287-164097 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 17.07. 16:38 Jouni Halinen  
  Tässä kartassa näkyvät rajamerkit numerot 92-98. Rajamerkki 97 oli aivan junaradan vieressä paikassa mihin myöhemmin rakennettiin (nyt jo lakkautetun) Luoman seisakkeen laituri. Merkki lienee jäänyt laiturin alle.

Luettelo rajamerkeistä (yleensä lattarautapari kallioon iskettynä, joiden välissä on ollut puinen rajatolppa) näkyy alla olevassa linkissä. Rajamerkkejä on ollut tietenkin aina kaksi, yksi sinivalkoinen Suomen tolpalle ja toinen punavihreä neuvostotolpalle. https://propatria.fi/porkkala/

Jos rajamerkki on löydetty, niin myös sen koordinaatit ovat esillä. Rajamerkki 98 on vuokra-alueen itäisin ja samalla pohjoisin rajamerkki. Rajalinja merkistä 98 eteenpäin oli merialueella. Oli ilmeisesti merkattu poijuilla? Merialueella ensimmäisestä pienestä rajaloukkauksesta (epähuomiossa) selvisi yleensä parissa päivässä takaisin koto Suomeen. Seuraavalla kerralla reissu kestikin sitten huomattavasti pidempään. On ilmeisesti 2 tapausta joissa henkilö ei enää palannut lainkaan takaisin Suomeen. Maa-alueella ei ilmeisesti rajaloukkauksia paljon tapahtunut, pysähdys kun tapahtui viimeistään piikkilanka-aitaan. Lisäksi ainakin Suomen puolella oli myös "pääsy kielletty" rajavyöhyke, jota tiukasti valvottiin.
kuva 17.07. 13:51 Jouni Halinen  
  juu, kuva on tosiaan kuvakaappaus yllä olevasta videosta, en huomannut laittaa sitä tietoa esille kuvanlisäksen yhteydessä.
kuva 14.07. 18:19 Jouni Halinen  
  Tosiaan olihan myös Aleksanteri kolmonenkin junan kyydissä. "Huhujen mukaan keisari Aleksanteri III auttoi perhettään ulos sortuneesta vaunusta pitämällä kattoa ylhäällä. Onnettomuuden muistoksi rakennettiin Borkiin kirkko". Totta vai tarua: ”Keisari oli 190-193 cm pitkä. Nuoruudessaan hänellä oli poikkeukselliset voimat: hän pystyi rutistamaan kädessään hopearuplan kolikon ja taivuttamaan hevosenkenkiä sormillaan sekä repimään kokonaisia korttipakkoja”.
kuva 14.07. 16:27 Jouni Halinen  
  Kumma juttu, että miksi (keskustelu toisessa kuvassa) kuvatekstiin ei saa välilyöntejä (kirjoitettu vöördissä) aikaan. Kokeilin sitä itsekin. Fiksuinta (ja helpointa) on kirjoittaa pidempi stoori samantien ensimmäiseksi kommentiksi, eli näin. Lähde Wiki

Venäjän keisari Aleksanteri III vaimo Maria Fjodorovna lapsineen olivat palaamassa Borkista (Krimillä) Pietariin. He olivat lounastamassa ruokasalivaunussa, kun juna suistui raiteiltaan ja liukui alas ratapenkereeltä, jolloin vaunun katto melkein sortui heidän niskaansa.

Onnettomuudessa menehtyi 21 ihmistä. Syynä oli liian raskas 15 vaunuinen juna, jossa oli sallitun 42 akselin sijasta 64 akselia ja joka matkasi liian kovalla vauhdilla kahden vaarallisia värinöitä aiheuttavien höyryveturien voimalla.
kuva 13.07. 22:32 Jouni Halinen  
  Mike Morantin Suomi kuvat: https://mikemorant.smugmug.com/Trains-Railway-overseas/Scandinavia/Finland-railways
kuva 12.07. 07:35 Jouni Halinen  
  Trevor Rowe (1929-2015) https://www.gwrarchive.org/site/sitel2ph/dtr.php Sivuilta löytyy myös historiikkejä muistakin tunnetuista (Brittiläisistä?) rautatieharrastajista. Elämänkertojen höysteenä on tietenkin runsaaasti valokuvia, pääosin höyrykalustosta.
kuva 12.07. 07:11 Jouni Halinen  
  Paljon on tapahtunut edistystä reilussa vuosikymmenessä, on tullut paljon turvallisemmat olosuhteet jalankulkijoille. On leveämpi pysäkkikoroke, kaiteet ja suojatie merkinnät. Autokantakin on uusiintunut/lisääntynyt. Ulkomainosfirman (JCDecaux) kustantamat pysäkkikatokset pelittävät edelleen.

