2921-100394 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 14.03.2010 20:51 Jouni Halinen  
  No sen voi kuvitella 1 kioski "2 kioski" tai R kioski (oliko ärrän nimi alunperin rautatiekioski ja sillä oli jotain tekemista VR:än AY puolen kanssa ???) ja mikä jäi jäljelle, ISO R ja eikö se kuulu nykyjään Erkkolaiseen (HS) sydeemiin, olenko väärässä, vai onko elämä nykyjään vain "nopeaa ja mukavaa on asiointi".
kuva 14.03.2010 01:02 Jouni Halinen  
  No kyllä ton kuvan on saanut nippa nappa napattua tän ”liiterin” katolta (1983) https://vaunut.org/kuva/47072?liikp1=524 (2002) https://vaunut.org/kuva/446?liikp1=524 , en vaan ole sitä ikinä havainnoinut, vaikka siitä olen "miljoona" kertaa ohi ajanut.
kuva 14.03.2010 00:29 Jouni Halinen  
  Ei voi muuta kuin kysyä erään teleoperaattorin mainoslausekkein, "MISTÄ NÄITÄ KUVIA OIKEIN TULEE". Olen mykistynyt, Ei muuta.
kuva 13.03.2010 23:50 Jouni Halinen  
  Juhani, Jorma tai Pekka, nyt tarvitaan apuja, tuli täällä "Vartsikan kotiratapihalla" erimielisyyttä legendasta nimeltä "MÖTTÖNEN". Itse muistan että se leipomo (60/70 luvulla) missä Möttöset leivottiin sijaitsi aseman kellon alla (bussilinjan 17 pysäkin takana, kellarissa, pieni ikkuna kadulle) ja niitä myytiin asemahallissa vasemmalla puolella (rautatientorilta päin katsoen) ennen asema-aukiota ja matkatavarasäilytystä, muuten ne olivat aivan mahtavia, paitsi aamulla, https://vaunut.org/kuva/53849 kun poikain kanssa Björkhagenista kotiin hiipsittiin (tanssilava Espoon Man(k)kissa, heti kuvalinkin vasemmalla puolella) https://vaunut.org/kuva/12999?m=1&liikp1=1026
kuva 13.03.2010 21:31 Jouni Halinen  
  Missäköhän kohtaan Grania (radan pohjoispuoli) kamerankäyttäjä on seisoskellut kuvanotto hetkellä ?, on minusta vähän "kopteri" kuvakulma. Vai onko tämä otettu pidemmältä (mäen päältä) kauko-objektilla ?.
kuva 11.03.2010 23:29 Jouni Halinen  
  Menen heti roikkumaan vapaaehtoisesti "häpeäpaaluun".
kuva 11.03.2010 23:10 Jouni Halinen  
  Olen näin jälkeenpäin ihmetellyt, että koska Gunnar ukki näki nämä ”kiviäijät” työn alla Hangon graniitissa, ei ole oikein vuodet täsmänneet. Mutta tästä linkkikuvasta http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Suomen+Rautatiemuseo/VR1%3a425?freetextSearch=rautatieasema&itemIndex=15 , näkyy että ”äijät” puuttuvat muuten valmiista asemarakennuksesta, ja jos tuosta autosta voi jotain päätellä (olisko ”rosvocitikka”) niin mennään jo 30 lukua. Yksi vaihtoehto on, että äijät on ”patsaina” viety sodan aikana turvaan ”naapurin” pommituksilta, näin meneteltiin (ainakin Stadissa) patsaiden kohdalla. Eli mistä on kysymys. PS tuo kuva "lähti" kun siinä ei näkynyt yhtään "kiskonpätkää" vaikka tiedän Gunnarin kertomana että kaikki kivi tuotiin eduskuntatalon työmaalle (kuvan kohdalle) junalla, osa suoraan Kalvolasta ja osa Malmin kiviveistämön kautta, että näin.
kuva 11.03.2010 22:12 Jouni Halinen  
  Näistä kuormuri asioista vielä, pisti tossa äskön silmään Roihupellon betoniasemalla aika "vaatimattoman" näköinen rekkayhdistelmä http://www.kuljetusauvinen.fi/Galleria/Aces%20High/album/slides/1_7.html . Kyllä meni samantien leukaluut sijoiltaan.
kuva 11.03.2010 21:48 Jouni Halinen  
  Onneksi olkoon Mikko, Sovjet se oli. Kyllä tälle jutulle aika paljon 80 luvun mittaan naureskeltiin, varsinkin kun silloinen työnantaja järjesti niihin aikoihin aika usein 24 h pikkujouluristeilyjä Finnjetillä, ja pubissa poikien kanssa (muutama tyttökin pöydässä tietenkin oli) pienessä kännissä istuskeltiin. Mutta elimmehän silloin vielä Kekkoslandian "jälkilämpöaikoja".
