3399-136172 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 04.09.2010 20:40 Eljas Pölhö  
  Turun Vv13-veturit olivat tietysti 1775 ja 1776. On se ihme miten kauan kestää havaita omat näppäilyvirheet :(
kuva 04.09.2010 20:07 Eljas Pölhö  
  Kuvelammella (Km 449+490) oli 60-luvun jälkipuolella muistivihkon mukaan yksi pitkä pääradan suuntainen sivuraide sen pohjoispuolella ja siitä seisakerakennuksen kohdalla luoteeseen erkaneva haararaide. Sivuraiteen liityntävaihde oli sen omaa pituutta ajatellen n. 3/4 matkan päässä Varkauden puoleisesta päätepuskurista ja Varkaudesta tullen raiteelle pääsi vain peruuttamalla. Sivuraiteella oli siis toinen päätepuskuri sen Syrjän puoleisessa päässä. Mutta miltä siellä näytti? Eipä ole paljoa muistikuvia tallella. Oliko Kuvelammella ehkä sepelimurskaamo tai sepelin lastauspaikka? Haararaide jatkui kai ihan rantaan saakka ja on voinut joskus olla esim. tukkien lasku- tai nostopaikka ja sikäli saanut nimikkeen satamaraide. Raide ei siis johtanut Kuvelampi-nimisen lammen vaan Sääksjärven rannalle. Jos se oli tämä sepelinlastauspaikka, niin 20v myöhemmin kävin siellä autolla+jalkaisin ja silloin oli kaikki raiteet jo purettu, mutta niiden kulku oli kyllä aistittavissa raidekaavioon vertailemalla.
kuva 04.09.2010 19:51 Eljas Pölhö  
  Minun tarkkailukauteni oli vähän aikaisemmin. Muistiinpanojen mukaan 60-luvun jälkipuoliskolla Turussa oli kaksi Vv13 (1785 ja 1786). Toinen oli aina kerrallaan Naantalissa ja toinen löytyi joko Turun tallilta tai sitten jostain lännempää alueelta, joka jäi minullekin aika vieraaksi. Kuvan osoittamalla ratapihalla sellainen oli todella suuri harvinaisuus minullekin.
kuva 04.09.2010 00:42 Eljas Pölhö  
  Muutamia vuosia aikaisemmin Vv13 oli vielä aika varmasti Turussa havaittavissa ja 60-luvun alussa siellä oli niitä 4-5 kerrallaan. Nyt en jaksa muistaa varmaksi, mutta aikoinaan Turun kappaletavara-asemalla oli Kisko-Kalle ja sitten se vaihdettiin johonkin tehokkaampaan joskus 67-68 tienoilla. Olisikohan se ollut Vv13? Siellä se ainakin olisi ollut piilossa asemalta ja varikolta. Uudessakaupungissa ja Kupittaalla oli Tve-Lko (Tve1), mutta mikä oli Naantalissa Z65 seurana on kanssa jäänyt unholaan. Naantali taisi menettää vaihtoveturinsa viimeistään silloin, kun junalauttaliikenne loppui. Jos muistelut meni ihan pieleen, niin korjaan kun huomanna matkustan taas kotiin ja pääsen muistiinpanoihini käsiksi.
kuva 03.09.2010 21:47 Eljas Pölhö  
  Tämä on lumiaura numero 402, jonka Henschel 1941 muutosrakensi MÁV'in veturisarjan 203 tenderistä. Entisestä vesisäiliöstä tehtiin miehistötila, siksi siinä on ikkunat.
kuva 01.09.2010 12:08 Eljas Pölhö  
  Heh, olet ainakin osittain oikeassa. Ensimmäisenä huomaan, että olen kirjoittanut veturin painon ja vetovoiman väärinpäin. Sitten vertaan jotakuinkin vastaavan (mutta painavamman) 1938-mallisen 26hv:n O&K MD2b-veturin vetovoimatietoja, ja se on esitteen mukaan pyöränkehällä 1550kg ja vetokoukussa 1505kg tehoperusteisesti tai 1200kg/1155kg (Zugkraft aus Reibungsgewicht bei 1:3,75). Kuvasin kyllä laatankin, joten pitää yrittää löytää se kuva kotona käydessä.
