Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.12. 11:29 | Jouni Halinen | ||
| Mä ajattelin niin, että nämä lumettomat kuvat ovat (syksy -55 kun asiaa kohtaan nousi suuri kiinnostus) otettu Kauklahdessa, koska Porkkalan alue oli vielä tiukasti suljettu ja ei ollut syytä mennä Tähtelään kuvaamaan. Oliko Tähtelä kovinkin kummoisen kokoinen liikennepaikka niihin aikoihin?. Talvikuvaa on sitten myös vuokra-alueelta. | ||||
|
05.12. 01:15 | Jouni Halinen | ||
| Aikamoinen veto, että vuosien 1934-1946 välillä syntyneestä 5 henkisestä sisarusparvesta vielä toissapäivänä kaikki olivat hengissä. Johtuneeko siniverisyydestä?. | ||||
|
04.12. 23:44 | Jouni Halinen | ||
| Ihmekkös pollarit tuota suosi, sillä kun on helppo napata kyytiin takapenkille liikkeellä olleet kelmit ja ketaleet. Meinaan nuo "kaappariovet". Auton oikeassa etunurkassa on toinen tötterö, mikä näiden tötteröiden keskinäinen suhde oikein on? Voiko tosta kaaren arkitehtuurista sanoa, että se on Sosialistista realismia vai onko tässä muotokieli kuitenkin hiukan kevyempi?. Suomessa suuntauksesta oli esimerkkinä Hakiksessa ollut ”hirvitys”. Sen historia on seuraava: Helsinki oli lahjoittanut Moskovan kaupungille taideteoksen (tietoa ei ole että minkälaisen) ja sosialistisen vastavuoroisuus periaatteen mukaan Moskova lahjoitti taideteoksen Helsingille. Patsas oli pakko vastaanottaa, se olisi ollut muuten syvä loukkaus lahjoittajaa kohtaan. Patsas toimitettiin Helsinkiin vain hetkeä aiemmin kuin neuvostoliitto kaatui. Mutta oli kuitenkin ehditty jo sopia, että Gorba vihkii sen Suomen vierailullaan. Näin sitten kävikin. M Jungner kävi sen sitten myöhemmin kavereidensa kanssa tervaamassa ja höyhentämässä. Mutta sitten kävi luojan lykky. Patsaan paikalle aloitettiin rakentamaan Kruunuvuoren ja Laajasalon ratikan kiskotusta. Joten patsas sai häädön paikaltansa. Noin vuosi sitten se lastattiin paikalle tulleeseen proomuun ja kuljetettiin tuntemattomaan paikkaan Helsingistä itään. Toivottavasti pietariin asti. Eli emme tule onneksemme enää koskaan näkemään sitä. |
||||
|
04.12. 20:28 | Jouni Halinen | ||
| Juna tulee Kauklahdesta päin, eli Suomen puolelta nl:toon. Katsoin asiaa Interaktiivisesta kartasta, joilla pystyy katsomaan maanpinnan korkeustasoja merenpinnasta laskien. http://bot.fi/3yqb Siellä on havaittavissa, että kuvan taustalla maanpinta laskee (niin kuin kuvassa), siellä on ihan lähellä merenlahti jossa taso on tietenkin 0 m. Taustalla näkyy (pidempänä) korkeammalla olevaa puustoa, sekin täsmää. Kolmas bointti on se, että vain tästä suunnasta saa otettua kuvan jossa on peltoa taustalla (näkyy videolla paremmin). Päinvastaisesta suunnasta taustalla olisi metsää. Lopullinen niitti on se, että taustan pellolla on heinää seipäillä (sekin näkyy videolla paremmin), venäläiset käytännössä tuhosivat suuren osan alueen maatausmaasta. Alueelle palaavilla oli suuri työ palauttaa pellot ym. viljeltävään kuntoon. Pellot olivat rikkaruohojen vallassa ja mm. piikkilankaa oli tuhottomat määrät pelloilla. Eli eivät venäläiset missään tapauksessa laittaneet heinää seipäille. Kas kas heitettiin Eliaksen kanssa samaan aikaan "faktaa pöytään". |
||||
|
|
04.12. 18:52 | Jouni Halinen | ||
| Eli onko sitten niin, että kuvaaja seisoo rajapuomien välisellä alueella/Suomen puolella eli varsinainen raja on hänen selkänsä takana?. Onhan asia niin, että kun Elias ottaa johonkin kysymykseen kantaa niin se on "pulinat pois" meiltä "lapsukaisilta". | ||||
|
|
04.12. 18:05 | Jouni Halinen | ||
| Kuvissa https://vaunut.org/kuva/172192 ja https://vaunut.org/kuva/172102 käydään myös keskustelua tästä raja/rata asiasta. | ||||
|
04.12. 18:04 | Jouni Halinen | ||
| Kuvissa https://vaunut.org/kuva/172103 ja https://vaunut.org/kuva/172192 käydään myös keskustelua tästä raja/rata asiasta. | ||||
|
|
04.12. 17:52 | Jouni Halinen | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/172192 käydään myös keskustelua aiheesta. | ||||
|
04.12. 17:21 | Jouni Halinen | ||