kuva 11.03.2010 09:56 Jouni Halinen  
  Muistatko Tapio, että oliko kuvaushetkellä vielä olemassa se laivapurkamo heti selkäsi takana vasemmalla. Touhu siellä oli aika samantyyppistä kuin Intiassa nykyjään, polttopillin kanssa paloiteltiin laiva, en kyllä muista miten se purkamisen loppu meni, laiva kun kellui homman aikana laiturissa. Eipä tiennyt taustalla seisova (näkyy kuvasarjan muissa kuvissa) ”ylväs” Finnjet, että itsekin joutuisi pillimiesten ”hoteisiin” vajaan 30 vuoden kuluttua. Tässä hiukan pohjaa ”ylväydelle”. Maailman suurin matkustaja-autolautta bruttorekisteritonneissa: 1977-1981, Maailman suurin matkustaja-autolautta matkustajamäärässä: 1977-1981, Maailman suurin matkustaja-autolautta vuodepaikoissa: 1977-1981, Maailman pisin matkustaja-autolautta: 1977-2001, Maailman nopein perinteinen matkustaja-autolautta: 1977- Ennätys voimassa!, Suuritehoisin matkustaja-autolautta maailmassa: 1977- Ennätys voimassa!. Maailman ensimmäinen ja ainoa matkustaja-autolautta kaasuturbiineilla: 1977-1996. Maailman suurin kaasuturbiineilla kulkeva alus: 1997-2002, Maailman ensimmäinen kaasuturbiini ja dieselsähköinen -alus: 1981-2000. Maailman ensimmäinen siviilialus ECDIS –järjestelmällä: 1994. Hyväkuntoisin Alangin romurannalle koskaan ajettu matkustaja-alus. Kaikkein tappiollisin romutus Alangilla johtuen aluksen erinomaisesta kunnosta ja jäänmurtajan rungosta. Tässä kyllä menetettiin pala todellista historiaa, suru tulee puseroon.
kuva 10.03.2010 22:03 Jouni Halinen  
  Pieni huumoripläjäys, onko nuorempi väki kuullut ikinä, että Finjetille oli suunnitteilla sisaralus, ja sen nimikin oli jo valmiiksi mietitty. Pieni vihje, nimi kuvaa hyvin sen ajan elämänmenoa, antaa nuoremman väen vähän arvuutella ensin.
kuva 02.03.2010 15:16 Jouni Halinen  
  Laitoin tuonne ”kääntöpöydälle” 600-700 Vorg kuvan linkit Suomenmuseot online sivuilta https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1689.0 Sillä on varmaan jokaiselle jotakin, katselimisiin.
kuva 01.03.2010 14:36 Jouni Halinen  
  Löysin aika mielenkiintoiset museoviraston kuvasivut, niiden linkitys tuonne "kääntöpöydälle” vaatii hieman ”fundeerausta”, Vorg aiheisilla hakusanoilla kun tuppaa tulemaan paljon ylimääräistä sälää mukaan (kuvien kokonaismäärä on noin 150 000 kpl), linkitän sivuston ajan kanssa. Tässä kuitenkin vähän ”maistiaisia” sarjaan hassuja ”vetureita” http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Lusto+-+Suomen+Mets%C3%A4museo/V96011%3a65?freetextSearch=asema&itemIndex=4 Jos on laajemminkin kiinnostunut historiallisista valokuvista, niin voin suositella sivustoa. http://suomenmuseotonline.fi/fi/esittely
kuva 23.02.2010 19:51 Jouni Halinen  
  Kyllähän naapurin kalustoa liikkui paljonkin Porkkalan vuokra-aikana (1944-1956) Suomen alueella, mm. kuljetuksia Porkkala itäraja ja päinvastoin, olihan koko Porkkalan vuokra-aluekin Suomea, se oli vain vuokrattu naapurille, ja sinne tehtiin myös jonkin verran uutta rataa. Lisäksi alueen läpi kulki vuorokaudessa 3 Suomalaista matkustajajunaa suuntaansa, juniin vaihdettiin aina Tähtelässä tai Kauklahdessa venäläinen veturi ja lyötiin ikkunaluukut kiinni. Tämän palveluksen naapuri teki asevelihintaan ja kuulemma tappiolla 50 taalaa suuntaansa. Video aiheesta elävässä arkistossa. http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4&t=27&a=115
kuva 23.02.2010 19:43 Jouni Halinen  
  Onko tämä nyt se legendaarinen "Krokotiili", kun en oikein näe paljonko veturi vielä jatkuu ohjaamon jälkeen, muistini mukaan siellä kun oli vielä jonkinmoinen jatkopala.