kuva 01.09.2010 11:31 Eljas Pölhö  
  KDs1 tekstiä ja kuvia Norjassa esim. https://vaunut.org/kuva/52227 ja https://vaunut.org/kuva/8539
kuva 31.08.2010 22:27 Eljas Pölhö  
  Tehtaiden sijainnit kartalla https://vaunut.org/kuva/65064
kuva 30.08.2010 18:51 Eljas Pölhö  
  On Koskenkorvalla ollut rataa ja vetureita. Pekka Viitamäen ottama kuva oli Resiinassa 4-91. Jos oikein toivotaan, voisi ehkä saada tänne? Kurikan tiilitehtaalla oli kanssa pitkä savirata, ketjukaivuri ja sähköistetty kuivaamorataverkosto. En kyllä osaa sanoa on merkitsemäsi lampi entinen savimonttu vai ei. Olisi aika iso sen kokoiselle tehtaalle kuin siellä oli. Silloin kun minä kävin siellä, niin savirata meni kylänraitin alitse kohti ITÄÄ. Itse tiilitehdas oli kylänraitin LÄNSIpuolella ihan tien vieressä. Pitää kaivaa vanha kartta esiin, niin osaan ehkä paikantaa paremmin. Nyt siellä on niin paljon enemmän taloja ja katuja kuin 40v sitten.
Kuvasarja:
"Kaatopaikkatavaraa"
 
 30.08.2010 01:22 Eljas Pölhö  
  Eiköhän se, jonka hallussa ovat alkuperäiset diapositiivit tai negatiivit, ole aika vahvoilla levitysoikeuden suhteen.
kuva 29.08.2010 23:33 Eljas Pölhö  
  Ei H771 ole mielestäny yhtään mahdoton. Vakiveturiin vain on tullut jotain fiksattavaa Pm päässä ja tilalle laitettu 1013, joka voi samana päivänä ajaa H772-H771. H16 sitä vastoin alkaisi jo hipoa epäuskottavuuden rajoja. Hyvinkää ei 1967 enää korjannut höyryvetureita. 1013 oli Kuopion konepajalla 16.6.66-7.9.66 (L1) ja seuraavan kerran 2.3.70-26.8.70 (L4), kattilan S 29.8.70. Sen jälkeen se oli varalla ja Pieksämäen tallin lämmityksessä talven 70-71. Ohenmäkeen se lähetettiin 30.8.71. Sen viimeinen kattila oli 5501 ja siinä oli veturin Tr1 1069 tenderi kesällä 1967.
kuva 29.08.2010 19:12 Eljas Pölhö  
  Aika harvinaista nähdä 1013 Kouvolassa ja H771:ssä. Selasin omat ja Tapani Kilpisen havainnot kesältä 1967 ja H771/H772 on poikkeuksetta nähty veturinaan 1020 tai 1021. Ainoa havainto 1013:sta Pieksämäen eteläpuolella on TK1075A:ssa (TK1075 oli Hr13, mutta Joensuun vaunut tulivat jostain syystä omana ryhmänään) ja jatkoivat Hr1 1016 vetämällä TK1081:llä Pieksämäeltä Joensuuhun (Pm 1.7.1967). Hr1 1013 kulki paljon tyypillisemmin junaparissa H96-H95 Pm-Hpk-Pm (minulle jopa kyllästymiseen asti aina sattui sama veturi - 1013; kyllä silloin vielä osasi olla kranttu).
kuva 29.08.2010 18:20 Eljas Pölhö  
  Näitä sähköratoja on ollut ainakin seuraavia: Kolmivaihevirtaa 220V-380V sekä tasavirtaa 110V, 220V ja 440V.
kuva 28.08.2010 23:54 Eljas Pölhö  
  Oman tapahtumakalenterini mukaan Tv1 943:lle olisi pidetty puhe Ylivieskassa 1.8.2010. Pidettiinkö se? Oliko siellä ketään harrastajaa silloin? Onko puheen tekstiä missään? Tuleeko se ehkä Resiinaan?