| Täsmennän vielä kuvassa https://vaunut.org/kuva/172103 käytyä keskustelua. Ensinnäkin karttaa jossa näkyy vuokra-alueen länsiraja oli tosi hankala löytää, koska se sijaitsee suurelta osin Inkoon kunnan alueella ja kunnan sivuilta ei löydy karttaa alueesta, puhumattakaan siitä, että siinä näkyisi vuokra-alueen raja. Toisin on Kirkkonummen kanssa, heidän alueeltaan löytyy kartta ja vuokra-alueen rajankin saa näkyviin. https://kirkkonummi.karttatiimi.fi/?link=3ZQttv Tässä on kuitenkin kartta (1949) jossa länsipuolen raja on merkitty. Nyt kun katsoo ilmakuvaa niin valokuvaajan on täytynyt seistä noin pallukan kohdalla ottaakseen puheenaiheena olevan kuvan. http://bot.fi/3z6c Siihen(kin) aikaan (40/50-luku) ojan/joen pientareet ovat taatusti olleet kasvillisuuden (paju ym.) valtaamia. Eli mitä kuvaan olisi tallentunut, vähän peltoa ja päälle pelkkää pöheikköä!, ei mitään muuta. Nyt sivuston ”bolitbyroo” voisi yhdessä tuumin päättää, että onko kuva otettu vuokra-alueen itä vai länsipuolelta?, onko juna tulossa nl:tä Suomeen vai päinvastoin? ja kulkeeko juna Turun vai Helsingin suuntaan?. Saatiinhan myös kuvaan https://vaunut.org/kuva/172137 pienen jumppaamisen jälkeen aikaan konsensus junan kulkusuunnasta. Joonas Kauppinen on menossa tutkimaan ainakin itäpuolen rajan ja rautatien risteyskohtaa josko sieltä löytyisi jotain kiinnostavaa https://propatria.fi/porkkala/ Ken on kiinnostunut (vuokra-alueen) historiasta laajemmin, niin täältä siitä löytyy tietoa. ”Porkkalan parenteesin 1944-1956 muistoa ylläpitää Porkkalan Parenteesi ry”. Parenteesi??: ”Ohje tai lisätieto, joka on erotettu tekstistä sulkumerkinnällä”?? https://porkkala.net/kartta/ |
||||
|
04.12. 01:15 | Jouni Halinen | ||
| Hannu: Näkyykö tässä Walhalla, tuolla taka-alalla se kuitenkin on. Oliko se joku nuorisoseuratalo vai mikä?. Siellä pidettiin 70-luvulla nuorisodiskoa talvisin. Kesällä käytiin Björkhagenissa, siellä soitti sen ajan kovimmat bändit mm. Hurriganes. Se oli Mankin kohdalla. Sitä taisi pyörittää joku urheiluseura. Nämä olivat niin kovan mestan maineessa, että mekin lähdettiin suurella porukalla kundien kanssa Kontulasta asti näihin Geimeihin. Kerran torkuttiin loppuyö siinä urheilukentän/radan/joen vieressä ja lähdettiin sitten aamusella kävelemään rataa pitkin Helsinkiin päin. Käveltiin tunnelin läpi ja päästiin Espoon asemalle juuri sopivasti kun aamun ensimmäinen juna saapui ja siitä sitten Stadiin ja ostamaan vetisiä yön yli höyrykattilassa lilluneita Möttösiä (lihapiirakoita, jos joku ei tiedä) asemahallissa olevasta myyntipisteestä. Oli aika pitkä ja uuvuttava keikka, mutta nuorena sitä jaksoi kummasti. |
||||
|
|
03.12. 22:34 | Jouni Halinen | ||
| Tässä vielä länsipuolen rajan paikka, raja kulkee jonkinmoista jokea/ojaa pitkin, josko paikka täsmentyisi tänne. Tästä karttaan http://bot.fi/3z66 ja tästä ilmakuvaan http://bot.fi/3z67 Saako tätä yhdistettyä kuvan paikkaan?. Minun mielestäni ei oikein, liikaa peltoa minusta. | ||||
|
|
03.12. 18:20 | Jouni Halinen | ||
| 1954/1956 ilmakuvasta näkee, että kääntöpöytää ei ole laisinkaan, kiskot vain haaroittuvat tallin pilttuisiin, onko niitä nyt 5 kpl? Talli on purettu vuoteen 1992 mennessä. https://kirkkonummi.karttatiimi.fi/link/3ZT35J Kun kaikki videot katsoin läpi, niin ainakaan niissä ei näkynyt kolmioraidetta. Eikä myöskään vuoden 1960 kartassa ole mitään viitteitä siitä. Senhän olisi saanut helposti rakennettua siihen haarakohtaan mistä rata erkanee Rantaradasta Båtvik:kiin. https://kirkkonummi.karttatiimi.fi/link/3ZUjdv Kun katsoo vuoden 1956 ilmakuvaa, niin siinä näkyy ihan selkästi sotasatama, mutta tuossa 1960 kartassa siitä ei ole merkkiäkään. |
||||
|
03.12. 17:22 | Jouni Halinen | ||
| Kaikkein parhaimmat jätskit sai 60/70- taitteessa Loviisan saaristossa, kun ensin ventattiin kauppa-autoa laiturilla kesäkuumalla tunnin verran ja lopulta auto tuli ja eikun jätski ostoksille. | ||||
|
|
03.12. 13:06 | Jouni Halinen | ||