kuva 23.02.2010 17:31 Jouni Halinen  
  Muistanko väärin, että näiden piti olla kierrätyskiskoja, näyttävät kuitenkin niin "tuoreilta", vai onko niitä "hapotettu/hiekkapuhallettu/hiottu" tässä välillä. Toinen juttu, lisätäänkö kaikki sepeli ratapohjan alle ja tampataan kiskotus oikeaaan "korkoon" vasta pölkytyksen ja kiskotuksen jälkeen.
kuva 20.02.2010 14:53 Jouni Halinen  
  Tämän linkin takana http://personal.inet.fi/business/porssitieto/helsinki1913.jpg on vielä tarkempi kartta Stadista (1913). Siinä nämä kiskoasiat ovat selkeästi havainnoitavissa, ja siitä näkyy selkeämmin, että aikamoista "hoipakkaa" on tultu Hämeentieltä (Itäinen viertotie) alas rantaan. Mielenkiintoista on myös toi raide Hietaniemen hautausmaalle, kovin saivat vainajat lyhyen junakyydin, tänne kun haudattiin enimmäkseeen "parempiosaisia" kansalaisia lähikaupunkinosista. Missäköhän paikoissa näihin juniin otettiin "matkustajia" kyytiin, ei varmaan ainakaan Harjun ruumishuoneelta, sieltä kun (rahvaan) kulku oli pääsääntöisesti Malmin hautausmaalle. Kartasta näkyy myös selvästi missä sijaitsi vanha päärautatieasema(katkoviivoitus). Kovin oli pieni vanha asema uuteen verrattuna.
kuva 17.02.2010 19:02 Jouni Halinen  
  Tuota hakutoimintoa "keskustelussa" on ollut havainnut ollenkaan, sitäkin siis voin alkaa hyödyntämään.
kuva 17.02.2010 16:22 Jouni Halinen  
  Tarkoitatko sitä että tuonne ”keskustelu” osioon perustettaisiin minimissään satoja (yhdessä "pötkössä" kirjasto hakkaisi mennentullen Päätalon tuotannon) eri aihealueita käsitteleviä (ala)foorumeita, kuulostaa kyllä hieman hankalalta, ja kun siellä ei ole minkäänlaista ”haku” mahdollisuutta, niin aika vaikeaa tulisi olemaan liikkuminen näillä foorumeilla. Eikö keskustelufoorumi ole tarkoitettu esim. sellaisille ”akuuteille” havainnoille jossa ei tarvita välttämättä valokuvaa tyyliin ”havaittu maalamaton Sami Keravalla, näkikö joku muu sen”, tai sitten havainnossa on suora linkki jonnekkin muualle. Kävin jossain vaiheessa s-posti keskusteluja ylläpidon (Japen) kanssa näistä kommenttiasioista ja sain ohjeeksi, että kommenteissa voi hyvin ”laveasti ja vuolaasti” keskustella ao. kuvaan liittyvistä ja myös liittymättömistä asioista. Itse pyrin usein hakemaan kuvista (varsinkin vanhoista) aihealueen ulkopuolisia yksityiskohtia, (kun en välttämättä edes tiedä että kuvassa on esim.” engelsmanni” , ”tikkari”? ” tai ”sa-3 kytkin?”?) ja jos minulla on niistä jotain fakta (ei mutua) tietoa niin sen kommentteihin kirjaan. Uskon että joku on niistäkin tiedoista kiinnostunut jos ei nyt, niin ehkä 50 vuoden kuluttua. Keskustelu aiheesta jatkukoon.
kuva 16.02.2010 14:45 Jouni Halinen  
  Toi on aika ikävä kommentti "voisko ton..." (minne siellä?), Koska tämä "novelli" on 110 % ao. kuvaan kuuluva, siinä kerrotaan tämän erikoisvaihteen toiminnasta ammattimiehen kertomana. Tätä tarinaa sopii ihmetellä heti tai 50 vuoden kuluttua, jolloin viimeisetkin nyky vorkkilaiset ovat jo eläkkeellä tai ajelevat taivaallisilla junilla. Sivuillahan on selkeästi havaittavissa kahdenlaisia kommentoijia, "papat", jotka laveasti ja vuolaasti kertovat tarinoita menneiltä ajoilta, jotka täyttävät saman tien historian kirjoittamisen kritteerit ja "poikaset" jotka kommentoivat "4 sanalla" ”rupusen näkönen toi susi”, 50 vuoden kuluttua vorkkilainen (s. 2040) näkee ilman kommenttiakin että näin on (tilanteen voi vielä tarkistaa ”18678” muusta sutta esittävästä kuvasta, joista "372" on ko. yksilöstä. Mutta kuinka monta kuvaa silloin on tästä ”engelsmannista”, ao. kommentein ?). Lisäksi vielä, miksi tosta ”keskustelu” osiosta yritetään vääntää jonkinlaista ”roskista”, (esim. ”muut kuin rautatieaiheiset kuvat”, jossa ylläpito tuli hienosti vastaan) minusta se toimii nykymuodossaan oikein hyvin, eihän sitä ole kenenkään pakko lukea. Lopetan nyt, että ei mene ”novellin” puolelle. Toivottavasti keskustelu aiheesta jatkuu. Nimimerkki ”pappa 52 v”
kuva 14.02.2010 23:28 Jouni Halinen  
  Kyllä on maisema muuttunut, mutta onhan aikaakin kulunut 42 vuotta. Kun en asiaa paremmin tunne, niin kysyn, että mitä kaikkia "ajo(suunta)variaatioita" näin sekavassa vaihteessa on.
