126-1182 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 30.09.2008 16:51 Eljas Pölhö  
  Ra 846 alkuperäinen nimitys EI ollut Rapid 1. Vain kuuden viimeisen veturin alkuperäismaalaukseen kuului teksti "Rapid" ja numero 5-10. Ensimmäiset neljä saivat Rapid numeron ja maalaustyylin vasta jälkeenpäin. Kuvan veturi on siinä maalausversiossa, mikä oli alkuperäinen neljälle ensimmäiselle veturille. Ra 846 oli tässä asusssa vielä 3.6.1963. (Käyttäjä muokannut 30.09.2008 16:55)
kuva 29.09.2008 14:29 Eljas Pölhö  
  Vilkaisin aikanaan vain helmikuun kulkutiedot ja mieleen jäi, että Sr12 olisi selvinnyt paremmin kuin Hr1. Tarkoitus oli käydä ajot läpi tarkemmin myöhemmin, mutta myöhästyin harmittavasti. Seurasin Vaasan junaa tarkemmin, kun näin sen säännöllisesti. Talvella ei kai ajettu Savonlinnaan vaan vain Imatralle. Jotenkin muistelen, että myös idässä oli peruutuksia tai korvattu MK jollain muulla (esim Dm7-junalla), mutta käsillä ei ole nyt mitään faktoja. Vastaan lisää kun (tai jos) jostakin laatikosta putkahtaa lisää tähän liittyvää aineistoa. Kiitojunarungot (KCik+KEis+KEi) tietysti siirtyivät kiitojuniin, Dm4 vetovaunuja vapautui Turussa muuttamalla muutama Dm4-paikallisjuna höyrylle, mahdollisesti Kouvolassa samoin.
kuva 29.09.2008 13:03 Eljas Pölhö  
  Hr1 selvisi yhden kerran menopaluumatkasta MK57/58 ajallaan. Tampereen suuntaan myöhästyminen oli yleensä vähäinen, mutta ongelmana oli lyhyt kääntöaika Tampereella ja paluujunan lähdön myöhästyminen veturia odotellessa. Lähdön myöhästymistä ei yleisesti ottaen saatu kiinni. En muista miten Dm4 selvisi. Vilkaisin joskus 70/80-luvulla kaikki kulkuajat päivittäisistä kulkuaikaraporteista noilta päiviltä, mutta ne menivät odottamatta paperikeräykseen, kun olin varsinaisesti kopioimassa vasta vuoden 1963 tietoja. MK55/56 ajettiin Dm4:llä 14.2/15.2-31.3/1.4 ja näin sen Hyvinkäällä useamman kerran viikossa odottaessani junaa koulusta kotiin (Hangon suunnan lättä pääsi lähtemään Riihimäeltä vasta MK56 perään). Yleensä se oli jonkun verran myöhässä, mutta ei mahdottomasti. Jyväskylän osuus (MP93, MP/MK94 oli peruutettu 10.2/11.2-31.3/1.4 välisen ajan. MK77/78 oli Dm4:llä 11.2/12.2-24.3/25.3 välisen ajan. Kuriositeettina voidaan mainita, että 5.3.66 junan 77 vetovoima oli Dm4 1609+1619+1613+1620. Helmikuussa vetovoima oli yleensä 1xDm4 ja maaliskuussa 2xDm4.
kuva 29.09.2008 00:18 Eljas Pölhö  
  SJ:n antama tyyppimerkintä 1979 valmistuneelle koekappaleelle oli MTR 091. Se oli kehitetty Scanian Laxån tehtailla L111-mallista. Vuosina 1980-81 valmistettiin 36 pääpiirteissään samanlaista rata-autoa lisää, tyyppimerkintä MTR 101. Ne toimitettiin varustettuina mm. kärki- ja sivulumiauroilla, hydraulisella nosturilla ja laskettavalla kääntöpöydällä. Tarvittaessa pyörät voitiin vaihtaa kumipyöriksi ja hinata rata-auto tietä pitkin autokorjaamolle. Kuvan auto on tätä sarjaa. Muutama vuosi myöhemmin rakennettiin vielä 17kpl Scania T112H perustuvaa rata-autoa, tyyppimerkintä MTR 112.