Kuva 50-luvulta samalta paikalta. https://vaunut.org/kuva/175179?u=1809

Katunäkymä elokuussa 2024, eli 54 vuotta myöhemmin. Mantskun remppa on valmistumassa ja Kansallismuseon vastaava menossa. Valmista pitäisi olla vuonna 2027. https://maps.app.goo.gl/UCwxA4FnHde2TRUYA
kuva 27.06. 13:34 Jouni Halinen  
  Toisessa kuvassa arvelin kanssa autoa NSU:si mutta se olikin Datsun luupää, näinkö on tässäkin?. https://vaunut.org/kuva/118020?utm_source=random
kuva 25.06. 13:55 Jouni Halinen  
  Ratikka taitaa tulla keskustasta Käpylään päin, eli Velo on kuvaajan selän takana. Taustalla Mäkelänrinteen (urheilu)lukio. Samalle puolelle on (väli)varastoitu Itä-Pasilasta louhittua kalliomursketta. Auto on valistuneen arvauksen mukaan NSU Prinz ?. Kuva-alan vasemmalla puolella oli huoltis, taisi olla aikoinaan Gulf ja loppuajat Unioni. Voi olla että autoilija on hakenut öljyt ja suodattimet sieltä, ja nyt on jo laskettu öljyt maaperään, mitä niihin aikoihin usein harjoitettiin?.
Ilmakuvat vuodelta 1972 https://kartta.hel.fi/link/0brY6ku ja 1976 https://kartta.hel.fi/link/0brXh3H Paljon on ollut muutosta ilmassa ItäPasilassa 4 vuodessa.
kuva 05.05. 23:15 Jouni Halinen  
  Sulle on Heidi käynyt varmaan niin kuin mullekin, eli kirjoitat viestin ja lähetät sen ja kun katsot "lähetytyt" kansiota niin siellä ei näy ko. viestiä ollenkaan. Viestin kirjoitus kentässä on pieni ruksattava neliö "Tallenna viesti lähetetyt kansioon" ja jos et sitä ruksaa niin viesti katoaa. Miksiköhän tässä ei oletusarvona ole "automaattinen tallennus"? Hoi ylläpito.
kuva 02.05. 13:38 Jouni Halinen  
  Lasse näetkö sanan "joskus", 12:ta sana alusta.
kuva 02.05. 12:56 Jouni Halinen  
  Esa vois hommata itelleen uuden nänppiksen eli sellaisen joka kirjoittaa asioista joskus positiiviseen sävyynkin, esim. vaikka siitä, että kuinka positiivinen asia Suomen liittyminen Natoon oli (Eduskunta jaa 188 ei/poissa 12). Nyt tulee mieleen se tapaus jossa liikenneradioon soitettiin että moottoritiellä tulee auto vastaan ohituskaistalla. Hetken päästä tuli toinen soitto, jossa soittaja kertoi, että niitä vastaantulijoita on kymmeniä.
Kuvasarja:
Sr3 Vetureita
 
 29.04. 23:54 Jouni Halinen  
  Mulla on yksi projekti menossa missä haen RAL vastaavuutta Pantone (painivärikartta) 354c:le, joskus on puhuttu Keskon vihreästä ja toisinaan ympäristövihreästä ja nyt näyttää minusta siltä että VR:n vihreä on samaa sorttia, eli RAL 6038. Projekti sisältää jauhemaalattuja metalliosia kuin myös painettua materiaalia ja ne pitää saada natsaaamaan värin puolesta keskenään. Netistä katsoin ja uunnos taulukko kertoo, että näin olisi? Eli tähän haen vahvistusta?.
Kuvasarja:
Sr3 Vetureita
 
 28.04. 21:02 Jouni Halinen  
  Osaako joku kertoa että mikä tässä on vihreän RAL värikoodi 6038?
kuva 18.04. 06:13 Jouni Halinen  
  John Nessun dorma https://www.youtube.com/watch?v=Yr0N7gXv1IE

KAJ Nissan bromsa https://www.youtube.com/watch?v=WOMIS4D8-VI
kuva 25.03. 08:48 Jouni Halinen  
  Täällä alkaa seikkailu, junakohtaus alkaa 4.20. https://areena.yle.fi/1-1162225
kuva 23.03. 15:20 Jouni Halinen  
  Tässä 1976 ilmakuvassa vesiviskuri on alkuperäisessä paikassa. https://kartta.hel.fi/link/0aV8pbs

Vuoden 2024 ilmakuvassa vesiviskuri on nykysijoillaan. Nykypaikka on entisestä noin 20 metriä pohjoisen suuntaan. Viskuri vaihtoi paikkaa noin vuonna 2016/17. Siirron syy oli se, että entisen paikan kohdalle tuli vasemmalla oleva rakennus. https://kartta.hel.fi/link/0aV6KUR

