437-46534 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 18.02.2011 02:43 Jouni Halinen  
  Vielä yhdet turinat aiheeseen liittyen (uusi Porvoontie), meidän tontti oli 30/40 luvulla lähinnä kesämökkikäytössä (ensin tehtiin 3x4 m pikkumökki tontille) sodan aikana oli kasvi ja pottumaata ja kasvatettiin kaneja palanpainikeeksi (faija sanoi että oli aika vaikeeta syödä niitä). Kaupunkikämppä oli Valkassa Somerontiellä ns. punakuntseissa (kunnallinen vuokratalo ja porukka hieman ”punaista”). Faija aina sukkuloi tätä väliä kesäisin fillarilla. Joskus jatkosodanvuosina hän oli taas polkemassa fillarilla Porvoontietä kohti Vallilaa, kun Itiksen kohdalla alkoi kuulumaan lentokoneen ääntä, faija siitä syöksyi hätäpäin ojaan makaamaan ja hetken kuluttua yli pyyhälsikin naapurin punatähtinen hävittäjäkone tielinjaa seuraten. Faija peloissaan pähkäili että kyllä se tulee varmaan kohta takaisin kaupungista päin ja palaa sinne mistä on tullutkin, näin sitten tapahtuikin ja pienen odottelun jälkeen faijan matka kohti Valkkaa jatkui. Tapahtumapaikka oli aika tarkkaan tässä https://vaunut.org/kuva/10166?m=1&kv=1860&kv2=1975
kuva 18.02.2011 01:49 Jouni Halinen  
  Vielä vähän tämän uuden Porvoontien historiasta, ennen 30 luvun puoliväliä ei tosiaan ollut siltaa Kulosaaresta Herttoniemeen, eli koko Itä-Helsinki oli todellista periferiaa, kulkuyhteydet olivat huono tie Malmilta Puotilan kartanoon ja laivayhteys Kauppatorilta kartanon laituriin, lähimmät kaupat olivat Malmilla ja Kulosaaressa (veden takana). Mutta vuosikymmenen puolivälissä kaikki muuttui, eli Aatusetä tuli avuksi. Saksalaisella rahoituksella rakennettiin silloisen Suomen oloissa aivan ainutlaatuinen tie, silta Kuliksesta Hertsikaan ja siitä kaksikaistaista (leveää) betonilaattatietä (vrt. Saksan autobaana) Mellunmäkeen asti (paikkaan jossa oli ennen Esso), eli suunta oli selvä. Jokainen voi itseksensä pähkäillä miksi näin toimittiin. Samaan aikaan toisaalla: Venäjältä oli vallankumouksen sekamelskassa siirtynyt Suomeen varsin varakasta Kavaleff nimistä sukua ja he olivat ostaneet 20 luvun alkupuolella suuret määrät raakamaata nykyiseltä Vartiokylä-Mellunmäki alueelta. Sitten alkoi tapahtua, ensin tuli kauppa (Elanto) Porvoontien varteen, ja tonttikauppa käynnistettiin. Isoisäni osti tontin Kiviportintie 40:tä ensimmäisten joukossa keväällä 1936 ja vuoden 1937 keväällä lehdessä olleen ilmoituksen johdosta ostajia saapui sunnuntaiaamuna satamäärin omaa tonttia ostamaan. Ainoa ajokelpoinen tie oli tykkitieksi rakennettu Kiviportintie (Skiffari) ja hetken kuluttua paikalle saapuikin punainen avomersu ja sieltä nousi noin 25 vuotias herrasmies ratsastussaappaat jalassa, kaverin nimi oli Alexis Kavaleff. Hetken kuluttua käynnistyi kauppa ”eteläpuolii kallimpi tontti pohjoispuoli halvempi tontti, kammeri näyttä karta”, suku oli alkanut Suomessa Ruotsinkieliseksi, joten Suomen kieli oli herralla vähän hakusessa. Faija 9 vuotiaana pikkukundina seurasi vierestä tätä tuntitolkulla jatkuvaa ratsupiiskalla säästettyä kauppasessiota, tonttien hinnat olivat todella edullisia ja maksuaika pitkä (ainakin 10 vuotta) joten kauppa kävi todella hyvin. Loppu onkin sitten itäisen Helsingin asuttamisen historiaa. Nykyjään Kavaleffit ”operoivat” Tammiston suunnalla myyden mm. Jumbon tontin. PS. Asun itse edelleen samalla tontilla.
