Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.12.2008 16:31 | Jouni Halinen | ||
| Muistelin että sivuilla olisi ollut joitakin kuvia samien ajomoottoreista/vetotelistä, ei vaan nyt löydy millään, olisin vähän vertaillut omiin kuviini, onks jollain tietoa. |
||||
|
|
26.12.2008 13:58 | Jouni Halinen | ||
| Yritin tässä korjailla muutamia virheitä, mutta lopuksi tuli ilmoitus "muokkaus" vanheni, yritkö haxeroida ?? mikäläiset aikataulut tällä muokkaukselle on. Eikö ole mahdollista kirjoittaa koko juttu Wordilla ja kopioida se sitten tänne, tulee taatusti laakista laadukasta jälkeä, ja linkitkin oikein. Piti vielä lisätä että faija sai "asianosallisena" vaparit ja sanoi sitten mulle ja Broidille ja lähetään kattoo miten ne moottorit pelittää, ja hienostihan pelittivät, ja faija siitä onnesta soikeana. |
||||
|
|
26.12.2008 13:28 | Jouni Halinen | ||
| Johan selvis,KIITOKSIA. Se Valhallan ns(rkp)talo seisoo sielä asuntomessualueen itäpuolella ryhdikkään näköisenä. Eniron kartta alueesta on kyllä ajalta ennen messuja. Sitten se kesämesta, onko se seuraavan pysähdyksen kohdalla "mankki" ja liittyykö se radan vasemmalla puolella olevaan urheilukenttään. = urheiluseuran tanssilava. Siinä lähellä on vielä entisten kommareiden kerhotalo, jonka kaverini Väreen Timppa osti Arsenaaalista yli 10 vuotta sitten. Timppa on ollut perusstamasa sen suojeltuun saliin tietokonemuseota, täytyy soitella onko jo auki, laitan tänne tiedon jos on, koneita oli jo silloin kamala määrä. Ei oo oikein mielikuvaa kommaridiskosta. Mielikuvani kesämestan sijainnista perustui siihen että siellä riekuttiin kerran koko yö, ja aamuyöstä käveltiin tunnelin läpi Espoon keskukseen (ei tainu silloin totella tätä nimeä) venttaamaan ekaa junaa, ja lopulta steissille "vesipiirakka" (90%vettä 10% lihapiirakkaa, höyrylämmitys)aamiaiselle.Sitten painuttiin kotiin Kondekaan.Ensimmäiset matkani tällä radalla ovat sähköradan avauspäivältä, edesmennyt isäni oli Rompalla malliveistäjänä ja teki siellä junien ajamoottoreiden puiset valumallit (myös metron vastaavat),moottoreissa oli se ero muihin oikosulkumoottoreihin nähden että niitä piti "litistää" korkeussuunnassa (tilantarpeen minimoimiseksi). Sen takia ainakin metron moottorit ovat lähinnä suorakaiteen muotoisia. Täytyy kaivaa kuvia Rompalta. |
||||
|
|
24.12.2008 12:11 | Jouni Halinen | ||
| Olen vuosia yrittänyt paikallistaa kesätanssilavaa tästä rantaradan varrelta, paikalle mentiin junalla täältä Hesasta 73-75 useasti poikaporukassa. Nimi oli muistini mukaan Björkhagen ja paikka mielestäni tunnelin toispuolella, mutta nyt tais tärpätä, eli löytyykö joku Espoon tositietäjä joka tuntee nämä asiat ja voi asiaa lisävalaista. Oli meinaan radan varressa myös talvimesta, josta ei mulle ole muuta muistikuvaa että junalla mentiin ja nimi oli V(W)alhalla. Kummatkin olivat mielestäni "meren" puolella rataa. Kiitos jo etukäteen. | ||||
|
24.12.2008 00:35 | Jouni Halinen | ||
| Tässä vielä parit kuvakulmat ko. paikasta https://vaunut.org/kuvasivu.php/52219 https://vaunut.org/kuvasivu.php/49476 https://vaunut.org/kuvasivu.php/46481 | ||||
|
|
24.12.2008 00:20 | Jouni Halinen | ||
