Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.12.2016 23:49 | Antti Havukainen | ||
| Viimeksi mainittu arvaus osui kohdalleen, eli kyseessä on siis Kirkkonummen ja Tolsan välillä sijainnut jo kauan sitten edesmennyt tasoristeys. Ratakaan ei tässä kohdassa mene enää alkuperäisellä paikallaan, vaan nykyinen rata menee hieman alkuperäistä pohjoisempana. Tasoristeys toki on ollut olemassa vielä nykyisenkin radan aikakaudella. Tuosta on aiemmin tullut mentyä moottoritietä pitkin useita kertoja ja keskellä pusikkoa sijaitseva ajokieltomerkki on joka kerta kiinnittänyt huomioni, mutta vasta nyt sain aikaiseksi käydä tutkimassa paikkaa tarkemmin. Mielenkiintoista sinänsä, ettei kukaan ole huomannut poistaa tuota merkkiä edes moottoritien rakentamisen yhteydessä. |
||||
|
19.11.2016 21:01 | Antti Havukainen | ||
| Raide on purettu kokonaan vuonna 2013/2014 Vihannin liikennepaikan uudistustöiden yhteydessä. | ||||
|
|
19.11.2016 01:43 | Antti Havukainen | ||
| Tähänhän tosiaan olisi saanut nyt Pohjanmaan radan remontissa kätevästi rakennettua kolme kilometriä pitkän kohtausraiteen sn80-vaihteineen. Tosin ehkä tuollaisen tynkäkaksoisraiteen hyöty rakennuskustannuksiin suhteutettuna olisi jäänyt melko minimaaliseksi. | ||||
|
18.11.2016 23:03 | Antti Havukainen | ||
| Mankin ja Luoman tasoristeysten ohi kulkee normaalina arkipäivänä reilut 130 junaa vuorokaudessa ja molemmista löytyy puomillinen varoituslaitos. Jos otetaan lisäksi mukaan laituripolkujen valo- ja äänivaroituslaitokset, niin Jorvaksen laituripolku pääsee samaan lukemaan edellisten kanssa. Kaunaisten aseman laituripolku pistää kuitenkin vielä paremmaksi yhteensä lähes 200 päivittäisellä junavuorolla. | ||||
|
11.11.2016 14:51 | Antti Havukainen | ||
| Kyllä tuossa ihan kahdeksaakymppiä saa ajaa, kun on sn80-vaihde kyseessä. | ||||
|
02.11.2016 23:55 | Antti Havukainen | ||
| Niin määkin, tosin parikymmentä minuuttia myöhemmin: https://www.youtube.com/watch?v=_JJri_JnzLo | ||||
|
28.10.2016 02:28 | Antti Havukainen | ||
| Onko näihin koeajoihin siis saatu jotenkin käsittämättömästi raavittua kasaan jopa kaksi toimivalla (!) kallistusjärjestelmällä varustettua pendoa? Kuinka monessa Sm3-yksikössä kallistussysteemi on nykyään sellaisessa kondiksessa, että sitä pystyy menestyksekkäästi käyttämään? | ||||
|
|
27.10.2016 23:47 | Antti Havukainen | ||
| Keravan ja Seinäjoen sekä Lahden ja Kouvolan väliltä sellaisia löytyy aika paljonkin. | ||||
|
Kuvasarja: Ekokem |
07.10.2016 22:36 | Antti Havukainen | ||
| Kiinnostavaa olisi tosiaan tietää, milloin tällä raiteella on viimeksi ollut (tavara)liikennettä. | ||||
|
26.09.2016 23:50 | Antti Havukainen | ||
| VET 11933 Ilmalasta Tampere tavaraan. | ||||
|
25.09.2016 02:54 | Antti Havukainen | ||
| Virallisessa vorg-filosofiassa lienee hieman korjattavaa, koska tässä ollaan Otalammen länsipuolella. Jos siis halutaan käyttää kuvausajankohtana olemassa olleita liikennepaikkoja, niin oikea liikennepaikkaväli olisi Nummela-Rajamäki. Jos taas otetaan mukaan 2000-luvulla lakkautetut liikennepaikat, olisi se Nummela-Otalampi. Omiin kuviini olen aina merkinnyt kuvauspaikan kuvaushetkellä käytössä olleiden liikennepaikkojen mukaan, mutta muutamassa kuvassa se on ylläpidon toimesta jälkikäteen muutettu vuosikausia aiemmin lakkautettujen liikennepaikkojen mukaiseksi. Virallinen vorg-filosofia on siis jäänyt allekirjoittaneelle melko hämäräksi, kun ei ylläpidon ohjeistuksiakaan liikennepaikkojen merkitsemiseen ole ihan hirveästi näkynyt. | ||||