Kuinka muuten tuo vesiviskuri toimi talvipakkasilla, eli minkälainen rakenne siinä esti jäätymisen?. Miten asia hoidettiin vesitorneissa (lämmitettiin pakkasilla?) tai veturin säiliössä, siinä vettä taisi kuitenkin kulua sitä vauhtia, että vesi ei ehtinyt jäätyä? Säiliön lämmitys veturihöyryllä? Ja olivathan veturit osan aikaa säilytyksessä veturitalleissa joita myös lämmitettiin?
kuva 22.03. 12:48 Jouni Halinen  
  Uusi tieto minulle (Wikibedia). ”80-luvun alussa Göteborgin kaupunki , joka oli Euroopan nykyaikaisten kevytraitiovaunujärjestelmien edelläkävijä, halusi ostaa Valmetilta nro I -pohjaisia raitiovaunuja omaan raitiovaunuverkostoonsa. Ruotsin hallituksen painostuksesta Göteborgiin jouduttiin kuitenkin hankkimaan vaunut Asealta”.
kuva 22.03. 11:27 Jouni Halinen  
  Laitan tämän tähän, vaikka on kovasti ohi aiheen syynä tähän se, että jos joitain saattaisi kiinnostaa tehdä vastaava soppari. Eihän sivuraidetta enää kukaan lue. Kaveri Elisalta sanoi että tarjousaika päättyi viime sunnuntaina, mutta sitä on kuitenkin jatkettu, en tiedä saako niitä vielä tehtyä kun soittaa Elisan asiakaspalveluun?. Aika halpaa on puhuminen minimissään tänä päivänä, ja varsinkin kun muistelee mitä mitä se maksoi firmalleni 90-luvun alkuvuosina.

Nyt on kilpailu mennyt kovaksi, liekö Elisalla kova pyrky viedä asiakkaita Moilta (DNA:ta). Tein vuosi sitten sopimuksen Moin kanssa. Siinä 9e + max 4e/kk saa rajattomasti puheaikaa ja tekstareita. Hyvin on toiminut ja veloitus hoituu automatik Visan kautta, on ollut vaivatonta. Eilen soitti kaveri Elisalta ja ehkä ensi kertaa elämäni aikana aloin ”seurustelemaan” puhelinmyyjän kanssa. Loppu tulemana oli se, että tein puhelinliittymä sopparin hintaan 6.99 eur/ kk/100M (rajaton puhe/tx) ja päälle liittymän Taplettiin 3.99 eur/kk/20M (riittää mulle). Hinnat sis. ALV. Kummatkin sopimukset ovat voimassa hintansa osalta 24kk. ja sen jälkeen hinta on 22.90e/32.90e/kk. Asiakas voi kuitenkin irtisanoa sopimukset koska tahansa, ei siis ole sitovuutta pätkääkään.
kuva 20.03. 23:50 Jouni Halinen  
  Ok Esa yritys hyvä kymmenen mulla kuitenkin. Kiitti Esa vinkistä otankin yhteyttä tuonne Aalto yliopistoon.
kuva 20.03. 18:40 Jouni Halinen  
  Nosto jälleen, eli mikä maa mikä valuutta?
kuva 20.03. 16:49 Jouni Halinen  
  Voi voi. Esa on pahoittanut mielensä aika pahasti viimeaikoina monestakin eri asiasta, viimeisempänä henkilöistä jotka ajavat rahoitusyhtiön rahoittamalla/omistavalla Audilla auto+juna parkkipaikoille. Minulla on itsellä ”ohjenuorana” aina arvioida (itse iroonisesti), että onko joku asia kuitenkin tyhmää/sopimatonta/väärää /kateuteen oikeuttavaa vertaamalla sitä liialliseen viinanjuontiin, eli kumpi on tyhmempää ko. asia tai se viinanjuonti. Omalta kohdalta vertaan esim. että kumpi on tyhmempää, pienen valkoisen ”narupallon” siirtely kumpuilevalla nurmialueella työaikaan siinä oleviin pieniin reikiin kontra viinanjuonti. Vaikka minua kuinka kiukuttaisi/vit*****si se, että joillakin on mahdollisuus ja tarvittavat rahavarat sitä tehdä, niin pidän sitä kuitenkin fiksumpana asiana kuin viinanjuontia, jota itse aivan liian paljon harjoitan.

Koita Esa päästä nyt näistä asioista yli. Oletko jo hyväksynyt mielessäsi sen tosiasian että Suomi liittyi Natoon?. Kuuluuhan vanha sanonta ”että aika parantaa haavat”. Voisi kuvitella että näin on tapahtunut sinunkin kohdallasi menneenä 2 vuoden ajanjaksolla? varsinkin jos olet tarkastellut tapahtunutta tarkemmin "isossa kuvassa". Mm. siinä mielessä kun nyt on rumppi vallassa ja ilman Natoa/Usaa olisimme yksinämme vain pienenpieni lihanpala putinin hampaankolossa.