kuva 18.02.2011 00:06 Jouni Halinen  
  Enpä kyllä muista että Ruoholahteen olisi vielä tuolloin alettu rakentamaan varsinaisia toimisto/asuintaloja, esim. Kemiran talo valmistui vasta vuonna 1987. Tässä taidetaan rakentaa Alkon massiivista korkea/automaatti varastoa ja siihen viereen noussutta ns. sosiaalitaloa (mm. uimahalli) Alkon työntekijöille. Varastohan saaneerattiin 90 luvulla kauppakeskukseksi, ja sosiaalitalo myytiin Helsingin kaupungille. Tämän jäkeen taidettiin pitää noin 10 vuoden tuumaustauko, ja sen jälkeen alue rakennettiin aika nopeaan tahtiin valmiiksi. En muista oliko Salmisaari B voimalaitos näinä vuosina rakenteilla, eli kuuluuko oikeanpuoleinen nosturi sille työmaalle??. Onko se pikkuruinen Esso rajautunut kuvan vasemman reunan ulkopuolelle, vai missä se oikein luuraa?.
kuva 17.02.2011 19:15 Jouni Halinen  
  On niin sanottua ryssän sinistä, tämä on kyllä aivan selvästi ryssän vihreetä. Olin 80 luvulla Xeroxsilla töissä, sielä oli ollut pitkään sääntönä, että kaikki firman autot olivat valkoisia, sitten sääntö muutettiin ja sait valita minkä värisen auton halusit, siitähän porukka hullaantui. Kaksi värinvalintaa muistan lopun ikäni "Skukterin vihreä" ja "Krisun keltainen" nämä autot olivat tilatut näille kavereille suoraan tehdastoimituksina. En ole ikänä nähnyt ennen tai sen jälkeen Suomessa niin karmean värisiä autoja.
kuva 17.02.2011 18:55 Jouni Halinen  
  Juuri näin Timo, on tosiaan vanhaa Porvoontietä, uutta Porvoontietä, Itäväylää ja vielä motari päälle, menee tällainen Vartsikassa Skiffarin varrella 53 vuotta asunut vanha "ukkokin" ihan sekaisin, Tarina 15 vuoden takaa, olin postittamassa Vartsikan postinumeroalueelle (00950) firman jakelua, sain postista yhteenvedon jossa eriteltiin yksityishenkilöiden, firmojen, Suomenkielisten, Ruotsinkielisten ja MAANVILJELIJÖIDEN lukumäärät jotta postittaja voi kohdistaa jakelun oikein. Maajusseja oli tasan yksi kappale, aloin selvittää missä sellainen kummajainen asustaa, puhelinluettelosta löysin nimen ja osoitteen (ammatti oli siellä maanviljelijä) paikka sijaitsi Itäväylän varrella kulmittain Tebistä vastapäätä ja valkoista ristiä vastapäätä. Tila oli jonkinlainen hevostila, jota vanha ukko ”pyöritti”. Tilalla oli ainoana osoite itäväylän nimellä ”Itäväylä xx”. Kaupunki oli lunastanut tilan maat aikapäiviä sitten, ja ukon kanssa oli sovittu että hän saa asua tilalla lopun ikäänsä. Kerran sitten ajelin siitä ohitse ja totesin että tilalta oli purettu kaikki (3-4 kpl) rakennukset, eli oli ukko siirtynyt hevosmiesten taivaaseen. Nykyjään alue on puisto/ulkoilualuetta.
kuva 15.02.2011 22:00 Jouni Halinen  
  Onko tämä ollut Vorgkilaisten vuokraama tilausjuna ja sivuston "pahat pojat" matkustivat siis viimeisessä vaunussa, tämän voi/saa/pitää ottaa huumorilla.
kuva 15.02.2011 19:58 Jouni Halinen  
  Löytyi tälle romuttamolle oikein nimikin, ja se oli Wikin mukaan kuuluisakin? http://fi.wikipedia.org/wiki/Englantilainen_sukellusveneosasto_It%C3%A4merell%C3%A4 ”Loput myytiin sodan jälkeen helsinkiläiselle romuttaja Jouko Koskiselle ("Romu-Koskinen"), joka piti kuuluisaa romutustelakkaa Katajanokan kärjessä 1970-luvun loppuun asti”. Kas Wikin jutun tiedot perustuvat Kari Jokisen kirjan "Harmajan sukellusveneet" tietoihin.
