3354-98596 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 17.11. 16:10 Jouni Halinen  
  Liittyy edellisiin kommenteihini. Puolassa räjähti: Vaurioitunutta rataa on käytetty Ukrainalle toimitettavan avun kuljetuksissa. Tällaisesta tapauksesta juurikin kirjoitin en mistään sellaisesta mihin tarvitaan sateelliittikuvia. Eli iskemällä sähkönsyötto/ajolanka kohteisiin vahingot ovat taatusti vielä paljon pahempia. Liikennekatkoja syntyy. Vielä lisäys edelliseen kommenttiin. Varusmiehiä voidaan käyttää ihan tositoimessa kovat piipussa palveluksen loppupuolella, kuitenkin vain tehtävissä johon he ovat koulutuksen saaneet.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/af74269c-131a-499a-bbe0-e59efe1a32f1
kuva 13.11. 00:22 Jouni Halinen  
  Aloin miettimään, että onko Suomessa ollut oikean tai vasemman puoleinen liikenne minäkin aikoina. Wikistä asia selvis: "Suomessa oli Venäjän vallan aikanakin Ruotsin vallan perintönä pitkään voimassa sääntö väistämisestä vasemmalle ajoneuvojen kohdatessa, eli vasemmanpuoleinen liikenne. Vuonna 1858 Aleksanteri II:n antamassa julistuksessa sääntöä muutettiin siten, että vastaantulevaa tulikin väistää oikealle". Puhuttiin siis väistämisestä, olivathan varsinkin tiet usein niin kapeita, että ei voitu puhua oikein kaksikaistaisesta tiestä. Ohitettaessa ohitettavan kuului kuitenkin väistää vasemmalle vuoteen 1919 jolloin määrättiin väistö oikealle.
kuva 13.11. 00:00 Jouni Halinen  
  Tero: et nyt lukenut kommentiani tarkasti. Eli kirjoitin mm. "Mutta tässäkin taitaa olla peli jo osin menetetty, eli vähätöiset/rahaiset venäläiset raksakundit ovat puuttiinin palkkaamana käyneet taatusti kuvaamassa ja tarkistamassa koordinaatit ko. kohteista". Eli on käyty päivittämässä kohteiden millin tarkat tiedot nykyhetkessä. On voitu käydä esim. tiedustelemassa paikkoja ja etsitty kohteita joihin pääsee mahdollisen huomaamattomasti. Tämä ei välttämättä helposti ilmakuvista selviä. Tarkoitan tässä toimintaa joka tapahtuu salassa ja kun ei olla vielä sodassa ja pyritään siihen että käry ei käy ainoa ääni joka kuuluu on rälläkän ääni. Vertaa putki/kaapeli katkot Itämerellä, ei niidenkään tekijöistä ole saatu täyttä selkoa.
Sota-aikana kaikki on jo toisin, silloin käytetään erilaisia kaukovaikuttavia aseita mm. drooneja ja ohjuksia joiden lähettäjä on tasan tarkkaan tiedossa. Silloin riittää pelkät sateelliittikuvat laitetaan vaan tarpeeksi paljon trotyyliä liikenteeseen.
kuva 12.11. 21:48 Jouni Halinen  
  Eri kuvien alla on ollut kommentteja joissa arvostellaan kuvanlisäyksiä sotilasjunista. Sillä ei ole mitään merkitystä, että niitä sivuilla esiintyy. Naapuria ei kiinnosta pätkääkään, että missä sijainnissa kuvassa oleva sotilasjuna on ollut menneisyydessä X-päivänä. Eikä silläkään ole mitään merkitystä mitä (raskasta) kalustoa junassa milloinkin on näytillä (pienempi sälä on takuuvarmasti katseilta suojassa), eihän junasta pysty päättämään että kuinka monta yksikköä yksittäistä kalustoa Suomella tarkkaan ottaen on.

Voisi olla jopa positiivista, että kuvia on Vorgissa(kin) sillä kuvat kertovat puuttiinille, että Suomessa harjoitellaan jatkuvasti ja ollaan näin ollen huippuvireessä ja valmiina jos hänelle tulee mieleen tehdä ”vierailu” Suomeen. Lisäksi kun harjoituksia on runsaasti niin taisteluvalmiita joukkoja (sis. reserviläisiä) sodan ajan kalustoineen on jatkuvasti valmiina eri puolilla Suomea. Eli kyseessä on pienimuotoinen liikekannallepano. Lisäksi puolustusvoimien sivuilla kerrotaan piiruntarkasti ja avoimesti kaikista harjoituksista, tässäkin tiedotteessa noin kuukauden ajalta kerrotaan noin 50:tä harjoituksesta eri puolella Suomea. https://merivoimat.fi/ampuma-ja-melutiedotteet

Määräthän on kerrottu osassa kalustosta pääsääntöisesti aika julkisesti mm. Wikibediassa. Nythän tuli jokin aika sitten julki, että tykistöaseiden määrä oli kerrottu julkisuuteen aika tavalla alle todellisten määrien. Vanhempi kalusto lienee toimitettu jo Ukrainaan, ja uutta on varmaan jo tilauksessa.