kuva 28.08.2010 00:16 Eljas Pölhö  
  Tämä logo istuu hyvin porkkanan keulaan. Nykyistä en siihen kyllä osaa kaivata, mutta aikansa kutakin. Numeroa olisin monasti kaivannut tuohon lamppujen väliin, niin olisi ollut helpompi tunnistaa yksilö.
kuva 24.08.2010 20:46 Eljas Pölhö  
  Nythän voisi samalla yrittää selvittää, milloin dieselveto loppui Riihimäen ja Keravan ruuhkapaikuista lopullisesti. Tähänastisten tietojen ja kuvien valossa näyttäisi sekakäyttö (joko diesel tai sähkö) ajoittuvan ainakin kaudelle maaliskuu-syyskuun loppu 1974. Löytyykö havaintoja näiden raja-arvojen ulkopuolelta, eli sähköä ennen maaliskuun loppua tai dieseliä lokakuussa tai myöhemmin? Edelliseen tekstiini sen verran, että Sr1 3001 taisi jatkaa pohjoiseen (Toijalaan?) junan numerosta arvellen.
kuva 24.08.2010 17:51 Eljas Pölhö  
  Ruuhkapaikkujen sähkövedolle siirtyminen taisi mennä vähän pikkuhiljaa, ei kertarysäyksellä. Äkkiseltään vanhin H9422 sähköhavainto minulla taitaa olla 9.4.1974 (Sr1 3002), mutta sen jälkeen on kyllä dieselhavaintojakin. H9418 oli samana päivänä Sr12 2707+2708 ja H9216 oli Sr12 2711+2746. 26.4.1974 H9449 oli 2705+27xx, H9307 oli 2704+27xx (taaempi tuppaa jäämään pois vastaantulevasta junasta kytäten), mutta H9455 oli Sr1 300x.

30.5.1974 H9443 oli Sr1 3001 ja H9449 oli Sr1 3002, kun taas H9455 oli Sr12 2708+2712. Sr1 3002 palasi pääkaupunkiseudulle junassa T1268. Samana päivänä Sr1 3001 palasi Riihimäeltä junassa T1239, Sr1 3003 havaittiin junassa T1237, Sr1 3004 junissa P41 ja T3014. Sr1 3006 meni junissa T3634 ja P51.
kuva 24.08.2010 03:16 Eljas Pölhö  
  Kas, täällähän oli oikein aikataulukirjan sivu Avs 4:stä ja vielä samalta juhannukselta. Enpä osannut etsiä. Siitä näkeekin hyvin, että Tornion pohjoispuolen keveillä kiskoilla liikennöitiin keveillä vetureilla.
kuva 21.08.2010 20:13 Eljas Pölhö  
  Mulla on Johanneksen tekstien kanssa samanlaisia vaikeuksia kuin skåånelaisten kanssa duunikaupungissa. Nyt en tiedä pitäiskö kommentoida vai ei. Nimin. Etelä-savolainen.
kuva 21.08.2010 19:33 Eljas Pölhö  
  Aikoinaan opiskellessani Turussa 60-70-lukujen taitteessa minulla oli monta "tärkeää" keskustelua oikeusneuvosmies Eero Einiön kanssa asiasta kuinka yksityisrautateiden nimet pitäisi merkitä. Eero taisi kannattaa oikeuslaitoksen ja rekisteröintiviranomaisen käyttämää nimeä ja minä taisin kannattaa kaluston kylkiin merkittyjä nimiä (oli ne sitten oikein tai väärin). Ei me päästy mihinkään lopputulokseen, ja vaikka olisi päästy, niin ei sillä tietenkään olisi ollut enää mitään merkitystä. Meni illat kuitenkin hauskasti kun kilvan keksittiin perusteluita. Minun argumentointiani haittasi yhtiöiden epäjohdonmukaisen nimien kirjoittelu. Timon esittämään kysymykseen nähden suurimmaksi puutteeksi jäi kaikkien nimiversioiden kirjoittamattajättäminen (oli niitä ainakin neljä, taisi alkaa Suolahti-sanallakin tai sen jollain muotoa), vaikka tarjolla oli ainakin Hamburger Börsin servetit ;) .