| Koska tämä silta on tullut Keravalle https://vaunut.org/kuvasivu.php/46278 , kuvassa sillalla on autokin, Juhanin mukaan kun siellä on ensin ollut vain jalankulkusilta, itselle silta on jäänyt mieleen sr 1 koeajoajoilta (74/75 ?), serkkupoika oli muuttanut stadista Keravalle. Penan muori siinä venttas junaa Stadin suuntaan, äkkiä tuli kuulutus, että nyt pitäis siirtyä kauemmas raiteista koska on menossa uuden veturin koeajo (pohj-etelä), ja vauhtia on runsaanlaisesti, paljonkohan oli ?. Kuului vain humaus kun veturi (vaunuista en tiedä) ohitti aseman, mutta sillan alla asui siihen aikaan oikein vanhan kunnonajan puliukkoja (onko nuorempi polvi kuullut tätä nimitystä), yksi heistä oli aivan radan varressa tekemässä käsi pystyssä "kunniaa". Hetken kuluttua useampi ihminen todisti että ihminenkin voi saada siivet selkäänsä, vaikka ei aivan radalla seisokkaan. Mikä oli tätä ennen ollut nopein veturiajo Suomessa. Vaikka varmaan radan kuntokin vaikutti asiaan, mutta pojat on aina poikia, Vr:kin. | ||||
|
03.10.2008 23:44 | Jouni Halinen | ||
| Veistämö oli Hangon Granit ja tassä se pikkupoika https://vaunut.org/kuvasivu.php/52281 | ||||
|
|
03.10.2008 22:56 | Jouni Halinen | ||
| Isoisäni Gunnar Halinen (1902-1989)syntyi topparoikan matkassa kilon asemalla,(niin lukee minulla olevassa syntymätodistuksessa)kävi kääntymässä roikan matkassa Hangossa ja näki ja muisti kun oma Kalleisänsä näitä siellä taiteilijan "apuna" veisteli ja palasi sitten itse eduskunta talon työmaalle kivimieheksi |
||||
|
03.10.2008 20:39 | Jouni Halinen | ||
| Laitan tähän vielä enskuussa 80v Äitimuorin piiruntarkan päivityspaketin, raiteita oli 4 tai 5 kpl ja vaihteet käännettiin paikallansa, eli ei ollut "kaukoohjausta" , Frans Oskar hoiti itäpäätä, sodan aikaan oli varsinkin öisin kova tohina, myrskylyhdyt vain vilkkuivat koko ratapihan mitalta. talo ja tontti olivat hänen omiansa, talo oli tehty jostain siirretystä riihestä, ja kyllä muoria pikkutyttönä pelotti kun juna puski Tampereen suunnasta suoraan (valot) kohti. Vaikka Kauvatsan tiilitehdas ja Kauvatsan höyrysaha olivat eri firmoja niin niillä oli ikäänkuin yhteinen henkilökunta, talvisin oltiin töissä pääosin sahalla ja kesällä tiilitehtaalla. Yksityiskohta vasemmassa reunassa hautausmaa =rutunan=yksityinen, ollut perimätiedon mukaan käytössä muinoisina mustansurman aikoina. http://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_surma (Käyttäjä muokannut 03.10.2008 20:42) |
||||
|
|
03.10.2008 08:56 | Jouni Halinen | ||
| Tuli tässä heti mieleen kun karttaa uudelleen katselin, että se saha olikin toisella puolen rataa, siellähän näkyy sen tonttikin. Täytyy tarkistaa muorilta, oli siellä itsekkin nuorena lautoja "plokkaamassa". Ja näkyyhän tässä digiajan luomuksessa tilanne 50 vuoden takaa, ratapihan pohja-ala. |
||||
|
|
03.10.2008 08:37 | Jouni Halinen | ||