kuva 08.02.2010 12:16 Jouni Halinen  
  No meni "heitto" pikkaisen pieleen, hyvä päivitys Pekalta. Vaikka nämä org. asemapaikat ovat silloin 1860 luvulla olleet (pois lukien alku ja loppupää) samanlaisia "tuppukyliä", niin nykyjään ko. titteliä taitaa kantaa vain Turenki. Se johtuu varmaan siitä että jossain vaiheessa 1900 lukua sen aikainen valtatie 3 linjattiin aika paljon lännemmäksi, ja näin ollen Turenki jäi tältä osin syrjään. Selitys sille, että miksi Tikkurila tehtiin tiilestä (linkkikin tätä tulkintaa vahvistaa) on aika looginen, lähialueella oli tosiaan tiilitehtaita, ja näin raskaan tavaran kuljetus hevospelillä oli varmaan aika kallista, mutta rautateiden myötä kuljetuskustannukset tietenkin halpenivat. Tiilipisneksen (siis sellaisen, että koko talo (kerros) tehdään poltetuista tiilistä) "nousu ja tuho" https://vaunut.org/kuva/52253
kuva 07.02.2010 14:18 Jouni Halinen  
  Korjaan asian heti. Rakentaminen aloitettu 1859 valmis 1861. Mitkä olivat ne kuusi muuta ensivaiheen asemaa. Helsinki, Pasila, Hämeenlinna, Riihimäki?, Hyvinkää? ja Malmi/Järvenpää?. Siis näin Wikiin katsomatta. Säilyneet Pasila, Tikkurila, Hyvinkää, Hämeenlinna ja mahd. Järvenpää. Olen luotettavista lähteistä lukenut että aseman rakentaminen liittyy Venäjän keisarin Aleksanteri toisen Suomen vierailuun syyskuussa 1863 ja sen tiimoilta Träskändan (Aurora Karamzin) kartanossa Vantaalla pidettyjen ”metsästyspitojen” ”kuljetuslogistiikkaan” jossa osa matkasta tehtiin siis junalla. Löysin nyt netistä artikkelin jossa todetaan että on mahdollista (jopa todennäköistä), että väite ei pidä paikkaansa. On todella mielenkiintoinen juttu nuoremmankin väen luottavaksi, mm. aikalaiskuvauksia rautatiematkailusta ja 1860 luvun” juppibileiden” järjestelypuitteet (kokonaiset ravintolat viineineen tuotetaan Pariisista ja ammuttavaa riistaa kuljetetaan Suomeen Euroopasta, mm. kettuja, jäniksiä ja fasaaneita), ja saaliit ovat siis keisarille mieluisia?!. Pimeässä kun palattiin Tiksuun, niin koko matkan tienvarsi oli valaistu soihduin, sotaväen kannattelemina. http://www.valt.helsinki.fi/staff/parikka/Vantaa/helpit/uimonen1.htm . Kuvat ikävä kyllä puuttuu, on vain kuvatekstit?.
kuva 07.02.2010 12:24 Jouni Halinen  
  Wikipediassakin asia on kyllä ilmoitettu väärin "Tikkurilan asema tehtiin tiilestä todennäköisesti sen takia, että rautatiejohtokunnan mielestä Tikkurilan liikenteellinen merkitys oli suuri". Aika outoa että Wikissä asia esitetään "arvauksen kaltaisesti".
kuva 07.02.2010 11:55 Jouni Halinen  
  Pieni tietokilpailu, tietääkö kukaan miksi juuri Tikkurilan asema rakennettiin "kivestä" ja näin komeaksi. Se ei paikkakuntana ollut sen kummoisempi kuin radanvarren muutkaan "kylät", asiaan on vain yksi erityinen syy. Juhani varmaan tietää.
