Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.11. 12:18 | Jouni Halinen | ||
| Lisää puutteita/muutoksia. Stadikalla vielä enimmillä penkeillä kastuu, jos "taivaanisä" sille päälle sattuu. Työväentalon edestä puuttuu kelluva Kahvila/ravintola (ravintola Meripaviljonki). Työväentalon rakennusmateriaali on louhittu paikalla olleesta kalliosta. Talo rakennettiin ihan talkoilla (1908). Siihen aikaan (vasuri) kivimiehiä riitti. Myös "Sirppiliiteri" (Kulttis) on tehty talkoilla. 1918 kapinan/veljessodan/sisällisodan/luokkasodan… (kuka nyt miksikin sitä kutsuu) aikana Saksalaiset sotalaivat tulittivat Helsinkiä mereltä päin ja sattuneista syistä yhdeksi maaliksi valittiin juurikin työväentalo sen torni toimi oivana sihtinä (näkyy kuvassa jos tarkasti katsoo). Tällaista jälkeä saatiin (Krunikassa) aikaan sen aikaisilla laivatykeillä. http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1014195-1037.jpg Jäähalli "kurkistaa" jo kuvan vasemmassa reunassa. Ja jos tarkkaan katsoo, niin Tervasaaren tekoallas on vielä voimissaan. Sittemmin ”puliukot" (spurkut/pultsarit) onkivat/söivät kaikki altaan kirjolohet. Netistä poimittua (1994): ”Helsingin Kruununhaan ulkoilualueella Tervasaaressa on aloitettu kunnostustyöt täydellä teholla. Maanantaina tyhjennettiin pelastuslaitoksen tehopumpulla saarelle louhittu neliskulmainen tekoallas Altaan täyttäminen louhe- ja rakennusmassoilla alkaa heti juhannuksen jälkeen” (allas siis poistui kuvioista). ”Altaaseen istutettiin kirjolohia vuonna 1967. Presidentti Urho Kekkonen kävi vihkimässä ongintapaikan. Allas oli Kruununhaan Lionsien maksullinen kalastuspaikka”. Urkki muuten nimesi Sateenkaariraudun uudelleen Kirjoloheksi. Hänhän oli piinkova kalamies, ja hänen piti saada aina suurimmat kalat, muuten iski suuttumus. Täysin vahvistamaton huhu kertoo, että jollain valtion vierailulla sukeltaja olisi jopa kiinnittänyt suuria kaloja hänen vieheeseensä. Voihan tämä olla vitsikin, ken sen tietää?. Eläimiä hän ei oikein hennonnut ampua (muuta kun vähän pakosta itäblokin valtiovierailuilla ja silloinkin hän ampui mieluummin ohi). Hänellä kun oli vielä syvällä muistissa 1918 tapahtumat Haminan valleilla, jolloin hän oli vasta 17 vuotias, mutta se on sitten ihan oma tarinansa. |
||||
|
|
16.11. 13:17 | Jouni Halinen | ||
| Edellisen lisäksi: Merihaan rakennuskanta on vielä mallia "matala", Sompasaaren täytöt ovat kesken, Hanasaari 1 voimalaitos on purettu ja hiilikasa vetää viimeisiään, Kruununsiltojen työmaa puuttuu, Hakaniemen silta on rakennettu uusiksi, Skattan kärki on entisellään telakka ym. Diakonissalaitoksen tontilta puuttuu taloja, Hotelli Hesperian ja Intterin rakennustyöt ovat kesken (torninosturit), Myös Finlandiatalon lisäsiipi puuttuu, Mäntymäen kentällä on vielä messujen iso peltihalli, ja Kuntatalon (3 linja) tontilla on vielä vanha rakennuskanta. Ratapiha/Tavara-asema/R-asema alue onkin sitten aikalailla myllätty Oodi, Kiesma, Sanomatalo, Musiikkitalo ym. muut rakennukset ja laiturikatos, foorumi on vielä entisensä, Ravintola (vanha) Töölönranta (puska) on vielä voimissaan, Sokerin tontin toimistotalo ja Oopperatalo puuttuu ja taitaa Linnunlaulustakin jokin talo olla poistunut. Kiskoja Linnunlaulussa on vähemmän. Muuten kaikki onkin sitten ihan ennallaan. Kaksi vanhaa "jäärää" on kuitenkin yhä paikoillaan. Ravintola Kaisaniemi joka on rakennettu 1827 ja oli aikoinaan omalla niemennokallaan ja Hakasalmen huvila joka on rakennettu 1846 ja oli aikoinaan omalla rantatontilla. Kummatkin ovat olleet todistamassa kaiken tämän muutoksen eteenpäin viemää voimaa. Kun ko. talot rakennettiin niin kuva-alalla ei ollut oikeastaan mitään, oli vain Töölön Sokeritehdas (perustettu1823) ja Senaatintorin ympärillä (ns. Vironniemi) oli parinsadan metrin säteellä jonkin verran rakennuskantaa. Ps.1 Ilmarilla on jo 18 vuotiaana pitkä ura valokuvaajana (12 vuotta?). Kun luin hänen kommenttinsa tähän kuvaan, niin ajattelin että siinä joku vanha "jäärä" sepustaa näitä asioita, mutta että ikää on 18 vuotta?, ja jo tuo tietomäärä hallussa?. Varo vaan Ilmari, että sustakin ei tule "sivuraidesepustajaa", niin kuin minusta on "sylttytehtaan" poikien mielestä tullut, ja minun pitäisi tämän takia poistua Vörkistä. Susta on tulossa kovaa vauhtia todellinen Staditietäjä eli peukkuja sulle. Ps.2 Laitan tämän kuvasarjan kera terveiset ”sylttytehtaan” pojille ja toivon että ”sylttytehtaan” alueelta on poistettu kaikki irtokivet, josko siellä ei sitten enää kivitettäisi alaikäisiä lapsia. Ja jos jatkatte siellä muutenkin entiseen malliin (ns. pe******at), niin käyttäkää ainakin kertakäyttö lakanoita jotka voi helposti hävittää (esim. ylöslämmittää höyryveturin) ennen kuin konstaapeli koputtaa oveen. |
