Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.03.2024 21:29 | Jouni Halinen | ||
| Katsoin Helsingin karttapalvelusta, että että tuo kiskopari junan alla on nykyjään aikalailla keskellä nykyistä ratakuilua, eli jos saisit napattua Sm5 kuvan siltä kohdin, niin kuva olisi aivan täydellinen. Ota kuva vielä mustavalkoisena?. | ||||
|
|
10.03.2024 15:28 | Jouni Halinen | ||
| Tapsan R-valokuvaajan ura täyttää jo 60 vuotta. Ensimmäinen tänne lisätty kuva on otettu toukokuussa 1964 ja eikun meno vaan jatkuu ja jatkuu…. https://vaunut.org/kuva/153204?u=701&kv=1964&kv2=1964 Käyppäs Tapsa nappaamassa vertailukuva paikasta toukokuussa ”paikka 60 vuotta myöhemmin”, vaikka sellainen jossa esiintyy Sm5. |
||||
|
09.03.2024 09:21 | Jouni Halinen | ||
| No mikäs sulla on Oula käynyt kun on rautatieharrastus loppunut? | ||||
|
Kuvasarja: LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg |
03.03.2024 12:39 | Jouni Halinen | ||
| Juttu Hesarissa vuodelta 1973 https://www.hs.fi/historia/art-2000009560816.html (alempana) | ||||
|
15.01.2024 16:35 | Jouni Halinen | ||
| Mitenkä (kostea) hiekka pysyy "juoksevana" veturissa/säiliössä pakkaskeleillä?, Lämmitetyt säiliöt? | ||||
|
11.01.2024 08:44 | Jouni Halinen | ||
| Tältä paikka näytti vuonna 1960. Kuvaussuunta (ehkä?) pohjoisesta etelään, eli vanha asemarakennus sijaitsi tästä katsoen oikealla https://vaunut.org/kuva/42163?kv=1898&kv2=1990&paik=Lepp%C3%A4vaara ja tältä vuonna 1983. Kehäykkösen osuus Lepuski-Vihdintie-Kannelmäki on valmistunut hiljattain. https://vaunut.org/kuva/47066?kv=1898&kv2=1990&paik=Lepp%C3%A4vaara |
||||
|
|
10.01.2024 12:36 | Jouni Halinen | ||
| Juu, Google näkymä on ”kuvattu” 41.78 metriä vanhan radan reunasta etelään. Tässä uusi näkymä joka on ”kuvattu” 23.65 metriä 1/2 radasta, kuvausauto on tässä 50.45 metriä Jannen jalansijoilta Helsinkiin päin. Taustan näkymä ei juurikaan muutu, edellinen on selkeämpi kun ei ole puskaa edessä. Tämän lähemmäksi ei näillä keinoin pääse. https://maps.app.goo.gl/25oP8nFLf1nG1JPz9 | ||||
|
|
09.01.2024 22:37 | Jouni Halinen | ||
| Lari kyseli vertailukuvaa tähän kuvaan 18 vuotta sitten. Tässä näkymä vuodelta 2022. https://maps.app.goo.gl/KJ7rNgDvo76P8ktU6 Ratikkakiskotkin ovat jo paikallaan. Taunon kommentiin korjaus. Stylet romikset olivat kuvaajan selän takana noin 200 metrin päässä. | ||||
|
28.11.2023 19:50 | Jouni Halinen | ||
| Simca tonni. Mainos sloukanit olivat tosiaan seuraavat "jolla ei mitään tee" ja "korjaamon onni" https://elavatkuvat.fi/view?id=kavi.elonet_elokuva_1321054 Kaupparatsu ja "65 Simca siis" https://www.youtube.com/watch?v=71B9w_T_b1E |
||||
|
21.11.2023 10:18 | Jouni Halinen | ||