kuva 04.02.2011 14:23 Jouni Halinen  
  Tässä oli semmoinen juttu, että kun tämä on natura-aluetta, ja sielä pesii myös paljon lintulajeja, niin työt sai aloittaa vasta pesimäkauden jälkeen vuonna 2004, ja valmista piti olla ennen seuraavan vuoden pesintää.
kuva 02.02.2011 23:56 Jouni Halinen  
  Näkymä samoilta jalansijoilta nykypäivänä https://vaunut.org/kuva/51225?u=1809&d=22.08.2008&ns=1
kuva 01.02.2011 20:48 Jouni Halinen  
  Juna ei koskaan kulkenutkaan tästä hautausmaalle, vaan tästä https://vaunut.org/kuva/67729?s=1 joka sekin näyttää kaposelta, mutta kun siitä poistaa reunoilta nuo kivipaasit, niin kyllä siitä juna sisään mahtui.
kuva 30.01.2011 11:43 Jouni Halinen  
  Kyllä rata tuli kuitenkin tästä reiästä hautuumaalle, karttapaikasta näkyy entinen ratapohja katkoviivalla (nykyjään kevyen liikenteen väylä) , heti kehä ykkösen pohjoispuolella näkyy myös harjakattoinen talo http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=469&map.y=491&e=390337&n=6680384&scale=8000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi
kuva 29.01.2011 12:50 Jouni Halinen  
  Viereisen aidan takana asuu salatuiden eläimien "Seppo", Tuota aitaa ei ollut vielä muutamia vuosia sitten, mutta ko. herra kypsyi siitä että ihmiset ajoivat/kävelivät talon ohi ja kaulat kenossa katselivat ikkunasta sisään. Nyt tuo aita siis estää kyseisen "tirkistelyn".
kuva 29.01.2011 12:31 Jouni Halinen  
  Tässä vielä yksi "kesäinen" kuva asemasta tammikuulta 2005. http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1028041-1074.jpg
kuva 29.01.2011 12:17 Jouni Halinen  
  Netistä poimittua. "Radan Malmin asemalta hautausmaalle omistivat Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat; se oli siten yksityisrata. Matkustajat eivät tätä varmaankaan mitenkään tiedostaneet, sillä seurakunnat ostivat kaikki liikennepalvelut VR:ltä. VR laskutti seurakuntia ajetuista junavuoroista, kun taas kaikki lipputulot kuuluivat seurakunnille".
kuva 26.01.2011 20:16 Jouni Halinen  
  Tässä vielä aika perusteellinen kuvaelma (pdf) miten sielä Rajajoella ennen sotia/vallankumousta eleltiin. http://www.terijoki.info/seura/rajajoen_historiaa.pdf mm. junavuoroja oli parhaina aikoina (Viipuri-Pietari) 40 vuoroa päivässä, yhtenä vetonaulana ennen Venäjän vallankumousta oli tietenkin Terijoen(hiekat) runsas huvila-asutus.
kuva 24.01.2011 15:15 Jouni Halinen  
  Tässä parit kuvat siitä ”laivapurkaamosta”, tekniikka on suht yksinkertaista. http://tinyurl.com/6hpsm2c ja http://tinyurl.com/65eqpaq
kuva 24.01.2011 14:31 Jouni Halinen  
  Tämä on aikoinaan lisätty tänne Ilmalan seisakkeena=(Länsi) Pasila, mutta on myöhemmin tarkennettu otetuksi Keran seisakkeelta, tämä on siten jätetty tänne ainoaksi Espoosta otetuksi kuvaksi. Samoin Vantaalta on sivuilla yksi kuva, joka esittää silloisen Seutulan lentokentän lennonjohtorakennusta joka toimi myöhemmin säätalo Meteona, purettu muutamia vuosia sitten. http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1014280-1031.jpg
kuva 19.01.2011 23:22 Jouni Halinen  
  Klikkaa Heikki tästä http://tinyurl.com/lcglf2 niin saat näkyville vajaa 400 kuvaa vanhasta, rakenteilla olevasta ja uudesta Länsi Pasilasta. Taitaa olla kuvanotto hetkellä aika napakka talvikeli, kun Ruskiksen huippulämpövoimala pukkaa paksua savua taivaalle.
