-27.10.77. Viistonokkaisista Heinolan vetureista Tve3 462 näyttisi minusta ainoalta vaihtoehdolta. Jos Heinolan vaihtovetureiden vaihdot kiinnostaa jotakuta, niin kysykää ihmeessä. Poimin ne mitä tiedän blogiini.
kuva 18.01.2013 23:10 Eljas Pölhö  
  Jorman kysymykseen: Koska minä en ikinä ole ollut asemassa päättämään kaivosten käytännöistä, niin voin vain kommentoida vaihtoehdoista. Pitkään, jo 1960-luvulta alkaen, ainakin vetokalusto on valmistettu vaihtuvaa raideleveyttä ajatellen. Tyypillisimmät vaihteluvälit olivat 600mm-760mm ja 750mm-1067mm. Joillakin oli laajempi skaala. Koska kaivostasolta toiselle siirtäminen oletettavasti tapahtui paikallisen huoltohallin tai konepajan kautta, niin raideleveys ei silloin ollun kovin merkitsevä, jos tilanteeseen oli jo varauduttu. Vetureiden historiassa on nähty vetureiden vaihtaneen raideleveyttään useamminkin kuin kerran, jos ajatellaan vaikka vetureita Malmön keskustunnelityömaalla, Sveitsin tunnelityömailla, Islannin patotyömailla tai tunnelityömailla Englannin kanaalissa tai Ison-Beltin työmailla. Usein veturit kiersivät joko toimittajan tai erillisten konepajojen kautta työtehtäviensä välillä. Mitä tulee erityisesti Suomen olosuhteisiin, niin toki yleisnimellä Otanmäki löytyy kaivoksia useammastakin pisteestä, ajattele vaikka Vuorokas tai Otanmäki (oli sielläkin eri tasoilla eri raideleveys).
kuva 18.01.2013 20:59 Eljas Pölhö  
  Tapsa näyttää alkaneen harvinaisten vaunujen kuvien julkaisusarjan. Todella hienoa. Olen kiitollinen, vaikken aina pysty sitä joka kuvassa mainitsemaankaan. Itse olin huono (laiska) valokuvaamaan ja tyydyin vain kopsaamaan vaunujen korjaus- ja taaramerkinnät. Näistä saisi varmaan hyvän kokonaistiedoston (kuvat ja tiedostot yhdistettynä), kunhan joku nuori ja näppärä tietokoneihminen kertoo miten.
kuva 16.01.2013 19:55 Eljas Pölhö  
  Veturin valmistaja AGEVE (ruotsalainen valmistaja), valmistusnumero 499/1971. Ollut töissä Otanmäen kaivoksella. Ei ole muistissani kuka on kaunistellut veturin ulkonäköä sen alkuperäisen työn päätyttyä.

AGEVEn luettelon mukaan toimitettu 21.5.1971, agentti Julius Tallberg, ostaja Rautaruukki, Otanmäki, veturin tyyppi DHL-15Tb, moottori Deutz F3L912, moottorin numero 4992234, teho 51hv/2500 kierr/min, raideleveys 900mm, paino 5000kg.
kuva 15.01.2013 17:36 Eljas Pölhö  
  Hyttiin on tehty mielenkiitoisia muutoksia sitten valmistumisen (tehtaan kuva Suomen Veturit 1:ssä). Todella hienoja kuvalisäyksiä sinulta!
kuva 15.01.2013 17:27 Eljas Pölhö  
  Onpas hyvä kuva tästä veturista. Koska Baldwinin kuva oli Haminan ykkösestä, niin tämä taitaa olla selkeästi paras entisestä Haminan kakkosesta näkemistäni. Suomen Veturit 1:ssä julkaistuun tehtaan kuvaan vertaamalla näkee hyvin veturiin vuosien mittaan tehdyt muutokset. Kiitos kuvan julkaisemisesta!!
kuva 15.01.2013 10:24 Eljas Pölhö  
  Tieto, että veturi 8 olisi myyty 1935 esiintyy VR:n 75-vuotishistoriikissa ja Suomen Veturit osa 1:ssä. Se on kuitenkin väärä ja siinä on 10 vuoden virhe. Olen työmatkalla, joten en voi tarkistaa, mutta muistaakseni 75 (tuleva 8) oli tarkoitus myydä Karhula Oy:lle 1925, mutta kauppa peruuntui. Kumpikin veturi varastoitiin Lahteen, josta ne 1926 myytiin A. Ahlström Oy:lle Karhulaan, mutta toinen siirrettiin heti tai piakkoin Varkauteen. Sota-aikana VR vuokrasi toista veturia Varkauden tehtailta ja käytti sitä mm. Pieksämäellä päivystäjänä ja sitten vuokrasi sitä edelleen Vuoksenniska Oy:lle. Ennen palauttamistaan VR korjautti veturin Kuopion konepajallaan. Täydennän tai korjaan, jos muistin jotain väärin.