kuva 28.09.2008 23:14 Eljas Pölhö  
  Siellä taka-alalla näkyvässä on vain 3900hv (20-sylinterinen EMD), painoa 121,2tn ja nopeus 165km/h.
kuva 28.09.2008 22:41 Eljas Pölhö  
  Loikanlahti oli Kirjokiven ja Hillosensalmen välissä. Järjestys oli ...Vuohijärvi, Joutsenlahti, Kirjokivi, Loikanlahti, Hillosensalmi, Orilampi, Luotomurto, Voikoski... (Siis Kouvolan ja Mäntyharjun välillä, sillä välillä ei ole enää matkustajajunien pysähdyksiä)
kuva 28.09.2008 21:55 Eljas Pölhö  
  Kiitti! Onnistui. Värinega ei ollut hyvä ratkaisu kun osa kuvattavasta oli auringossa ja osa syvässä varjossa. Mutta Loikanlahden asemarakennus on nyt kuitenkin näytillä.
kuva 28.09.2008 21:38 Eljas Pölhö  
  Ähh, tuli linkitettyä kahdesta huonosta versiosta se epäonnistuneempi enkä osaa vaihtaa kuvaa. Miten se tapahtuu?
kuva 27.09.2008 23:52 Eljas Pölhö  
  Siitä on yli 40 vuotta kun kävin siellä, mutta hämärien muistikuvien valossa sanoisin, että seisoit alakartassa suoraan oikealle luvusta 150 ja kuvasit kohti kahta lukua 90 ja näiden raiteiden vaihde on juuri kuvasi vasemmassa laidassa.
kuva 27.09.2008 23:21 Eljas Pölhö  
  Ja piirroskin taitaa esittää ranskalaista VB2N/Vo2N-vaunua (tuuletusritilät, matalat ikkunat portaikkojen kohdalla, kattoluukut, telit etc.). http://lapinot.club.fr/prg/images/Vo2n_9.jpg
kuva 27.09.2008 22:09 Eljas Pölhö  
  1082:lla oli vilkas viikko silloin. Se lähti 17.5 Pieksämäeltä Pasilaan, 18.5 Hki-Hy-Ri-Psl, 21.5 Psl-Kr, 22.5 Kr-Krn-Kr-Kkn-Kr-Hki-Kv, 23.5 Kv-Lr-Imr-Lr-Kv, 24.5 Kv-Pm.
kuva 27.09.2008 19:45 Eljas Pölhö  
  Dm9 käytettiin Helsingin paikallisjunissa marras-joulukuussa 1965. Muutaman päivän funtsaustauon jälkeen ne siirrettiin pikajuniin 5.1.1966 alkaen (MK58/57 säännöllisesti jo 16.12.1965 alkaen). Paikallisliikenteessä niillä ajettiin reiteillä Helsinki-Kirkkonummi (H309/H320, H315/H326, H317/H326A, H323/H330, H329/H334, H331/H336), Helsinki-Tikkurila (H157A/H158A, H163/H164, H167/H168, H169A/H170A), Helsinki-Kerava (H107A/H114A, H193/H194 Porvoon radan matkaajilla junanvaihto Keravalla), Helsinki-Järvenpää (H103/H118, H105/H120) ja Helsinki-Riihimäki (H210/H221, H224/H225). Kaikki nämä junat eivät suinkaan joka päivä olleet Dm9-junia, koska käytössä oli joulukuun viimeisiä päiviä lukuunottamatta vain kolme yksikköä ja muutamissa Dm9 esiintyi vain satunnaisesti. Kulkuaikojen suhteen Dm9:llä ei ollut ongelmia, mutta istumapaikoista oli joskus isompikin pula. Dm9 käyttöä suunniteltiin myös Porvoon radalle, mutta se ei ehtinyt koskaan toteutua. Lähimmäksi tavoitetta päästiin junilla H193/H194, jotka ajettiin marraskuun ajan Dm9-junina Hki-Ke-Hki ja tämä saattoi olla syy aikanaan liikkuneeseen huhuun, että Dm9 kävi jonkin aikaa Porvoossa saakka.