kuva 19.01.2011 23:04 Jouni Halinen  
  Myös ns. Elannon korttelissa on rakennettu uutta tilaa vanhan julkisivun taakse, tämä kuva on Kluuvikadun ja Hallituskadun kulmasta (80 luvun alusta) http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1018884-1081.jpg. Korttelin Mikonkatu/Kaisaniemenkatu/Vilhonkatu julkisivujen takaa on purettu myös paljon vanhaa pois ja rakennettu uutta http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1016776-1048.jpg . Aleksi 13 (tavaratalo) on myös rakennettu vanhojen seinien sisäpuolelle(70/80 luvulla?). Vuonna 2006 oli jälleen näemmä remppa menossa http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1034800-1192.jpg Jokohan nämä alkaa riittää, joku muuhan voi vielä pistää paremmaksi.
kuva 19.01.2011 20:31 Jouni Halinen  
  Pohjois-espa 17:ta purettiin koko talo laakista(1970) ja rakennettiin kopio tilalle http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1013937-1037.jpg >> http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1011415-1000.jpg >> https://vaunut.org/kuva/49827?m=1&t=kauppatori . Kämpin talosta purettiin ensin ”sisäelimet” , sitten tapeltiin muutama vuosi, aihetta en muista. Lopulta julkisivu ”mätäni” pystyyn ja uhkasi sortua, sekin jouduttiin purkamaan ja tehtiin kopio tilalle, talossa on myös osa sisätiloista rakennettu entisen mallin mukaan. ”Vanha” julkisivu myös lyheni Kluuvikadun puolella http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/142 Koko korttelin sisäosissa on myös tehty laajoja muutostöitä, kun sinne 90-luvulla rakennettiin kauppakeskus Galleria. Etelä-espa 8:ta purettiin ”sisukset”ja julkisivu osittain (pieni pätkä jäi Fabianinkadun puolelle) http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1020002-1104.jpg . Kaupungintalosta purettiin ”sisukset” ja rakennettiin asbestista uudet tilalle, siinä olikin sitten muutama vuosi sitten iso remontti että saatiin talo nykyvaatimusten mukaiseen kuntoon. Myös Unioninkatu 30 (SEB pankin talo), Pohjois-espa 19 (Helsingin matkailutoimiston talo) ja Pohjois-espa 21, (jossa oli aikoinaan sisäpihalla leffateatteri, muistaako joku nimen?) on tehty vastaavat muutostyöt, https://vaunut.org/kuva/49827?m=1&t=kauppatori (talot vasemmalla), niin ja Wulffin kulma tietenkin. Minä en tähän hätään muista/tiedä muita vastaavia projekteja näillä nurkin.
kuva 15.01.2011 12:59 Jouni Halinen  
  Mikko, unohdit kaikkien OyL:en "isoäidin" Suomen Posti OyL:n.
kuva 15.01.2011 03:02 Jouni Halinen  
  Oliko SYP silloin vielä PYP= Pohjoismainen YhdysPankki, vai muistanko ihan väärin.
kuva 10.01.2011 23:00 Jouni Halinen  
  VR:tä siis löytyy vielä "höyrykouluttajia" kun laskee että höyryjen käyttö VR:lä loppui 35 vuotta sitten, niin tiukoille vetää. Toinen juttu on se, että aikanaan käytiin ensin monivuotinen konepajakoulu sitten toimittiin pitkään veturinlämmittäjänä ja vasta tämän jälkeen oltiin valmiita veturinkuljettajia. Kun kuitenkin tiedetään kuinka tarkkaa työtä vaaditaan kun työskennellään paineisen höyrykattilan kanssa, ja myös painekattila-asetus asettaa omat vaatimuksensa, niin onko nykyjään tosiaan mahdollista ”pikakouluttaa” höyrykuskeja, tyyliin ”hyväksytty ajonäyte”. Hoitiko VR tämän koulutuksen ”sponssina” kaluston ja kouluttajien osalta. Näihin kysymyksiin osaavat varmaan vastata sivuston VETIT.
kuva 10.01.2011 22:04 Jouni Halinen  
  Kuka koulutti ketä ja mitä koulutti?.
kuva 10.01.2011 21:40 Jouni Halinen  
  Mikä tällaisessa kokoonpanossa oli funktiona, VR:n tavaravaunut ja kaksi veturia +museohöyry?.
kuva 09.01.2011 22:08 Jouni Halinen  
  Tässä lumettomuus johtuu katulämmityksestä.