kuva 20.08.2010 12:41 Eljas Pölhö  
  Ollin linkkeihin viitaten voi todeta, että nykyisin on kiva kun voi piirrellä raidekaavioita työpöydän ääressä katsellen ilma-, kopteri- ja satelliittikuvia. Näin vanhana kun ei enää oikein jaksa tallustella ratojen varsilla niin kuin ennen ja ratapihoille ei enää taida olla oikein asiaakaan, niin uutta palvelua osaa arvostaa todella paljon.
kuva 20.08.2010 09:50 Eljas Pölhö  
  Pekka: Tässä ketjussa on lisää https://vaunut.org/kuva/63942 Varaus henkilöjunalle voimassaolevien sääntöjen mukaan (niin kuin ne Ruotsissa on kirjattu) tehtiin toukokuussa. Ruotsalaisen käyttösäännön mukaan liikenne normaaliraiteisella hoidetaan ruotsalaisten sääntöjen mukaan ja leveäraiteisella suomalaisten sääntöjen mukaan myös naapurimaan puolella. Ruotsalainen junahenkilökunta on yhteydessä vain Haaparannan junasuorittajan kanssa ja suomalainen junahenkilökunta Oulun liikenneohjauksen kanssa. Haaparanta ja Oulu keskenään varaavat sillan tarpeen mukaan. Kirjallisten sääntöjen mukaan ei pitänyt olla esteitä, kunhan ruotsalaisten juna ei hyppää leveille raiteille kesken matkan.
kuva 19.08.2010 19:14 Eljas Pölhö  
  Tästä veturisarjasta ilmestyi viime vuonna mielenkiintoinen venäjänkielinen suppea historiikki, missä kuvatekstit ovat myös englanniksi (+1s yhteenveto). Julkaisun mukaan kuvan veturi on valmistunut 1966. Elokuussa 2009 näitä oli jäljellä 27 kaksoisveturia ja 3 yhden yksikön "puolikasta". Julkaisusarjassa on myös muita venäläisiä dieselveturityyppejä. Rautatiemuseon nettikirjakaupassa ei tätä näkynyt, niin laitan linkin Stenvallin kirjakaupan sivulle, missä on julkaisun kuva ja perustiedot. http://www.stenvalls.com/shop/?artnr=978-5-98907-003-9
kuva 19.08.2010 13:46 Eljas Pölhö  
  Junaa H703 Kv-Luumäki ja paluu J7234 ajettiin Pr2 1800:lla talvella 1958.
kuva 18.08.2010 13:24 Eljas Pölhö  
  Valkoiset joukot löysivät 1918 Inon veturitallista kaksi tankkiveturia, joista tämä oli toinen. Veturia oli käytetty Inon linnoituksella. Sodan päätyttyä sitä käytettiin Sotasaaliskeskusosaston hallinnassa Inon linnoituksen ja aseman välissä, kunnes syksyllä 1919 se korjattiin Viipurin konepajalla ja myytiin Pietarsaaren Selluloosatehtaalle. Sieltä VR osti sen vuonna 1945. Veturi on Borsigin valmistetta ja valmistunut 1910. Veturin alkuperäinen ostaja on pietarilainen välittäjä E. Tillmanns & Co ja toimituspäivä on 22.12.1910.