| Video etenee niin, että rajamies avaa puomin https://vaunut.org/kuva/172102?s=1 seuraavassa kohtaa videolla juna lähestyy puomia (yllä oleva kuva) ja seuraavaksi videolla näkyy kun veturi ohittaa rajapuomin. Faktaa on se että Suomi on oikealla puolella (mm. kameramiehen sijainti) ja neuvostoliitto vasemmalla (nl veturi). Luulisi että puomi aukeaisi Suomen puolelle päin, nythän rajamies joutuu käymään joka kerta ”neuvostoliitossa” kun hän puomia kääntelee, mutta näin kuitenkin tapahtuu. Ja se on myös fakta että kyseessä on itäpuolen raja ei länsipuolen. Video kertoo sen että juna tulee vuokra-alueelta päin ja kuvakin kertoo että näin tapahtuu. Ihan kylmällä päättelyllä (ei mutua) asia ei oikein voi muulla tavoin olla. Eihän juna tule Kauklahdesta vuokra-alueelle päin vaan se tulee joka tapauksessa vuokra-alueelta Suomeen päin. Eli idän puolella se tarkoittaa kohti Kauklahtea. Olis pitänyt ottaa videoilta ns. timestampit, en ottanut, nyt olisi aika duuni kaivaa ne videoilta esiin. Mutta jos joku sattuu tämän kohdan videolta näkemään, niin kertoo sitten vahvistettua faktaa asiasta täällä. |
||||
|
03.12. 11:04 | Jouni Halinen | ||
| Onko lopullinen totuus nyt se, että juna on menossa länteen. Itse olen kanssa sitä mieltä, koska kaikki isommat fabriikit ovat radan etelä-puolella, eli kuvassa vasemmalla. Eikös myös asema-laiturin paikka kerro siitä. Ja eikös itse asemakin ole aika liki. Pohjois-puolella oli lähinnä asutusta ja postikonttori, se jäi mieleen kun mun firmalla oli siinä 90-luvulla itsepalvelukopiokone ja tuli siellä joka kuukausi käytyä. Korjaan sitten tuon kuvatekstin. | ||||
|
03.12. 10:07 | Jouni Halinen | ||
| Tarkoittaako Esa uimurikytkimellä ns. "pässinmunia"?. | ||||
|
03.12. 10:01 | Jouni Halinen | ||
| Satamaa alueelle suunniteltiin (joillakin tahoilla?) korvaamaan Länsi/Sompa satamat. Mutta eihän Helsinki nyt luovuta hyvää businesta muille. Joku(huolinta?)firma ehti kuitenkin hankkimaan maa-alueet satamaa varten omistukseensa. Jostain kumman syystä? Helsinki vatuloi ko. firman kanssa asiat niin, että kaupunki vaihtoi nämä maa-alueet tonttiin (rakennusoikeudella) Helsingissä. Joten Helsinkiläisillä veronmaksajilla on nyt suurehko merenrantatontti omistuksessaan. Asia meni jotenkin niin, että Vuosaaren satamahanke ei olisi edennyt ilman tätä järjestelyä?. Onko Esalla alueen entisenä asukkaana muistikuvia tapahtuneesta?. | ||||
|
|
03.12. 09:06 | Jouni Halinen | ||
| Muistan jostain lukeneeni, että aivan ensimmäinen Ak-47 olisi (sala)kuljetettu Suomeen Puolalaisella rahtilaivalla, vuodesta ei ole muistikuvaa. Tämä on kuitenkin erittäin hatara muistikuva. | ||||
|
02.12. 10:26 | Jouni Halinen | ||
| Jaa kyseessä on sitten henkilökohtainen näköharha. | ||||
|
02.12. 10:15 | Jouni Halinen | ||
| Jos ryssillä oli tällaiset mielessa, niin moottoritien kanssa ei olisi varmastikkaan pidetty mitään kiirettä, niin kauan kun he pitävät korteeria Kirkkonummella. Olisi ollut aivan mahdoton paikka Suomelle lusia tuota kakkua vuoteen 1994 saakka. | ||||
|
|
02.12. 10:02 | Jouni Halinen | ||
| Ja torakko selässä, mahtaako olla ihan "pystykorva", sillä tuli itsekkin räiskittyä Riksun viestissä -77. Hannu taitaa olla jo ns. rynkky ikäluokkaa?. Kun olen myös ampunut rynkyllä kun olin kertaamassa -87 niin kyllä pystykorvan potkaisu jää mieleen jos aseen perä on vähänkin löysästi olkapäätä vasten. | ||||
|
|
02.12. 09:07 | Jouni Halinen | ||
| Joonas: Kun kaivelin tietoa tästä, niin silmiin pisti se, että maastosta löytyy vielä merkkejä raja-aidasta. Eli katsele sinäkin vähän sillä silmällä maastoa. Ainakin kallioalueilla oli joitakin metallijäänteitä aidantolpista. Kai sulla on "pelit ja vehkeet" josko löytäisit rajan tarkan paikan. Tsemppiä sulle Joonas. Näiltä sivuilta löydät tietoa tunnetuista rajamerkkien jäännöksistä. https://propatria.fi/porkkala/ Katso myös nämä sivut. https://porkkala.net/kartta/ |
||||
|
|
02.12. 07:37 | Jouni Halinen | ||
| Aika tarkkaan punaisen jatkuvan viivan (vuokra-alueen raja) ja rautatien risteämiskohdassa. https://kirkkonummi.karttatiimi.fi/link/3ZQttv Vuoden 1954 ilmakuvan kanssa paikka näytti tältä https://kirkkonummi.karttatiimi.fi/link/3ZReNP Rajapuomilta näyttää olevan noin 3 kilometriä Kökkelin asemalle |
||||
|
|
02.12. 05:33 | Jouni Halinen | ||
| Kyllähän toimittajan höpöhöpö puheet ovat hyvinkin mahdolisia, hän kun on laatinut selostuksen vasta "konttorilla" valmiiksi leikattuun filmimateriaaliin, ja onko hän ollut edes kuvauskeikalla mukana?. Eli uskon että Petri ja Elias ovat vallankin oikeassa. Mulla kun ei oikein riitä tietämystä, että miten noita vetureita oikein eestaas "pyöriteltiin ja hyöriteltiin". Tepolle: jos sanotaan että mies on parhaassa vedossa 100 vuotiaana, niin minä olen vielä aivan pahanen pojankloppi, on vielä rapiat 30 vuotta siihen ikään. Mutta en tosiaan tajunnut että tuollainen "koirankoppikin" voi olla vesitorni. |