Sitä vastoin kuvien joissa esiintyy mm. tämän kuvan kaltaisia sähkönsyöttö asemia on paljon haitallisempaa julkaista tällä(kin) sivulla. Nämähän ovat samoilla paikoilla maailman tappiin asti. Näitä sabotoimilla saa aikaan suuret vahingot, sehän nähtiin aikaisemmin tänä syksynä kun suhteellisen pieni ajolankavaurio laittoi juna (päärata?) liikenteen päiviksi aivan sekaisin. Aika tavalla tarpeettomat ovat tähän maailmanaikaan myös calm.iki.fi sivut, siellä on 14 000 kpl kuvia joista monet ovat kuvia korkeajännite kohteista. Sivustoa ylläpitää ilmeisesti Janne Määttä?.

Mutta tässäkin taitaa olla peli jo osin menetetty, eli vähätöiset/rahaiset venäläiset raksakundit ovat puuttiinin palkkaamana käyneet taatusti kuvaamassa ja tarkistamassa koordinaatit ko. kohteista. Mm. kuvan asema on aika tavalla ns. hornan kuusessa jonne sijaintiin voi mennä aikalailla huomaamattomasti tässäkin ajassa pahojaan tekemään. Voisi kuvitella, että ko. korkeajännite kohteisiin on kuitenkin päivitetty valvontatoimia isolla kädellä, eli liiketunnistinvalot/anturit, kamerat (päivä/yö), mikrofonit, kaiuttimet ja raskastekoiset aidat ovat timmissä kunnossa torjumaan mahdollisia sabotöörejä.

Aiheesta lisää tässä lehtijutussa https://www.is.fi/politiikka/art-2000011360797.html
kuva 12.11. 19:11 Jouni Halinen  
  Linkki korjattu https://www.youtube.com/watch?v=zUQnnSmq00c
kuva 12.11. 19:07 Jouni Halinen  
  Hector laulaa biisissä Asfalttiprinssi (1973) “meidän linnat myydään pois” eli se tarkoittaa nimenomaan ”Sipoon kirkkoa”. Hämärästi muistan lapsuudessa talon suojeluliikkeen, aika oli muuttumassa sellaiseksi että vanhoja rakennuksia alettiin arvostamaan. Eli se oli viimeisiä purettuja arvorakennuksia Helsingin keskusta-alueella. Hector asui nuorena Mantsku 45:sä, Batman oli 60-luvun jälkipuolella kova heppu. Kyseessä on siis Kiskoliikenneaiheinen biisi.

”Luona Sipoon kirkon seison ja katsomaan jään. Siellä Laineen Pirkon myöskin mä itkevän nään. Batman ethän auttaa vois, kun meidän linnat myydään pois”. https://www.youtube. /watch?v=zUQnnSmq00c
kuva 12.11. 18:57 Jouni Halinen  
  Oikea vuosiluku on 1909 korjattu kuvan tietoihin.
kuva 12.11. 18:35 Jouni Halinen  
  Olen lukenut jostain artikkelin jossa talossa asunut henkilö kertoi talon asukas profiilista. Isommat asunnot sijaitsivat hänen mukaansa tuon pyöreän nurkan kohdalla. Onko henkilö puhunut sitten täyttä puppua?, ilmeisesti näin on tunteehan Jorma ratikka asiat varmaankin piirun tarkasti.

Paremman väen (osake) taloissa hienoimmilla alueilla on usein prameat ja hissilliset rappukäytävät kadun puolella ja sisäpihalla on ahtaat rappukäytävät palvelusväelle ilman hissiä. Porrastasoilla on ovi suoraan keittiöön josta taas oli ovi todella pieneen ns. palvelijan huoneeseen.
kuva 12.11. 17:01 Jouni Halinen  
  Wiki kertoo seuraavaa: "Arkkitehtina (Sipoon kirkko) toimi Waldemar Aspelin, joka oli suunnitellut myös viereisen, vuonna 1900 valmistuneen raitiovaunuhallin, varikon vanhimman rakennuksen". Eli onko tässäkin siis virhe?
kuva 12.11. 16:03 Jouni Halinen  
  Mulla tuli nyt pahemman laatuinen kajatusatkos. Wiki kertoo asiasta seuraavaa "Rakennus sai nimensä sipoolaisista raitiovaunujen rahastajista, joita palkattiin lakkoilevien töntekijöiden tilalle vuonna 1904". Onko tämä kuitenkin väärä vuosiluku? Se meni siis niin, että ne olivatkin kuljettajat jotka vaihtuivat osin naispuoleiseksi talvisodan alla.
kuva 12.11. 10:23 Jouni Halinen  
  Hupsis, korjattu. Mies rahastaja?, naisrahastajat alkoivat tulla mukaan kuvioihin vasta sodan alkuaikoihin. Miehet kun lähtivät rintamalle. Heitä palkattiin paljon mm. Sipoon nurkilta (hyvä Ruotsi, huono Suomi) ja heitä majoitettiin mm. liikennelaitoksen omistamaan rakennukseen (Mannerheimintie 76, vuoteen 1942 [kaimansa 75 V] Läntinen viertotie) ja rakennus sai sen takia nimityksen "Sipoon kirkko". Rakennus purettiin vuonna 1978. Wikisssä on laaja artikkeli kadusta https://fi.wikipedia.org/wiki/Mannerheimintie_(Helsinki)