kuva 09.01.2011 15:08 Jouni Halinen  
  Kyltti on varmaan ollut kiinni ”lokomobiilissa”, Suomessa ne alkoivat yleistyä 1890-luvulla, ensin ulkomailta tuotuina ja sitten kotimaassa valmistettuina. http://fi.wikipedia.org/wiki/Lokomobiili
kuva 09.01.2011 14:04 Jouni Halinen  
  Vasemmalla seisoo Toyota timangi tonni. Faijavainaa osti tuollaisen 76 syksyllä, hinta oli 12 600 mummoa, kun esim. Celica maksoi noin 30 000 mummoa. Hintaan sisältyivät ”ralliteippaus” ja pisaranmuotoiset kromipeilit etulokasuojissa, mutta ei turvavöitä, ne joutui hankkimaan itse. Oli hyvä auto, 100 tonniin ei tarvinnut vaihtaa kuin vesipumppu. Auton myynti loppui noin vuodessa, kun verottaja muutti pakettiauton lavan minimipituutta muutaman sentin Timangin lavaa pidemmäksi, mutta kuitenkin alle Mossen vastaavan lava-auton lavanmittaa. Eli siihen aikaan tuettiin verokikkailulla kotimaisen Saabin (asia oli ei julkinen) lisäksi myös Neukkulan autoteollisuutta. Tein autoon pressukatteen, kerran lavalla matkusti 5 sälliä Kultakivestä (Punkaharju) Stadiin.
kuva 03.01.2011 18:02 Jouni Halinen  
  Tässä taitaa olla toinen Steissin "höyryistä", orginaali sijoillaan. Pätkä on elävästä arkistosta (vuodelta 1962), siinä vilahtaa myös Dm 4:nen Kiitojuna (vai pikajuna?) Kuopioon kello 15.00 raiteelta 3 . Mikä on (oli) muuten pikajunan ja kiitojunan ero?. http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=32&t=&a=09853
kuva 24.12.2010 14:30 Jouni Halinen  
  Töölönlahti 1820 luvulla, kaikki iäksi kadonnutta. http://www.hel2.fi/kaumuseo/kehyksissa/kluuvi/kuivatus_1.html Keskellä näkyy Kluuvin kaivo joka sijaitsi KAIVOkadun ja Keskuskadun risteyksessä.
kuva 24.12.2010 00:55 Jouni Halinen  
  Juhani nyt vasta huomasin että sielä on toinenkin veturi, mutta niinkuin pikkuproidi (s. 1959) pienenä sanoi "äiti tossa on muttaveturi", toinen heitto proidilta oli, kun söi kuumaa kaurapuuroa "äiti tää puuro on kuumaa kuin neekeri" eli en tämän "mustuuden" takia sitä 777 hetimain siitä taustasta erottanut, mutta mikä Juhani on se pidempi juttu, ai taidat vielä odottaa toisenkin spesialistin vastavetoa?
kuva 23.12.2010 22:28 Jouni Halinen  
  Mistä Juhani tiedät että tämän veturin numero 777?(ainakaan mun näytössä ei näy tuota keulanumeroa) ja että siinä on vielä tuo uniikki tenderi?.
kuva 22.12.2010 19:26 Jouni Halinen  
  Nää joulukortit taisivat jäädä ainoiksi "kielletyiksi hedelmiksi" kun sivuille sallittiin jälleen lisätä karttoja ratapihakaavioita dokumentteja ja jotain muutakin (katso ohjeet). Ei nämä joulukortit kyllä minua enemmälti haittaa, mutta katsotaan nyt miten tämän kuvan kanssa oikein käy.
kuva 22.12.2010 13:34 Jouni Halinen  
  Tuntuu melkein mahdottomalta ajatella, että höyryveturilla on ajettu 1947 160 000 km vuodessa, laskin että se tekee n. 500 km päivässä 330 päivän ajan, jäi vielä 30 päivää huolto ym. muihin pausseihin. Varmankaan keskinopeudet eivät silloin nousseet kovin suuriksi huomioiden veturi ja ratakohtaiset nopeusrajoitukset, runsaat pysähdykset ja polttoaine/vesi täydennykset. Sai siinä varmaan heittää hiiltä pesään lähes vuorokauden ympäri (radalla/pilttuussa). Juhani tai Eljas osaavat varmaan kertoa tarkemmin näistä vuotuisista ajomääristä. Tässä näkyy nuo kp käynnit ajoittuneet kuitenkin vuoden 1947 ulkopuolelle, mutta eivätkö höyryt tosiaan tarvinneet muuta (isompaa) huoltoa 160 000 kilsan aikana, olispa olemassa vastaavan huoltovälin omaavia autojakin. Mitenkä paljon nykykalustolla ajetaan vuositasolla?.