||||
|
|
02.12. 05:01 | Jouni Halinen | ||
| Noissa videoissa näkyy (näitähän en voi esille laittaa kun ne ovat ohi aiheen), että heti kun palautuksesta ilmoitettiin syyskuussa -55, niin ihmiset saivat mennä vapaasti aivan rajapiikkilankaan kiinni. Yhdessäkin kohtaan videota 20/30 nuoren joukkio on aivan rajassa kiinni. Neuvostoliitossa kielletty raja-alue saattoi olla kymmeniä kilometrejä syvä, miten lie tänäpäivänä venäjällä. Eikö venäjä pyri nyttemmin rajoittamaan ihmisten poistumista maasta, ainakin tykin ruuaksi kelpaavien nuorten miesten kohdalla toimitaan näin. Toinen hullu juttu on se, että venäjän kansalaisuudesta luopuminen (kaksoiskansalaiset) on tehty käytännössä mahdottomaksi. Näin putin pitää mm. Suomessa "plakkarissa" näitä ihmisiä, joita hän sitten lähtee "auttamaan" kun Suomalaiset "fasistisiat" heitä alkavat vainoamaan. Mikolle: Juna on tulossa satavarmasti lännestä (vuokra-alueelta) itään sen näkee kun katsoo videota laajemmin. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/172102?u=1809 Suomalainen rajavartija on avannut rajapuomin jotta vasemmalta tuleva juna (tässä kuvassa) pääsee takaisin "koti Suomeen" |
||||
|
|
01.12. 23:16 | Jouni Halinen | ||
| Tota huomiotasi vastaan sotii se, syksyllä 1955 alue oli vielä tiukkaan vartioitua sotilasaluetta, ei sielä kuvanneet neukit itse puhumattakaan Suomalaisista. Luithan komenttini kuvasarjan esittelytekstissä "Ilmeisesti 2 henkilöa (Suomalaista) jotka olivat eksyneet vuokra-alueelle eivät enää koskaan palanneet takaisin Suomeen". |
||||
|
|
01.12. 22:19 | Jouni Halinen | ||
| Tässäkin selostaja sanoo, että "venäistä veturia vaihdetaan Suomalaiseen". Jos toisin on niin selostaja puhuu sitten paskaa. Eli viellä kerran kaikki kuvatekstit perustuvat selostajan sepustukseen. | ||||
|
01.12. 20:22 | Jouni Halinen | ||
| Siihen, että juna on tullut toisessa kuvassa olleen puomin kohdalle eli puomi ja Espoo ovat kuvaajan selän takana. | ||||
|
29.11. 12:25 | Jouni Halinen | ||
| Kun näitä videoita katsoo,niin jos selostukset eivät olisi Suomeksi, niin luulisi että ollaan "äitivenäjällä". venäläistä junakalustoa, venäläismallisia rakennuksia, lentokoneissa punatähdet, kaikki kyltit venäjäksi, yhdessä kohtaa filmiä kyltti on jo revitty irti K-nummen aseman seinästä, ihmeellisiä kaariviritelmiä ja venäläisiä ajoneuvoja. Mutta yksi asia pistää silmään, eli kaikki hymyilevät, aina venäläisestä kentsusta sotamieheen. Ja tietenkin kaikki Suomalaiset myös pl. Suomalaiset sotilaat, koska eihän marssirivistössä saa hymyillä. Lisäyksessä on aikatavalla hirmuduuni, kun joutuu valkkaaman kuvia ja laatimaan tekstit selostusäänestä eli homma on aikamoista "leikkaa liimaa" touhua. Laitan linkit myös kuvien yhteyteen itse videoon. Eli kovin nopeasti ei tule valmista, videoita kun on melkein 10 kappaletta. Arvioin, että sarjaan tulee 50 kuvaa +/- jotain. |
||||
|
Kuvasarja: Ilmakuvia ja Kuvasarjoja Rautatieaseman, Töölön tavara-aseman ja ratapihan alueelta |
27.11. 14:16 | Jouni Halinen | ||
| Olen tässä setissä keskittynyt harjoittamaan ”Rautatiehistoriallista arkeologiaa” (vrt. Peltolan Hannun Tukholma kuvasarja) nimenomaan tiiviillä/rajatulla alueella. Aluehan on se mistä kaikki on rautateiden osalta Suomessa alkanut jo maalliskuussa 1849. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rataverkon_historia Aluehan oli niihin aikoihin aikalailla neitseellisessä tilassa, pl. Töölön sokeritehdas, joka oli siirretty Senaatintorin reunasta Töölönlahdelle vuonna 1823. Tilanne on nyt se, että kokonaisuus kaipaa vielä kipeästi karttoja/ratapihakaavioita (vanhoja) alueelta. Mutta kaikki kartat joita alueelta on olemassa, niin ovat jo lisätty tänne muiden käyttäjien toimesta. Eli ”heitän pallon” nyt ylläpidon suuntaan, josko se sallisi kuvien/karttojen/ratapihakaavioiden tuplalisäyksen tapauksissa jossa edellinen on oleellinen (painotan sanaa oleellinen) osa jotain aihekokonaisuutta. Ja mielestäni tässä kokonaisuudessa on juurikin siitä