Toinen juttu Esa. Kirjoitit aiheesta Teollinen muotoilija, Mulla on meneillään yksi projekti, Sain viimeviikolla siihen paprut PRH:ta sille myönnetystä patentista. Nyt olisi vielä tarkoitus tarkastella tuotetta juurikin niiltä määrein kuin kommentissasi kirjoitit ”Tuotteen myytävyys/kauneus/valvistettavuus/valmistuskustannukset/käytön turvallisuus” ja jotkin muutkin asiat kaipaavat huomiota. Eli onko sulla ”plakkarissa” joku ”sopiva ja pätevä” alan ammattilainen. Kun heitä kukkelilla hakee niin vaihtoehdot ovat aika vähissä.
kuva 20.03. 11:10 Jouni Halinen  
  Tässä kuvassa esiintyy mukula ja nupukiveä ja vielä päälle kivinen "laatoitettu" kulkuväylä, tämä sen takia että mukula/nupu kivillä kävely oli joskus vähän haastavaa. Kuva on vuodelta 1892. https://vaunut.org/kuva/161432?s=1

Noppakivestä: Noppakivi on muodoltaan kuutiomainen, koneellisesti hakattu kivi. Lohkotun keskikokoisen noppakiven ulkomitat ovat keskimäärin 90x90x90 mm ja ne voidaan asentaa miten päin hyvänsä. Helsingissä tyypillisiä ovat kirjavat noppakiveykset, jotka tehdään monesta eri kivimateriaalista (Lähde: Helsinkin kaupunkin sivut).

Nykyjään erillaiset kivimateriaalit ovat aikasen hinnakkaita. Vielä 90-luvulla rouvien kovasti tykkäämää "seulanpääty" (mukula)kiveä sai 20 markalla (sorakuoppa) kivifirmoista (maksu suoraan kauhakuormaajan kuskille) mukaan niin paljon kuin kyytiin sai mahtumaan. Nykyjään samaa kiveä myydään erikoisissa säkeissä ja hinta ei ole enää halpa.

Kun Stadissa alkoi 60-luvulla kaiken vanha hävittäminen, niin kaikenlaiset (pääosin nupukiveä) kivimateriaalit ajettiin surutta merentäyttöön, pääosin Jätkäsaari, Hernesaari ja Länsisatama alueille. Jos saisi tiedon siitä, että missä tätä täyttöä on enimmälti Hernesaaressa (säilyy nykytilassa ainakin seuraavat 10 vuotta) niin kaupunki tekisi hyvän tilin jos se kaivaisi ne jälleen päivänvaloon. Lähde: Mun isoisä Gunnar H oli 50/60-luvulla töissä (Hernesaaressa) Fordilla ja kertoi näkemästään meille pikkukundeille.

Alue 1943 https://kartta.hel.fi/link/0aU536E Alue 1976 https://kartta.hel.fi/link/0aU5mSr Alue 2024 https://kartta.hel.fi/link/0aUbXTs
kuva 18.03. 13:16 Jouni Halinen  
  Rahankeräys on helppo toteuttaa ns. tuotemyynnin keinoin (vastikkeellista myyntiä), eli kun raha vaihtaa omistajaa, niin ostaja saa vastikkeeksi vaikka 5 kpl postikortteja. Vaihtoehtona tälle voitaisiin myydä museon verkkokauppasta lippuja veturin kunnostuksen jälkeiseen uudelleen käyttöönotto tilaisuuteen. Jos veturi laitetaan ihan käyttökuntoon, niin setti sisältäisi myös ajelun juhlajunalla. "Lahjoituksen" määrän voisi porrastaa esim. näin, yksityisille 20e=lippu tilaisuuteen, 40e+päälle juna-ajelu ja 60e+pullakavit samaan settiin. Yhteisöt/yritykset 200e=10 lippua, 400e +10 juna-ajelua Ja 600e+10 pullakahvia. Ostaja voisi ruksia itse mitä settiin ottaa (ajelun vai pullakahvit). Kyllähän ihan oikeaankin rahankeräykseen saisi varmaan luvan jos museo itse sitä hakisi. Miten museon status (säätiö) tähän vaikuttaa, on sitten toinen juttu?, kaipa se onnistuu?. Jos museossa tämä luetaan, niin eikun homma "tulille". Mikään kiire tässä ei enää ole, kerätään rahaa vaikka pari kolme vuotta ja käynnistetään kunnostus sen jälkeen.
kuva 17.03. 11:36 Jouni Halinen  
  Lasse on ihan oikeassa. Jopa Stadin brankkarin lanssia kutsutaan "pullamersuksi" https://www.facebook.com/photo.php?fbid=952002648789645&id=117137382276180&set=a.118891818767403&locale=fi_FI
kuva 17.03. 09:43 Jouni Halinen  
  Kuin myös Pullamersuksi. Tässä ko. mersun vihreää kiiltonsa menettäneenä ja haalistuneena. Tämän värin muistan siitä kun muutettiin perheen kanssa keväällä 1964 Vartsikasta Konalaan. Sain matkustaa matkan pikkuproidin kanssa hytissä, faija istui lavalla?. Mese oli kuljetusliike Pekka Peltonen (1902-1994) Oy:n. Ensimmäisen kuorma-autonsa (Ford) hän osti vuonna 1927 Hän perusti nejän kaverinsa kanssa (1946) Helsingin KTK:n (KuljetusTilausKeskus). https://vaunut.org/kuva/66065
Luulin pitkään että tätä kuorkkia kutsuttiin pullamersuksi, mutta nimitystä kantaakin tämä paku, johtuuko siitä että niitä oli runsaasti jonkin leippomon (Fazer?) käytössä.
kuva 12.03. 20:02 Jouni Halinen  
  Yritin kovasti hakea tietoja kuvasta mm. kuvahaulla, mutta mitään ei löytynyt, ei kuvaajaa tai kuvausvuotta. Kuvan värit ovat (ainakin) minusta ns. filmiajalta joten päädyin 70-luvulle. Tein jokin aika sitten tänne Porkkala kuvasarjan, kysyin silloin Yleltä että saanko ottaa Ylen kuvanauhalta kuvakaappauksia ja vastaus Yleltä oli aikatavalla seuraava.