kuva 21.12.2010 16:27 Jouni Halinen  
  Käsittämätön juttu, linkki toimii ensin ihan hyvin?, mutta kun sen lähettää Vorgkiin, niin linkki vie eläinmaailman puolelle. Tästä määrittelysivun alaosasta löytyy kuitenkin linkki veturipuolelle http://en.wikipedia.org/wiki/Crocodile_(disambiguation). Sama juttu, pakko antaa periksi. Määrittelysivuille pääsee kuitenkin eläinsivujen alussa olevan linkin kautta, vähän vaikeaksi menee.
kuva 21.12.2010 16:10 Jouni Halinen  
  Tuo Markun linkki näyttää menevän tuonne eläin krokojen puolelle?? tässä uusi linkki joka vie veturipuolelle http://en.wikipedia.org/wiki/Crocodile_(locomotive)
kuva 16.12.2010 19:54 Jouni Halinen  
  Ja päällimmäinen lankku kasassa on kuuluisaa "Matti Vanhas" mallia, eli tuppeensahattua puutavaraa. Yleensä vain koivua ja kelohonkaa tuppeensahataan.
kuva 13.12.2010 20:18 Jouni Halinen  
  Täyty laittaa päivityskuva, kun se on napattu niin tarkkaan samoilta sijoilta kuin vain voi. https://vaunut.org/kuva/50158 kuvanottovälikin on sopivasti 30 vuotta ja 28 päivää.
kuva 08.12.2010 14:49 Jouni Halinen  
  Tämäntyyppinen pylväsmainonta on loppunut Suomessa kokonaan, tellingit ovat kaikki tyljillään, ja odottavat vain poispurkamista, Kaikki valaistut "rullaavat" ja pysäkkien mainokst toki jatkavat.
kuva 07.12.2010 13:13 Jouni Halinen  
  Kuvan https://vaunut.org/kuva/60971?m=1&liikp1=232 yhteydessä on käyty keskustelua asiasta, siinä on linkit näihin Hinthaaran kotisivuihin, keskusteluosio vain näyttää laitetun sulki, mikä ei ole mikään ihme kun niitä aikaisemmin luin, sen verran törkeää tekstiä oli nimimerkkien takaa kommentteihin väännetty (ehdotus koko radan purkamisesta talkoovoimin oli sieltä kevyemmästä päästä). Mutta nyt nämä ”suositukset” radan käyttämisestä moottorikelkkailuun ovat siis poistuneet sivuilta.
kuva 06.12.2010 18:04 Jouni Halinen  
  Tapio: oliko tuo aarnikotka alunperin Kymi osakeyhtiön liikemerkki, ja joka on nykyjään lukemattomien yritysjärjestelyjen jälkeen UPM kymmenen liikemerkkinä, on kyllä kaikkiensa komia liikemerkki.
kuva 06.12.2010 16:33 Jouni Halinen  
  Hintsusti on maltettu kalliota louhia, varsinkin leikkauksen vasemmalta puolelta, näyttää että veturin kylki vaivoin kulkee kallion ohi (kamerakuva tietysti hieman näkymää vääristää). Toinen kysymys, kuinka laajasti 1860 luvulla varauduttiin tulevaan tupla raiteeseen, jostain muistan lukeneeni että ainakin Töölönlahden yli tehtiin ratapenkka valmiiksi tupla kiskotukselle, ja myös hämärästi muistan että siltoja (esim. Vantaajoki) varustettiin vastaavalla optiolla, mutta oliko myös muualla vastaavia Järjestelyitä (esim. tässä). Kolmas kysymys, millä aikataululla Helsinki-Hämeenlinna rakennettiin 2 raiteiseksi. Vielä Juhanille, puinen jalankulkusilta? missä suunnasta se oli tästä kuvasta tai kuvasta https://vaunut.org/kuva/66827 katsoen.