||||
|
16.11. 11:32 | Jouni Halinen | ||
| Siinä on kuutio poikineen "murkinaa" höyryhevoille. Kuinka paljon höyryveturi kuluttaa halkoja per 100 kilometriä?. Millä veturi mallilla pääsi pisimmälle "yhdellä tankkauksella"? Entä sama veden kanssa? | ||||
|
Kuvasarja: Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 1948 rautatiekalustoa esitellään Töölön tavara-asemalla. |
16.11. 03:21 | Jouni Halinen | ||
| Laitoin automiehille vähän jutunjuurta Autoja Autoja ketjuun sivuraiteelle. Volkkareita Stadin kaduilla, Stadin Cruising Pre-Party, Kun neukkumasinat Stadin valtas ja Viktorian 1976 GAZ-24 Volgan täydellinen muodonmuutos. Autojen ensiapu RU versio. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11459.75#bot | ||||
|
16.11. 02:59 | Jouni Halinen | ||
| Nimenomaan "Helsingin konepaja muutti (tästä paikasta) Hyvinkäälle" ja nämä vanhat Helsingin konepajan rakennukset sitten purettiin. Pitäiskö kuvasarjan nimeksi vaihtaa "Helsingin konepajan rakennuksia puretaan"? vai toimiiko nykyinen nimi? | ||||
|
16.11. 02:10 | Jouni Halinen | ||
| CCCP teksti Neuvostoliiton teollisuusnäyttelyn aikana 1948 messuhallin eteläpään seinässä. Jos Suomen historia olisi kulkenut samaan suuntaan kuin Baltiassa, tämä näky olisi voinut vuosikymmenet olla osa Mannerheimintien katukuvaa Helsingissä. Toukokuussa 1948 Töölön kisahallin, silloisen Helsingin messuhallin, seinälle nostetut CCCP-kirjaimet julistavat onneksemme neuvostoliittolaisen tekniikan vallanneen Töölön eikä koko valtakuntaa. Keväällä 1948 Suomessa seurattiin uutisia herkeämättä. Presidentti Paasikivi sai helmikuussa Neuvostoliiton diktaattorilta Josef Stalinilta ”kutsun” Moskovaan YYA-neuvotteluihin. Tilanne oli Suomelle tukala. Unkari oli solminut YYA-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa vain kuukautta aikaisemmin ja Prahassakin kuohui. Kommunistien vallankaappaus johti kansandemokratian syntyyn ja Tšekkoslovakiasta tuli Neuvostoliiton johtaman itäblokin osa. Suomessa Tšekkoslovakian tietä haluttiin välttää viimeiseen asti, olihan Suomi vasta selviämässä vuosien aseellisesta taistelusta Neuvostoliittoa vastaan. YYA-sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä allekirjoitettiin 6. huhtikuuta 1948. Allekirjoittajina olivat Suomen presidentti J. K. Paasikiven valtuuttama pääministeri Mauno Pekkala ja Neuvostoliiton korkeimmanneuvoston puhemiehistön (käytännössä kommunistipuolueen pääsihteeri ja pääministeri Josif Stalinin) valtuuttama pääministerin tehtäviä hoitanut varapää- ja ulkoministeri Vjatšeslav Molotov. Olishan neukit voinut toimia vielä veemäisemminkin. Malmille olisi lennätetty näytille 100 lentokonetta (nyt vain 1), Töölön ratapihalle samoin näytille 10 junallista täynnä erilaista "esiteltävää" kalustoa ja messuhallille kenttä täyteen erimallisia panssari ajoneuvoja Suomalaisten ihmeteltäväksi. Joku sodan käynyt kaveri olisi tietenkin tokaissut. "Kato vaan, noitahan me saatiin ryssältä 10 kapppaletta "lahjaksi" Kannaksella 1943" |
||||
|
Kuvasarja: Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 1948 rautatiekalustoa esitellään Töölön tavara-asemalla. |
14.11. 12:39 | Jouni Halinen | ||
| Ompas Rainer: Kuvia näyttelystä löytyy täältä. Raflaava juttu on ”CCCP” messuhallin päädyssä, melkein kuin Suomi olis osa NL:ää. Esillä on kalustoa fillarista pillariin. https://www.wheels.fi/kun-neukkumasinat-stadin-valtas-neuvostoliiton-teollisuusnayttely-kevaalla-1948/ | ||||
|
Kuvasarja: Töölön tavara-asema ja ratapiha |
14.11. 05:02 | Jouni Halinen | ||
| Nyt en ymmärrä, vaikka kuinka tarkka yritän olla, niin moni kuva lähtee tuplana. Toivottavasti ylläpito poistaaa tuplat pikaisesti. Pahoitteluni. | ||||
|
Kuvasarja: Ensimmäinen maailmansota ja Töölön tavara-asema. |
14.11. 04:44 | Jouni Halinen | ||