Hectorin biisi aiheesta: 'Luona Sipoon kirkon seison ja katsomaan jään. Siellä Laineen Pirkon myöskin mä itkevän nään. Batman ethän auttaa vois, kun meidän linnat myydään pois”. Hector asui nuorena Mantsku 45:sä, Batman oli 60-luvun jälkipuolella kova heppu.
kuva 11.11. 14:20 Jouni Halinen  
  Mä oon aina ihmetellyt tuon Anglian takaikkunan funktiota. Nyt asiantila selvisi eli ratkaisu mahdollistaa takapenkille hyvät päätilat ja samalla saadaan peräkontti syvemmäksi ja takaluukku isommaksi.
kuva 11.11. 14:10 Jouni Halinen  
  Oikealla haarautuu ns. Hakkilan rata joka tunnetaan myös nimellä Santarata. Wikibediassa on laadukas artikkeli ko. radasta, ja vielä runsain kuvin varustettuna. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tikkurila%E2%80%93Hakkila-rata

Viimeinen tieto radan kohtalosta on nyt ”koplauksen” alaisena, eli valtio ja Vantaan kaupunki ovat sopineet asiasta johon liittyy osana Vantaan ratikan rahoituspaketti:

”Syyskuussa 2024 ilmoitettiin, että Tikkurila–Hakkila-rata on päätetty purkaa. MAL- eli maankäytön-, asumisen- ja liikenteen sopimuksen neuvottelutulosten perusteella valtio luovuttaa radan ja sen päässä Hakkilassa olevia maa-alueita Vantaan kaupungille hyvityksenä siitä, että valtio alensi rahoitusosuuttaan Vantaan pikaraitiotiestä 177 miljoonasta eurosta 144 miljoonaan. Rata-alueelta vapautuva maa-alue varataan asuinrakentamiseen. Maa-alueiden arvoksi on laskettu noin 35 miljoonaa. Vantaan kaupunki-tilalautakunta hyväksyi radan lakkauttamisen kokouksessaan 4. kesäkuuta 2025”.

Mun entinen duunikaveri Xeroxsilla rakensi vuosikausia lyijytehtaan tiloissa serkkupoikiensa kanssa noin 15 metristä purjevenettä, rakenne oli palsapuu ja kummallakin puolella lasikuitua+hartsia ja siihen sitten sisäänhenkitykseen lyijyä "kaupanpäälle" ja ilman mitään suojaimia. Kari sitten kuoli aika nuorena johonkin syöpään.
kuva 22.10. 14:31 Jouni Halinen  
  Aira Samulinin kotimuseossa Hyrsylän mutkassa olevan Vr1 höyryveturin kunnostus toimenpiteet museotasoon kesällä 2026, ja ratkaisua veturista puuttuviin kytkintankoihin (menikö oikein?).

Laitoin keskustelun puolelle muutama vuosi sitten kyselyn, että löytyikö esim. Jokioisilta apuja arvioimaan Aira Samulinin Haapamäeltä aikoinaan ostaman höyryveturin kunnostustarpeen ja tekemään ao. työstä tarjouksen. Nyt paikan nykyinen vetäjä (Airan pojan tytär Kiti S) on saanut sovittua ko. työn suoritettavaksi ensi kesänä.

En oikein ymmärrä, että miksi veturi on ylipäätään myyty Airalle ilman ao. kytkintankoja, kertomatta asiasta hänelle mitään (näin olen asian itse ymmärtänyt). Niiden puute näkyy yllä olevassa kuvassa. Veturi näyttää suoraan sanottuna aika rivolta ilman niitä. Tässä kuvassa taas näkyy millaiset kytkintangot ovat kyseessä. https://vaunut.org/kuva/176899?tag0=0%7CVr1%7C

Eli kysymys kuuluu nyt, että pystyykö Haapamäki toimittamaan ko. tangot (onko vastaava veturi esim. romuletkassa) Hyrsylän mutkaan vai miten asian saisi parhain päin ratkaistua?. Ratkaisu ehdotuksen asiaan voi laittaa kommenttina tähän kuvaan tai soittamalla Kitille suoraan, numeron näkee H-mutkan nettisivuilta. Paikan status muuttui vähän aikaa sitten museoksi ja siellä käy vuosittain paljon ihmisiä, joten monet silmäparit veturia tutkailevat.
kuva 17.07. 16:38 Jouni Halinen  
  Tässä kartassa näkyvät rajamerkit numerot 92-98. Rajamerkki 97 oli aivan junaradan vieressä paikassa mihin myöhemmin rakennettiin (nyt jo lakkautetun) Luoman seisakkeen laituri. Merkki lienee jäänyt laiturin alle.