|
15.09.2016 18:07 | Antti Havukainen | ||
| Taitaa vaan lähijunien 10 minuutin vuoroväli nousta (puuttuvien kolmioraiteiden lisäksi) suurimmaksi ongelmaksi, koska näiden pikavuorojen edessä olisi jatkuvasti joku lähijuna jumittamassa joka asemalla pysähdellen. Kivistön ja Havukosken välillä ongelma ei liene niin suuri, kun asemavälit ovat ainakin vielä nykyään kohtuullisen pitkiä ja lentoasemalla joutuisi joka tapauksessa pysähtymään. Länsipään osuus sen sijaan on ongelmallisempi, kun asemia sijaitsee jopa alle kilometrin välein ja tuollainen sataakahtakymppiä etenevä kiitojuna saisi edellä pysähtelevän maitolaiturijunan kiinni melko nopeasti. Tilanne luonnollisesti vain pahenisi, jos Petaksen, Lapinkylän, Viinikkalan ja Ruskeasannan asemat joskus tullaan rakentamaan. Pullonkaulaksi voisi muodostua myös Huopalahti-Kivihaka-väli, jossa kuvitteellinen Tampere-Lentoasema-Helsinki-IC joutuisi käyttämään samaa raidetta parhaimmillaan viiden minuutin vuorovälillä kulkevien A ja I-junien kanssa. Ehkä hiljaisempaan ilta-aikaan P/I-junien vuorovälin ollessa 15-30 min tuollainen liikennöintimalli saattaisi teoriassa toimia, mutta mahtaisiko siihen aikaan sitten enää riittää matkustajia. |
||||
|
11.09.2016 23:48 | Antti Havukainen | ||
| Historiallinen ja harvinainen kuva siinä mielessä, että Sm1:n ja Sr3:n saamista samaan kuvaan voi jo pitää jonkinlaisena saavutuksena. Kyseisen yhdistelmän kuvaukseen kun ei ole ollut kovin laajaa aikaikkunaa tai kuvausmahdollisuuksia edes tarjolla. | ||||
|
08.09.2016 00:51 | Antti Havukainen | ||
| Uusi Pasilan asema tulee sijoittumaan samaan kohtaan kuin nykyinenkin eli raidejärjestelyissä ei tule tapahtumaan mitään erityisen suuria muutoksia. Tältä samalta paikalta kuvattu näkymä tulee 2020-luvulla näyttämään suunnilleen tällaiselta: http://im.mtv.fi/image/2792008/landscape16_9/1000/563/f05304c723db2fc94d5570cdd1202cc3/je/pohjoisesta-pasila.jpg. Paitsi toivottavasti silloin tuosta havainnekuvasta poiketen 1960-luvun opastinjärjestelmästä on jo lopullisesti päästy eroon. ;) | ||||
|
|
06.09.2016 22:39 | Antti Havukainen | ||
| On aidattu, mutta jos aidan läpäisy pussikaljoittelevien vandaalien (?) tekemän reiän kautta ei pelota, niin helposti pääsee. | ||||
|
05.09.2016 02:36 | Antti Havukainen | ||
| Melko mielenkiintoista, että tästä on poistettu keulan viherturhateippauksetkin ennen täydelliseen viherrykseen menoa (vrt. http://vaunut.org/kuva/100110). | ||||
|
Kuvasarja: Turntable at Kerava depot has been destroyed |
24.08.2016 16:35 | Antti Havukainen | ||
| Löytyykö noista Keravantien sillan ja Kytömaan välisistä uusista raidejärjestelyistä mitään yksityiskohtaista karttaa mistään? | ||||
|
13.08.2016 14:06 | Antti Havukainen | ||
| Nuo suurpainenatriumlamppujakin räikeämmät lamput olivat pienpainenatriumlamppuja, jotka nykyään ovat hävinneet tievalaistuksesta käytännössä kokonaan. Jossain moottoriteillä niitä vielä muutama vuosi sitten näki, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla ne kaikki on jo korvattu suurpainenatriumlampuilla. Pienpainenatriumeilla valaistu tie näyttää tältä http://www.panoramio.com/photo/48765993 ja suurpainenatriumeilla tältä http://www.panoramio.com/photo/132678836. Halogeenin värisävyllä (n. 3000K) varustetut katuvalot puolestaan ovat mitä luultavimmin monimetallilamppuja, jotka ovat yleistyneet vasta tällä vuosituhannella. |