| Mitäs kaikkea jauheita tällaisella oikein kuskattiin, itselle tulee mieleen ainakin kokaiini, kannapistuotteet eivät varmaan onnistu? Sitten itse asiaan, millä systeemillä tämä täytettiin/tyhjennettiin, puhaltamalla ylhäältä jauhe sisään ja imemällä se tuosta alhaalta ulos (ulostuloja kuitenkin vain 3?) Minkälainen proseduuri se oli kun jauhelaatu vaihtui? Katolle on rakennettu kattosilta, eikös niitä ennemminkin pyritty poistamaan käytöstä sen jälkeen kun sähköistys otettiin käyttöön? Nämä eivät taida olla enää käytössä, eiköhän jauheetkin kulje nykyjään kumipyörillä. Esmes Auvisen hyvinkin ”vaatimattoman” kaluston kyydissä ja ulkomailta niitä tulee varmaan konteissa, onko olemassa ”jauhekontteja” samaan tapaan kun on olemassa nestekontteja? Tällainen kuljetusmuoto on nimeltään ”painesäiliöauto”. Kuljetus Auvinen Oy työllistää 10 hemmoa, liikevaihto on (2022) 3.7 milliä ja tilikauden tulos 0.37 milliä. http://www.kuljetusauvinen.fi/cars.php Tällä autolla Auvinen voitti kaikki 5 luokkaa mitä Alahärmän Power Truck Weekendissä oli. https://www.is.fi/autot/art-2000000794605.html Työtunteja auto on vaatinut seuraavasti yhteensä 5300 tuntia eli 660 8 tunnin työpäivää ja tarveaineet päälle??: Maalaus: suunnittelu, hiekkapuhallus, värit, kuviot ja linjaukset sekä lakkaus, 1500 tuntia. Airbrush-maalaus: 1200 tuntia Korityöt: helmat, päällystelevyt, puskurit ja lokasuojat, 1300 tuntia. Rosteriosat: etusäleikkö, etupuskuri, karjapuskuri, pakoputket, ohjaamon takaseinä sekä monet muut yksityiskohdat, 500 tuntia. Sisutus: 500 tuntia Sähkötyöt sekä valaistus: 300 tuntia. |
||||
|
20.11.2023 02:22 | Jouni Halinen | ||
| Tässä kartassa vuodelta 1897 näkyy Pasilan kolmioraide, mutta miksi se puuttuu kaikista (täälläkin) olevista kartoista (kuvista) jotka eivät kuin 20-30 vuotta tätä karttaa uudempia?. Minkä takia se on purettu, eikö sille ollut enää käyttöä? | ||||
|
19.11.2023 23:49 | Jouni Halinen | ||
| Juho Mehdon on täytynyt muuttaa taloon vanhempiensa mukana, koska hän oli vuonna 1913 vasta 14 vuotias. Ja vuonna 1939 hän oli 40 vuotias, kyllähän sen ikäisiä varsinkin talvisotaan vielä kutsuttiin. Ja ehkä on voinut tulla vielä kyseeseen ns. ”rumbasu” kommaria kohtaan. Olihan kommunistipuolue kielletty jo ennen sotaa ja kieltäytymällä rintamalle lähdöstä paljastit viimeistään karvasi. Jatkosodassa oli aika suuri määrä kommareita muuten vaan ns. turvasäilössä. Heitä koitettiin myös ”eheyttää” eli määrätä pakolla rintamalle ja lyömällä pyssy käteen, mutta lopputulos eli usein se ”eheytettävä” loikkasi naapurin puolelle. Heillä oli ihan oma joukkoyksikkönsä eli Erillinen pataljoona 21 (Er.P 21, myös Osasto Pärmi) jota myös rangaistuspataljoonaksi kutsuttiin. Joukossa oli myös ns, normi rangaistusvankeja, vähän niin kuin venäjällä nykyjään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Erillinen_pataljoona_21 Löytyy myös kuva Metrotoimikunnan kokouksesta, ehkä hiukan vahvennetulla kokoonpanolla. Onko 4:jäs kaveri vasemmalta Ingvar S. Melin (rkp) vai toinen?. Paljon on kundeilla mappeja nenän edessä, onkohan niihin mitään ymmärrystä kuvan herroilla. Juho Mehto on ehkä oikealla puolella näkymättömissä. https://historia.hel.fi/sites/default/files/HKMS000005_km0026ye.jpg |
||||
|
|
19.11.2023 22:30 | Jouni Halinen | ||