Luettelo rajamerkeistä (yleensä lattarautapari kallioon iskettynä, joiden välissä on ollut puinen rajatolppa) näkyy alla olevassa linkissä. Rajamerkkejä on ollut tietenkin aina kaksi, yksi sinivalkoinen Suomen tolpalle ja toinen punavihreä neuvostotolpalle. https://propatria.fi/porkkala/

Jos rajamerkki on löydetty, niin myös sen koordinaatit ovat esillä. Rajamerkki 98 on vuokra-alueen itäisin ja samalla pohjoisin rajamerkki. Rajalinja merkistä 98 eteenpäin oli merialueella. Oli ilmeisesti merkattu poijuilla? Merialueella ensimmäisestä pienestä rajaloukkauksesta (epähuomiossa) selvisi yleensä parissa päivässä takaisin koto Suomeen. Seuraavalla kerralla reissu kestikin sitten huomattavasti pidempään. On ilmeisesti 2 tapausta joissa henkilö ei enää palannut lainkaan takaisin Suomeen. Maa-alueella ei ilmeisesti rajaloukkauksia paljon tapahtunut, pysähdys kun tapahtui viimeistään piikkilanka-aitaan. Lisäksi ainakin Suomen puolella oli myös "pääsy kielletty" rajavyöhyke, jota tiukasti valvottiin.
kuva 17.07. 13:51 Jouni Halinen  
  juu, kuva on tosiaan kuvakaappaus yllä olevasta videosta, en huomannut laittaa sitä tietoa esille kuvanlisäksen yhteydessä.
kuva 14.07. 18:19 Jouni Halinen  
  Tosiaan olihan myös Aleksanteri kolmonenkin junan kyydissä. "Huhujen mukaan keisari Aleksanteri III auttoi perhettään ulos sortuneesta vaunusta pitämällä kattoa ylhäällä. Onnettomuuden muistoksi rakennettiin Borkiin kirkko". Totta vai tarua: ”Keisari oli 190-193 cm pitkä. Nuoruudessaan hänellä oli poikkeukselliset voimat: hän pystyi rutistamaan kädessään hopearuplan kolikon ja taivuttamaan hevosenkenkiä sormillaan sekä repimään kokonaisia korttipakkoja”.
kuva 14.07. 16:27 Jouni Halinen  
  Kumma juttu, että miksi (keskustelu toisessa kuvassa) kuvatekstiin ei saa välilyöntejä (kirjoitettu vöördissä) aikaan. Kokeilin sitä itsekin. Fiksuinta (ja helpointa) on kirjoittaa pidempi stoori samantien ensimmäiseksi kommentiksi, eli näin. Lähde Wiki

Venäjän keisari Aleksanteri III vaimo Maria Fjodorovna lapsineen olivat palaamassa Borkista (Krimillä) Pietariin. He olivat lounastamassa ruokasalivaunussa, kun juna suistui raiteiltaan ja liukui alas ratapenkereeltä, jolloin vaunun katto melkein sortui heidän niskaansa.

Onnettomuudessa menehtyi 21 ihmistä. Syynä oli liian raskas 15 vaunuinen juna, jossa oli sallitun 42 akselin sijasta 64 akselia ja joka matkasi liian kovalla vauhdilla kahden vaarallisia värinöitä aiheuttavien höyryveturien voimalla.
kuva 13.07. 22:32 Jouni Halinen  
  Mike Morantin Suomi kuvat: https://mikemorant.smugmug.com/Trains-Railway-overseas/Scandinavia/Finland-railways
kuva 12.07. 07:35 Jouni Halinen  
  Trevor Rowe (1929-2015) https://www.gwrarchive.org/site/sitel2ph/dtr.php Sivuilta löytyy myös historiikkejä muistakin tunnetuista (Brittiläisistä?) rautatieharrastajista. Elämänkertojen höysteenä on tietenkin runsaaasti valokuvia, pääosin höyrykalustosta.
kuva 12.07. 07:11 Jouni Halinen  
  Paljon on tapahtunut edistystä reilussa vuosikymmenessä, on tullut paljon turvallisemmat olosuhteet jalankulkijoille. On leveämpi pysäkkikoroke, kaiteet ja suojatie merkinnät. Autokantakin on uusiintunut/lisääntynyt. Ulkomainosfirman (JCDecaux) kustantamat pysäkkikatokset pelittävät edelleen.

Kuva 50-luvulta samalta paikalta. https://vaunut.org/kuva/175179?u=1809

Katunäkymä elokuussa 2024, eli 54 vuotta myöhemmin. Mantskun remppa on valmistumassa ja Kansallismuseon vastaava menossa. Valmista pitäisi olla vuonna 2027. https://maps.app.goo.gl/UCwxA4FnHde2TRUYA
kuva 27.06. 13:34 Jouni Halinen  
  Toisessa kuvassa arvelin kanssa autoa NSU:si mutta se olikin Datsun luupää, näinkö on tässäkin?. https://vaunut.org/kuva/118020?utm_source=random
kuva 25.06. 13:55 Jouni Halinen  
  Ratikka taitaa tulla keskustasta Käpylään päin, eli Velo on kuvaajan selän takana. Taustalla Mäkelänrinteen (urheilu)lukio. Samalle puolelle on (väli)varastoitu Itä-Pasilasta louhittua kalliomursketta. Auto on valistuneen arvauksen mukaan NSU Prinz ?. Kuva-alan vasemmalla puolella oli huoltis, taisi olla aikoinaan Gulf ja loppuajat Unioni. Voi olla että autoilija on hakenut öljyt ja suodattimet sieltä, ja nyt on jo laskettu öljyt maaperään, mitä niihin aikoihin usein harjoitettiin?.
Ilmakuvat vuodelta 1972 https://kartta.hel.fi/link/0brY6ku ja 1976 https://kartta.hel.fi/link/0brXh3H Paljon on ollut muutosta ilmassa ItäPasilassa 4 vuodessa.
kuva 05.05. 23:15 Jouni Halinen  
  Sulle on Heidi käynyt varmaan niin kuin mullekin, eli kirjoitat viestin ja lähetät sen ja kun katsot "lähetytyt" kansiota niin siellä ei näy ko. viestiä ollenkaan. Viestin kirjoitus kentässä on pieni ruksattava neliö "Tallenna viesti lähetetyt kansioon" ja jos et sitä ruksaa niin viesti katoaa. Miksiköhän tässä ei oletusarvona ole "automaattinen tallennus"? Hoi ylläpito.
kuva 02.05. 13:38 Jouni Halinen  
  Lasse näetkö sanan "joskus", 12:ta sana alusta.
kuva 02.05. 12:56 Jouni Halinen  
  Esa vois hommata itelleen uuden nänppiksen eli sellaisen joka kirjoittaa asioista joskus positiiviseen sävyynkin, esim. vaikka siitä, että kuinka positiivinen asia Suomen liittyminen Natoon oli (Eduskunta jaa 188 ei/poissa 12). Nyt tulee mieleen se tapaus jossa liikenneradioon soitettiin että moottoritiellä tulee auto vastaan ohituskaistalla. Hetken päästä tuli toinen soitto, jossa soittaja kertoi, että niitä vastaantulijoita on kymmeniä.
Kuvasarja:
Sr3 Vetureita
 