kuva 27.09.2008 19:08 Eljas Pölhö  
  MK57/58 taisi olla kulussa Ouluun ensimmäisen kerran ajalla 15.6-25.9.1965. Se kulki kuitenkin Hr12-junana ainakin 2.7. asti. Elokuussa se oli jo Dm8-juna. Heinäkuulta minulla ei olu tietoa 2. pv jälkeen. Talvikaudella se kulki vain Tampereelle ja takaisin, 16.12. alkaen pääasiassa Dm9-junana, helmikuun alkupuolella muutaman kerran Dm4 (ainakin 7.2.66) ja Hr1 (5-14.2) vedolla, sitten Sr12 15.2-1.5 ja sitten takaisin Dm9:lle loppuaikataulukaudeksi kun lumi- ja pakkasongelmista oli selvitty. Kuvan 5113 alkuperäinen taaramerkintä oli 47800kg ja toisen päädyn 5114 oli 47500kg. Itse asiassa kaikki parittomat olivat alkujaan 300kg painavampia kuin parilliset, mistähän se sitten johtui? Välivaunuissa olikin sitten isompia eroja, mutta johtui varmaan alkuperäisestä sisustuksesta? Kevein oli 5603 (33800kg) ja painavin 5608 (34500kg), siis uusina.
kuva 26.09.2008 13:38 Eljas Pölhö  
  2201 Käyttöönottopäivä 13.6.1959, 2200:n 18.6.1959. Nämä siis minun aikanaan kopioimissa VR:n papereissa. 1970-luvulla oli VR:llä paljon mielenkiintoista kopsattavaa ennenkuin valtionarkisto määräsi kaikki sellaiset hävitettäväksi. Protestoin silloin tätä päätöstä vastaan ja sain kirjallisen luvan kopioida kaikki mitä halusin. En kuitenkaan saanut säilyttää alkuperäisiä papereita, valokuvia, esitteitä yms. koska ne oli määrätty hävitettäviksi, niin sitä oli noudatettava sananmukaisesti.
kuva 26.09.2008 12:57 Eljas Pölhö  
  Täällä on video nykyisin käytettävästä lumilingosta lumimyrskyssä
http://vejret-dyn.tv2.dk/article.php/id-10148062.html
kuva 26.09.2008 11:55 Eljas Pölhö  
  2201 otettiin vakituiseen käyttöön viisi päivää ennen veturia 2200. Koeajojen alkamisesta minulla ei ole käsillä mitään materiaalia, enkä siten vastusta ajatusta että 2200 olisi ensimmäisenä liikkunut omalla koneellaan.
kuva 25.09.2008 23:33 Eljas Pölhö  
  Ihan kuin olisi numero 571 eli Hv1. Se ajoi viimeisen ajonsa Seinäjoella kesäkuussa 1963. Veturissa oli silloin niinkin uusi kattila kuin nro 5701. Meniköhän se romuksi samalla kuin muu osa veturista vuonna 1967 vai pääsikö se syntysijoilleen Hyvinkään konepajalle kattilavarastoon?