| Tässä sitä on sitä jotain. Nämäkin kuvat on ottanut luonto ja junakuvausta harrastanut isovenäläinen kenraalimajuri. Ihan asiallisen oloinen heppu, jos venäläisistä nyky tilanteessa niin voi enää sanoa. Hän oli alkuunsa epäsuosittu (Bobrikovin adjutantti), mutta valokuvauksen myötä hänestä tuli hyvinkin suosittu kaupunkilaisten parissa, hän sai myös Suomen kansalaisuuden nopeasti ja valtio jopa myönsi hänelle pienen eläkkeen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivan_Timiriasev Ivan Timiriasev (1860-1927) oli pitkään Suomessa asunut suomenvenäläinen ratsuväenupseeri, joka tuli tunnetuksi valokuvausharrastuksensa kautta erityisesti Helsinki-aiheisista dokumenttikuvistaan. Hän muutti 1890 Suomeen toimien Suomen kenraalikuvernöörien adjutanttina 1890–1917.Hän yleni sotilasurallaan aina kenraalimajuriksi saakka. Timiriasev siirtyi eläkkeelle 1917 ja jäi asumaan Suomeen elämänsä loppuun saakka. Hän oli naimisissa vuodesta 1918 alkaen suomalaisen Onerva Angervon kanssa. Timiriasev aloitti valokuvauksen vuonna 1890 ja sai opastusta Daniel Nybliniltä. Hän kuvasi etupäässä Helsingin arkielämää ja luontokohteita. Timiriasevin kuvia julkaistiin myös kuvalehdissä, kuten Veckans Krönikassa ja Suomen Kuvalehdessä. Eläkkeellä ollessaan Timiriasev oli jonkin aikaa myös Veckans Krönikan päätoimisena valokuvaajana. Hän osallistui aktiivisesti Amatörfotografklubben i Helsingforsin toimintaan vuosina 1900–1923 samoin kuin moniin Venäjällä ja Suomessa järjestettyihin valokuvauskilpailuihin ja sai niistä kunniakirjoja ja palkintoja. Hänen yksi esimiehensä (Nikolai Bobrikov vuosina 1890-1904) sai vuonna 1904 kuulan kalloonsa, eikä ollut adjutantti silloin apuna paikalla. Teon suorittanut Eugen Schauman langetti itselleen samantien tuomion, eli hän ampui itsensä. Kaikki piirit Suomessa eivät pitäneet häntä silloin kansallissankarina, mutta kun asiaa peilaa tämän päivän tapahtumiin, niin kyllä häntä voi nyt sellaiseksi kutsua. "Bobihan" vaati Keisaria nimittämään hänet Suomen diktaattoriksi vuonna 1903. Keisari ei kuitenkaan tähän suostunut, vaan "kevyemmän kurituksen malli" riitti. Että sellainen veijari. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov https://fi.wikipedia.org/wiki/Eugen_Schauman |
||||
|
Kuvasarja: Töölön tavara-asema ja ratapiha |
13.11. 18:28 | Jouni Halinen | ||
| Lisäämissäni kuvissa on tuplakuvia ja väärät tekstit, mulla on vähän pakka sekeinen tämän kanssa. Vaihdan kuvat oikeisiin tämän päivän aikana. Lukeeko ylläpitokin tämän. | ||||
|
13.11. 12:56 | Jouni Halinen | ||
| Wanhaan aikaan eri fonttien (kirjasintyyppi) käyttö oli ihan omissa sfääreissään verrattuna nykypäivään. Tässäkin on nähty vaivaa vaikka se ei olisi ollut mitenkään tarpeellista. Parhaiten eri vanhanajan fontteja näkee kun katselee arki-iltapäivisin ykköskanavalta tulevia kotimaisia leffoja. Ei ollut mm. wöördin tarjoamaa (vakio) fonttien kirjoa, vaan tämänkin on joku graafikko piirtänyt ihan yksittäiskappaleena omin kätösin. Pikkuproidilla oli 90-luvulla graafisen alan firma, silloin eri fontteja valmistivat ihan omat pelkästään siihen erikoistuneet firmat. Pjkkuproidin firma sitten kasasi niistä valokuvien kera leikkaa liimaa menetelmällä painovalmiit materiaalit. Ei olut vielä (90-luvun alku) silloin tietokoneita (MacBook) suuremmin käytössä, tai jos oli, niin ne olivat tuhottoman kalliita, manuaalityö oli halvempaa. |
||||
|
Kuvasarja: Töölön tavara-asema ja ratapiha |
13.11. 12:01 | Jouni Halinen | ||
| Hannu saamasi pitää. | ||||
|
12.11. 04:44 | Jouni Halinen | ||
| Presidentti Kyösti Kallio oli kuollut 19.12. Tarinan mukaan Kallio kuoli marsalkka Mannerheimin käsivarsille Rautatieasemalla mennessään kotiinsa Nivalaan, mutta todellisuudessa kyseessä olivat presidentin adjutantti eversti Aladár Paasonen ja eversti A. F. Airo. Kallio siunattiin Helsingin suurkirkossa ja hänet haudattiin kotipitäjäänsä Nivalaan. Kyösti Kallio on Suomen presidenteistä ainut, jolla ei ole ollut akateemista tai vastaavaa oppiarvoa, vain silloisen keskikoulun päästötodistus. | ||||
|
|
12.11. 01:43 | Jouni Halinen | ||
| Kiitos Juhani, hienoa että saa näin nopeasti neuvoja. | ||||
|
|
12.11. 00:55 | Jouni Halinen | ||
| Laitoin tämän kuvasarjan saatetekstiksi testimielessä axcca. Miten sen saa vaihdettua?? | ||||
|
11.11. 19:32 | Jouni Halinen | ||