 29.04. 23:54 Jouni Halinen  
  Mulla on yksi projekti menossa missä haen RAL vastaavuutta Pantone (painivärikartta) 354c:le, joskus on puhuttu Keskon vihreästä ja toisinaan ympäristövihreästä ja nyt näyttää minusta siltä että VR:n vihreä on samaa sorttia, eli RAL 6038. Projekti sisältää jauhemaalattuja metalliosia kuin myös painettua materiaalia ja ne pitää saada natsaaamaan värin puolesta keskenään. Netistä katsoin ja uunnos taulukko kertoo, että näin olisi? Eli tähän haen vahvistusta?.
Kuvasarja:
Sr3 Vetureita
 
 28.04. 21:02 Jouni Halinen  
  Osaako joku kertoa että mikä tässä on vihreän RAL värikoodi 6038?
kuva 18.04. 06:13 Jouni Halinen  
  John Nessun dorma https://www.youtube.com/watch?v=Yr0N7gXv1IE

KAJ Nissan bromsa https://www.youtube.com/watch?v=WOMIS4D8-VI
kuva 25.03. 08:48 Jouni Halinen  
  Täällä alkaa seikkailu, junakohtaus alkaa 4.20. https://areena.yle.fi/1-1162225
kuva 23.03. 15:20 Jouni Halinen  
  Tässä 1976 ilmakuvassa vesiviskuri on alkuperäisessä paikassa. https://kartta.hel.fi/link/0aV8pbs

Vuoden 2024 ilmakuvassa vesiviskuri on nykysijoillaan. Nykypaikka on entisestä noin 20 metriä pohjoisen suuntaan. Viskuri vaihtoi paikkaa noin vuonna 2016/17. Siirron syy oli se, että entisen paikan kohdalle tuli vasemmalla oleva rakennus. https://kartta.hel.fi/link/0aV6KUR

Kuinka muuten tuo vesiviskuri toimi talvipakkasilla, eli minkälainen rakenne siinä esti jäätymisen?. Miten asia hoidettiin vesitorneissa (lämmitettiin pakkasilla?) tai veturin säiliössä, siinä vettä taisi kuitenkin kulua sitä vauhtia, että vesi ei ehtinyt jäätyä? Säiliön lämmitys veturihöyryllä? Ja olivathan veturit osan aikaa säilytyksessä veturitalleissa joita myös lämmitettiin?
kuva 22.03. 12:48 Jouni Halinen  
  Uusi tieto minulle (Wikibedia). ”80-luvun alussa Göteborgin kaupunki , joka oli Euroopan nykyaikaisten kevytraitiovaunujärjestelmien edelläkävijä, halusi ostaa Valmetilta nro I -pohjaisia raitiovaunuja omaan raitiovaunuverkostoonsa. Ruotsin hallituksen painostuksesta Göteborgiin jouduttiin kuitenkin hankkimaan vaunut Asealta”.
kuva 22.03. 11:27 Jouni Halinen  
  Laitan tämän tähän, vaikka on kovasti ohi aiheen syynä tähän se, että jos joitain saattaisi kiinnostaa tehdä vastaava soppari. Eihän sivuraidetta enää kukaan lue. Kaveri Elisalta sanoi että tarjousaika päättyi viime sunnuntaina, mutta sitä on kuitenkin jatkettu, en tiedä saako niitä vielä tehtyä kun soittaa Elisan asiakaspalveluun?. Aika halpaa on puhuminen minimissään tänä päivänä, ja varsinkin kun muistelee mitä mitä se maksoi firmalleni 90-luvun alkuvuosina.