| Esa: Kirjoitin "Yhtiössä ei ollut edes järjestyssääntöjä". Asiasta on maininta tässä Hesarin jutussa https://www.hs.fi/koti/art-2000005897495.html ”Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä” ”Järjestyssääntöjä ei ollut, vessassa käytiin käytävässä, tulipalo ja pommi tuhosivat taloa ja nuori mies ammuttiin keskellä päivää”. Sinä aikana kun olin taloyhtiön hallituksessa, niin As Oy-lakia oltiin muutettu hetkeä aiemmin ja kaikki taloyhtiöt oli määrätty muuttamaan yhtiöjärjestyksensä uuden lain mukaiseksi. Toisaalta taloyhtiön oma voimassa oleva yhtiöjärjestys määräsi, että kaikki muutokset yhtiöjärjestykseen pitää päättää yksimielisesti, ja totta kai löytyi yksi (1) ”änkyrä” ja edessä oli pattitilanne. Olisko J-säännöt olleet myös yhtiöjärjestys asia (=se "perustuslaki")?. Muutin kuitenkin talosta pois, enkä tiedä miten asiat sen jälkeen etenivät? Menin heti keväällä1981 yhtiökokoukseen, siellä puhetta piti vanhempi herra joka ilmoitti että lopettaa taloyhtiön hallinnossa tähän kokoukseen. Perusteluksi hän ilmoitti että on asunut talossa vuodesta 1913 ja ollut kaikki nämä vuodet yhtiön hallituksessa ja/tai isännöitsijänä. Hän kertasi vielä yhtiöjärjestys geissin kokousväelle. Uusi hallitus valittiin ja hommat rullas sitten eteenpäin. Tämä herrasmies oli autoilija Juho Mehto (1899-1988), hän oli piinkova kommari, häntä olisi kaivattu rintamalla mutta hän kieltäytyi ”kunniasta”. Hän istui sitten suurimman osan sota-ajasta vankilassa. Hän oli silloin taloyhtiön isännöitsijä, ja sodan aikana häntä sitten tuurasi hänen (aika nuori) poikansa. Hän istui myös metrotoimikunnassa kommareiden edustajana, siinä sitten kommari jakoi suuret rahat riistokapitalisteille: ”Kaupunginhallitus määräsi (1968) metronsuunnittelutoimikunnan kokoonpanon. Apulaiskaupunginjohtaja Veikko Järvinen (sdp) puheenjohtajana, päätoimittaja Pentti Poukka (kok), kauppatieteiden lisensiaatti Ingvar S. Melin (rkp), diplomi-insinööri Henrik Kalliala (kp) ja autoilija Juho Mehto (kom)”. |
||||
|
|
19.11.2023 19:50 | Jouni Halinen | ||
| Skodatalon” raflasta oli juttua lehdessä, että sinne saapuu säännöllisen epäsäännöllisesti iso ryhmä Kiinalaisia, ja koska Rafla ei ole kiinalaistyyppinen, niin omistajat ovat aivan ihmeissään, että mistä ihmeestä on oikein kysymys. Se hämmästyttää vielä enemmän, että kaikki poppoot tilaavat aina saman ruoka-annoksen (kielimuuri?). Tuon taloyhtiön nimi jossa asuin 80-luvulla olikin As Oy Pohjansäde. Taloyhtiöllä on ollut ”kunnia” kantaa titteliä ”Suomen surkein taloyhtiö”. Wc:t olivat porraskäytävissä, mutta taloon on tuunattu erinäinen määrä Kylppäreitä vuosikymmenien mittaan, sellaisen tein tietenkin minäkin ja vielä saunan siihen päälle. Yhtiössä ei ollut edes järjestyssääntöjä. Talo on rakennettu 1913 Kun asiaa tutkittiin niin yhtään ei ollut rakennettu taloyhtiön toimesta, vaan kylppäreiden laatu oli tunareiden tekemänä todella surkea. Faijavainaa kertoi että talon seinään tuli venäläisestä pommista sodan aikana 2 kerroksen kokoinen reikä jonka tiimoilta munkin olkkarin katossa oli iso halkeama. Nämäkin jouduttiin korjaamaan. 