kuva 25.09.2008 22:08 Eljas Pölhö  
  Minä olen joht. Nymanin kanssa samaa mieltä. Minusta veturi on valmis kun se on luovutuskunnossa ei silloin kun sillä tehdään ensimmäinen koeajo. Muut perusteluni ovat täällä sivun alareunassa https://vaunut.org/kuvasivu/10156
kuva 25.09.2008 12:21 Eljas Pölhö  
  joht. Nyman: näyttää jääkuutiot sulaneen tämän rautatien varrelta http://hem.passagen.se/bossema/okj/Qoornoq%20X-press/Qoornoq%20X-press.htm
kuva 24.09.2008 21:07 Eljas Pölhö  
  Tarkastuslaatta näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/52011 tämän valmistuslaatan alapuolella. Sieltä voi käydä kurkkaamassa kattilan historiaa (katsastuspäivät ja missä vetureissa se on ollut)..
kuva 24.09.2008 20:56 Eljas Pölhö  
  Vuonna 1939 valmistui neljä P1/R1 (Hr1/Tr1) kattilaa numeroiltaan 3908-3911. VR:n kattlanumeroissa kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisee valmistusvuoden ja kaksi seuraavaa järjestysnumeron ko. vuonna valmistetuille kattiloille. Minulla ei ole käsillä lähdettä, josta näkisin, mihin 3911 oli sijoitettu uutena vai oliko se varakattila. Tr1 1088 oma alkuperäiskattila oli numeroltaan 5514 (Tarkastettu T 22.12.55, S 14.11.58), Veturi oli Hyvinkään konepajalla L1 luokan korjauksessa 29.8.61-3.10.61 välisenä aikana (Kv:sta lähtö ja tulo pv:t). Siinä yhteydessä siihen asennettiin kattila numero 3911, jonka T tarkastus oli 2.10.61. Jos veturin kattilantarkastuslaatta on tallella, siitä löytyy myös tarkastukset S 11.1.65, T 25.9.67 ja S 2.6.71 sekä tietysti aiemmat tarkastukset ja maininta missä veturissa tai vetureissa se on ollut.
kuva 23.09.2008 21:52 Eljas Pölhö  
  Verrokkikuva erosta https://vaunut.org/kuvasivu.php/42791
kuva 22.09.2008 16:16 Eljas Pölhö  
  Uusimman TÅG-lehden tekemässä haastattelussa MTAB-yhtiön veturivastaava sanoi, että Dm3:t poistuvat malmijunista 2009 lopulta alkaen uusien Iore-vetureiden saapuessa. Viisi jää sesonkiluonteeen liikenteeseen (kuten hiilijuniin). Muutama hyväkuntoinen jätetään varalle ja loput romutetaan. Tällä näkymällä viimeinen Dm3 konepajakorjaus tehdään tänä syksynä. Nyt alkaa siis olla viimeiset hetken suunnitella Dm3-kuvausmatkaa, jos niitä haluaa nähdä malmijunissa.
kuva 22.09.2008 15:56 Eljas Pölhö  
  Tr1 1061-1080 on tehty Saksassa. Syynä lyhyempi toimitusaika kuin kotimaisilla tehtailla ja samalla saatiin saksalainen näkemys vetureiden rakenteesta ja niihin tehtiin joitakin muutoksia aiempiin yksilöihin verrattuna.
kuva 22.09.2008 15:45 Eljas Pölhö  
  Tätä kulkuneuvoa käsiteltiin lauantaina (20/10) Gävlessä Rautatiehistoriallisessa tutkijaseminaarissa parinkymmenen ukon voimin. Lopputulos oli, että valmistaja on ruotsalainen Ljusne-Voxna. Rakenteeltaan ja yksityiskohdiltaan hyvin samanlainen on ollut Säröbanan -radalla Göteborgissa ja siellä se toimi ikäänkuin taksina (kiskoilla siis) tai tilausajokiskoautona 1920-luvulla. Sen valmistusvuosi oli 1918, joten sitä ikäluokkaa tämäkin on.