kysymys. Kokonaisuuteen tulee kuulumaan sen valmiissa olomuodossa reilusti yli 200 kuvaa. Tämä koskisi tässä kokonaisuudessa vain karttoja/ratapihakaavioita, ei valokuvia, niitä on setissä jo aivan riittävästi. Muodostaisin kartoista oman karttasarjan ”Karttoja/ratapihakaavioita, aseman/tavara-aseman ja ratapihan alueelta”. Muutkin käyttäjät voisivat kommentoida tätä asiaa ja otan mielelläni palautetta vastaan jos setissä olisi jonkin mielestä jotain korjattavaa. Eli jos ylläpito pohtisi tätä asiaa tykönänsä, josko tähän löytyisi jokin ratkaisu?. Poikkean kuitenkin tässä kuvasarjan vaihdossa edellä mainitusta periaatteesta, kuvaa kun yhdistää muihin sarjan https://vaunut.org/sarja/6121 kuviin sama panssarivaunutyyppi ja kuvat ottanut valokuvaaja. https://vaunut.org/kuva/99611 |
||||
|
26.11. 23:43 | Jouni Halinen | ||
| No niimpä tietenkin, mulla oli hetkellinen aivosumu kohtaus. | ||||
|
26.11. 22:59 | Jouni Halinen | ||
| Toi teksti tuli kuvan mukana, eli en vetänyt tekstiä ns. hatusta. | ||||
|
26.11. 22:17 | Jouni Halinen | ||
| Että meinasin ottaa ihan Aatusta oppia että oikein "kaasutetaan". Kaasu tehtiin Suvilahdessa mutta sille oli myös varastotosäiliö Kampissa, Runskin varrella. Näkyy tuossa linkin kuvasssa (pyöreä säiliö). Säiliö purettiin joskus 70-luvulla. Kaasua tehtiin läpi yön, koska säiliöiden piti olla piripintaan täynnä aaamusella kun suuressa määrässä koteja aloitettiin aamuaskareet. Kaasua käytettiin myös tehtaissa ja ravintoloissa. Kaasun valmistus kivihiilestä oli tosi törkyistä touhua jällelle jäi mm. Syanidijätettä, jota sitten vietiin mm. Myllypuron kuululle jätekaatopaikalle. Faija vainaa kulki siitä usein ohi fillarilla ja näki kun tankkiautoista kipattiin pahanhajuista jätettä hirsirallien läpi maanperään. Paikasta Marjaniemeen vievä oja haisi pahalle vielä lähellä merta. https://vaunut.org/kuva/172034?u=1809&d=26.11.2024 |
||||
|
26.11. 08:53 | Jouni Halinen | ||
| Tottahan toi kalastus vilunki on. Kalastus paikoilla myös syötettiin kaloja pari viikoa ennen kalastustapahtumaa. Kerran vieheeseen tarttui ilmiselvästi kuollut kala, Urkki koitti saada sitä virkoamaan, ei siinä hän kuitenkaan onnistunut. Metsästyksessä oli myös aina toinen ampuja, että Urkin ampuma elukka varmasti kaatuu. https://www.ts.fi/uutiset/1074331485 | ||||
|
25.11. 03:49 | Jouni Halinen | ||
| Pikkutalo näkyy tässä kuvassa paremmin, kyseessä onkin "tornitalo" https://vaunut.org/kuva/171825?s=1 Ikkunajako on selkeästi erillainen joten tuossa osassa Postitaloa on voinut olla hyvinkin asuntoja? | ||||
|
25.11. 03:21 | Jouni Halinen | ||
| Tässä näkyy selkeästi Töölön sokeritetaan rata, nyt jo leveäraiteisena. Ompa siinä vartioimaton tasoristeyskin kevyeelle liikenteelle. Tasoristeys merkit ainakin vasemmalla ja aurausmerkit joista oikeassa on A kirjain? Rouva lastenvaunujen kanssa on juuri ylittämässä ylikäytävää. Joku tapahtuma näyttää olevan menossa oikealla, onko siinä peräti pienoisgolf kenttä? vai mistä on kysymys?. Finlandiatalon kohdalla oli aiemmin myös pesäpallokenttä. | ||||
|
Kuvasarja: Ilmakuvia ja Kuvasarjoja Rautatieaseman, Töölön tavara-aseman ja ratapihan alueelta |
25.11. 01:54 | Jouni Halinen | ||
| Mulla oli alunalkaen tarkoitus tehdä tästä uusi ilmakuva sarja, en vaan heti tajunnut että miten se onnistuu. Nyt sain kuitenkin asian hoidettua. Tarkoitus oli että tämä olisi ikään kuin ”kuvasarjojen sarja” jossa on linkit kaikkiin lisäämiini kuvasarjoihin ja sama koskee yksittäisiä kuvasarjoja, niissäkin on linkit ”sisarkuvasarjoihin”. Eli näin kun toimin niin porukka pääsee katsomaan 176 kuvaa alueesta hyvinkin simppelisti. Eli onko sinusta Jimi kaikki nyt ok? | ||||
|
|
25.11. 01:32 | Jouni Halinen | ||
| Mikähän tuon etualan rakennuksen käyttötarkoitus oli, eikö tässä ollut vielä 70-luvun loppupuolelle asti kaareva veturitalli. Taaimmainen rakennus purettiin vasta 90-luvun puolenvälin jälkeen kun paikalle rakennettiin Sanomatalo. Tuossa "pikkutalossa" Postitalon katolla on ollut mahdollisesti huoltomiesten/talkkareiden asuntoja?. Wanhaan aikaan mm. sähköasemien ja puhelinkeskusten yhteydessä oli aina asuntoja. Autoja kun ei monilla vielä ollut, mutta huoltomiehen piti olla kuitenkin nopeasti paikalla eli asua lähellä. Mm. Siihen Itä-Pasilan jätti virastotaloon rakennettiin vielä 70-luvun loppupuolella 2 kpl kolmen asunnon ”rivitaloa” (noin 90 neliötä kappale eli ihan perheasuntoja olivat) sinne lohkojen väliin. | ||||