10 vuottaa sitten taloyhtiö otti itseään niskasta kiinni ja taloyhtiön yhtiökokous teki yksimielisen päätöksen että nyt tarttis tehdä jotain. Koko talotekniikka meni uusiksi ja paljon muutakin tehtiin, vielä kun ikkunat vaihdetaan ja julkisivuremontti tehdään niin talo on käytännössä uuden veroinen. Hissejä ei kuitenkaan ole (talossa 5 kerrosta). Mitä tämä sitten maksoi, 10 miljoonaa euroa eli 2800 euroa per neliö ja 30 neliön asunnon kohdalla se tekee 84 000 euroa rahoitusvastiketta. Isännöitsijän mukaan samalla rahalla olisi saanut rakennettua uuden talon tai jopa kaksi. Mutta talo on suojeltu, eli se muuttui näillä rempoilla jugend arvotaloksi. Ehdin kuulua sen vuoden mitä talossa asuin taloyhtiön hallitukseen, eikä se silloin tuntunut mitenkään surkimukselta ja sain asunnon myydessäni siitä mielestäni ihan kelpo hinnan, ehkä se sauna vaikutti? https://www.kotitalolehti.fi/helsingin-surkeimman-taloyhtion-uusi-nousu-isannoitsijan-nakokulma/ |
||||
|
19.11.2023 17:43 | Jouni Halinen | ||
| Huomasin vasta nyt että kartassa lukee radan yläpuolella "Fredriksberg-Karis" eli kartassa on rantarata, päärataa kartassa ei ole ollenkaan. Käänsin kuvan vähän fiksumpaan asentoon, nyt paikan pystyy hahmottamaan tarkemmin. https://vaunut.org/kuva/165542?a=1 | ||||
|
|
19.11.2023 16:54 | Jouni Halinen | ||
| Kaima kirjoitti edellisessä kommentissa: ”Severus Konkola omisti Fredriksbergin villan Pasilassa ja sen yhteydessä oli Konkolan lautatarha. Mitenköhän villan sijainti osuu nykyrataverkolle, onko se jäänyt jo varhain uusien raiteiden alle”? Toisessa kuvassa hän kirjoitti: ”Törmäsin sattumalta tämän Konkola-nimen tarinaan. Jämsäläinen mahtimies Severus Konkola (1832-1898) omisti aikanaan Fredriksbergin villan Pasilassa. Sen yhteydessä oli Konkolan lautatarha, josta myytiin puutavaraa pääkaupungin rakentajille. Severus Konkola oli yksi Keski-Suomen rikkaimmista miehistä ja hän oli mukana perustamassa mm. Kansallis-Osake-Pankkia ja Vakuutusyhtiö Suomea”. Pave Saarinen on kirjoittanut: ”Rusthollari Severius Konkolan perillisiltä pakkolunastettiin 1900-luvun alussa 4 taloa Pasilassa rautatien alueella ratapihan reunassa. Sen osoite oli hämmentävä Fredriksberg Malmi 43. Rakennukset purettiin pois ratapihan tieltä. Konkola on mystinen nimi, joka liitettiin Savonkadun siltaan ja satamaradan vaihdetupaan konepajan haarassa”. Löytyykö ratkaisu tästä Kurt Ristimäen lisäämästä kuvasarjasta? https://vaunut.org/sarja/4572 ja varsinkin tästä kuvasta https://vaunut.org/kuva/131856?s=1 kuva taitaa olla niin että itä on yläreunassa ja länsi alareunassa, eli päärata kaartaa oikealle ja Rantarataa ei vielä ole. Kartassa esiintyy myös neljän talon ryhmä ja nimi ”Fredriksberg gård”. Olisko osa rakennuksista kuulunut lautatarhalle?, sitten on vielä talo oikealla puolella merkinnällä ”Ria”?. Tämä kaipaa vielä kuitenkin täsmennystä? Mm. missä kohtaan rakennusryhmä tarkkaan ottaen sijaitsi? |
||||
|
|
19.11.2023 00:11 | Jouni Halinen | ||