||||
|
|
13.08.2016 02:46 | Antti Havukainen | ||
| 1980-luvulla vihreä oli vielä hyvinkin normaali taivaan väri. Sitten 90-luvulla joku keksi, että vihreä taivas onkin liian tylsä ja siihen alettiin laajamittaisemmin lisätä oranssia sävyä. Nyt 2010-luvulla vihreään vivahtavat sävyt onkin jo saatu hävitettyä lähes kokonaan ja taivas on ainakin Kehä 5:n sisäpuolella nykytrendien mukaisesti räikeän oranssi. Muutoksen tuulet kuitenkin puhaltelevat edelleen ja uudeksi muotiväriksi on pikkuhiljaa tulossa valkoinen, minkä seurauksena myös taivaan väritys joudutaan vaihtamaan oranssista valkoiseksi. Eli suomeksi sanottuna: 1980-luvulla hieman vihertävää valoa tuottavat elohopeahöyrylamput olivat yleisin lampputyyppi katuvaloissa ja ulkovalaistuksessa yleensäkin. Sittemmin suurin osa kyseisistä heikon hyötysuhteen omaavista lampuista on vaihdettu oransseiksi natriumlampuiksi ja nyt aivan viime vuosina lampputekniikan kehittyessä myös puhtaan valkoista valoa tuottavat ledit ja monimetallilamput ovat alkaneet yleistyä. Tämän kehityksen seurauksena valosaasteen värikin tulee tulevaisuudessa toivottavasti muuttumaan hieman järkevämpään suuntaan. |
||||
|
11.08.2016 23:49 | Antti Havukainen | ||
| Veturi on VR:n omistuksessa eikä VR ole varsinainen museoliikennöitsijä toisin kuin esim. HMVY. Siinä kai se suurin syy on. | ||||
|
30.07.2016 22:26 | Antti Havukainen | ||
| Joku voisi kertoa näiden Riihimäen ja Kotkan sataman välillä liikennöivien Sm2-vuorojen junahenkilökunnalle, että X-tunnus on nykyään jo käytössä varsinaisella lähiliikennealueella ja että kyseisen kirjaimen käyttö muualla kuin Hki-Kkn-välillä ei ole erityisen suositeltavaa. H-kirjain tai "puoliväliin" rullattu nauha olisivat molemmat paljon parempia vaihtoehtoja, mutta eipä tosiaan taida lähiliikenneyksikön ulkopuolista henkilökuntaa hirveästi kirjainnauhojen veivaaminen kiinnostaa, kuten jo kuvassa http://vaunut.org/kuva/112528 mainitsin. | ||||
|
25.07.2016 03:08 | Antti Havukainen | ||
| No höh, tuossahan sijaitsee aivan selvästi Avian poliisiasema. | ||||
|
29.06.2016 02:26 | Antti Havukainen | ||
| Luoman seisake lakkautetaan virallisesti 11.12.2016, joten aika näyttää tuhotaanko laiturit ja betonikatos siihen mennessä. Samana päivänä lakkautetaan myös Mankki ja Nuppulinna. | ||||
|
27.06.2016 22:42 | Antti Havukainen | ||
| Sm4-kaluston kierto on nykyään sen verran tiukka, ettei Sm2-yksiköitä liene varaa hylätä vielä pitkään aikaan, mikäli lähijunia meinataan jatkossakin ajaa Riihimäen ja Kotkan välillä ilman pää- tai oikoradan vuorotarjonnan heikentämistä. Eräiden huhujen mukaan myös Eil-kalustoa oltaisiin aivan lähitulevaisuudessa hylkäämässä, joten jos kyseinen huhu pitää paikkansa, niin on kyllä aivan täysi arvoitus, kuinka lähiliikenne meinataan jatkossa hoitaa. Luultavasti VR kuitenkin tulee ratkaisemaan tämänkin ongelman vuorojen vähentämisellä ja kaluston romutuksella, kuten aiemmin on nähty. Tai jos romutuskielto jatkuu edelleen, niin sitten pistetään kalusto vuosikausiksi seisomaan ja homehtumaan käyttökelvottomaksi. On toki pieni mahdollisuus, että Sm2:t aikanaan päätyisivät jollekin toiselle lähiliikenteestä enemmän kiinnostuneelle liikennöitsijälle ja jatkaisivat uraansa vielä pitkään, mutta ainakaan nykytilanteessa en pidä kyseistä vaihtoehtoa kovin todennäköisenä. | ||||
|
25.06.2016 21:27 | Antti Havukainen | ||