"Sitaatti eli siteerausoikeus on Suomen tekijänoikeuslain 22 §:ssä määritelty tekijänoikeuden rajoitus, jonka mukaan ”julkistetusta teoksesta on lupa hyväntavan mukaisesti ottaen lainauksia tarkoituksenmukaisessa laajuudessa”. Sitaattioikeutta käytettäessä siteerattava teos ja sen tekijä (alkuperäinen lähde) on ilmoitus, muutoin siteerausta pitää tekijän oikeuden loukkauksena, vaikka siteerausoikeus ehdottaa muutoin lisäisivät".

Kyllähän sama säädös on voimassa valokuvienkin suhteen. Eli suoritin ”lainauksen tarkoituksen mukaisessa laajuudessa" alkuperäisestä kuvasta ja vaihdan sen tänne. Vielä kun saisi selville kuvaajan nimen niin asia olisi aika lailla järjestyksessä. Voin tietenkin myös poistaa kuvan jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Lisäys edelliseen: Kuva on kuitenkin julkaistu Joukkoliikenne foorumilla? ilman mitään tietoja kuvaajasta tai kuvausvuodesta. Tarkistin vielä että onko kuva jo täällä, ei ole. Onko kuvaaja lisännyt sen itse JLF:le? Jos kuvaaja vaikuttaa itse täällä, niin päätösvalta on viimekädessä hänellä ja sitä päätöstä tietenkin kunnioitamme.
kuva 12.03. 00:11 Jouni Halinen  
  Laitoin asiaan vähän lisäselvitystä vuoden 1960 kartan muodossa https://vaunut.org/kuva/173388?s=1

Tässä linkki Kohosta kertovaan videoon. Homma lähti liikenteeseen ihan autotalli pohjalta ja muutamien vuosien päästä tehtiin jo 1.5 miljoonaa mailaa vuodessa. Mm. suurin osa NHL pelaajista käytti Kohon mailoja kuin myös muita Kohon lätkä tuotteita. https://areena.yle.fi/1-50110876
kuva 10.03. 10:15 Jouni Halinen  
  Junan kulku näkyy kohdassa 20.30 min. Konstaapeli viittelöi filmissä autoja pysähtymään.
kuva 09.03. 23:40 Jouni Halinen  
  Juu tuo jonkun vuosikymmenen alun ilmoittaminen (tässä1960)+ kk ja pp kysymysmerkkinä kattaa täällä vallitsevan käytänteen mukaan mahdolliseksi kuvanottohetkeksi koko vuosikymmentä. Tässä tapauksessa vaikka max. vuotta 1969. Autot ovat kovasti "viiskytlukulaisia" ja kun filkka on vielä värillinen niin jossain vaiheessa 60-lukua varmaan mennään.
kuva 09.03. 19:46 Jouni Halinen  
  Ns. Konkolan silta joka on saanut nimensä Severus Konkolan (vanhempi) mukaan jonka moninaiset liiketoimet ulottuivat myös Pasilan alueellle. https://fi.wikipedia.org/wiki/Severus_Konkola
kuva 09.03. 18:39 Jouni Halinen  
  Ja joku ei tiedä, että tällainen kuvanlisäys on täysin ”laillista”, niin tässä selvitystä asiaan:

Sitaattioikeus eli siteerausoikeus on Suomen tekijänoikeuslain 22 §:ssä määritelty tekijänoikeuden rajoitus, jonka mukaan ”julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”. Sitaattioikeutta käytettäessä siteerattava teos ja sen tekijä (alkuperäinen lähde) on ilmoitettava, muutoin siteerausta voidaan pitää tekijänoikeuden loukkauksena, vaikka siteerausoikeuden ehdot muutoin täyttyisivätkin.
kuva 06.01. 11:57 Jouni Halinen  
  Kohdassa 2.30 min on ratikassa kaksi peräkärriä ja T-hoppaa niin henkilö kuin kuorkkiversiona esiintyy myös runsain mitoin.
kuva 05.01. 21:39 Jouni Halinen  
  Liikennettä Slussenilla 1920-luku? Yksi juna ja pirusti ratikoita. https://stockholmskallan.stockholm.se/post/5729
kuva 30.12.2024 09:28 Jouni Halinen  
  "Eemeli" alias Esko Toivonen: kaksi mahdollisuutta. https://www.youtube.com/watch?v=fWJvsf-GOVc
kuva 29.12.2024 14:32 Jouni Halinen  
  Stockholm 1909: Slussen & Katarinahissen - Remastered 4K 60fps, kesto 7.50 min. Kohdassa 4.30 min näkyy myös Hannun mainitsema poikittainen raide pääradan yli, oli hänen kertomansa mukaan oikea liikennetukko ja Rautatiesillalla on aluksille kaksi kulkuaukkoa. Katarinahissikin nousee höyryn voimalla ylöspäin. On myös ratikoita ja junia. Ruotsin silloinen(kin) suhteellinen vauraus paistaa videossa läpi, vaatetus ym. Yksi autokin näkyy. Ihmiset ihmeissään katsovat kameraan päin, varmaan osa heistä ei edes tiedä, että mistä on kysymys. Superhieno video ja vielä värillinenkin https://www.youtube.com/watch?v=CsNv6rda-20

Slussen videoita vuosilta 2014 ja 2015. Videolla 1 ja 2 (vasemmalta) menee veneitä Karl Johans-sulun läpi, Videolla 3 on kuvaa metrosta ja 4:tä näkee vanhan Slussen kompleksin karmean kunnon. http://bot.fi/3zdb

Kuvasarja (pienoismallista) Slussenin Polhems-sulusta http://bot.fi/3zda

Christopher Polhems sulut. Kuvassa 1 taitaa olla jo olla jo kaksi sulkukammiota.
https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Christopher_Polhems_sluss
kuva 28.12.2024 10:03 Jouni Halinen  
  Juurikin 3 vuotta kuvanoton jälkeen eli kesällä 1963 saavuin tähän laivalaituriin mahdollisesti jollain noista laivoista ensimmäisellä ulkomaanmatkallani. Ikää oli minulla 5 vuotta, siitä sitten hankkiuduttiin päärautatieasemalle ja junalla Göteborgiin jossa vaihdettiin Uddevallan junaan. Laiturilla sitten olivat vastassa muorin systeri perheineen.

Veturimallikin Tukholmasta lähdettäessä on jäänyt mieleen. Kuvan veturi on ”viritetty” tavarajuna käyttöön (max. nopeus 75 km/h). Onko samaa veturia myös nopeampana versiona?. Se jäi ennen kaikkea mieleen, että veturi oli puupaneloitu. https://vaunut.org/kuva/104785?kv=1990&kv2=2024&maa=141&tag0=2%7C%7C
kuva 27.12.2024 01:30 Jouni Halinen  
  No meni Wiki vähän väärin kun ei ole tuo Ruotti oikein hallussa. Käytin lahdesta tässä yhteydessä samaa nimeä kuin artikkeleissa joista asiasta luin, tietenkin se on oikeasti lahti, sehän on aivan selvää kaikille ja karttakin sen kertoo ja myöskin se, että laitoin nimen heittomerkkeihin!. Nimitys on varmaan hyvinkin vanha, kun ihmiset ovat muinoin todenneet, että toisella puolella (jonkin verran virtausta Suolajärvelle päin) vesi on makeaa ja toisella suolaista. Ihmiset eivät varmaan silloin oikein hahmottaneet, että mikä on lahti ja mikä järvi.
kuva 27.12.2024 00:03 Jouni Halinen  
  Törmäsin kasatessani tähän kuvasarjaan kuvatekstejä muutamaan otteeseen termiin ”Saltsjön/Suolajärvi” ja se tuntui sijaitsevan juurikin Slussenin edustalla. Mutta mikä sellainen kumma ”järvi” voi tässä kohdassa oikein olla?. SE Wiki ei tiennyt asiasta mitään, mutta Kuukkelimappi sen kuitenkin kertoi. Se on hyvinkin tarkkarajainen alue Tukholman keskustan edustalla. Se on siis vähäsuolaista murtovettä tai itse asiassa koko Itämeri on murtovettä. https://maps.app.goo.gl/Ca6Bf5wJ5HA8gazS8