| Nyt kun liikutaan tällä meikäläisen "nuoruusradalla" (Tre-Pori), https://vaunut.org/kuvasivu.php/49817 niin heitän vienon toiveen kehiin, että jos jollakin on laittaa kuvia radan koko matkalta nyt kun ne tuntuvat painottuvan kaikki sinne Porin päähän. Laitan linkin karttapaikkaan josta asemakuvan ym muut tiedot voi kohdentaa. Joessa näkee selkeästi kohdan mistä se kura otettiin, "ratapiha" oli siinä peltolämpäreellä ja saha ilmeisesti oikealla puolella jokea, siitä ne oli kätevää kuljettaa tuotteet lopppukäyttäjälle esim. Hesaan vaikka aivan asiakkaan oven eteen. Hommahan pysähtyi täälläkin jo 50 luvulla kun tulitoi betonibuumi. Seuraavaksi se edelleenhengittävä asema, jossa Äitini Isä Frans Oskar oli asemamiehenä vuosikymmenet, kun kuljetaan edelleen kohti Tamperetta niin siinä on tuollainen U muotoinen pottumaa, Äitini kotitalo oli(paloi 70 luvulla)siinä ja kun nyt mittakaavoista tarkistin niin toden totta muistin aika tarkkaan että rata meni vain noin 30-40 päästä talon seinästä, täällä vietin kaikki kesät noin 1960-1970. Maahan oli vielä saviperäistä, että jäivät kyllä saundit ja vibrat (varsinkin öiset) loppuelämäksi mieleen. Sitten siinä on se 1967 rakennettu silta, jota voin suositella lämpimästi kuvauspaikaksi sekä länteen että itään. Sillasta jäi mieleen, että kun olimme sitä heti uutena tutkimassa koko suvun voimin niin nuorempi veljeni näki kortsun roikkumassa jossain sillan pielessä, ja meni tietenkin heti kysymään että mikä toi on, pienen alkujäykistelyn jälkeen Manta mummokin jo nauroi asialle,ajat olivat jo muuttumasssa. En nyt löytänyt tien no, tässäkartassa niitä ei ole ?. plotterikin on hukassa. Varsingin vanhat kuvat olis tosi Ok http://tinyurl.com/4jytnd |
||||
|
21.09.2008 19:23 | Jouni Halinen | ||
| Otin tähän vertailukuvan kokonaisesta hevosratikasta. Ja kyllähän se samalta vehkeeltä vaikuttaa eli vaihtoehto 3 http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=1013945&language= (Käyttäjä muokannut 21.09.2008 19:26) | ||||
|
21.09.2008 16:50 | Jouni Halinen | ||
| Ensin ajattelin kuvan olevan länsisiiven puolelta, mutta se onkin etelänpuolelta, eli aseman ja mainostaulun välistä näkyy se kohta jossa on nykyjään iso ravintola ja onko vielä Finskin konttorikin siinä. Vuonna 84/85 Vr perusti taloon osaston joka alkoi perkaamaan talon organisaatiota ja henkilökuntamäärää,olin silloin Xeroxsilla töissä ja asensin heille heti aluksi kopiokoneen, kävinkin siellä sitten monen moninaiset kahvipöytäkeskustelut, aiheena kato nyt tätäkin 60 hengen varikkoa xx paikassa, jolla ei ole ollut vuosiin mitään virkaa,ja nyt tarttis lopettaa se laakista. Kysyin sitten aina joskus myöhemmin mitä sille ja sille varikolle kuuluu ja vastaus oli aina että kuuluu kaput. |
||||
|
|
21.09.2008 15:47 | Jouni Halinen | ||
| Tässä ihmetyttää mikä on ratikkan vetovoima 1.edessä oleva herrasmies 2.tuo iso koira (onko Berhantilainen) 3.vai onko vetohevonen mennyt puiston puolelle haukkaamaan apetta,ja mahdollisesti heilauttamaan hiukan vesiviskuria, mutta eihän vetoaisaakaan näy missään. 4.vai onko katolla jonkinmoinen virranotin, josta sähköntarve hoituu. Lamppuhan näyttää kyllä kaasulampulta. | ||||
|
04.09.2008 12:33 | Jouni Halinen | ||
| Lisäystä vähän vielä edelliseen. Minä tarkoitin kuvatekstissä radan kulkusuunnan olevan Saviolta Vuosaareen "mutta satamassa rata on jälleen itäpuolella" ehkä kuitenkin ilmaisin asian hiukan epäselvästi, pahoitteluni siitä. |
||||
|
|
04.09.2008 11:10 | Jouni Halinen | ||