| Tästähän ei puutu enää muuta kuin Vihrein valinta -tarra kyljestä, niin homma olisi aivantäysin sitä myöten siinä sitten. | ||||
|
12.06.2016 18:49 | Antti Havukainen | ||
| Turun satama, Linnankadun tasoristeys edessä. | ||||
|
09.06.2016 19:41 | Antti Havukainen | ||
| Ei liene sattumaa, että junan keulaan oli valikoitunut linjatunnukseksi S ja peräpäähän M. :) | ||||
|
09.06.2016 14:39 | Antti Havukainen | ||
| Virroittimet tosiaan olivat ylhäällä ainoastaan ekassa ja vikassa yksikössä muiden kolmen ollessa vain painolastina siinä välissä. | ||||
|
02.06.2016 23:19 | Antti Havukainen | ||
| Vaan monessako niistä kahdestatoista junasta on _toimiva_ kallistusjärjestelmä? Ainakin Sm3-yksiköissä kyseistä ihmettä pääsee nykyään todistamaan lähinnä vain rantaradalla parin junavuoron kohdalla. | ||||
|
|
02.06.2016 20:39 | Antti Havukainen | ||
| Mainittakoon myös, että tässä kohdassa sn200 koskee ainoastaan kallistuvakorista kalustoa, jota kyseisellä rataosalla liikkuu nykyään melko harvakseltaan. Veturijunilla ja toimimattomalla kallistusjärjestelmällä varustetuilla Sm3/Sm6-yksiköillä rajoitus on maksimissaan 170 km/h kaarteiden takia. | ||||
|
02.06.2016 20:06 | Antti Havukainen | ||
| Uusimman Resiinan (2/2016) mukaan ovat. | ||||
|
27.05.2016 01:52 | Antti Havukainen | ||
| Vaan entäpä jos Mankin laiturit purettaisiin, niin olisiko tasoristeys enää sen jälkeen viralliselta statukseltaan laituripolku? Jos ei, niin tällöinhän radan nopeusrajoitus saataisiin Mankin kohdalla nostettua 80:stä 120 kilometriin tunnissa. | ||||
|
|
26.05.2016 14:28 | Antti Havukainen | ||
| Kaksitoista vuotta siihen sitten lopulta meni. | ||||
|
27.04.2016 19:14 | Antti Havukainen | ||
| Ja kolme vuotta myöhemmin teoriasta siirryttiin käytännön tasolle: http://vaunut.org/kuva/104345. | ||||
|
26.04.2016 21:49 | Antti Havukainen | ||
| Edellyttäen, että sattuu osoittamaan taskulampulla tai kameran salamavalolla suoraan tarraan. Päivänvalossa koko teippauksen merkitys on yhtä tyhjän kanssa: http://vaunut.org/kuva/93835. | ||||
|
|
26.04.2016 13:37 | Antti Havukainen | ||
| Keravan ja Riihimäen välillä tosiaan on nykyään mahdollista nähdä säännöllisesti vain kaksi Sm2:lla ajettavaa junavuoroa (9607/9614). Kyseisen junaparin ainoa tarkoitus lienee se, että Ri-Lh-Kv-Kts-väliä seilaavat Sm2:t saadaan edes joskus vaihdettua Ilmalasta tuleviin uusiin yksiköihin. Muussa tapauksessa nuo kalustonvaihdot pitäisi ajaa Helsingin ja Riihimäen välillä tyhjävaunujunina. | ||||
|
09.04.2016 03:15 | Antti Havukainen | ||
| Maisema näyttää niin rantaratamaiselta, että voisiko tämä olla peräti Inkoosta? Ainakin maastonmuotojen puolesta sopisi melko hyvin sinne sillä oletuksella, että kuvaussuuntana olisi itä ja keskellä Inkoon asema. Muiden rakennusten osalta ei sitten olekaan juuri mitään yhtymäkohtaa nykymaisemaan, mutta voihan niistäkin aikojen saatossa olla suurin osa purettu. | ||||
|
01.04.2016 23:47 | Antti Havukainen | ||
| Kuten suurin osa arvasikin heti kättelyssä, ei vihreää Sm1:ä ole eikä tule ja kuvakin on todellisuudessa jo vuoden vanha, kun ei tähän hätään tuoreempaakaan löytynyt. Yksikön numero on 6048, joka nykyään on jo poistunut liikenteestä. | ||||
|
|
01.04.2016 15:34 | Antti Havukainen | ||