kuva 16.08.2010 18:20 Eljas Pölhö  
  Laitoin nyt blogiini sen mitä löysin Varkaus-Viinijärvi rakennustyömaasta, vaikka juuri tästä raiteesta ei ollut mitään. Etsintä jatkuu... Blogissa se on kohdassa Sivut -> Varkaus-Viinijärvi rrs
kuva 16.08.2010 13:00 Eljas Pölhö  
  Honkasen Pekan ja Jukka Nurmisen papruista löytyi Kv-Imr välin tietoja tammi-toukokuulta 1960. Junaparit H5 -> P2 ja P1-> H6 vedettiin jo silloin Hr1:llä. P11 -> P12 meni Hv3:lla ja H701 Hv2/3:lla. Kesällä 1960 P11 kulki edelleen Hv3:lla, 28 aks (Kv itäpuolella) ja samoin P12 (24 aks). Nopein ajo Taavetti-Kouvola noilta ajoilta oli 36min 48s. Matkaa oli 47,05km eli keskinopeus 76,7km/h, vaikka Kaipiaisissa oli hiljennys 35km/h 360m matkalla. Nopein kilometri 33s = 109,1km/h (tolpat 217->216) ja tolppien 202 ja 196 välillä jokainen kilometri meni yli 100km/h vauhdilla. Veturi oli Hv3 996 ja lastia 24aks eli 218/242t. Laitoin viime viikolla blogiini vanhoja aikatauluja Lappeenrannan seuduilta.
kuva 15.08.2010 18:16 Eljas Pölhö  
  Pienenä kuriositeettinä voisin vielä lisätä, että rautatieharrastajaystäväni Martin Hillebard on joskus 60-luvulla antanut tälle sähkövaunutyypille osuvan tyyppinimen: "Pystyyn nostettu heteka".
kuva 15.08.2010 18:00 Eljas Pölhö  
  Kyllä, juuri niin. Ulkokuivaamo on täynnä reilusti piikkivaunun levyisiä fakkeja, joihin piikkivaunu purkaa märät tiilet ja poimii toisesta fakista kuivat polttamiseen valmiit tiilet. Fakit olivat tietysti kiskotettuja nekin, suorassa kulmassa verrattuna "päärataan". Tarkkaavainen katsoja havaitsee, että piikkivaunussa tiilet ovat kahden laudan päällä. Laudat solahtavat fakkiin kuin uuninpelti uuniin. Asiaa helpottaa, että piikkivaunun piikit eivät ole kiinteät, vaan niillä on pieni liikerata ylä- ja ala-asentoon.
kuva 15.08.2010 00:31 Eljas Pölhö  
  Joskus 80-luvulla kävelin TAE:n kanssa koko raiteen vaihteelle saakka. Purettu vaihde oli vähän kilometritolpan 492 pohjoispuolella. Soranottoalue oli jo melko maatunut eikä ollut kovin hääppöinen kooltaan. Siten raide on varmaan ollut varsin satunnaisessa käytössä. Myöskään Joutsenlampi ei näyttänyt tyypilliseltä uittoreitin päätepisteeltä, joten myös tukkien käsittely raiteen päässä on varmaan ollut tilapäistä tai ehkä vain toteutumaton suunnitelma. Mikään vaihteella ei viitannut mihinkään muuhun kuin aivan tavalliseen linjavaihteeseen. Jos tässä on joskus ollut kapearaiteinen, niin sitten se on ollut tilapäinen rakennusaikainen rata, jolla ei ikinä ole ollut liittymää leveäraiteiseen. Kunhan keksin mihin olen tällä kertaa piilottanut radanrakennus-kansioni, niin varmistan kapearaiteisen olemassaolon. Tiedot rakennusaikaisten kapearaiteisten sijaintipaikoista löytyvät Rautatiehallituksen vuosikertomuksista rakennusvuosilta, jotain 1934-1940. Ihan totta, silloin vielä julkaistiin tällaisia historiallisesti arvokkaita tietoja.
kuva 14.08.2010 02:48 Eljas Pölhö  
  On muuttunut rajusti. 70-luvulla oli etenkin toukokuussa helppo seurata ratalinjojen muutoksia, purettuja soraraiteita yms. sekä kuvata junia ratojen varsilla verrattuna nykytilaan. Perinteisestä paljaaksi kalutusta maalaismaisemasta on siirrytty pöheikkövaltaiseen olotilaan.
kuva 14.08.2010 01:41 Eljas Pölhö  
  Hienoa, löytyi joku toinenkin nostalgia-ikäinen, joka noteeraa merkkipäiviä.