kuva 06.02.2010 11:53 Jouni Halinen  
  Tämä kuva ei voi olla vuodelta 1980, koska Volvo 760/740 tuli markkinoille vuonna 1982 (760/82 ja 740/84) http://www.autowiki.fi/index.php/Volvo_760 ja tämä näyttää kyllä paremmin varustetulta 760:tä ?, eli kuvausvuosi on 1982 ylöspäin.
kuva 02.02.2010 09:04 Jouni Halinen  
  Tarkoituksena on varmaan parantaa työturvallisuutta varikolla, on "maanpinnassa" kävellen meinaan aika monta raidetta ylitettävänä.
kuva 01.02.2010 09:33 Jouni Halinen  
  Pisti tuolla wikissä silmään edellinen Allegro niminen http://en.wikipedia.org/wiki/File:Austin_Allegro_publicity_shot.jpg "kulkuvitkutin". Laitan kädet ristiin, ja "rukoilen"(vaikka en kirkkoon kuulukkaan), että tämän jälkinmäisen toimintavarmuus ja työnlaatu olisivat ainakin 1000 % parempia. Tämä ei kyllä ollut viimeinen markkinoilla ollut Allegromalli, taisi tulla lopulta koko "puljulle" täystuho.
kuva 01.02.2010 09:08 Jouni Halinen  
  Kyllä ne tiilet kuljetettiin niillä Pettereillä, muistin vain tuon ikkuna-asian väärin, mutta hienosti ja nopeasti (49 minuutia) Tauno asian selvitit, kiitoksia.
kuva 31.01.2010 22:41 Jouni Halinen  
  Ei siinä uudempi ”koppaisessa” (buldognokka Bedford TK) olekkaan niitä pieniä ikkunoita ohjaamon alanurkissa http://personal.inet.fi/cool/makkes.garage/ads.html asia alkoi oikein ”jurppimaan” (pieniä on siis munkin murheet?), vaimokin muistaa sellaisen kuorma-auton, mutta kuka muistaa minkä merkkinen tämä 60-luvun ”alaikkuna” k-auto oli.
kuva 24.01.2010 16:30 Jouni Halinen  
  Osittain meni pieleen, täähän on Porvoon eikä Loviisan rata, sorry, mutta muuten on oikein.
kuva 24.01.2010 16:16 Jouni Halinen  
  Tuolla kyläyhdistyksen sivuilla on jo alkanut keskustelu aiheesta http://www.ita-uudenmaankylat.fi/keskustelu/viewmsg.asp?id=2511&ForumId=7 . Toinen kirjoittaja (nimimerkki koiran kusettaja) latasi heti täyslaidallisen ” Radasta saisi hyvän ulkoilureitin. Kerätään porukka kasaan ja aletaan porukalla vaatia, että rata pitää purkaa”, ensi kertaa on varmaan Suomessa vaadittu jotain rataosuutta ”suuren yleisön” toimesta purettavaksi. Eikö radalla ole vielä tavaraliikennettä Valkon satamaan ja jollain tavalla täytyy myös ”ydinmömmöt” tulevaisuudessa kuljettaa Olkiluotoon, eiköhän silloin vuokrata ao. kalustoa itänaapurista homma hoitamaan https://vaunut.org/kuvasivu/26727 . Ensi kommentti oli ihan asiallista faktaa ko. aiheesta, nimimerkki oli ”hauskasti” VR? Tästä heräsi kysymys, että paljonko VR (niputan kaikki ”alan” puljut samaan "VR" nippuun, sen verran keinotekoinen tämä järjestely mielestäni on) omistaa maata ratalinjan kohdalla. Itse keskustelin 90 luvulla erään rakennesuunnittelijan kanssa, hän kertoi miten meneteltiin kun Pasilan asema rakennettiin. Aseman rakensi ja omisti Postipankki, ja kun asema rakennettiin VR:n maalle ”ilmaan”, niin piti tietenkin sopia miten homma ”hoituu”. Koska koko rakennelma seisoo käytännössä pilareiden varassa, niin kaavoitettiin talon alus täyteen pilarin kokoisia ”tontteja” jotka sitten myytiin tai vuokrattiin Postipankille (en muista tapaa). Suunnittelija kertoi, että tämä kymmenien ”tonttien” (koko Max. muutamia neliöitä kappale) rakennustekninen paikanmääritys rataverkon ”sekaan”, kaavoitus ja lopulta fyysinen rakentaminen oli todella pitkä ja hankala prosessi, oli kuulema ainutkertainen tonttikauppa Suomessa. VR jäi sitten vuokralaiseksi ko. rakennukseen.