Nyt on kilpailu mennyt kovaksi, liekö Elisalla kova pyrky viedä asiakkaita Moilta (DNA:ta). Tein vuosi sitten sopimuksen Moin kanssa. Siinä 9e + max 4e/kk saa rajattomasti puheaikaa ja tekstareita. Hyvin on toiminut ja veloitus hoituu automatik Visan kautta, on ollut vaivatonta. Eilen soitti kaveri Elisalta ja ehkä ensi kertaa elämäni aikana aloin ”seurustelemaan” puhelinmyyjän kanssa. Loppu tulemana oli se, että tein puhelinliittymä sopparin hintaan 6.99 eur/ kk/100M (rajaton puhe/tx) ja päälle liittymän Taplettiin 3.99 eur/kk/20M (riittää mulle). Hinnat sis. ALV. Kummatkin sopimukset ovat voimassa hintansa osalta 24kk. ja sen jälkeen hinta on 22.90e/32.90e/kk. Asiakas voi kuitenkin irtisanoa sopimukset koska tahansa, ei siis ole sitovuutta pätkääkään.
kuva 20.03. 23:50 Jouni Halinen  
  Ok Esa yritys hyvä kymmenen mulla kuitenkin. Kiitti Esa vinkistä otankin yhteyttä tuonne Aalto yliopistoon.
kuva 20.03. 18:40 Jouni Halinen  
  Nosto jälleen, eli mikä maa mikä valuutta?
kuva 20.03. 16:49 Jouni Halinen  
  Voi voi. Esa on pahoittanut mielensä aika pahasti viimeaikoina monestakin eri asiasta, viimeisempänä henkilöistä jotka ajavat rahoitusyhtiön rahoittamalla/omistavalla Audilla auto+juna parkkipaikoille. Minulla on itsellä ”ohjenuorana” aina arvioida (itse iroonisesti), että onko joku asia kuitenkin tyhmää/sopimatonta/väärää /kateuteen oikeuttavaa vertaamalla sitä liialliseen viinanjuontiin, eli kumpi on tyhmempää ko. asia tai se viinanjuonti. Omalta kohdalta vertaan esim. että kumpi on tyhmempää, pienen valkoisen ”narupallon” siirtely kumpuilevalla nurmialueella työaikaan siinä oleviin pieniin reikiin kontra viinanjuonti. Vaikka minua kuinka kiukuttaisi/vit*****si se, että joillakin on mahdollisuus ja tarvittavat rahavarat sitä tehdä, niin pidän sitä kuitenkin fiksumpana asiana kuin viinanjuontia, jota itse aivan liian paljon harjoitan.

Koita Esa päästä nyt näistä asioista yli. Oletko jo hyväksynyt mielessäsi sen tosiasian että Suomi liittyi Natoon?. Kuuluuhan vanha sanonta ”että aika parantaa haavat”. Voisi kuvitella että näin on tapahtunut sinunkin kohdallasi menneenä 2 vuoden ajanjaksolla? varsinkin jos olet tarkastellut tapahtunutta tarkemmin "isossa kuvassa". Mm. siinä mielessä kun nyt on rumppi vallassa ja ilman Natoa/Usaa olisimme yksinämme vain pienenpieni lihanpala putinin hampaankolossa.

Toinen juttu Esa. Kirjoitit aiheesta Teollinen muotoilija, Mulla on meneillään yksi projekti, Sain viimeviikolla siihen paprut PRH:ta sille myönnetystä patentista. Nyt olisi vielä tarkoitus tarkastella tuotetta juurikin niiltä määrein kuin kommentissasi kirjoitit ”Tuotteen myytävyys/kauneus/valvistettavuus/valmistuskustannukset/käytön turvallisuus” ja jotkin muutkin asiat kaipaavat huomiota. Eli onko sulla ”plakkarissa” joku ”sopiva ja pätevä” alan ammattilainen. Kun heitä kukkelilla hakee niin vaihtoehdot ovat aika vähissä.
kuva 20.03. 11:10 Jouni Halinen  
  Tässä kuvassa esiintyy mukula ja nupukiveä ja vielä päälle kivinen "laatoitettu" kulkuväylä, tämä sen takia että mukula/nupu kivillä kävely oli joskus vähän haastavaa. Kuva on vuodelta 1892. https://vaunut.org/kuva/161432?s=1

Noppakivestä: Noppakivi on muodoltaan kuutiomainen, koneellisesti hakattu kivi. Lohkotun keskikokoisen noppakiven ulkomitat ovat keskimäärin 90x90x90 mm ja ne voidaan asentaa miten päin hyvänsä. Helsingissä tyypillisiä ovat kirjavat noppakiveykset, jotka tehdään monesta eri kivimateriaalista (Lähde: Helsinkin kaupunkin sivut).

Nykyjään erillaiset kivimateriaalit ovat aikasen hinnakkaita. Vielä 90-luvulla rouvien kovasti tykkäämää "seulanpääty" (mukula)kiveä sai 20 markalla (sorakuoppa) kivifirmoista (maksu suoraan kauhakuormaajan kuskille) mukaan niin paljon kuin kyytiin sai mahtumaan. Nykyjään samaa kiveä myydään erikoisissa säkeissä ja hinta ei ole enää halpa.

Kun Stadissa alkoi 60-luvulla kaiken vanha hävittäminen, niin kaikenlaiset (pääosin nupukiveä) kivimateriaalit ajettiin surutta merentäyttöön, pääosin Jätkäsaari, Hernesaari ja Länsisatama alueille. Jos saisi tiedon siitä, että missä tätä täyttöä on enimmälti Hernesaaressa (säilyy nykytilassa ainakin seuraavat 10 vuotta) niin kaupunki tekisi hyvän tilin jos se kaivaisi ne jälleen päivänvaloon. Lähde: Mun isoisä Gunnar H oli 50/60-luvulla töissä (Hernesaaressa) Fordilla ja kertoi näkemästään meille pikkukundeille.