| Onnettomuuksia Helsingissä: Helikopteri tippui 6. kesäkuuta 1965 Fabianinkadun ja Kaisaniemenkadun risteyksen paikkeille. Siinä kuoli kolme ja yksi matkustaja selvisi hengissä. Oltiin faijan kanssa Lauttasaaren sillalla ja kopteri lensi siitä yli kohti keskustaa, mentiin siitä himaan ja radiouutisissa asiasta sitten kerrottiin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fabianinkadun_helikopterionnettomuus Helsingissä Kruunuvuorenselällä tapahtui 16.8.2001 lento-onnettomuus, jossa yksityisen omistama Grumman AA-5A -tyyppinen lentokone OH-AYU syöksyi mereen ja tuhoutui. Koneen ohjaaja, joka oli yksin koneessa, sai surmansa. Ultrakevyt lentokone tippui vuonna 2007 mereen Suomenlinnan pohjoispuolella, taisi lentäjä selvitä hengissä. Malmilla on sitten tapahtunut useitakin onnettomuuksia vuosien mittaan. Sitten on tapaus Pekka Myllylä. Mun yhtiökumppani Kurre oli hänen kavereitaan ja tämä tapahtui 70-luvun alkupuolella Vartiokylässä. Faijansa osti Pekalle aina mitä hän pyysi, ensin Volvo 164:sen jonka Pekka ajoi pellolle Itäkeskuksessa. Sitten seudun nopeimman veneen ja lopuksi lentokoneen. Kundit olivat paikallisella lippakioskilla ja Pekka hyppäsi Volvoon ja huikkasi kundeille, ”että katsokaa taivaalle, kohta näette pari piruettia”. 15 minuutin päästä Pekka oli siinä yläpuolella ja ensin kaikki meni ihan hyvin, mutta sitten hän menetti koneen hallinnan ja kone tippui alas. Kundit sitten riensi paikalle (Vartsikan urheilukenttä) ja Pekka pystyi itse tulemaan koneen raadosta ulos. Syöpä Pekan sitten lopulta tappoi. |
||||
|
11.11. 18:45 | Jouni Halinen | ||
| Oliko ensimmäinen toimituserä 80 kpl Sr3 veturia?. Nythän niitä on ainakin 64 kpl?. Mikä on lopullinen tarve, paljon suurempi kuitenkin?. Ekassa sopparissa on tietenkin mainittu jokin määrä mikä saadaan sovitulla hinnalla myöhemmin?, joku indeksikorotus siinä tietenkin on sovittu?. Oliko tilauksessa huomioitu se, että Sr2 vetureiden elinkaari on vääjäämättä lyhenemässä?. Aika surkeaa meininkiä näiden "käkikello" vetureiden kanssa. Onko asiantilaan suurin syyllinen kuitenkin VR itse kun se jätti tilaamatta valmistajan tarjoamat elinkaaripäivitys paketit. Ja nyt niitä ei ole enää saatavilla? | ||||
|
11.11. 18:06 | Jouni Halinen | ||
| Kapteeni Lars Hattinen 2>%o, Perämies Veikko Halme 1.56 %o. Eli oikein ”sopivat” promillet lentämiseen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Koivulahden_lentoturma Ps. millä komennolla saa promillet (%o) näkyviin, nyt käytän o kirjainta. |
||||
|
|
11.11. 17:38 | Jouni Halinen | ||
| Esalta sitä löytyy hienosti faktaa aiheesta kuin aiheesta eli kertomansa mukaan viiden kirjahyllyn verran, täytyy sitä siis olla ainakin 50 +/- jotain hyllymetriä?. Tämä oli aika ainutlaatuinen lentokone, ensimmäinen kokometallinen, joka lensi ensilentonsa 1919. Eli kone oli ”valovuosia” aikaansa edellä. Junkersin koneet olivat vankkatekoisen koneen maineessa, tästäkin saatiin vielä ”soiva peli”. https://fi.wikipedia.org/wiki/Junkers_F_13 Kovaa tekoa oli myös Junkers Ju 52. Lufthansalla on vielä lentävä 1930-luvun D-AQUI-tunnuksisen koneen väreihin maalattu yksilö D-CDLH. Sveitsin ilmavoimat käyttivät joitain koneita 1980-luvulle asti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Junkers_Ju_52 Tunnetuin Suomessa koneista oli Kaleva, jonka neuvostoliittolaiset pommikoneet ampuivat alas Suomenlahdella 14. kesäkuuta 1940. Kyseessähän oli välirauhan aika. Ampumisen syynä pidetään Neuvostoliiton halua saada haltuunsa koneessa ollutta ranskalaista diplomaattipostia. Neuvostoliittolainen sukellusvene poimi koneessa olleen diplomaattipostin haltuunsa (270 kg?). Tapahtuma oli dramaattisimpia Suomeen liittyviä tapahtumia välirauhan aikana ja sai liikkeelle huhuja Baltian maiden miehityksen kiristämässä ilmapiirissä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Matkustajakone_Kalevan_pudotus |
||||
|
08.11. 06:18 | Jouni Halinen | ||
| Lisäsin kuvasarjaan "Töölön sokeritehtaan rautatie" pari kuvaa missä mielestäni näkyy sokeritehtaan rata laitunmaisena vasemmalla toinen on 20-luvulta ja toinen vuodelta 1951. Tässä ratapihakaaviossa kapearaide kulkee kuitenkin leveiden välissä. Miten tämä homma oikein meni?. | ||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
08.11. 03:13 | Jouni Halinen | ||
| Lisäsin sarjaan valokuvia, jotka jo ovat sivuilla, mutta ovat kuitenkin tärkeitä kuvia tässä sarjassa. Vaunujen ja veturin tunnistetietoja kaivataan. | ||||
|
08.11. 00:09 | Jouni Halinen | ||
| Vanhin kartta mitä alueelta löytyy on Pitäjän kartta vuodelta 1749. Siinä näkyy Kluuvinlahti laajimmillaan ja kun katsoo Töölönlahden länsi ja pohjoisrantaa, niin kartan mukaan täyttöä on havaittavissa. Pitää kuitenkin myös huomioida tuonaikaisten karttojen epätarkkuus. https://kartta.hel.fi/link/es9rrw | ||||