kuva 18.01.2010 19:42 Jouni Halinen  
  Tässä taitaa olla ainoat rakennukset (aika uudet vielä, 80 lukua?) jotka joudutaan purkamaan kehäradan alta pois, ja ovat varmaan jo pakkolunastettu pois kuleksimasta. Koko muu tarvittava maa-alue on varattu jo aikojen kuluessa kehäradan tarpeisiin (maakunta/alue/osa/yleis tai jossain muussa kaavassa). Tämäkin risteysalue (Koivukylänväylä) on rakennettu vasta muutama vuosi sitten nykymuotoonsa, ja on muutaman vuoden kuluttua jälleen aivan uudessa "kuosissa". Kun kopterikuvasta katsoo, niin aika paljon jää asuinrakennuksia kuitenkin kehäradan melualueelle. Metroakin "markkinoitiin" aikoinaan (60/70 luvulla) "hiljaisena" kulkuvälineenä. Itse asun Vatsikassa noin 600 metrin päässä metroradasta (on vielä mäki välissä), ja kun kesäiltana särppii olutta pihakeinussa, niin 10/20 minuutin välein kuuluu "iloinen" kolke ja ujellus. Se ei kyllä haittaa minua pätkääkään, asunhan kaupungissa ja vielä vapaaehtoisesti. Olen kyllä pikkukundina (60 luvulla) viettänyt kesät 40 metrin päässä Porin radasta https://vaunut.org/kuva/52253 ja Manta mummon talo (ja rata) olivat vielä savipellolla, silloin kyllä hieman pelotti, kun yöllä junan tuloon heräsi.
kuva 17.01.2010 20:04 Jouni Halinen  
  Kyllä tää on Zil. http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/index.dsp?level=106&equipment=116
kuva 17.01.2010 18:09 Jouni Halinen  
  Auton merkki oikeinkirjoitettuna on GaZ, ei se ihan 30 senttiä ollut renkaan ulkopuolella, mutta kuitenkin riittävästi siihen onnettomuuteen. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:GAZ_66.jpg
kuva 17.01.2010 17:05 Jouni Halinen  
  Eikö Kazsissa (tornikazs viestissä) ollut myös vastaava systeemi, oliko sen tarkoitus parantaa kulkua (löysät renkaat)"pehmeässä" maastossa. Kazsissa se ulottui noin 30 cm renkaan "ulkopuolelle". Muistan kuulleeni että joskus 70 luvulla tämä "ulkoneva" olisi ottanut kiinni sillankaiteeseen ja Kazsi tämän johdosta "lentänyt selälleen" jokeen, sillä seurauksella, että onnettomuudessa kuoli toistakymmentä varusmiestä.
kuva 17.01.2010 14:50 Jouni Halinen  
  Eikö tossa kuvassa lue 06/10/2009, hieno kuvasarja, kun on otettu vielä näin rakentamisen alkuvaiheessa, kiva sitten verrata kun on valmista.
kuva 15.01.2010 16:44 Jouni Halinen  
  Kankaan paperitehtaalla tehtiin vielä 90 luvulla myös Xerox business 80 g (perus) kopiopaperia (paperin painomääritys tulee siitä että paljonko painaa 1 neliömetri kyseistä paperia), paperilaatikoissa ei ollut minkäälaisia merkintöjä valmistusmaasta tai tai tehtaasta, (yli 90 % siitä vietiin ulkomaille), Kankaan paperin tunsi siitä että siinä oli laatikossa (5rs/2500 arkkia) kaksi muovista sidosnauhaa, kun taas Kuusankoskella sijaitsevasta Kymikymmenen (nykyinen UPM) tehtailta tulevissa paperilaatikoissa oli vain yksi sidosnauha. UPM oli huomattavasti suurempi toimittaja.
kuva 15.01.2010 16:03 Jouni Halinen  
  Jos tälläinen muutetaan kevyenliikenteen väyläksi, niin kyllä se samalla mitoitetaan kestämään kevyttä autoliikennettä, olen usein itse nähnyt kun hälytysajoneuvot (eritoten poliisiautot) niitä tehtäviään hoitaessa käyttävät. Ne ovat usein aikamoisia oikolenkkejä paikasta A paikkaan B. ja tässä on jo "pohjiksi" 100 tonneja kantava teräsrunko, maalia se kyllä hiukan tarvitsee.