Alue 1943 https://kartta.hel.fi/link/0aU536E Alue 1976 https://kartta.hel.fi/link/0aU5mSr Alue 2024 https://kartta.hel.fi/link/0aUbXTs
kuva 18.03. 13:16 Jouni Halinen  
  Rahankeräys on helppo toteuttaa ns. tuotemyynnin keinoin (vastikkeellista myyntiä), eli kun raha vaihtaa omistajaa, niin ostaja saa vastikkeeksi vaikka 5 kpl postikortteja. Vaihtoehtona tälle voitaisiin myydä museon verkkokauppasta lippuja veturin kunnostuksen jälkeiseen uudelleen käyttöönotto tilaisuuteen. Jos veturi laitetaan ihan käyttökuntoon, niin setti sisältäisi myös ajelun juhlajunalla. "Lahjoituksen" määrän voisi porrastaa esim. näin, yksityisille 20e=lippu tilaisuuteen, 40e+päälle juna-ajelu ja 60e+pullakavit samaan settiin. Yhteisöt/yritykset 200e=10 lippua, 400e +10 juna-ajelua Ja 600e+10 pullakahvia. Ostaja voisi ruksia itse mitä settiin ottaa (ajelun vai pullakahvit). Kyllähän ihan oikeaankin rahankeräykseen saisi varmaan luvan jos museo itse sitä hakisi. Miten museon status (säätiö) tähän vaikuttaa, on sitten toinen juttu?, kaipa se onnistuu?. Jos museossa tämä luetaan, niin eikun homma "tulille". Mikään kiire tässä ei enää ole, kerätään rahaa vaikka pari kolme vuotta ja käynnistetään kunnostus sen jälkeen.
kuva 17.03. 11:36 Jouni Halinen  
  Lasse on ihan oikeassa. Jopa Stadin brankkarin lanssia kutsutaan "pullamersuksi" https://www.facebook.com/photo.php?fbid=952002648789645&id=117137382276180&set=a.118891818767403&locale=fi_FI
kuva 17.03. 09:43 Jouni Halinen  
  Kuin myös Pullamersuksi. Tässä ko. mersun vihreää kiiltonsa menettäneenä ja haalistuneena. Tämän värin muistan siitä kun muutettiin perheen kanssa keväällä 1964 Vartsikasta Konalaan. Sain matkustaa matkan pikkuproidin kanssa hytissä, faija istui lavalla?. Mese oli kuljetusliike Pekka Peltonen (1902-1994) Oy:n. Ensimmäisen kuorma-autonsa (Ford) hän osti vuonna 1927 Hän perusti nejän kaverinsa kanssa (1946) Helsingin KTK:n (KuljetusTilausKeskus). https://vaunut.org/kuva/66065
Luulin pitkään että tätä kuorkkia kutsuttiin pullamersuksi, mutta nimitystä kantaakin tämä paku, johtuuko siitä että niitä oli runsaasti jonkin leippomon (Fazer?) käytössä.
kuva 12.03. 20:02 Jouni Halinen  
  Yritin kovasti hakea tietoja kuvasta mm. kuvahaulla, mutta mitään ei löytynyt, ei kuvaajaa tai kuvausvuotta. Kuvan värit ovat (ainakin) minusta ns. filmiajalta joten päädyin 70-luvulle. Tein jokin aika sitten tänne Porkkala kuvasarjan, kysyin silloin Yleltä että saanko ottaa Ylen kuvanauhalta kuvakaappauksia ja vastaus Yleltä oli aikatavalla seuraava.

"Sitaatti eli siteerausoikeus on Suomen tekijänoikeuslain 22 §:ssä määritelty tekijänoikeuden rajoitus, jonka mukaan ”julkistetusta teoksesta on lupa hyväntavan mukaisesti ottaen lainauksia tarkoituksenmukaisessa laajuudessa”. Sitaattioikeutta käytettäessä siteerattava teos ja sen tekijä (alkuperäinen lähde) on ilmoitus, muutoin siteerausta pitää tekijän oikeuden loukkauksena, vaikka siteerausoikeus ehdottaa muutoin lisäisivät".

Kyllähän sama säädös on voimassa valokuvienkin suhteen. Eli suoritin ”lainauksen tarkoituksen mukaisessa laajuudessa" alkuperäisestä kuvasta ja vaihdan sen tänne. Vielä kun saisi selville kuvaajan nimen niin asia olisi aika lailla järjestyksessä. Voin tietenkin myös poistaa kuvan jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Lisäys edelliseen: Kuva on kuitenkin julkaistu Joukkoliikenne foorumilla? ilman mitään tietoja kuvaajasta tai kuvausvuodesta. Tarkistin vielä että onko kuva jo täällä, ei ole. Onko kuvaaja lisännyt sen itse JLF:le? Jos kuvaaja vaikuttaa itse täällä, niin päätösvalta on viimekädessä hänellä ja sitä päätöstä tietenkin kunnioitamme.
kuva 12.03. 00:11 Jouni Halinen  
  Laitoin asiaan vähän lisäselvitystä vuoden 1960 kartan muodossa https://vaunut.org/kuva/173388?s=1