kuva 10.08.2010 22:21 Eljas Pölhö  
  Ennen rantaradalle tuloaan Hr11:t ajoivat Hki-Tpe-Pori, Tpe-Seinäjoki, Haapamäki-Pieksämäki ja Hki-Kouvola-Kuopio. Viimeksi mainittu tosin vain juhlapyhien ylipitkissä kiitojunissa. Ainakaan toistaiseksi ei ole havaintoa Kouvolasta itään.
kuva 10.08.2010 15:00 Eljas Pölhö  
  Pasilan Pekat ajoivat Tpe-Pm ja Pm-Tpe junissa P/H95 ja H/P96, veturin kääntö Haapamäellä. Pieksämäen Pekat taasen ajoivat H/P96 Pm-Hpk ja paluu P/H95 Hpk-Pm. Silloin P95 Tpe-Hpk ja P96 Hpk-Tpe olivat Hr12-vetoisia ja jos muistan oikein, niin P95 veturi jatkoi postijunassa (H511?) Seinäjoelle ja P96 veturi tuli postijunassa Seinäjoelta (H512?). P81/P82 Kv-Pm-Kv ja H771/772 olivat Hv3:lla toukokuun lopulle 1960, mutta siihen muisti tyssää. Muihin tarvitsen jotain muistia vahvempaa, joten lisää myöhemmin.
kuva 10.08.2010 11:30 Eljas Pölhö  
  Hv-pariveto ei ollut mitään tavatonta harvinaisuutta, joskaan en oikein jaksa uskoa, että se olisi ollut päivittäistä toimintaa. Koetan tarkistaa P1/P2-tilannetta kun seuraavan kerran käyn kotona. Samalla voin katsoa Jukan listaamia akselimääriä. Mikäli P1/P2 menivät Hr1:llä olisi se ollut Pasilan kone ja matka toiseen suuntaan olisi tapahtunut junilla H6 ja H5. Ei se tietysti mahdotonta ole, koska Pasilan Pekoilla ajettiin myös Päijänteen ympäri kumpaankin suuntaan (Hki-Kv-Pm-Hpk-Tpe-Hki ja Hki-Tpe-Hpk-Pm-Kv-Hki). 3-4 P1:n vaunuista jatkoi Kouvolasta Pieksämäelle, joten Kouvolasta itään jäi jäljelle 4-5 puuvaunua ja muistaakseni 4 venäläistä, eli junapaino 140-180t+200t = 340-380t, mikä oli kyllä Hv3:n suorituskyvylle mahdollista ja olisi mahdollista vielä lisätä muutama puuvaunu.
kuva 09.08.2010 23:55 Eljas Pölhö  
  On tainnut MP705:llä ja vastaavalla paluujunalla ollut koko joukko eri veturisarjoja vetäjänään eri vuosina ja ehkä eri vuodenaikoina. Minulla on havaintoja siinä sarjoista Hv2, Hv3, Hr1, Tr1, Dm4 ja Hr13. Samaa mieltä Petrin kanssa, että siinä kulki puuvaunusto, eli CEi+EFi+1-4Ei. Vuonna 1959 kaikissa, missä ei ollut junatyyppinä M, oli pääsääntöisesti Hv2 tai Hv3 (paitsi em venäläisten vaunujen vedossa). Hr1 tuli kuviin mukaan vasta 60-luvulla, aluksi juniin P1 ja P2 sekä H5 ja H6. 60-luvun alkupuolella P9 (venäläiset vaunut Kv-Vna) oli rulla-Ristojen kierrossa ja P10 (Vna-Kv) on havaittu Hr1:llä ja Rulla-Ristolla. P11/P12 Kv-Imr-Kv oli ainakin vuoden pidempään Hv3-vedolla kuin P1/P2 ja Jukka Nurminen kellotti Hv3:lle nopeuksia 105-110km/h Kouvolan itäpuolella vuonna 1960.
kuva 09.08.2010 21:17 Eljas Pölhö  
  Cotonou, Benin?