| Meikäläinen on asunut Hesarin ja Flemarin kulmassa (As Oy Pohjantähti-81-82) sen pohjois eli Alppiharjun puolella. Olen asunut myös AleksisKivenkatu 26:sa (-82-83) ja sitten myös Karjalankatu 5:sä (-83-86). Kahdessa ensimmäisessä olen kokenut asuvani Kalliossa mutta vasta viimeisessä koin asuvani Alppiharjussa. Eli kyllähän se menee ”epävirallisesti” niin, että kun ja jos seisot Hesarin ja Flemarin kulmassa niin olet keskellä Kalliota. Virallisesti Alppiharju muodostuu Alppilasta ja Harjusta. Vielä 80-luvulla Vaasankatu oli aika rauhaton paikka ja se kantoi alan miesten keskuudessa nimeä "Puukkobulevardi". | ||||
|
|
18.11.2023 21:07 | Jouni Halinen | ||
| Rainer: Oliko/onko tämä Kaisla ravintola siinä Kansallisteatterin vieressä olevassa talossa jossa oli aikoinaan (-70/-80 luvulla?) Skoda ”myymälä” (Helkama auto Oy) ja katolla taisi olla iso valomainos ”Skoda”. Minusta ainakin tilanne oli näin vielä siihen aikaan kun kommunismi ("metsäveljet"=SKDL= SuomenKansanDemokraatinen Liitto ja SKP SuomenKommunistinenpuolue) näiltä Euroopan takametsistä lopullisesti "kuopattiin, karkoitettiin ja haudattiin". Mitä Esa on tästä maailman menosta mieltä?. | ||||
|
|
18.11.2023 16:28 | Jouni Halinen | ||
| Keskon sivuilta vuodelta 2019 löytyi tällainen: Vilhonkatu 6 Helsingissä on perinteinen tila, jossa on toiminut ravintoloita vähintään 1960-luvulta saakka Prince Hamletista Aussie Bariin. Viime keväänä Aussie Barin ravintoloitsija Bejay Visser avasi samaan tilaan uuden konseptin mukaisen ravintola Hello Strangerin. Paikan pitäjä oli sama kuin Aussie baarissa. Katunäkymä vuodelta 2020, ruokapuoli oli(on?) vasemmalla ja juomapuoli oli(on?) oikealla. Silloin siinä oli vielä ravintola Hello Stranger. Mutta ei ole enää. https://www.google.fi/maps/@60.1721205,24.9462593,3a,75y,160.9h,85.58t/data=!3m6!1e1!3m4!1sjjkR2dq13z95gjOCdIWkGQ!2e0!7i16384!8i8192?entry=ttu Tilassa Toimii nykyjään Haave Helsinki ja hyvin näyttää toimivankin. ”Liikevaihto oli 666 449 euroa vuonna 2022 ja Liiketoiminnan voitto oli 80 128 euroa” Paikka toimii nykyjään ns. tilausravintolana, eli siellä järjestetään pääasiassa yritystilaisuuksia. Eli Hamun henki on lopullisesti kadonnut ”taivaan tuuliin”. ” Aivan Helsingin ytimessä sijaitseva Haave Helsinki tarjoaa upeat puitteet järjestää erilaisia yksityis- ja yritystilaisuuksia, Astuessasi sisään löydät viihtyisän tilan tanssilattioineen ja upeine sisäpihan terasseineen. Tila soveltuu loistavasti vaikkapa yrityksen kesäjuhliin”. Alkoi ihan mietityttämään oliko ravintolan nimi sittenkin Ravintola Kuoppa, kuoppa oli siis ihan virallinen nimi. Todistekin tästä löytyy, että ihan näköalaravintola. Monttua käytettiin ehkä synonyyminä. ”Vilhonkadulla oli kuuluisa näköalaravintola Kuoppa. Sen paikalle tuli sitten Hamlet. Krunikassa oli Savanna, Laatu-Haiti ja Kolme Liisaa. Haiti muutti nimensä Laatu-Haitiksi kun joku toimittaja moitti ravintolan laatua”. https://www.systeemi.net/Ravintola-Kuoppa-Helsinki,name,11137181,auction_id,auction_details On tämä netti ihmeellinen paikka, kolmessa tunnissa löytyi peräti 4 Hamu veteraania. |