kuva 14.01.2010 21:31 Jouni Halinen  
  Soittelin tutuille tonne Xeroxsille, ja kuulin heiltä että Linen Bank tulee nykyjään Tervakoskelta, eivät kyllä muistaneet kuinka kauan on tullut, sanoohan Wikipedia Tervakosken nykytuotteista mm. ”Linenbank Terreus ja Tervakoski vesileima-toimistopaperit (PK3)” ja vastaavasti Kankaan tuotteista ”aiemmat tuotteet, Jyväskylä Linenbank kirjoituspaperi”. Tosta ”säilyvyydestä” sen verran että kaikki kirjoittamiseen, kopiointiin ja tulostamiseen tarkoitetut paperilaadut (bulkki) ovat käyneet sen verran tiukat VVT testit läpi, että niiden (tekstin) säilyvyydessä ei ole kyllä suuria eroja (suuret asiakkaat esim. valtio vaativat tästä kirjallisen todistuksen), eroja voi syntyä vain asiakirjojen säilytysolosuhteista johtuvia. Kovasti 80 luvulla tehtiin Lineabank paperille ”virallisia/fiinejä” ? ! (mutta sehän on tosiaan pelkkää mutua) asiakirjoja ja niitä sitten kopiokoneesta läpi yritettiin ajaa, ja silloin tarvittiin usein huoltomiestä paikalle, nimimerkki yli 10 000 kopiokonekeikkaa tehnyt.
kuva 13.01.2010 14:33 Jouni Halinen  
  Sorry Jorma, nyt kun luin tarkemmin tuon Wikipedian Kankaaan paperitehdasta koskevan osion, niin totta tosiaan sielä on aikaisemmin valmistettu Linen Bank vesileima paperia, oma muistikuvani perustui aikoihin kun olin erään X:lä alkavan kopiokonepuljun palkkalistoilla. Mutta "summa summaarum", Linea Bankkia on edelleen saatavilla, en vain osaa oikein hahmottaa, mihin sitä nykyjään tarvitaan?. Nykyisillä kopio/tulostustekniikoilla kun saadaan monin eri keinoin "luotua" paperiasiakirjalle erillaisia turva/varmuus "identtiteettejä". Lisäksi Linea Bank paperi on ollut aina huonoa kulkemaan koppareissa ja tulostimissa "silkkisen" olemuksensa takia .
kuva 13.01.2010 13:44 Jouni Halinen  
  Linen Bank vesileimapaperia valmistaa Tervakoski Oy Tervakoskella http://fi.wikipedia.org/wiki/Tervakoski_Oy . Tehtaan omistaa nykyjään Itävaltalainen DelfortGroup http://www.delfortgroup.com/lang_en/mills_tervakoski.htm , ennen sen omisti mm. Suomen Pankki. Siellä valmistettiin esim. kaikki ”markkapaperit”, mutta ei enää "europaperia". Tehtaalla toimii viisi erikoispaperikonetta, jotka tuottavat vuosittain noin 110 000 tonnia erilaisia hienopaperituotteita http://fi.wikipedia.org/wiki/Kankaan_paperitehdas . Epäilen hiukan, että onko Kankaan paperitehdas koskaan valmistanut vesileimapaperia Linen Bank tuotemerkillä, jollain muulla tuotemerkillä näin on voinut kylläkin tapahtua ?.
kuva 12.01.2010 18:18 Jouni Halinen  
  Ainakin 70/80 luvulla tällä huoltoasemalla oli myös ns. "merellinen puoli”, ja näyttää siltä että näin oli jo 60 luvun alussa, sen näköisiä "tötteröitä" meinaan tuolla laiturin reunalla näkyy seisovan. Asemahan lopetettiin 80/90 (+- jotain) luvun taitteessa, Ja ranta-alue saneerattiin samoihin aikoihin nykyiselleen, mm. mittareiden kohdalla on hieno kivetty kompassikuvio (näkyy hyvin Eniron kopterikuvasta). Heitän tähän ”vienon” arvauksen siitä mitä (3 kpl) näistä mittareista veneisiin 60 luvulla tankattiin. 1. Bensiiniä, oktaaviluku ”alhainen” ?. 2. polttoöljyä/löpöä, jota sai käyttää (EU kielsi) vielä muutama vuosi sitten veneissä. 3. petrolia, eikös entisajan merimoottorit (mm. ”Wikströmit”) sillä harvakseltaan ”putputtaneet”. Jään odottelemaan "korjaussarjaa".
kuva 05.01.2010 17:06 Jouni Halinen  
  Ymmärretty, eli kyseessä on sama ilmiö kun voi tapahtua painevesijohdossa. Tein kaverini kämpillä 80 luvulla "laittomia" putkitöitä (olen sähkäri), kun en saanut ns. linjasulkuja (1 porras/jumissa)suljettua, niin menin hulluuspäissäni panemaan vedet "katki" pääsulkuventtiilistä (4 rakennusta/16 porrasta) . Sen kun meni sitten avamaan ns. kertalaakista tunnin kuluttua, niin oppi tietämään mitä tarkoittaa painesykäys. Mutta autaahan toi systeemi myöskin omalta (ns. kaupanpäälle) osaltaan tuohon lämpötilojen muutoksiin, ja tolla "teleskoopilla" voisi myös hoitaa nuo painesysäykset (tämä kuuluu jo osastoon henk. koht. pähkäilyä).