kuva 19.09.2008 02:21 Eljas Pölhö  
  John kaipaili määrittelyitä. Tällä niitä olisi http://www.kaupunkiliikenne.net/Maaritelmia.htm
kuva 19.09.2008 01:47 Eljas Pölhö  
  ROSLAGSBANAN: Puhtaana rautatienä Roslagsbanan aloitti. Junat kohtasivat Norrtäljen satamassa Suomen laivat kesinä 1960-1962. Raideleveys oli 891mm (ei jää Johnin näppäilyvirhe muistiin, nopeusrajoituskaan ei ilmaista markoissa). Sähköistys on toiminut neljällä eri jännitteellä vuosien mittaan, 600V vuodesta 1895, 660V vuodesta 1906, 750V vuodesta 1939 ja nykyinen 1500V vuodesta 1946. Ajalla 1895.05.15-1960.10.01 ajoivat junat katua pitkin Stockholm Ö ja Engelbrektsplan välillä, mutta kun junat alkoivat häiritä autoliikennettä piti rata purkaa matkustajien vastustuksesta huolimatta. Päättäjien mielestä yksi ylimääräinen kulkuneuvon vaihto ja toisen lipun ostaminen ei ollut mikään syy pillittämiseen. Yhteinen matkalippu saatiin aikaiseksi jo reilun kymmen vuoden suunnittelun jälkeen.
HOLMENKOLLEN:
Holmenkollenin radan ensimmäiset 12 vaunua olivat 2-akselisia ja niiden leveys oli 2000mm, pituus 7400mm, akseliväli 1800mm, nopeus 25km/h eli aika raitiovaunumaisia. Kolme taitaa olla säilynyt museoesineinä (numerot 1, 3 ja 8). Samaa kaliiberia oli 10 perävaunua, joista kolme myytiinkin Oslon (silloin Kristianian) raitioteille. Tasapainon (ratikka vai juna) vuoksi viisi myytiin Rjukanbanille (norjalainen yksityisrautatie).
kuva 16.09.2008 23:39 Eljas Pölhö  
  Aikanaan tämän näköisen veturin olisi voinut käydä kuvaamassa vaikka Naantalissa. Tämä Ofotbanenin Z71 706 oli aiemmin ruotsin SJ:n ja GC:n Z70 706, muutettu 1991.04.11 veturista Z65 554, valmistetiedot KVAB Kalmar 273 vuodelta 1965. Naantalin Z65 oli (enimmäkseen) 559, KVAB Kalmar 281/1965. Muutos Z65:stä Z70:een käsitti moottorin ja vaihteiston vaihdon, mikä vaati kehykseen pienen korotuksen (rättisitikkaefekti?). Verrokkikuva Naantalista https://vaunut.org/kuvasivu.php/38753
kuva 01.09.2008 18:43 Eljas Pölhö  
  Nyt se on Tmz, niinkuin nokalla lukee. Alkujaan se oli Tanskan DSB:n Mz, tai tarkemmin Mz (II) eli toista sarjaa. Lisää kuvia ja tietoja sarjan vetureista on http://www.jernbanen.dk/motor.asp?s=8&litra=MZ&typenr=2
kuva 01.09.2008 16:13 Eljas Pölhö  
  Kappas vain, Multamäki on pudonnut maailmankartalta. Laitetaan se sinne takaisin. Kartan alalaidassa rata sukeltaa tunneliin ja näkyy myös puretun itäisen mutkan pohjoispää. Se rata kiersi Venekallion seisakkeen kautta.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Multam%C3%A4ki&y=6762961&x=3483547&lang=FI
kuva 31.08.2008 19:26 Eljas Pölhö  
  Sörnäisten järvi on kuivattu 1820.luvulta alkaen. http://www.seisake.net/satamarata2/historia.php
ja kolmannessa kappaleessa http://www.alppila.net/index.php?option=com_content&task=view&id=81&Itemid=231
kuva 30.08.2008 23:40 Eljas Pölhö  
  Näyttää ihan kalastajakylältä. Ei tainnut olla vielä Tallinnan kilpailija satamakaupunkina, Rantaviiva on kyllä muuttunut aikalailla ja saaret jääneet vain paikannimiksi.