|
Kuvasarja: Ensimmäinen maailmansota ja Töölön tavara-asema. |
22.11. 17:08 | Jouni Halinen | ||
| Aika erikoinen kuva. Venäläinen kenraalimajuri (EVP) valokuvaa itsenäisen Suomen armeijan huippunykyaikaista panssarikalustoa. Olisko onnistunut toisin päin, jos näin olisi kuitenkin käynnyt niin kuula olisi tullut kuvaajalle kalloon saman tien. https://vaunut.org/kuva/99611?kv=1914&kv2=1920&paik=helsinki | ||||
|
|
21.11. 12:18 | Jouni Halinen | ||
| Lisää puutteita/muutoksia. Stadikalla vielä enimmillä penkeillä kastuu, jos "taivaanisä" sille päälle sattuu. Työväentalon edestä puuttuu kelluva Kahvila/ravintola (ravintola Meripaviljonki). Työväentalon rakennusmateriaali on louhittu paikalla olleesta kalliosta. Talo rakennettiin ihan talkoilla (1908). Siihen aikaan (vasuri) kivimiehiä riitti. Myös "Sirppiliiteri" (Kulttis) on tehty talkoilla. 1918 kapinan/veljessodan/sisällisodan/luokkasodan… (kuka nyt miksikin sitä kutsuu) aikana Saksalaiset sotalaivat tulittivat Helsinkiä mereltä päin ja sattuneista syistä yhdeksi maaliksi valittiin juurikin työväentalo sen torni toimi oivana sihtinä (näkyy kuvassa jos tarkasti katsoo). Tällaista jälkeä saatiin (Krunikassa) aikaan sen aikaisilla laivatykeillä. http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1014195-1037.jpg Jäähalli "kurkistaa" jo kuvan vasemmassa reunassa. Ja jos tarkkaan katsoo, niin Tervasaaren tekoallas on vielä voimissaan. Sittemmin ”puliukot" (spurkut/pultsarit) onkivat/söivät kaikki altaan kirjolohet. Netistä poimittua (1994): ”Helsingin Kruununhaan ulkoilualueella Tervasaaressa on aloitettu kunnostustyöt täydellä teholla. Maanantaina tyhjennettiin pelastuslaitoksen tehopumpulla saarelle louhittu neliskulmainen tekoallas Altaan täyttäminen louhe- ja rakennusmassoilla alkaa heti juhannuksen jälkeen” (allas siis poistui kuvioista). ”Altaaseen istutettiin kirjolohia vuonna 1967. Presidentti Urho Kekkonen kävi vihkimässä ongintapaikan. Allas oli Kruununhaan Lionsien maksullinen kalastuspaikka”. Urkki muuten nimesi Sateenkaariraudun uudelleen Kirjoloheksi. Hänhän oli piinkova kalamies, ja hänen piti saada aina suurimmat kalat, muuten iski suuttumus. Täysin vahvistamaton huhu kertoo, että jollain valtion vierailulla sukeltaja olisi jopa kiinnittänyt suuria kaloja hänen vieheeseensä. Voihan tämä olla vitsikin, ken sen tietää?. Eläimiä hän ei oikein hennonnut ampua (muuta kun vähän pakosta itäblokin valtiovierailuilla ja silloinkin hän ampui mieluummin ohi). Hänellä kun oli vielä syvällä muistissa 1918 tapahtumat Haminan valleilla, jolloin hän oli vasta 17 vuotias, mutta se on sitten ihan oma tarinansa. |
||||
|
|
16.11. 13:17 | Jouni Halinen | ||
| Edellisen lisäksi: Merihaan rakennuskanta on vielä mallia "matala", Sompasaaren täytöt ovat kesken, Hanasaari 1 voimalaitos on purettu ja hiilikasa vetää viimeisiään, Kruununsiltojen työmaa puuttuu, Hakaniemen silta on rakennettu uusiksi, Skattan kärki on entisellään telakka ym. Diakonissalaitoksen tontilta puuttuu taloja, Hotelli Hesperian ja Intterin rakennustyöt ovat kesken (torninosturit), Myös Finlandiatalon lisäsiipi puuttuu, Mäntymäen kentällä on vielä messujen iso peltihalli, ja Kuntatalon (3 linja) tontilla on vielä vanha rakennuskanta. Ratapiha/Tavara-asema/R-asema alue onkin sitten aikalailla myllätty Oodi, Kiesma, Sanomatalo, Musiikkitalo ym. muut rakennukset ja laiturikatos, foorumi on vielä entisensä, Ravintola (vanha) Töölönranta (puska) on vielä voimissaan, Sokerin tontin toimistotalo ja Oopperatalo puuttuu ja taitaa Linnunlaulustakin jokin talo olla poistunut. Kiskoja Linnunlaulussa on vähemmän. Muuten kaikki onkin sitten ihan ennallaan. Kaksi vanhaa "jäärää" on kuitenkin yhä paikoillaan. Ravintola Kaisaniemi joka on rakennettu 1827 ja oli aikoinaan omalla niemennokallaan ja Hakasalmen huvila joka on rakennettu 1846 ja oli aikoinaan omalla rantatontilla. Kummatkin ovat olleet todistamassa kaiken tämän muutoksen eteenpäin viemää voimaa. Kun ko. talot