kuva 13.01.2013 16:42 Eljas Pölhö  
  Nyt blogissani on vaunuluettelot vuosilta 1937, 1957, 1968, 1972 ja 1980. Oikeassa seunassa "Sivut" otsakkeen alta löytyy sivu, jolta listat voi käydä kopsaamassa omalle koneelle. http://poelhoe.blogit.fi/
kuva 13.01.2013 00:57 Eljas Pölhö  
  No mutta nythän tänne on alkanut tupsahdella toinen toistaan harvinaisempien vaunujen kuvia. Vaunuluettelossa 1.1.1972 Sd-vaunuja oli yksi kolmiakselinen (199'803) ja kuusi kaksiakselista. Vaunuluettelon mukaan näiden säiliöt oli varustettu kumivuorauksella.
kuva 12.01.2013 22:42 Eljas Pölhö  
  Jos nämä kytkimet ovat yhtä varmoja ja nopeita säässä kuin säässä, kuin Ruotsin rumimmissa junissa http://www.jarnvag.net/index.php/vagnguide/motorvagnar-i-trafik/x40 niin ainakin tavalliset matkustajat ovat tyytyväisiä.
kuva 12.01.2013 22:05 Eljas Pölhö  
  Heh, aika ja energia ovat kadonneita luonnonvaroja mun ikäiselle gubbelle. Laitan huomenna muutaman vuoden vaunulistat blogiini. Kiva ja ymmärtäväinen virkailija sattui kohdallesi. Minäkin olen saanut paljon extraa rautatieläisiltä ja mielelläni jaan saamaani tietoa eteenpäin.
kuva 12.01.2013 21:08 Eljas Pölhö  
  Nyt tuli hyvä kuva harvinaisesta vaunusta. Vaunuluettelossa 1.1.1972 näitä formaliinin kuljetusvaunuja oli vain kaksi. Keskimääräinen taara 14,3 t eli varmaan se toinenkin oli täysin vastaava tämän kanssa.

En tiedä kuinka tunnettuja nämä vanhat vaunulistat ovat. Jos joku lukijoista haluaa tällaisia, niin voin skannata jonkun 1960- ja 70-luvulta blogiini. Yksi "kiinnostaa" ilmoitus riittää. Esimerkiksi 1.1.1972 on 4-sivuinen ja listat eivät ole vaunukohtaisia, vaan sarjakohtaisia.
kuva 12.01.2013 19:00 Eljas Pölhö  
  Nyt mennään kauas kuvasta, mutta kai se meille nostalgia-ikäisille sallitaan? Ruumisjunanvaunuja en muista koskaan nähneeni. Hevosvetoiset ruumisvaunut eivät herättäneet ihmetystä pikkupoikana, pikemminkin ensimmäiset ruumisautot. Ne taisivat usein olla Volvon 800-sarjaa, sitä samaa perusmallia kuin perinteiset poliisin "Mustat-Maijat". Jollen ihan väärin muista, niin mallimerkinnät olivat PV821 - PV824. Tämä viimeisin oli pitkällä akselivälillä. Sitten tulivat vastaavat taxit, usein 50-luvulla taisi olla PV831 ja sitä vastaava erityisen pitkä runko taisi olla PV834 (eli se ruumisautoksi sopiva malli).
kuva 12.01.2013 18:03 Eljas Pölhö  
  Vaunuluettelossa 31.12.1937 ruumisvaunuja sarjaa Gi oli vielä kolme kappaletta. Vaunujen oma paino oli keskimäärin 6,73 t, suurin sallittu kuorman ja oman painon suhde 1,5 ja keskimääräinen suurin sallittu kuorma 10,00 t.
kuva 12.01.2013 17:29 Eljas Pölhö  
  Sol-vaunuja oli 2-, 3- ja 4-akselisia. Vaunuluettelossa 1.1.1972 niitä oli 18 3-akselista (15'436-453), seitsemän 2-akselista (15'454-460) ja neljä 4-akselista (15'470-473).
kuva 12.01.2013 17:21 Eljas Pölhö  
  Lisäsin blogiini vielä Koneosastolle ja rautatierakennuksille hankitut Sisu-ratakuorma-autot. Jos havaitsette epäilyttäviä numeroita, niin huomauttakaa ihmeessä niistä. Oman tekstin oikolukeminen on niin toivotonta ja enimmäkseen naputtelen näitä öiseen aikaan, jos ei nukuta.
kuva 12.01.2013 15:30 Eljas Pölhö  
  Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatie ja muut erilliset rautatiet olivat Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallituksen alaisia vuoteen 1877 asti. Tuona vuonna perustettiin Rautatiehallitus. Joku Helsingin seudulla asuva voisi ehtiessään käydä Tilastokeskuksen kirjastossa lukaisemassa vuosien 1877 ja 1878 rautatietilastoista mitä tästä vaunusta löytyy. Kaikki rautatietilastot ovat sen lukusalissa, joten niitä ei tarvitse haetuttaa kellarista.