|
07.11. 20:09 | Jouni Halinen | ||
| Kari Haapakankaan 24.10 kirjoittama tarina meni kokonaisuudessaan seuraavasti: (Wikibedia) ”Yksi esimerkki tästä on vuoden 1972 tapahtuma, jolloin Keijo Korhonen vastasi ulkomaisten toimittajien kysymyksiin Königstedtin kartanossa Seutulassa. Saksalaisen Die Weltin toimittaja kysyi Korhoselta suomettumisesta kriittiseen sävyyn. Korhonen vastasi jokaisen maan valitsevan mieluummin suomettumisen (finlandization) kuin saksoittumisen (germanization). Toimittajan kysyessä, mitä saksoittuminen tarkoitti, Korhonen vastasi sen tarkoittavan maan miehittämistä ja kahtiajakoa. Tämä oli hiljentänyt toimittajan”. Keijo Korhonen kuoli vuonna 2022 asui silloin Jenkeissä. |
||||
|
07.11. 18:48 | Jouni Halinen | ||
| Sen verran voin paljastaa, että tuli itsekin käytyä 70/80-luvun taitteen kummankin puolin aika usein Töölönrannan ”puskassa” niin kuin ravintolaa alan miehet silloin kutsuivat. Paikkahan ei ollut nuorison suosiossa, (taisi olla ikärajakin) joten kaikki siellä ymmärsivät, tasan tarkkaan että mistä hommassa loppupeleissä oikein on kysymys. Kun paikka talven jälkeen ”pistettiin tulille” niin paikka haisi ihan homeelle, tupakan savu sen kuitenkin aika nopeasti peitti. Paikka oli täynnä erilaista ”samettitoppausta” esim. baaritiskin reunat ja muhkeat sohvat, mikä vain lisäsi tunkkaista fiilistä, ja lisäksi katto vuosi vettä. Orkesterit olivat kotoisin Itäplokin alueelta esim. Bulgariasta, ja musiikkitarjonta sen mukaista. Mutta se ei haitannut menoa, ns. flaksi kävi siellä kuitenkin useasti. Paikan omistajalla (vuokratontti) oli myös toinen kesäravintola eli Pikkuparlamentti (Eduskunnan lisärakennuksen kohdalla). Minulla on varmana tietona, että sopimukset paikoista eivät kestäneet minkäänlaista päivänvaloa. Tonttien vuokrasopimuksia ei käsitelty milloinkaan kaupungin päättävissä elimissä, vaan diili oli muutamien virkamiesten omien päätösten takana. Myös rakennuslupien kanssa oli vähän samalla tavalla. Homma meni niin, että rakennuksia pidettiin väliaikaisina (jotka eivät tarvinneet R-lupia) ja jotka on tarkoitus purkaa jossain vaiheessa. Kaikilla osallisilla virkamiehillä oli sitten ikuinen ja rajaton piikki ko. ravintoloissa. Sopimukset päivitettiin kerran vuodessa, missäs muualla kun ”puskassa” pidetyssä ”kokouksessa”. Nyt on takki tyhjä tämän aiheen (Töölön sokeritehdas) osalta. |
||||
|
07.11. 16:34 | Jouni Halinen | ||
| Kasvimaan isoin sarka on varmaan potulla. Taustalla näkyy myös erilaisia rakennelmia. Voisiko kyseessä olla navetta, kanala tms. maatalouteen liittyviä rakennuksia. Eli oltaisiin saatu omasta takaa vihanneksia, lihaa, maitoa, kananmunia ja kun merestä saatiin kalaa, niin aika lailla omin toimin toimeentuleva teollismaataloudellinen kombinaatti oli kyseessä. Kaffetta piti kuitenkin ostaa, mutta sokuria siihen riitti omasta takaa. Taustahan koki suuren muodon muutoksen kun Olympialaisten suorituspaikkojen rakennustyöt (1935?) alkoivat mm. Kisahalli ja Olympiastadion. Kulkuyhteydet olivat kuitenkin jo silloin niin hyvät, että tehtaan ruokahuollolle ei aiheutunut tästä enää mitään ongelmia. Ratikkakin tässä alkoi kulkemaan. Hannulle: Ja nyt vähän ympäristönkin. |
||||
|
|
07.11. 16:07 | Jouni Halinen | ||
| Nyt meni senat sakaisin, tuo kuva Laila Kinnusesta olisi siis voinut olla R-aiheinen. | ||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
07.11. 15:24 | Jouni Halinen | ||
| Vuoden 1872 kartasta voi havaita, että alueella ei ole ollut juurikaan asutusta (taloja) vain yksittäisiä peltosarkoja siellä täällä ja muutamia maanteitä. Ja esim. Pasilan asemalle ei ole ollut mitään tarvetta. ”Kaupunginosan” nimi oli tuolloin ”Toivo”. Tässä kartassa on näppärä ominaisuus eli ”peittävyys” voit ”liukusäätimellä” liu-uttaa karttaa välillä 1872 >2023 ja päinvastoin, näin näet muutoksen nopeasti. Kun karttoja vertailee niin voi huomata, että vuoden 1872 kartta on vähän ”sinne päin” eli kun ei ole ollut käytössä satelliitti/ilmakuvia niin jälki on ollut sen mukaista. https://vanhatkartat.fi/#13.24/60.18414/24.94313 |
||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
07.11. 15:03 | Jouni Halinen | ||
| - | ||||
|
07.11. 14:06 | Jouni Halinen | ||