| Toimiva linkki wikiin on http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ilmansuunnat | ||||
|
|
04.09.2008 09:06 | Jouni Halinen | ||
| Tässä mentiin minun mielestäni nyt vauhdilla "lepikkoon", ilmansuunnat eivät perustu katselusuuntaan,vaan suunta on aina vakio http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmansuunta. jos tässä nyt haluaisi ilmaista asian toisin, niin voitaisiin sanoa, oikealta puolelta vasemmalle puolelle (joka tarkoittaa puolta katselusuunnasta nähtynä) tai kehäkolmosen ulkopuolelta sisäpuolelle,joka on yleisesti käytettävä termi. Eihän voi neuvoa ihmistä kääntymään seuraavasta risteyksestä länteen päin, kun hänen todellisuudessa pitäisi päästä itäänpäin. Merenkulussa asia on ratkaistu termeillä paarpuuri (laivan kulkusuuntaan nähden vasen puoli)ja tyyrpuuri, Ruotsiksi styrbord (laivan kulkusuuntaan nähden oikea puoli). Koska jos laivalla puhuttaisiin idästä, lännestä,oikeasta tai vasemmasta,niin oltaisiin kyllä hyvin pian karilla. ja ilmaistaanhan suuntaa myös sanomalla toiselle, "sinusta katsoen oikealla". Kehä kolmonen/ykkönen ovat vielä erityisen "vaikeita" tapauksia,koska kummatkin kulkevat 180 asteen matkan, joten voidaan puhua matkan varrella kaikista (myös väli) ilmansuunnista. (Käyttäjä muokannut 04.09.2008 09:07) |
||||
|
03.09.2008 09:13 | Jouni Halinen | ||
| Kiitos korjauksesta, minä jo vähän itsekkin mietin asiaa, mutta aloin kuitenkin jorisemaan joutavia, tekevälle sattuu. | ||||
|
29.08.2008 23:10 | Jouni Halinen | ||
| Onko edellisen kommentin ensimäisen linkin junakaluston "sivuittaissiirtoverme" sama asia kuin albumit auki sivuston "ravessimonttu", http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=17978&language= ja mistä sellainen nimitys yleensä tulee. Kartasta myös näkee aika selkeästi paikalla aikaisemmin sijainneen Sörnäistenjärven sijainnin. Itäpää ja lasku-uoma mereen oli suunnilleen radan ja kartassakin esiintyvän Hämeentien risteyksessä, länsipää oli suunnilleen siellä missä Teollisuuskadulta käännytään Itä-Pasilaan, pohjoisreuna teollisuuskadusta pohjoiseen ja eteläreuna Aleksiskivenkadusta etelään. Alue näkyy kartassa merkityn "suoalueeksi". Voin kaivaa arkistoistani oikein kartan näiltä "Sörnäisten järvihistoria" ajoilta. (Käyttäjä muokannut 29.08.2008 23:12) |
||||
|
22.08.2008 22:51 | Jouni Halinen | ||
| Minä ihmettelin niihin aikoihin kun näitä auto/rata tunneleita alettiin jyrsimään,että miksi ihmeessä ratatunneli täytyy nostaa maan pinnalle natura-alueella ja juuri ennen tuota jorpakkoa, mutta nyt olen ymmärtänyt että kyse on niistä promilleista, ratapiha alkaa heti tuosta mutkan takaa, ja aika paha sitä tunnelia olisi ollut sinne jatkaa, eli pienestä oli kiinni, mutta taisi tämä pieni "naturaloukkaus" viivästyttää töitä muutaman vuoden, juttu taisi käydä Brysselissä asti kääntymässä. Voisiko joku promilleasiantuntija selittää minulle minkälaisia huippupromilleja on suomen rataverkkoon "puhallettu" ja miten vauhdinotto auttaa näitä mäkiä ylös nousemaan vai onko vain raa-asta voimasta apua, ja oliko se promilleluku per 1 kilometri. Kiitos jo etukäteen. |
||||
|
|
22.08.2008 20:56 | Jouni Halinen | ||