kuva 03.12.2010 23:16 Jouni Halinen  
  Oli Union https://vaunut.org/kuva/32515?m=1&liikp1=818
kuva 03.12.2010 22:35 Jouni Halinen  
  Kuva on siis otettu tämän sillan pohjoispuolelta, kuvaussuunta tännepäin, siltakin pilkotaa taustalla, kyllä on maisema muuttunut. http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1033912-1198.jpg
kuva 01.12.2010 21:35 Jouni Halinen  
  Wapediasta löytyi tällainen tieto: http://wapedia.mobi/fi/Volvo_200-sarja ”hautausautot olivat mallia 245T tai 264TE. 200-sarjaan kuuluu myös 30 kappaletta valmistettu 243-malli, joita rakennettiin Belgian Volvon tehtaalla 1982 koneiston häiriötilanteen takia. Vasemmalla puolella on yksi ovi, kuten 242-mallissa, ja oikealla puolella 2 ovea, kuten 244-mallissa. Nämä autot vietiin Viroon myyntiin. Tämä on tiedettävästi ainoa auto maailmassa, jossa on 4-ovisen auton oikea puoli ja coupe-mallisten autojen vasen puolisko”. Aika outo juttu?, onko tuotantolinja siis valmistanut tällaisia autoja ”väkisin” linjassa olleen vian takia?.
kuva 01.12.2010 21:00 Jouni Halinen  
  Oliko 243 3 ovinen farkkuVolvo (240 sarjaa) ?, siis aihio tällekkin autolle. Sehän on näillä "Monosilla" ongelma kun tälläisellä kalliilla erikoisautolla ajetaan todella vähän, eikä sillä voi edes lähteä perheen kanssa viikonlopuksi mökille. Olen ymmärtänyt että näitä hauta-autoja rakennetaan aika paljon Chrysler Voyager pidemmästä versiosta, siinä kun "tavaratila" on jo valmiiksi sopivan mittainen, ja auto on kuitenkin aika henkilöautomainen. Kuvan kaltaiset keikat Stadin Mononenkin hoitaa ihan Hiasella.
kuva 01.12.2010 16:10 Jouni Halinen  
  No niin, "pallo" palasi pelikentälle.
kuva 01.12.2010 15:57 Jouni Halinen  
  Näkyy olevan myös paikallinen ”Mononen” paikalla, eli ei tarvinnut auton kuljettajaa sairaalaan kuljettaa. Sattui tossa 1977, kun olin Riksussa viestissä, että samassa komppaniassa palveli myös Mikko Monosen omistajaveljeksiin kuuluva Jouni N . Oltiin kerran yhtä aikaa otilla, (tarkoitti ainakin silloin lääkärin vastaanottoa, ei kyllä esiinny Slangisanastossa http://www.aamukampa.net/inttisanasto/ ?) siellä piti aina ilmoittautua kertomalla sotilasarvo ja siviiliammatti ?. Siinä sitten jokainen vuoronperään omat tietonsa tiukassa asennossa julkitoi, tuli sitten Jounin vuoro sotilasarvo oli viestimies, sitten tuli hetken hiljaisuus, jonka katkaisi taaempaa kuulunut kommentti ”sano Jouni vaan rohkeasti että hautausurakoitsija”, pienen kakistelun jälkeen kuului ammatiksi Yo. Meni vähän ohi aiheen mutta menköön.
kuva 29.11.2010 16:58 Jouni Halinen  
  Edelliseen vielä suora linkki http://www.kantapuu.fi/index.php hakusana Pispala . Sivuihin kannattaa tutustua muutenkin, siellä on paljon R–aiheisia kuvia, esim. hakusanat ”juna” tai ”rautatie”.
kuva 20.11.2010 10:18 Jouni Halinen  
  Olin puheissa 90 luvulla tämän aseman rakennesuunnittelijan kanssa, hän kertoi minulle minkälaista ”tonttipolitiikkaa” tässä projektissa harjoitettiin. Maa-alueet tässä omisti VR (tai joku siitä erkaantunut muu ”firma”), talon rakennutti ja omisti silloinen Postipankki, joten aluksi tässä alettiin hieromaan tonttikauppaa. Prosessi oli aika pitkä ja vaivalloinen, mutta lopputulos oli se että kaikista pilarinpaikoista muodostettiin erillisiä tontteja jotka sitten myytiin tai vuorattiin kiinteistöosakeyhtiölle, eli aika monta tonttia on tämän talon alla.
kuva 14.11.2010 20:50 Jouni Halinen  
  Mitenkä tämä juttu eteni tämän jälkeen?.
<<   >>