| Juu, taisi talkkarin traktorissa kauhan nosto toimia ihan hydraulisesti. Kauha tyhjeni aika äännekkäästi ja hätäisesti kun kahvasta vetäisi. Vähän kuin merenneidot Lintsillä. (K-12) https://areena.yle.fi/1-50105870 | ||||
|
|
07.11. 13:58 | Jouni Halinen | ||
| Muita keskusta-alueita varten oli sitten ihan oma suunnitelmansa eli ns. Smith-Polvisen liikennesuunnitelma, jonka puitteissa olisi rakennettu koko keskusta-alueen kattava moottoritie järjestelmä. Mm. välillä Pohjoisranta- Unioninkatu välillä olisi raivattu kokonainen korttelirivi Liisankadun kohdalta moottoritien tarpeisiin. Smithin–Polvisen suunnitelman toteuttaminen olisi maksanut nykyrahassa noin seitsemän miljardia euroa. Loppupeleissä suunnitelman lopullinen tarkoitus oli kuitenkin vain saada kaupunginvaltuutetut ymmärtämään että metro on aivan välttämätöntä rakentaa, joka sitten onnistuikin. Mutta se on sitten aivan oma tarinansa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Smithin%E2%80%93Polvisen_liikennesuunnitelma |
||||
|
|
07.11. 13:25 | Jouni Halinen | ||
| Itse asiassa Töölönlahdella on paljonkin (lähes) orginaali rantaviivaa. Asiaa voi tarkastella kun ”napsuttelee” vuoden 1932 ilmakuvan päällä vuoden 2023 ilmakuvaa. https://kartta.hel.fi/link/es5vnZ (1932) https://kartta.hel.fi/link/es628N (2023) |
||||
|
|
07.11. 13:14 | Jouni Halinen | ||
| Asuin pikkupoikana 60-luvulla Konalassa, Kolsarintiellä. Noin vuonna 1965 talon talkkarilla oli (aika harvinaista varmaan silloin) käytössään traktori (merkkiä en muista). Siinä oli etukuormaaja joka lukittautui vaaka-asentoon kun kauhaa painoi maata vasten ja kauha laukesi kun vetäisi laukaisukahvasta (vaijerikäyttöinen) eli kyseessä oli ko. vaijeriviritys. Näitä lumitöitä seurasi aina lauma pikkukloppeja, minäkin (7 v). Taloon oli rakennettu (vielä?) 1964 roskanpolttouuni, ja sekös jaksoi kiinnostaa meitä poikia, luukku auki ja jollain kepillä hämmentämään palavia roskia. No hetken päästä oli talkkari paikalla, ja ei kun juostiin pakoon ja sama uudelleen. |
||||
|
|
07.11. 12:31 | Jouni Halinen | ||
| Laila Kinnunen (1930–2000) ja Maria Lessig? Töölönlahden kahvilassa 60-luvulla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Laila-Kinnunen-Maria-Lessig-1960.jpg Tämäkin olisi R-kuva jos tuo onneton kallio ei olisi edessä. Itse asiassa tämä olisi voinut hyvinkin toteutua, asia eli ”märkänä unelmana” erinäisissä piireissä. Tätä herkkua meille oli siis tarjolla https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000009376841.html ”Esimerkiksi Yrjö Lindegrenin ja Erik Kråkströmin vuonna 1954 laatiman asemakaavaehdotuksen mukaan Vapaudenkatu olisi kulkenut moottoritiemäisenä rautatien vieressä. Alvar Aallon vuonna 1964 laatiman keskustasuunnitelman mukaan tie olisi sijoitettu pilarien varaan rautatien yläpuolelle, jossa autoliikennettä ei olisi hidastanut yksikään risteys tai jalankulkija, ja jossa Helsinkiin saapuville olisi avautunut komea näköala”. Että oikein komea näköala! https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaudenkatu_(Helsinki) |
||||
|
|
07.11. 03:01 | Jouni Halinen | ||
| Sokeritehtaan aluetta supistettiin 40-luvulla, jonka johdosta aivan kuvan oikeassa reunassa olevat rakennukset purettiin pois. 60-luvun alkuvuosina paikalle rakennettiin Kahvila/ravintola Töölönranta joka oli erittäin suosittu kesäkahvila. Iltaisin Töölönranta oli suosittu tanssiravintola. Ravintola oli auki vain keväästä syksyyn, muina aikoina se oli kylmillään. Vuonna 1988 rakennus paloi maan tasalle, syynä oli mitä ilmeisimmin tuhopoltto. https://kartta.hel.fi/link/erXkxR (1969). Paikalle on rakennettu 90-luvulla uusi ravintolarakennus joka kantaa myös nimeä Töölönranta. | ||||
|
|
07.11. 02:34 | Jouni Halinen | ||
| Töölönlahti on rehevöitynyt 1700-luvulta alkaen veden vähäisen vaihtuvuuden seurauksena. Töölönlahden eteläpäästä jatkui Esplanadin tienoille vielä 1800-luvun alussa pitkä ja kapea Kluuvinlahti. 