Wikibedia: ”Murtovesi on vettä, joka on suolapitoisempaa kuin makea vesi, mutta pitoisuus ei saavuta kuitenkaan valtamerten veden suolapitoisuutta. Murtoveden suolapitoisuus on alle 24,6 promillea. Tätä pienemmillä suolapitoisuuksilla veden maksimitiheyden lämpötila on aina korkeampi kuin jäätymislämpötila; 24,6 promillessa lämpötilat ovat yhtä suuret. Itämeri on erikoinen meri alhaisen suolapitoisuutensa takia (keskimäärin 7 promillea)”.

”Suolajärveltä” on lyhimmillään alle 10 kilometriä avomeren ääreen, vesireitti on kapeimmillaan vain 20-30 metriä leveä. Mm. Ruotsinlaivojen käyttämä väylä avoimille vesille on lähemmäs 100 kilometriä pitkä. Nämä kuitenkin pitävät (vähä)suolaisen meriveden ko. vesialueella jatkuvassa kierrossa.
kuva 24.12.2024 15:42 Jouni Halinen  
  VR:n Kaukokyyhky mainos. Videon on ohjannut arkitehti Eliel Saarisen (suunnitellut mm. Rautatieaseman) pojan (Eero Saarinen) poika Eric Saarinen vuonna 2000. http://www.youtube.com/watch?v=_BqO2E5FneM
kuva 22.12.2024 18:00 Jouni Halinen  
  No niin, meikäläisellä on tuo nippelitieto-osasto täysin olematon, nyt on korjattu.
kuva 16.12.2024 03:42 Jouni Halinen  
  Tämä on kyllä todellinen mysteerikuva, kuvassa näkyy aivan selkeästi että M-sillan pylväät ovat Ratikan tällä puolen. Mutta Ratikka ei alita Metrosiltaa tässä ollenkaan, Ratikan kohdalta on vielä rapiat 100 metriä ko. sillalle. Siinä on vielä välissä yksi Katsastuskonttorikin. Tämä Kuukkelin katunäkymä on samasta kohdasta ja tässäkin on tulossa ratikka Varikkotieltä. Ja M-silta on tuolla taustalla. https://maps.app.goo.gl/DiKK6JikyxQSN7sK9

Mutta kun tarkkaan katsoo, niin Ratikkakiskot kääntyvät jo tuon pakun edestä vasemmalle Varikkotielle ja Ratikka onkin tulossa lavetilla (matala?/puuttuuko telit vielä?) itäväylän ramppia pitkin alaspäin. Kornilta kuulostaa, mutta näin sen täytyy kuitenkin olla. Mutta että niitä on tulossa vielä näinkin myöhään liikenteen aloituksesta?
kuva 15.12.2024 00:16 Jouni Halinen  
  Tässä kohtaa videossa mainitaan, että veturikorjauspaja laitteineen luovutetaan Suomalaisille. Ja tässä ollaan Båtwiikissä.
kuva 14.12.2024 15:34 Jouni Halinen  
  Filmissä kerrotaan junaan tuodusta diplomaattipostista.
kuva 10.12.2024 23:48 Jouni Halinen  
  Juu nyt katsoin ao. filmi on vuodelta 1959. Oli pienenä paljon parempi, nyt aika suttuinen.
kuva 10.12.2024 20:07 Jouni Halinen  
  Tätä rakennusta kutsutaan Satamataloksi, eli siinä sijaitsee Helsingin sataman "pääkonttori". Saman kompleksin matkustajaterminaali on tästä sitten kuvaajan selän takana. Nämähän rakennettiin juurikin 1952 Olympialaisten alla, siitä johtuu nimikin. Rakennuksessa on itäpuolella näemmä koko seinän mittainen parveke, sieltä on satamakapteenin apulaisineen helppo seurata Etelä/Katajanokan sataman erinäisiä toimintoja esim. sataman laiturien käyttöastetta. Satama oli aikoinaan suurelta osin tavarasatamana. Säännöllinen matkustajaliikenne (Tukholmaan) alkoi vasta 70-luvun alkupuolella.