rakennettiin niin kuva-alalla ei ollut oikeastaan mitään, oli vain Töölön Sokeritehdas (perustettu1823) ja Senaatintorin ympärillä (ns. Vironniemi) oli parinsadan metrin säteellä jonkin verran rakennuskantaa. Ps.1 Ilmarilla on jo 18 vuotiaana pitkä ura valokuvaajana (12 vuotta?). Kun luin hänen kommenttinsa tähän kuvaan, niin ajattelin että siinä joku vanha "jäärä" sepustaa näitä asioita, mutta että ikää on 18 vuotta?, ja jo tuo tietomäärä hallussa?. Varo vaan Ilmari, että sustakin ei tule "sivuraidesepustajaa", niin kuin minusta on "sylttytehtaan" poikien mielestä tullut, ja minun pitäisi tämän takia poistua Vörkistä. Susta on tulossa kovaa vauhtia todellinen Staditietäjä eli peukkuja sulle. Ps.2 Laitan tämän kuvasarjan kera terveiset ”sylttytehtaan” pojille ja toivon että ”sylttytehtaan” alueelta on poistettu kaikki irtokivet, josko siellä ei sitten enää kivitettäisi alaikäisiä lapsia. Ja jos jatkatte siellä muutenkin entiseen malliin (ns. pe******at), niin käyttäkää ainakin kertakäyttö lakanoita jotka voi helposti hävittää (esim. ylöslämmittää höyryveturin) ennen kuin konstaapeli koputtaa oveen. |
||||
|
16.11. 11:32 | Jouni Halinen | ||
| Siinä on kuutio poikineen "murkinaa" höyryhevoille. Kuinka paljon höyryveturi kuluttaa halkoja per 100 kilometriä?. Millä veturi mallilla pääsi pisimmälle "yhdellä tankkauksella"? Entä sama veden kanssa? | ||||
|
Kuvasarja: Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 1948 rautatiekalustoa esitellään Töölön tavara-asemalla. |
16.11. 03:21 | Jouni Halinen | ||
| Laitoin automiehille vähän jutunjuurta Autoja Autoja ketjuun sivuraiteelle. Volkkareita Stadin kaduilla, Stadin Cruising Pre-Party, Kun neukkumasinat Stadin valtas ja Viktorian 1976 GAZ-24 Volgan täydellinen muodonmuutos. Autojen ensiapu RU versio. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11459.75#bot | ||||
|
16.11. 02:59 | Jouni Halinen | ||
| Nimenomaan "Helsingin konepaja muutti (tästä paikasta) Hyvinkäälle" ja nämä vanhat Helsingin konepajan rakennukset sitten purettiin. Pitäiskö kuvasarjan nimeksi vaihtaa "Helsingin konepajan rakennuksia puretaan"? vai toimiiko nykyinen nimi? | ||||
|
16.11. 02:10 | Jouni Halinen | ||
| CCCP teksti Neuvostoliiton teollisuusnäyttelyn aikana 1948 messuhallin eteläpään seinässä. Jos Suomen historia olisi kulkenut samaan suuntaan kuin Baltiassa, tämä näky olisi voinut vuosikymmenet olla osa Mannerheimintien katukuvaa Helsingissä. Toukokuussa 1948 Töölön kisahallin, silloisen Helsingin messuhallin, seinälle nostetut CCCP-kirjaimet julistavat onneksemme neuvostoliittolaisen tekniikan vallanneen Töölön eikä koko valtakuntaa. Keväällä 1948 Suomessa seurattiin uutisia herkeämättä. Presidentti Paasikivi sai helmikuussa Neuvostoliiton diktaattorilta Josef Stalinilta ”kutsun” Moskovaan YYA-neuvotteluihin. Tilanne oli Suomelle tukala. Unkari oli solminut YYA-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa vain kuukautta aikaisemmin ja Prahassakin kuohui. Kommunistien vallankaappaus johti kansandemokratian syntyyn ja Tšekkoslovakiasta tuli Neuvostoliiton johtaman itäblokin osa. Suomessa Tšekkoslovakian tietä haluttiin välttää viimeiseen asti, olihan Suomi vasta selviämässä vuosien aseellisesta taistelusta Neuvostoliittoa vastaan. YYA-sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä allekirjoitettiin 6. huhtikuuta 1948. Allekirjoittajina olivat Suomen presidentti J. K. Paasikiven valtuuttama pääministeri Mauno Pekkala ja Neuvostoliiton korkeimmanneuvoston puhemiehistön (käytännössä kommunistipuolueen pääsihteeri ja pääministeri Josif Stalinin) valtuuttama pääministerin tehtäviä hoitanut varapää- ja ulkoministeri Vjatšeslav Molotov. Olishan neukit voinut toimia vielä veemäisemminkin. Malmille olisi lennätetty näytille 100 lentokonetta (nyt vain 1), Töölön ratapihalle samoin näytille 10 junallista täynnä erilaista "esiteltävää" kalustoa ja messuhallille kenttä täyteen erimallisia panssari ajoneuvoja Suomalaisten ihmeteltäväksi. Joku sodan käynyt kaveri olisi tietenkin tokaissut. "Kato vaan, noitahan me saatiin ryssältä 10 kapppaletta "lahjaksi" Kannaksella 1943" |
||||
|
Kuvasarja: Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 1948 rautatiekalustoa esitellään Töölön tavara-asemalla. |