kuva 30.08.2008 00:39 Eljas Pölhö  
  "Ravessimonttu" on alue, jossa traverssivaunun kiskot ovat. Traverssivaunu on se, jonka päällä ensimmäisen linkin rata-auto seisoo. "Ravessi" on suomalainen ääntämys "traverssista", joka on vierasperäinen sana ja panee suomalaisen kielen solmuun. Siirtopöytä on supisuomalainen nimi ja vastaavasti "ravessimonttu" voisi olla "siirtopöydän kaivanto".
kuva 29.08.2008 16:26 Eljas Pölhö  
  Silmukka, vaan ei ympyrä oli aikoinaan myös Porissa. Mäntyluodosta joen vartta Rosenlewin tehtaalle, sieltä Haapamäen radalle ja Porin aseman ohi takaisin Mantyluotoon. Palanen joenvierustaa kulkenutta rataa on puuttunut jo vuosikymmeniä, eikä taida joenrantaosuudesta olla enää mitään jäljellä.

Soraraiteiden liittymissä olleita kolmioraiteita on ollut myös Alavudella, Jämsän länsipuolella ja Kannonkoski-Varanen välillä.
kuva 29.08.2008 16:07 Eljas Pölhö  
  Kalix-Haparanda työt alkaa tänä vuonna ja arvioidaan valmistuvan 2012. Vanha rata puretaan. Pitkä linkki http://www.banverket.se/sv/Amnen/Aktuella-projekt/Projekt/1869/Haparandabanan/Nyheter/2008/Klartecken-for-Haparandabanans-strackning-forbi-Sangis-i-Kalix-kommun.aspx
kuva 29.08.2008 15:33 Eljas Pölhö  
  Kun tarkkaan katsoo, niin kartassa näkyy kääntöpöytä, minkä kautta Sörnäisten kuritushuoneen liikenne hoitui. Radan vetovoima näkyy tässä https://vaunut.org/kuvasivu.php/17473 ja kääntöpöytä tässä http://www.elka.fi/Kuvahaut/Kuvat/SuuretKuvat/S01878/S_01878_000800.jpg

Kolmioraiteita on lueteltu täällä https://vaunut.org/kuvasivu.php/51344
kuva 29.08.2008 10:59 Eljas Pölhö  
  Ruotsissa on ollut iso määrä nollapisteitä, kun yksityisiä yhtiöitä on ollut kymmenittäin ja km-tolppien paikkoja ei aina (koskaan? heti?) muutettu ratojen siirtyessä SJ:lle. "Ongelma" on kuitenkin selvästi helpottunut viimeisten 40v aikana, kun sivuratoja on purettu.
kuva 28.08.2008 23:53 Eljas Pölhö  
  Olevia (luulisin) kolmioraiteita myös Kotka, Lahti ja Varkaus, purettuja esim. Salmenkylä, Misi, Aavasaksa, Vuonos, Parikkala, Koria, Karjaa, jne
kuva 27.08.2008 19:20 Eljas Pölhö  
  The Narrow Gauge Steam Locomotives of Estonia, kirj. Peeter Klaus with Keith Chester, julk. Stenvalls (2005, ISBN 9172661658) löytyy vain englanninkielisenä. Teollisuusvetureissa on Jukka Nurmisen arkistotutkimusten tuloksilla suuri osuus. Tekninen toteutus ja kartat ovat minun käsialaani. Muistelisin, että sitä saa edelleen Suomen Rautatiemuseosta. Kirjasta löytyy kuvia Suomesta sekä uusina että käytettyinä (mm Jokioisten ja Karkkilan radoilta) toimitetuista vetureista.