kuva 09.08.2010 10:35 Eljas Pölhö  
  Kappas vaan, sitä ei ole kelpuutettu linkkeihin. Se on http://poelhoe.blogit.fi/ Googlaamalla löytyy nimellä Eljaksen junasivut
kuva 08.08.2010 13:06 Eljas Pölhö  
  Ensimmäinen Dm9 havainto on P11 1.2.1966 ja P12 2.2.1966. Sen jälkeen ei aikataulukauden loppuun mennessä ole yhtään Dm9 havaintoa, vaan joka kerta Sr12. Esimerkiksi maaliskuussa 1966 MP11 ja MP12 on kumpikin nähty 14 kertaa. Tämä on se talvi ja kevät, jolloin porkkanakalustolla oli melkoisia ongelmia. Ilmeisesti suunnitelmat niiden käytön lisäämisestä eivät toteutuneet, kun eivät selvinneet edes aiemmista junistaan. Luultavasti Dm9 tulivat juniin MP11/MP12 suunnilleen 22.5.1966 alkaneen aikataulukauden alusta.
kuva 07.08.2010 22:13 Eljas Pölhö  
  Junien P11/P12 kohdalla lopullinen muutos Hr1 -> Hr13 (Dr13) tapahtui heinäkuun puolivälissä 1964. Muutos Hr13 -> Sv12 tapahtui tokokuun lopulla 1965. Muutos Sv12 -> Sr12 tapahtui kesäkuun lopulla 1965. Muutos Sr12 -> Dm9 on vielä haarukoimatta (toukokuu 1966...toukokuu 1967 välillä se on). Muutos Dm9 -> Sr12 (Dv12) tapahtui 1.12.1967.
kuva 07.08.2010 16:45 Eljas Pölhö  
  Paluumatkalla junan ainoat toteutuneet pysähdykset olivat Tuhkakangas, Hinnus ja Simola.
kuva 07.08.2010 16:43 Eljas Pölhö  
  Ehkei Kesämäellä ja Jukassa ollut kyytiin pyrkiviä tai poistuvia matkustajia. Tuolloin suurin osa paikallisjunien seisakepysähdyksistä oli vain tarpeen vaatiessa. Joskus madeltiin pitkiäkin matkoja, kun ei ollut pysähdyksiä, mutta niille oli kuitenkin varattu aikaa aikataulussa.
kuva 07.08.2010 00:05 Eljas Pölhö  
  Heh heh, mites tossa nokalla on vain neljä numeroa? Eikös viisaat jo päättäneet, että numeron on oltava oleellisesti pidempi? Onko siinä nyt joku ongelma? Ja Mikko vielä ehti kysymään jotain historiallista jäännettä. Eikö sekin ole jo menneen talven lumia?
kuva 06.08.2010 10:50 Eljas Pölhö  
  Juu, oikeanpuolimmaiset ovat aikataulunmukainen/todellinen pysähdys sekunneissa. En enää muista miten matkustajien kanssa oli, mutta ei junassa ainakaan tungosta ollut.
kuva 05.08.2010 21:13 Eljas Pölhö  
  Ikkunajako ja penkkijako ei näytä toimivan keskenään. Ruotsin SJ:n 1lk:ssa vuorottelevat peräkkäin olevat ja vastakkain olevat istuimet niin, että selät vastakkain olevien istuimien väliin jää ruhtinaallisesti tilaa matkatavaroille. Kun Ruotsissa joutuu maksamaan 1.lk:n lipusta 435km:n matkalle ruhtinaalliset 20€, niin vaatimustaso on tietysti kovempi kuin Suomessa.
kuva 01.08.2010 14:37 Eljas Pölhö  
  Ruotsalaisten julkisen selityksen mukaan: " Vi anmälde att vi var klara för bropassage enligt det ”svenska regelverket”. Tågklareraren i Haparanda ringde till Uleåborg. Då hade ”Sven Dufva” från fänrik Stål sägner återuppstått efter 200 år." Suomennettuna museojunan henkilökunta ei ollut yhteydessä Ouluun, vaan Haaparannan junasuorittajaan, joka oli yhteydessä Ouluun. Eli siis täysin oikea nokkimisjärjestys.