kuva 04.01.2010 14:25 Jouni Halinen  
  Olen siinä käsityksessä että kyseinen putkiviritelmä sallii putken lämpö/kylmä laajenemisen/supistumisen, putki näkyy olevan vielä lämpöeristettykin, joten lämmön nousu/lasku voi olla myös (kun ei tiedä mitä siellä virtaa) putken "sisäistä" laatua, Luulisi, että nykyjään tämä olisi helpompi/halvempi hoitaa joustavilla väliosilla, esim. teleskooppityyppisesti, kunnon haponkestävät painetiivisteet (stefat) vaan väliin. Eikö stefatiiviste (on tuotemerkki = http://www.tss.trelleborg.com/us/www/en/homepage.jsp ) tarkoita kaikenlaisia tiivisteratkaisuja joissa tiivisteen " paineenkestävä rajapinta" sijaitsee esim. toisiaan vasten liikkuvien (metalli)osien välillä.
kuva 03.01.2010 20:08 Jouni Halinen  
  Eteläänpäin menevät kiskot taisivat mennä suoraan Kone ja silta oy:n (Wärtsilä) hallinovista sisään http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1012231-1000.jpg ja pohjoiseen menevät kiskot päätyivät Arabian tehtaille. Vielä ed. kommenttiini, olisiko Eliaksella jotain tietoa näistä ratajärjestelyistä 50/60 luvulta.
kuva 03.01.2010 19:12 Jouni Halinen  
  Löysin vielä yhden kuvan (vuodelta 1971, niin kuin edellinenkin) http://taivaanalla.lasipalatsi.fi/kuvax/12/123828.jpg Jossa silta näkyy toisesta suunnasta. Kuvassa näkyy olevan ”junanmentävä” käyttämätön kaistale siltakantta, mutta miten rata olisi tästä jatkanut kuvaajan selän taakse satamaan, olisiko se kuitenkin kulkenut ”maalle” menevien kaistojen alitse. Tässä kuvassa https://vaunut.org/kuva/9038 (otettu vain vuosi linkkikuvien jälkeen) on menossa ”taas” yksi ”myllerrys” tällä alueella, ja ko. sillan (purettu) kohdalla näyttää olevan väliaikainen ns. pioneerisilta. Tässäpä taas Juhanille ja Tapiolle vähän mutusteltavaa.
kuva 02.01.2010 23:29 Jouni Halinen  
  Mitens on Juhani, kun katsot linkin kuvaa, http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1010684-1000.jpg niin kulkiko rata tätä samaa siltaa alas satamaan (n.1956/Kulosaaren silta valmistui - 1965/uusi yhteys valmistui ). Silta kun oli vielä suhteellisen leveäkin, vai miten rata tämän ahtaan/"jyrkän" paikan ohitti.
kuva 31.12.2009 17:36 Jouni Halinen  
  Sika hieno kuva ja...
kuva 29.12.2009 21:56 Jouni Halinen  
  Olen tässä pyöritellyt ruudulla muutamia kuvia mm. https://vaunut.org/kuva/9038 josta selkeästi näkyy suuri korkeusero merenpinnan tasolle, kuvasta http://www.elka.fi/Kuvahaut/Kuvat/SuuretKuvat/S01878/S_01878_000800.jpg näkyy taas, että rata jatkui samalla tasolla penkereen päällä kohti satamaa. Matka Hämeentieltä ”alas” on noin 500 metriä ja korkeusero voi olla sellaiset 20 metriä +/- jotain (Lintsin kallio näkyy olevan tasolla 43 metriä ja Pasilan 39 metriä). Kartassa on myös kummia poikkiviivoja juuri siinä kohdassa missä radan pitäisi olla jyrkimmillään. Kysymykseni on, miten junan kulku on tässä kohdin tehty mahdolliseksi, kyse on siis niistä promilleista.
kuva 29.12.2009 19:32 Jouni Halinen  
  Alkujaan Läntisen Viertotien / Heikinkadun / Mannerheimintien tulli sijaitsi Mannerheimin patsaan kohdalla, mutta kun kivikaupunki (tullialue) kasvoi niin viimeksi tulli sijaitsi Tullinpuomin Shellistä 100 metriä kaupunkiin päin, Pylväät ovat siellä vieläkin paikoillaan (Manskun reunamilla). Maajussit maksoivat tullimaksua maidosta litrahinnan mukaan, ja näiden tullien jälkeen löytyi aina jostain yleinen kaivo, jossa maito sitten jatkettiin "kauppakuntoon" rasvaton/kevyt/täysmaito.
<<   >>