Tässä linkki Kohosta kertovaan videoon. Homma lähti liikenteeseen ihan autotalli pohjalta ja muutamien vuosien päästä tehtiin jo 1.5 miljoonaa mailaa vuodessa. Mm. suurin osa NHL pelaajista käytti Kohon mailoja kuin myös muita Kohon lätkä tuotteita. https://areena.yle.fi/1-50110876
kuva 10.03. 10:15 Jouni Halinen  
  Junan kulku näkyy kohdassa 20.30 min. Konstaapeli viittelöi filmissä autoja pysähtymään.
kuva 09.03. 23:40 Jouni Halinen  
  Juu tuo jonkun vuosikymmenen alun ilmoittaminen (tässä1960)+ kk ja pp kysymysmerkkinä kattaa täällä vallitsevan käytänteen mukaan mahdolliseksi kuvanottohetkeksi koko vuosikymmentä. Tässä tapauksessa vaikka max. vuotta 1969. Autot ovat kovasti "viiskytlukulaisia" ja kun filkka on vielä värillinen niin jossain vaiheessa 60-lukua varmaan mennään.
kuva 09.03. 19:46 Jouni Halinen  
  Ns. Konkolan silta joka on saanut nimensä Severus Konkolan (vanhempi) mukaan jonka moninaiset liiketoimet ulottuivat myös Pasilan alueellle. https://fi.wikipedia.org/wiki/Severus_Konkola
kuva 09.03. 18:39 Jouni Halinen  
  Ja joku ei tiedä, että tällainen kuvanlisäys on täysin ”laillista”, niin tässä selvitystä asiaan:

Sitaattioikeus eli siteerausoikeus on Suomen tekijänoikeuslain 22 §:ssä määritelty tekijänoikeuden rajoitus, jonka mukaan ”julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”. Sitaattioikeutta käytettäessä siteerattava teos ja sen tekijä (alkuperäinen lähde) on ilmoitettava, muutoin siteerausta voidaan pitää tekijänoikeuden loukkauksena, vaikka siteerausoikeuden ehdot muutoin täyttyisivätkin.
kuva 06.01. 11:57 Jouni Halinen  
  Kohdassa 2.30 min on ratikassa kaksi peräkärriä ja T-hoppaa niin henkilö kuin kuorkkiversiona esiintyy myös runsain mitoin.
kuva 05.01. 21:39 Jouni Halinen  
  Liikennettä Slussenilla 1920-luku? Yksi juna ja pirusti ratikoita. https://stockholmskallan.stockholm.se/post/5729
kuva 30.12.2024 09:28 Jouni Halinen  
  "Eemeli" alias Esko Toivonen: kaksi mahdollisuutta. https://www.youtube.com/watch?v=fWJvsf-GOVc
kuva 29.12.2024 14:32 Jouni Halinen  
  Stockholm 1909: Slussen & Katarinahissen - Remastered 4K 60fps, kesto 7.50 min. Kohdassa 4.30 min näkyy myös Hannun mainitsema poikittainen raide pääradan yli, oli hänen kertomansa mukaan oikea liikennetukko ja Rautatiesillalla on aluksille kaksi kulkuaukkoa. Katarinahissikin nousee höyryn voimalla ylöspäin. On myös ratikoita ja junia. Ruotsin silloinen(kin) suhteellinen vauraus paistaa videossa läpi, vaatetus ym. Yksi autokin näkyy. Ihmiset ihmeissään katsovat kameraan päin, varmaan osa heistä ei edes tiedä, että mistä on kysymys. Superhieno video ja vielä värillinenkin https://www.youtube.com/watch?v=CsNv6rda-20

Slussen videoita vuosilta 2014 ja 2015. Videolla 1 ja 2 (vasemmalta) menee veneitä Karl Johans-sulun läpi, Videolla 3 on kuvaa metrosta ja 4:tä näkee vanhan Slussen kompleksin karmean kunnon. http://bot.fi/3zdb

Kuvasarja (pienoismallista) Slussenin Polhems-sulusta http://bot.fi/3zda

Christopher Polhems sulut. Kuvassa 1 taitaa olla jo olla jo kaksi sulkukammiota.
https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Christopher_Polhems_sluss
kuva 28.12.2024 10:03 Jouni Halinen  
  Juurikin 3 vuotta kuvanoton jälkeen eli kesällä 1963 saavuin tähän laivalaituriin mahdollisesti jollain noista laivoista ensimmäisellä ulkomaanmatkallani. Ikää oli minulla 5 vuotta, siitä sitten hankkiuduttiin päärautatieasemalle ja junalla Göteborgiin jossa vaihdettiin Uddevallan junaan. Laiturilla sitten olivat vastassa muorin systeri perheineen.

Veturimallikin Tukholmasta lähdettäessä on jäänyt mieleen. Kuvan veturi on ”viritetty” tavarajuna käyttöön (max. nopeus 75 km/h). Onko samaa veturia myös nopeampana versiona?. Se jäi ennen kaikkea mieleen, että veturi oli puupaneloitu. https://vaunut.org/kuva/104785?kv=1990&kv2=2024&maa=141&tag0=2%7C%7C
   >>