kuva 12.01.2013 14:41 Eljas Pölhö  
  Lisäsin blogiini luettelon rataosastolle 1950-luvulla valmistuneista Sisu-ratakuorma-autoista alkuperäisine sijoituspaikkoineen ratajaksojen tarkkuudella. Lisään sivuja pikkuhiljaa.
kuva 12.01.2013 00:30 Eljas Pölhö  
  Minä olen kuullut saman väitteen tai tiedon vuosikymmeniä sitten, sanotaan vaikka 1960-luvulla. Mitään faktaa puolesta tai vastaan minulla ei ole. Kuitenkaan silloin, kun tämän väitteen/tiedon kuulin, se ei aiheuttanut mitään epäuskottavuus-mielijohdetta.
kuva 11.01.2013 23:49 Eljas Pölhö  
  Hienoa saada kuva harvinaisesta vaunusarjasta. Vaunuluettelossa 1.1.72 näitä oli 12 kpl, numerot 15'988-999 (keskimääräinen taara 14,6t, joten kuvan vaunu on sarjan painavammasta päästä).
kuva 11.01.2013 23:38 Eljas Pölhö  
  Fantastisen upea kuvalisäys!! Kiitos Jarno! Ensimmäinen kerta kun näen Haminan Baldwinista kuvan Varkaudessa. Veturin yksilöiminen voi olla vaikeaa ilman näkyvää numeroa tai myöhäistä kuvausvuotta. Veturi 7 romutettiin vuonna 1966 ja veturi 8 vuonna 1962.
kuva 11.01.2013 23:22 Eljas Pölhö  
  Lisäsin blogiini luettelon jäähöylistä. Pakko myöntää, että luettelomuotoon puettuna tyhjiä paikkoja jäi luvattoman paljon, mutta ehkä tämäkin on parempi kuin ei mitään. Jäähöylät vain eivät sattuneet olemaan kiinnostukseni kohteena 70-luvulla. Blogissa katso: Sivut - Tietoja - Jäähöylä http://poelhoe.blogit.fi (ei kai se ole väärin tai ärsyttävää, että näin mainostan sivujani?)
kuva 11.01.2013 19:46 Eljas Pölhö  
  Eikös tämä ollut alkujaan Hänen Keisarillisen Majesteettinsa [Suomen ensimmäisen] Rautatiehallituksen käytössä? (Tämä ei ollut kiveen kirjoitettu fakta, vaan oma joskus muinoin tehty tulkinta)
kuva 11.01.2013 18:34 Eljas Pölhö  
  Kuten Juhani toteaa (veikkaa?), niin värimaailmaa seuratessa voi aina asettaa rinnakkain dokumentit koneosaston johtajien nimityksistä vs uusia värejä ja merkintöjä koskevista määräyksistä. Kertoisiko dokumenttien välisen väliajan pituus tehokkuudesta vai jostain muusta ominaisuudesta?
kuva 11.01.2013 01:22 Eljas Pölhö  
  Nyt kun olen muistiinpanojeni luona, niin lisättäköön vielä, että veturi oli Tampellan tyyppiä Oa, tilattu 21.10.1915 ja toimitettu 10.3.1916. Tilaaja oli Hj. Linder ja toimituspaikka Lohja. Se osoittautui Lohjan sähkörautatielle liian painavaksi ja myytiin vuodenvaihteessa 1916/17 Harvialan metsärautatielle, om. Rosenlew & Co, ja siellä se oli radan toinen veturi. Harvialassa veturin ajot loppuivat vuonna 1955. Tampereen Sorsapuistoon veturi siirrettiin vuonna 1957. Veturin raideleveys on 750mm, eli Minkiö on sille oikea museorautatie.
kuva 11.01.2013 01:05 Eljas Pölhö  
  Kuvasta näkyy huonosti vaunun 22560 taara. 1960-luvun lopulla se oli 40,9t. Vaunujen 22501-558 vaihteluväli oli 30,0-36,3t (45 yksilöä tarkastettu silloin).
kuva 11.01.2013 00:58 Eljas Pölhö  
  Nyt kotona ja pikatarkastus toi esiin, että Etv-Rto 4 oli entiseltä tunnukseltaan XHr 061'005 ja 1960-luvun alussa sen sijainti oli 7. rtj (Oulu). Olisikohan joihinkin jälkikäteen asennettu hytti eli "sääsuoja".
kuva 09.01.2013 19:09 Eljas Pölhö  
  Siurossa oli raideristeys. Kaavio antaa viitteitä siihen, miksi Siurossa oli oma vaihtoveturi jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Tampereen päässä Kuloveden rannalla oleva raideviuhka oli kai puutavaraa varten (en siis tiedä varmasti). Mutta mitä tarvetta varten sillan Porin puolella oli pari sivuraidetta?
<<   >>