kuva 22.07.2010 17:05 Eljas Pölhö  
  Minussa näissä istutaan yhtä ahtaasti kuin lentokoneen tavallisessa luokassa. Liekö osaston mataluudesta johtuvaa harhaa, mutta osasto tuntui normaalia kapeammalta ja aivan varmasti ahtain 1. luokan osasto, missä olen matkannut Ruotsissa. Tosin vain kahdesti. Koska en nauttinut matkustuskokemuksesta, niin olen välttänyt näitä junia. Kuten Jouni tuossa yllä sanoo, niin ikkunapaikka on ahdistava lasin kaartuessa heti pään päälle. Istuimista ei jäänyt mitään mielikuvaa, joten olivat varmaan ihan okei. Vastakkain istuvien polvet ovat lähempänä kuin muissa ekan luokan vaunuissa. Ehkä jotain vastaavaa kuin Sm1-2, jos niiden istuimien väliin tökättäisiin samanlainen pöytä.
kuva 21.07.2010 18:31 Eljas Pölhö  
  Ahdas se on sisältä. Tässä sisäkuva https://vaunut.org/kuva/59333
kuva 12.07.2010 07:04 Eljas Pölhö  
  Kun Bodenista lähetään henkilöjuna Tornioon, niin se on JUNA. Kutsutaan sitä sitten miksi tahansa uudessa suomalaisessa rautatiesanastossa. Vielä 1960-luvulla Helsingistä pääsi makuuvaunulla Haaparantaam päivittäin. Sen päälle oli paikallisjunia kummallakin raideleveydellä. Nyt yksi henkilöjuna vuodessa on liian vaikea asia hoidettavaksi. On kyllä laadittu vaikeat säännöt. Ainakin ylittäneet laatijoidensa ymmärryksen. Pitäisi varmaan palata rautatieliikenteen juurille. Englannissa 1820-luvulla höyryveturin edessä juoksi mies heiluttaen lippua ja siten varaten vapaan kulkutien. Olisi varmasti toiminut myös Haaparannan ja Tornion välillä, jos kerran Oulun kauko-ohjaus ei tiennyt onko linja rajalta asemalle vapaa. Sama toisinpäin rajalle saakka. Siitä eteenpäin Haaparannan henkilökunta kyllä tietäisi onko vastaantulevia junia. Jos lippua heiluttava juoksumies tuntuu vanhanaikaiselta, niin siitä voisi sitten jatkaa sääntöjen kehittelyä niin, että junat kuitenkin saavat kulkea.
kuva 11.07.2010 14:41 Eljas Pölhö  
  Topi: päättelyssäsi on se virhe, että eivät nuo ole Ruotsalaisia sääntöjä ja ruotsalaisen käsityksen mukaan normaaliraiteisella on liikennöity ruotsalaisten sääntöjen mukaan ja leveäraiteisella suomalaisten sääntöjen mukaan. Jos päättelyssäsi ei ole virhettä, niin silloin suomalaiset ovat laajentaneet valtaansa kertomatta ruotsalaisille. Sekin voi olla kyllä ihan mahdollista, koska suomalaiset ovat jo nyt asettaneet esteen kahden EU-maan väliselle kansainväliselle henkilöliikenteelle, mitä ei olisi saanut tehdä. Jos tällaiset sääntörikkomukset olisivat tahattomia, niin joka toinen kerta pitäisi tulla vahinko kansalaisten iloksi. Samanlaista kiusantekoa tämä on kuin mitä aiemmin kohdistettiin käytettyjen autojen maahantuontiin.
kuva 10.07.2010 02:59 Eljas Pölhö  
  Jarkon linkin https://vaunut.org/kuva/13370 perusteella Tornion toistaiseksi viimeisin höyryhavainto on 9.9.1989 eli neljä vuotta myöhemmin kuin uumoilin ylempänä viestiketjussa. Onko näin vai löytyykö vielä myöhempiä havaintoja? Olisiko tuo juhlatilaisuus onnistunut nykyisillä turvallisilla, mutta laittomilla, säännöillä?
<<   >>