Olympiaterminaalin käyttö liikenteessä päättyy 2020-luvulla. Tukholman matkustajaliikenne siirtyy Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Länsisatamaan. Olympiaterminaali ja sen viereinen Satamatalo ovat suojeltuja, ja niille suunnitellaan uusiokäyttöä. Läheinen Makasiiniterminaali sen sijaan puretaan. https://fi.wikipedia.org/wiki/Olympiaterminaali
kuva 08.12.2024 21:24 Jouni Halinen  
  En nyt jaksa enää vatvoa tätä. Niin kuin toisessa kuvassa kirjoitin, niin tietoa vuokra-alueelta rajavyöhykkeineen on tuskin mitään tietoa yhtään mistään syyskuun 1944 ja syyskuun 1955 välillä saatavilla. Suomihan ei perustanut Porkkalan ympärille edes samanlaista linnoitus/valvonta vyöhykettä (Harparskog-asema) minkä se perusti Hangon vuokra-alueen vastaiselle rajalle vuonna 1940. Eli Suomi tuskin edes pyrki hankkimaan minkäänlaista tietoa alueelta koko toteutuneen vuokra-ajan aikana. Pyrittiin vain hoitamaan asiat piiruntarkasti niin kuin sovittu on, ilman minkäänlaista provokaatiota, että nl ei saa mitään syytä laittaa siellä olevaa divisioonaa (Hannu Peltolan mainitsema) liikkeelle kohti Helsinkiä. Veturi on kuitenkin todennäköisesti Kökkelissä, vaikka osa todisteista muuta kertookin. Odotan vielä Eliaksen kommenttia.
kuva 08.12.2024 01:20 Jouni Halinen  
  No sanoin sen enemmänkin kuvainnollisella tasolla, vaikka olihan AK-47 otettu käytöön heillä jo vuonna 1949. Olisihan se ollut kova veto käydä heiluttamassa ko. pyssyä noiden Jenkki "tunnelituristien" pään vieressä, varmistussokkia ikkunaluukuissa sulkien/availlen. Heillähän oli siihen täysi oikeus tehdyn tunnelisopimuksen mukaisesti (junan t ä y s i kontrolli). Oltiinhan junamatkan aikana kuitenkin nl:län alueella= nl:län lait voimassa joka tapauksessa. Ei tunnelisopimus sitä miksikään muuttanut.

Ja kun Hannu Peltola kirjoitti toisaalla, että alueella oli sijoitettuna kokonainen huippuvarusteltu (hyökkäys) Divisioona valmiina siirtymään Helsinkiin, niin tuskin näillä joukoilla oli ”suustaladattavia” vanhoja pyssyjä käytössään. Olihan rynkky silloin aivan ylivertainen ase verrattuna aikaisempiin (lähes) kiväärin tarkkuus ja (lähes) konepistoolin kapasiteetti. Ja olihan rynkyn käyttö kätevämpää ahtaissa vaunun sisätiloissa kuin normitorrakon, tietenkin käytösssä ovat voineet olla myös konepistoolit. Voisi myös kuvitella, että vessojenkin käyttö oli kiellettyä vuokra-alueella, olisihan sieltä voinut toimittaa alueelle propaganda-aineistoa, varmaan vessojen ovetkin lukittiin. Meni osin Lassen kanssa päällekkäin.
kuva 08.12.2024 00:24 Jouni Halinen  
  Juu, ei Tähtelä oikein sovi olemukseltaan näiden vuokra-alueen manööverien kuvauspaikaksi. Eli Kökkeli on ollut todennäköisesti pääasiallinen kuvauspaikka. https://vaunut.org/kuva/122743?paik=T%C3%A4htel%C3%A4
kuva 07.12.2024 23:08 Jouni Halinen  
  Juurikin niin kuin Kimmo T.L 13 vuotta sitten mainitsi https://vaunut.org/kuva/75506?t=koulutaulu
kuva 07.12.2024 22:58 Jouni Halinen  
  Perustuisko ihan kitkaan, näkyy välillä liikkuvassa kuvassa, että ylös/alas toiminto vaatii välillä enemmänkin voimaa, johtunee ilmankosteuden vaikutuksesta puumateriaaliin. Jokaisessa vaunussa oli lisäksi vartija valvomassa asiaa, ja jos luukku olisi rapsahtanut vähänkin auki, niin hän olisi komentanut väliitömästi AK-47:kalla viittomalla kaikki lattialle makaamaan naama alaspäin. Voi tietenkin olla myös, että ko. vartija asian sisäpuolelta hoiti esim. jollain sokalla. Jostain luin, että "tunnelijunaan" tultiin matkustamaan ihan ulkomailtakin mm. Jenkeistä kokemaan miltä tuntuu matkustaa mahtavan kommunistisen neuvostoliiton alueella. Oli vähän kuin Lintsin kummitusjuna heille. Vaikea on nykyihmisen kuvitella että vielä 90-luvun alkupuolella olisi lähdetty polttariporukassa tälle reissulle, ja juhlakalu oltaisiin saatu heivattua jollain keinoin Kirkkonummen asemalaiturille. Häät olisivat siirtyneet vähintäänkin vuosilla, jolleivat kokonaan peruuntuneet.
   >>