kuva 27.08.2008 17:37 Eljas Pölhö  
  Taitaapi tällä radalla olla useampia km 199 tolppia perätysten ja ne pitää erottaa jotenkin. Kun reitti siirrettiin kiertotielle, niin oli helpompi tehdä "a"-tolppa/tolppia kuin merkitä koko rataosa uusiksi. Säästö se on pienikin säästö.
kuva 25.08.2008 14:04 Eljas Pölhö  
  # = No. = Nr = Nro = N:o
kuva 25.08.2008 10:23 Eljas Pölhö  
  Ei ole lehteä, näin sen lounaspaikassa. Kuulin jutun jo aiemmin asemalla, joten vilkaistiin lehti TPL:n kanssa. Oli melko varmasti "Loviisan Sanomat".
kuva 25.08.2008 00:09 Eljas Pölhö  
  Lähtöisin Mäntän radan varrelta ja päätynyt Vilppulan satamaan (arvauksia)
kuva 24.08.2008 18:42 Eljas Pölhö  
  Heh, aivan oikein. Porlammi lukee muistikirjassakin, mutta sormet näpyttelivät ihan vaan sinnepäin. Sen siitä sain kun puutuin toisten kömmähdykseen.
kuva 24.08.2008 17:36 Eljas Pölhö  
  Jep, Tampereelta se on. Se oli toinen liikenteessä olleista museobusseista. Toinen vm 66 Scania/Ajokki ÅL-rekisterikilvin häämöttää kauempana.
kuva 20.08.2008 18:14 Eljas Pölhö  
  Eikös Alppilassa Viipurinkadun-Porvoonkadun risteys tunnettu ennen nimellä "kuuskulma". Eli siis 3B/3T "vanha päättäri".
kuva 21.07.2008 16:35 Eljas Pölhö  
  Näiden 1972-74 tehtyjen valmistaja on MAN, museovaunun (vuodelta 1901) valmistaja on Van der Zypen & Charlier.
kuva 21.07.2008 11:09 Eljas Pölhö  
  Junakuva näyttää kirjassa/lehdessä paremmalta kun se ajaa kohti sivujen taitosta eikä "ulos" sivuilta. Näin päin kuva on tarkoitettu taitossa oikealle puolelle ja peilikuva vasemman puoleiselle sivulle. Useat kustantajat (mm minun työnantajani) noudattavat tätä sääntöä "mahdollisuuksien" mukaan. Nykyisin ei kuitenkaan kuvia enää käännetä peilikuviksi, vaan mieluummin hyväksytään "väärään suuntaan" ajava juna.
kuva 18.07.2008 22:41 Eljas Pölhö  
  My 1145 myyty 2002 OHJ/HTJ:lle (yhteisnimi Holbaek-banerne),missä sai numeron 105. Siellä edelleen, mutta rata on nyt nimeltään VLB (Vestsjaellands Lokalbaner A/S).
kuva 17.07.2008 23:35 Eljas Pölhö  
  Kuvassa eroittuu vaunun päädyssä oleva "näköalapaikka", josta oli hyvä kurkkia radan suuntaisesti joko tulo- tai menosuuntaan.
kuva 17.07.2008 20:22 Eljas Pölhö  
  Kaikilta rakenneosiltaan vastaavaa kulkuneuvoa ei ole vielä tullut eteen, mutta pitäydyn olettamuksessa, että tämä olisi ruotsalaista valmistetta. Ensisijainen veikkaukseni on edelleen Ljusne-Voxna, koska se toimitti useita moottoriresiinoita Suomeen sekä VR:lle että yksityisille rautateille. Mutta siihen asti kunnes varmistus tulee tavalla tai toisella, voi aina ihmetellä olisiko tämä se Helsingfors Asfelt AB:n vuonna 1916 valmistama moottoriresiina, mistä ei vielä liene yhtään tunnistettua valokuvaa.
<<   >>