| Sillasta on tarkkaanottaen puolet Helsingin ja puolet Vantaan puolella. Kaukalomaisuus ja kuperuus johtuu myös siitä että mahdolliset öljyvuodot saadaan valumaan sillan päissä oleviin öljynerotuskaivoihin, VR:n imago ei varmaan kestäisi öljylorautteluja natura-alueelle. |
||||
|
14.08.2008 21:07 | Jouni Halinen | ||
| Sorry, en edes huomannut kuinka pitkä se linkki oli, olen yli 50 kymppinen ja aloitin vasta eilen tän käpistelyn, hyväksynette pienet mokani, olen vasta nöösipoika tässä asiassa. Opettelin jo sen "290" akselisen linkkijunan lyhentämisen,ja hienosti toimi. Ihmettelen vain miten se voi niin lyhyeksi mennä, en ollut ikinä kuulutkaan moisesta. |
||||
|
|
14.08.2008 15:15 | Jouni Halinen | ||
| Taisit olla oikeassa. http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=de&u=http://www.myvideo.de/watch/2525364/Lanz_Bulldog_Beifahrer_eingeschlafen&sa=X&oi=translate&resnum=2&ct=result&prev=/search%3Fq%3Dheinrichlanz%26hl%3Dfi%26client%3Dfirefox-a%26channel%3Ds%26rls%3Dorg.mozilla:fi:official%26hs%3DNUw%26sa%3DG | ||||
|
14.08.2008 12:47 | Jouni Halinen | ||
| Käytännössä kun puhutaan varasto/siirtokuormausasemasta, niin se tarkoittaa sitä, että kun itänaapurista (varsinkin takavuosina) tuli junallinen puuta, niin mitä siinä oli mukana muuta. Eli junat purettiin logistisesti sopivissa paikoissa, tavara lajiteltiin, ja kuljeteltiin ao.jatkojalostuslaitoksiin. Etelässä tässä tuli tietenkin "mittatappioita" mutta pohjoisessa kävi toisin. Sinne tuli samaan tyyliin 80 puuta junalla, ensialkuun seassa oli "mätääpuuta"=kelohonkaa hiukan, ja kun suomalaiset eivät reagoineet niin naapuri lisäsi pikkuhiljaa "lahonosuutta". Näin jatkui pitkään, kunnes tuli se päivä kun maidemme metsäpäälliköt pitivät palaveriä Saariselällä. Tämän voikin lopettaa tähän. (Käyttäjä muokannut 14.08.2008 12:50) |
||||
|
14.08.2008 12:22 | Jouni Halinen | ||
| Kiitos Kaimalle ja Sammolle, nyt sen osaan, ao.linkkiä ei varmaan tarvitse korjata kun se tuossa jo oikein on. Ystäväni Paavo teki asemasta tarjouksen Vr:le (minulle kaikki on VR:rää mikä liittyy rautateihin) jo vuosia (ehkä 5) ennen kauppaa, lopulta tuli soitto, että onko herra Eskola vielä kiinnostunut, ja kaupathan siitä tarjotulla hinnalla tulivat. Rakennus on tietenkin suojeltu,ja se voisi olla myös aivan hyvin asuinkäytössä, mutta kuten te alan miehet hyvin tiedätte (ainakin vanhemmat) niin näillä asemanseuduilla on aina hiukan ongemia tuon kaivoveden kanssa. Slinnan kaupunki on lupaillut vesijohtoa/paineviemäriä mutta ei siitäkään mitään valmista ole tullut. Joten nyt Paavo on tyytynyt pitämään paikat rakenteellisesti hyvässä kunnossa tulevia aikoja odotellen. Isohkosta tontista on myös lohkottu miljöötä kunnioittaen rakennuspaikat kahdelle muulle talolle. Eli tulevaisuus näyttää mitä tuleman pitää, mutta sen voin teille sanoa etta asema on tällä hetkellä todella hyvissä käsissä. (Käyttäjä muokannut 14.08.2008 12:24) (Käyttäjä muokannut 14.08.2008 12:25) |
||||
|
|
13.08.2008 21:38 | Jouni Halinen | ||
| Olen tässä kesän mittaan kysellyt ylläpidolta miten näitä linkkejä yleensä tehdään, mutta en ole saanut siihen vastausta Näin siinä nyt kävi kun sitä itsekseni harjoittelin,ja nyt en voi todeta muuta kuin en osaa sitä nyt korjatakkaan. |
||||