| On se. VR:n tiedottajana työskentelevältä Ari-Pekka Rilliseltä saatujen tietojen mukaan tänään kello 17.59 Helsingistä lähtevä P-juna ajetaan tavallisuudesta poiketen juuri kuvassa esiintyvällä yksiköllä sekä Sm2 6061:llä ja samalla testataan Sm1/Sm2-kaluston kulkuominaisuuksia Kehäradan tunneliosuudella poikkeustilanteiden varalle. Kulkutietodatan kalustotietoihin tuota ei kuitenkaan ole päivitetty, jotta se ei herättäisi liikaa huomiota. | ||||
|
29.03.2016 00:55 | Antti Havukainen | ||
| Ja nyt vuotta myöhemmin Salon suuntaan haluavien ei kannata enää edes harkita oikealle suuntaamista. Yksityisauto kun on käytännössä ainoa järkevä vaihtoehto. | ||||
|
25.03.2016 13:37 | Antti Havukainen | ||
| Kun nyt kerran aiheeseen päästiin, niin mikä mahtaa olla koko rantaradan uusin oikaisu ja milloin se valmistui? Entä vanhin? | ||||
|
|
25.03.2016 10:33 | Antti Havukainen | ||
| Siinä tapauksessa Maanmittauslaitoksen peruskartta on sisältänyt melko pahasti vanhentunutta tietoa, koska vielä vuoden 1989 kartassa vanha linjaus on merkitty käytössä olevaksi ja uusi linjaus vain violetilla viivalla. Tuon takia aloin hieman epäröidä valmistumisajankohdan suhteen. | ||||
|
22.03.2016 00:36 | Antti Havukainen | ||
| Huomioteippaus ainakin ajanee asiansa, kun kiinnitti huomion jo pikkukuvassa. | ||||
|
12.03.2016 22:13 | Antti Havukainen | ||
| Kuvasuhdetta ei kuitenkaan ole mitään järkeä muuttaa kuvaa pienentäessä, vaan riittää, että asettaa leveydeksi esim. 1920 pikseliä ja antaa korkeuden säätyä automaattisesti alkuperäisen kuvasuhteen mukaan. Tällöin vältytään kuvassa esiintyvältä venymisefektiltä. | ||||
|
|
12.03.2016 21:17 | Antti Havukainen | ||
| On. | ||||
|
12.03.2016 14:19 | Antti Havukainen | ||
| Nykyään tuossa takimmaisessa tolpassa sijaitsee esiopastin EoP466. | ||||
|
01.03.2016 17:31 | Antti Havukainen | ||
| Iloksenne voin ilmoittaa, että nyt holhousyhteiskuntamme todellakin on pystyttänyt tasoristeyksen kummallekin puolelle järeähkön metalliaidan. Itse tasoristeyksen kohdalta portit vielä puuttuvat, mutta eiköhän nekin paikalle pian saada, jotta varomattomat kansalaiset eivät vaan mene telomaan itseään junan alle. Tämä kulkureitti ei siis tässä muodossaan ehtinyt jäädä kovin pitkäikäiseksi, mitä jo etukäteen hieman epäilinkin. |
||||
|
23.02.2016 02:39 | Antti Havukainen | ||
| A niin kuin asjanmukaisuus aivantäysin. | ||||
|
04.02.2016 22:27 | Antti Havukainen | ||
| Juu niin on, tuli vaan ajatuskatkos ja pää- ja esiopastimen opasteet menivät sekaisin. Tuon sn-etuliitteen käytön törkeä virheellisyys kuitenkin oli allekirjoittaneelle uusi tieto. | ||||
|
30.01.2016 01:09 | Antti Havukainen | ||
| Jos yhtään osaan tulkita kuvaa sekä vanhoja karttoja, niin oikeassa reunassa voisi olla vahtituvan saunarakennus, jonka rauniot ovat jäljellä vielä tänäkin päivänä. Tällöin itse vahtitupa jäisi oikealle kuvan ulkopuolelle. Aiemmin luulin asuinrakennuksen jääneen rataoikaisun yhteydessä siirretyn tielinjauksen alle, mutta tarkemmissa tutkimuksissa selvisikin, että mökki on ollut pystyssä ainakin vielä vuonna 1990 ja purettu vasta myöhemmin. Uusi tielinjaus on siis vedetty pihan läpi niin, että itse vahtitupa on jäänyt nykyisen tien länsipuolelle ja ulkorakennus toiselle puolelle. Parhaiten nuo muutokset hahmottuvat Kirkkonummen karttapalvelussa vertailemalla vuoden 1956 ilmakuvaa nykyiseen peruskarttaan: http://kirkkonummi.karttatiimi.fi/link/4DTe4 | ||||
|
17.01.2016 22:39 | Antti Havukainen | ||
| Olisiko kuvauspaikka mahdollista saada vaihdettua oikeaksi edes kymmenen vuoden viiveellä? | ||||