1800-luvun aikana matala ja mutainen Kluuvinlahti kuitenkin täytettiin ja otettiin rakennuskäyttöön. Töölönlahden pohjoispuolella Keski-Pasilan ratapihan paikalla oli Töölönjärvi, joka sai vetensä Ilmalan soilta ja joka laski Töölönjokea pitkin Töölönlahteen. Pasilan Töölönjärvi kuivattiin 1870-luvulla, jolloin myös Töölönjoen virtaus ehtyi. Alppipuistossa vanha jokijuoma on paikoitellen padottu lammiksi. Kesäisin keskellä Töölönlahtea toimi suihkulähde vuoteen 2011 saakka, jolloin se säästösyistä suljettiin. Töölönlahti rantoineen on myös monipuolinen luontokohde. Töölönlahdella pesi vuonna 2020 muun muassa erittäin uhanalainen nokikana, jolla oli kahdeksan pesää. Samoin lahdella pesi silmälläpidettävä silkkiuikku, jolla oli 8 pesää. Kaksi kyhmyjoutsenparia pesi lahdella. Toiselle kyhmyjoutsenperheelle kuoriutui seitsemän poikasta lahden eteläosassa, mutta pohjoisosan kyhmyjoutsenperheen pesintä epäonnistui. Munia oli ilmestynyt pesään, mutta poikasia ei näkynyt. Telkkä on pesinyt lahden rannalla olevassa pöntössä. Lahdella on pesinyt myös sinisorsia ja vaarantuneita haapanoita. Harmaahaikara kalastaa usein lahdella ja pikku-uikkua on nähty useampana vuotena. Töölönlahti kerää syksyisin runsaasti sorsalintuja, kuten haapanoita, tukkasotkia, harmaasorsia ja myös uiveloita näkyi vuonna 2020. |
||||
|
07.11. 00:26 | Jouni Halinen | ||
| On täällä ollut aikoinaan vilinää, kun 160 asuntoa on sijoiteltu ympäri aidalla rajattua tehdasaluetta. Asukasluku oli wanhaan aikaan yli kuudensadan eli aikamoinen lapsikatras on mennä vilistänyt rakennusten lomassa. Jos jollekin työntekijälle ei järjestynyt työsuhdeasuntoa tehtaan puolesta, niin tehdas tuki rahallisesti muualta hankitussa asunnossa asumista. Luulisi, että tehtaalla on ollut myös oma kauppansa, koska lähimmät kaupat olivat aika pitkällä, varmaankin lähempänä kauppatoria?. Ja luulisi että olisi ollut myös jonkinmoista kouluopetustakin lapsille, eli vaikka perinteinen tehtaankoulu. Vielä 10/20-luvun paikkeilla tehdasalueesta pohjoiseen avautui neitseellinen metsäalue (näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/169440?s=1 ). Myös vettä on ollut ihan vieressä, mutta kuinka uimakelpoista Töölönlahden vesi on ollut on sitten ihan oma kysymyksensä. Eli uimaan/kalaan kannatti lähteä vaikka Siltasaaren suuntaan, ainakin ratapenkereen toiselle puolelle. Joten kyllä pojankoltiaisille riitti erilaisia kiinnostuksen kohteita ihan lähialueella. Tytöt ovat varmaan hyppänneet ruutua hiljaisella Läntisellä viertotiellä (Mannerheimintie). Yhdessä asiassa tehtaan lapset ovat olleet täysin ylivertaisessa asemassa verrattuna Suomen muihin lapsiin. Makeaa on heillä riittänyt, eli "karkkipäivä" joka päivä, joten tehtaalla on ollut varmaan oma hammaslääkärikin. |
||||
|
06.11. 23:00 | Jouni Halinen | ||
| Vuoden 1969 ilmakuvassa näkyy, että kaikki piiput ja suurin osa rakennuksista ovat jo poissa. Ratojen pohjat ovat vielä näkyvissä. https://kartta.hel.fi/link/erQEgb | ||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
06.11. 22:40 | Jouni Halinen | ||
| Kiitos Hannu, niin kuin olet varmaan viimeaikaisesta keskustelusta huomannut, niin minulla on "paha Tapa" kirjoitella "sivuraide" juttuja, ja jotka ovat nyttemmin aiheuttaneet "sylttytehtaan" pojille pahoja vatsakipuja ja suurta vihan tunnetta minua kohtaan. Tämän takia otin tähänkin kuvasarjaan mukaan sen verran R-aihetta, että "sylttytehtaan" pojat eivät vain suuttuisi minulle lisää ja vaatineet minulle uudelleen potkuja Vorgistä. (Sala)nauhoite "sylttytehtaan" kahvihuoneesta. "Hänellä on niin paljon sivuraiteille meneviä kommentteja vorgissa, että parasta olisi Jounin poistuvan vorgista”. | ||||
|
05.11. 22:03 | Jouni Halinen | ||
| No ei ollut allejäänti tässäkään kaukana. Olis tullut vielä tuplajättipotti. Tämä tapahtui Helsingin Hietalahdessa 70-luvulla. Nyt on ihan hullua katso kohta 2.13 min https://www.youtube.com/watch?v=p3yHEzAyoT8 | ||||
|
05.11. 21:30 | Jouni Halinen | ||
| Muuri jatkuu tästä jonkin matkaa vasemmalle ja kääntyi sitten 90 astetta oikealle. Siinä oli melkein heti aukko muurissa, josta junat menivät tehdasalueelle. Rata ja nykyinen kevyeen liikenteen väylä yhtyivät samalle penkalle noin 50 metriä kuvaajan selän takana. | ||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
05.11. 20:28 | Jouni Halinen | ||
| Töölön sokeritehtaan historiikki, lisää valokuvia. Julkaisu: Helsingin kaupunki. Kumma väittämä tehtaan kiskoista ja Oodi kirjastosta. ”Nykyisin tehtaan paikalla Töölössä sijaitsee Suomen kansallisooppera ja -baletti, joka valmistui vuonna 1993. Osittain tehtaaseen kulkeneiden rautatiekiskojen paikalle avattiin vuonna 2018 keskuskirjasto Oodi”. https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/kaupunki-on-kauppapaikka/toolon-sokeritehdas Sokeritoppien valmistusta Suomen Sokerin Töölön tehtaalla. Suomen Sokerin historiaa. Video kuvattu Töölön sokeritehtaalla todennäköisesti 1940-luvun alkupuolella. Videon loppupuolella sokeria lastataan junan vaunuun. https://www.youtube.com/watch?v=iwTPCAAY0xw&t=156s Nyt on varmaan kirjoitettu kaikki mitä jokaisen nykyihmisen on pakko tietää Töölön sokeritehtaasta. |