14.11. 12:39 | Jouni Halinen | ||
| Ompas Rainer: Kuvia näyttelystä löytyy täältä. Raflaava juttu on ”CCCP” messuhallin päädyssä, melkein kuin Suomi olis osa NL:ää. Esillä on kalustoa fillarista pillariin. https://www.wheels.fi/kun-neukkumasinat-stadin-valtas-neuvostoliiton-teollisuusnayttely-kevaalla-1948/ | ||||
|
Kuvasarja: Töölön tavara-asema ja ratapiha |
14.11. 05:02 | Jouni Halinen | ||
| Nyt en ymmärrä, vaikka kuinka tarkka yritän olla, niin moni kuva lähtee tuplana. Toivottavasti ylläpito poistaaa tuplat pikaisesti. Pahoitteluni. | ||||
|
Kuvasarja: Ensimmäinen maailmansota ja Töölön tavara-asema. |
14.11. 04:44 | Jouni Halinen | ||
| Tässä sitä on sitä jotain. Nämäkin kuvat on ottanut luonto ja junakuvausta harrastanut isovenäläinen kenraalimajuri. Ihan asiallisen oloinen heppu, jos venäläisistä nyky tilanteessa niin voi enää sanoa. Hän oli alkuunsa epäsuosittu (Bobrikovin adjutantti), mutta valokuvauksen myötä hänestä tuli hyvinkin suosittu kaupunkilaisten parissa, hän sai myös Suomen kansalaisuuden nopeasti ja valtio jopa myönsi hänelle pienen eläkkeen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivan_Timiriasev Ivan Timiriasev (1860-1927) oli pitkään Suomessa asunut suomenvenäläinen ratsuväenupseeri, joka tuli tunnetuksi valokuvausharrastuksensa kautta erityisesti Helsinki-aiheisista dokumenttikuvistaan. Hän muutti 1890 Suomeen toimien Suomen kenraalikuvernöörien adjutanttina 1890–1917.Hän yleni sotilasurallaan aina kenraalimajuriksi saakka. Timiriasev siirtyi eläkkeelle 1917 ja jäi asumaan Suomeen elämänsä loppuun saakka. Hän oli naimisissa vuodesta 1918 alkaen suomalaisen Onerva Angervon kanssa. Timiriasev aloitti valokuvauksen vuonna 1890 ja sai opastusta Daniel Nybliniltä. Hän kuvasi etupäässä Helsingin arkielämää ja luontokohteita. Timiriasevin kuvia julkaistiin myös kuvalehdissä, kuten Veckans Krönikassa ja Suomen Kuvalehdessä. Eläkkeellä ollessaan Timiriasev oli jonkin aikaa myös Veckans Krönikan päätoimisena valokuvaajana. Hän osallistui aktiivisesti Amatörfotografklubben i Helsingforsin toimintaan vuosina 1900–1923 samoin kuin moniin Venäjällä ja Suomessa järjestettyihin valokuvauskilpailuihin ja sai niistä kunniakirjoja ja palkintoja. Hänen yksi esimiehensä (Nikolai Bobrikov vuosina 1890-1904) sai vuonna 1904 kuulan kalloonsa, eikä ollut adjutantti silloin apuna paikalla. Teon suorittanut Eugen Schauman langetti itselleen samantien tuomion, eli hän ampui itsensä. Kaikki piirit Suomessa eivät pitäneet häntä silloin kansallissankarina, mutta kun asiaa peilaa tämän päivän tapahtumiin, niin kyllä häntä voi nyt sellaiseksi kutsua. "Bobihan" vaati Keisaria nimittämään hänet Suomen diktaattoriksi vuonna 1903. Keisari ei kuitenkaan tähän suostunut, vaan "kevyemmän kurituksen malli" riitti. Että sellainen veijari. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov https://fi.wikipedia.org/wiki/Eugen_Schauman |
||||
|
Kuvasarja: Töölön tavara-asema ja ratapiha |
13.11. 18:28 | Jouni Halinen | ||
| Lisäämissäni kuvissa on tuplakuvia ja väärät tekstit, mulla on vähän pakka sekeinen tämän kanssa. Vaihdan kuvat oikeisiin tämän päivän aikana. Lukeeko ylläpitokin tämän. | ||||
|
13.11. 12:56 | Jouni Halinen | ||
| Wanhaan aikaan eri fonttien (kirjasintyyppi) käyttö oli ihan omissa sfääreissään verrattuna nykypäivään. Tässäkin on nähty vaivaa vaikka se ei olisi ollut mitenkään tarpeellista. Parhaiten eri vanhanajan fontteja näkee kun katselee arki-iltapäivisin ykköskanavalta tulevia kotimaisia leffoja. Ei ollut mm. wöördin tarjoamaa (vakio) fonttien kirjoa, vaan tämänkin on joku graafikko piirtänyt ihan yksittäiskappaleena omin kätösin. Pikkuproidilla oli 90-luvulla graafisen alan firma, silloin eri fontteja valmistivat ihan omat pelkästään siihen erikoistuneet firmat. Pjkkuproidin firma sitten kasasi niistä valokuvien kera leikkaa liimaa menetelmällä painovalmiit materiaalit. Ei olut vielä (90-luvun alku) silloin tietokoneita (MacBook) suuremmin käytössä, tai jos oli, niin ne olivat tuhottoman kalliita, manuaalityö oli halvempaa. |
||||
|
Kuvasarja: Töölön tavara-asema ja ratapiha |
13.11. 12:01 | Jouni Halinen | ||
| Hannu saamasi pitää. | ||||