||||
|
|
05.11. 18:33 | Jouni Halinen | ||
| Näin näkyy olevan ja nätti on tosiaan ollut http://bot.fi/3ys8 Mulla on sen verran kosketuspintaa Tabeen, että oltiin kavereiden kanssa viikonloppu reissulla Tabelassa syyskuussa 1976. Paikka on Tammelassa 20 minuutin automatkan päässä (nopeus 120 km/h) Forssan viinakaupasta. Tabe oli saanut tilukset lahjaksi Erik von Frenckeliltä, ja kaverin sukulainen katsoi vähän tilusten perään, se on jäänyt mieleen, että sauna oli niin "horo" että kiuasta piti hehkuttaa punaisena koko ajan. Tabe oli vielä silloin Jenkeissä. Tabe palasi takaisin Suomeen vuonna X?. Muutti sitten Tabelaan, aitasi tontin parimetrisellä aidalla, hankki 2 Dobermannia, alkoi nähdä pikku-ukkoja ja soitteli vähän väliä Forssan poliisiasemalle, että taas on pikku ukkoja tulossa aidan yli. Forssan nimismies valitteli lehdessä, että heidän bensabudjetistaan menee leijonan osa Tabelan reissuihin. Tabe vähän itsekkin levitti tietoa, että hänen isänsä on tosiasiassa joku Iranilainen Shaasi tai vastaava ja hän on sitten prinsessa tai mikä kunikaalinen nyt onkin. Ja sehän meni osittain läpikin. Hän muutti sitten Turkuun ja kuoli sielä 2006 ja haudattiin tosiaan Malmille. |
||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
05.11. 17:33 | Jouni Halinen | ||
| Testailen tässä vähän uutta tapaa luoda ”köyhän miehen kuvasarjaa”. Onko jollain jotain tätä vastaan. ??.??.1925 Vaunuja siirtoalustalla Töölön sokeritehtaalla. Kuvan lisääjä Pave Saarinen https://vaunut.org/kuva/123335?kv=1873&kv2=1970&paik=t%C3%B6%C3%B6l%C3%B6 ??..1898 näyttää siltä, että vuonna 1898 Töölön sokeritehtaalle suunniteltiin leveäraiteista raidetta suoraan Töölön vallilta Töölönlahden pohjukan yli. Kuvan lisääjä: Kurt Ristiniemi. https://vaunut.org/kuva/132069?kv=1873&kv2=1970&paik=t%C3%B6%C3%B6l%C3%B6 Reino Kalliomäen 5 kuvan kuvasarja Töölön sokeritehtaasta löytyy tästä: https://vaunut.org/sarja/4579 Näin toimien saatiin 18 kuvan sarja tehtaaasta ja sen rautatiestä, ihan hyvä saalis näin vanhasta kohteesta. |
||||
|
05.11. 16:05 | Jouni Halinen | ||
| Kuva on nyt vaihdettu. Kiitti Jimi vihjeestä. | ||||
|
05.11. 13:09 | Jouni Halinen | ||
| Jorma: Eläintarhantietie kulki silloin ilmeisesti Linnunlaulun sillan kautta, aika kapoinen oli kulkuyhteys silloin. Mutta Hesarikin oli olemassa ja käytössä jo ainakin vuonna 1932, eli nimi kysymys on lähinnä nimellinen, mutta ihmeen myöhään asiantila korjattiin https://kartta.hel.fi/link/ermLtL Vuoden 1909 kartassa Hesaria ei ole vielä olemassa. Tässä kartassa on ”liuku nappula” jolla vanhaa karttaa voi vaihtaa nykykarttaan https://vanhatkartat.fi/#13.36/60.18584/24.94193 |
||||
|
05.11. 12:27 | Jouni Halinen | ||
| 80-luvulla talossa oli UM:n kehitysyhteistyö osasto, kävin siellä kopparikeikalla. Kerran tuli keikka, syynä se että koppari oli ”hukannut” yhden arkin, se löytyikin orginaalien syöttölaitteen sisältä. Ei muuten mitään, mutta kun sitä pumaskaa oli lukenut YK:sa jossain palaverissa Keijo Korhonen, meni kuulemma pasmat häneltä sekaisin ja pisti vihaksi hänellä. | ||||
|
05.11. 12:03 | Jouni Halinen | ||
| Juu, mulla kävi pieni kommervenkki vuosiluku oli ensin 1900 ja ratikka arvio sen mukaan ja sitten tuli ilmi vuosiluku 1925. Mutta jo 1890!, silloin ratikat varmaan kulkivat kauramoottorilla. | ||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
05.11. 06:50 | Jouni Halinen | ||
| Täytyyhän tähän vielä laittaa, että miltä paikka näyttää tänäpäivänä. Rakennuksessa toimivat kansallisooppera ja kansallisbaletti. https://www.google.com/maps/@60.1821682,24.9330374,182a,35y,246.66h,44.96t/data=!3m1!1e3?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI0MTAyOS4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D |
||||
|
05.11. 06:28 | Jouni Halinen | ||
| Tuo patsas tuossa edessä on nimeltään "sokerityttö", kuinkas muuten. Viljo Savikurki 1956. | ||||
|
|
05.11. 05:42 | Jouni Halinen | ||
| Katsoin ensin, että Ku Klux Klan se siinä marssii, mutta taitaa kuitenkin kyseessä olla ihan normi palokunta. | ||||
|
|
05.11. 04:29 | Jouni Halinen | ||
| Tämän voi poistaa. | ||||