||||
|
|
18.11.2023 14:14 | Jouni Halinen | ||
| Piti katsoa oikein tarkemmin mitä Hamulle nykyjään kuuluu. Heittopussiksi näyttää joutuneen. Viimeiseltä 10:tä vuodelta ei ole enää mitään havaintoa. Jos oikein muistan, niin Hamuun pääsi kätevästi (ainakin jossain vaiheessa) menemällä (eri ovesta) ensin ruokapuolelle safkalle, ja sen jälkeen siirryttiin bubin puolelle. Siinä taisi olla poke näidenkin välissä (hyvä että oli). Aika fiksu veto, kun tuo ruokailu oli vähän kuin pakolista, se kun toi lafkalle takuuvarmaa lisätienistiä. Bubin puoli oli varsinkin Pe/La niin täynnä porukkaa, että oikein meinas ahdistaa, mutta pakko siellä oli vaan notkua. Tilaa oli per asiakas varmaan sen 40cm x 40 cm kaikilla lasi kädessä ja joka toisella rööki huulilla. Mutta aikansa kutakin, tällainen 50/60-luvun taitteessa syntynyt muistelee kuitenkin paikkaa kaiholla. Vaimo kertoi, että 80-luvulla siellä oli paljon Finskin väkeä ja varsinkin FinnPa:n (FinnairinPallo) pelaajia. Joukkuehan perustettiin aikoinaan vain Finskin työntekijöitä varten (1965), mutta muuttui ajan myötä ihan normaaliksi urheiluseuraksi, eli työsuhde Finskiin ei ollut enää pakollinen. ”FinnPa pelasi 1993-1998 Veikkausliigassa, mutta pelasi viimeisen kautensa 1999 Ykkösessä. Tämän jälkeen seura jatkoi nimellä FC Jokerit toiminnan loppumiseen saakka 2001” ”Helsingin keskustaan avataan Pop-up -tyyliin kaupungin ensimmäinen After Ski baari Alppiravintola Hamlet. Baari on suunnattu talviurheilun ja After Skiin -ystäville ja sisään pääsee suksien kanssa tai ilman. Skimbateeman ympärille sisustettu baari tarjoaa virvokkeita ja viihdykkeitä perjantaista 18.11.2011 alkaen”. ”Ravintola Hamlet Helsingin Vilhonkadulla on myyty. Sen tilalle tulee toukokuussa Helsingin kolmas Aussie Bar. Hyvä Ystävä -ravintolaketju osti vuonna 1979 paikan Matkaravinnolta. Paikasta pitivät eritoten Finnairin henkilökunta, palomiehet ja poliisi.Hyvä Ystävä -ketju purettiin 1990-luvulla ja Hamlet päätyi Restelille, joka on nyt luopunut paikasta”. (HS 25.4 2012) Keskustelua Hamusta https://keskustelu.kaksplus.fi/threads/ravintola-hamlet.1588716/ |
||||
|
|
17.11.2023 13:28 | Jouni Halinen | ||
| Stadissa sanottiin montuksi aikoinaan Vilhonkadulla sijaitsevaa "kansanravintolaa". Se avattiin aamulla tosi aikaisin (6.00?) ja oven takana oli jo jonoa, joka koostui yksinomaan ns. rappioalkoholisteista, kaverit pääsivät lämmittelemään ja aamupuuroakin oli tarjolla, alkoholia ei kuitenkaan saanut. Menin kesäkuussa -75 töihin sähköfirmaan jonka konttori oli samassa talossa ja ehdin nähdä ravintolan sisustuksen, oli tosi karu paikka, siellä oli pitkät puupenkit ja pöydät ja haju oli kamala. Paikka suljettiin samana kesänä. Siihen avattiin rempan jälkeen ravintola Hamlet, kavereiden kesken Hamu, se olikin sitten yli 10 vuotta stadin legendaarinen ja ehdoton ykkösmesta, aina oli jonoa ulkona. Paikka siirtyi jossain vaiheessa Hyväystävä ketjun omistukseen. Kysyn nyt että löytyykö täältä kukaan joka olisi käynyt Hamussa?, 80/90 taite oli hektisintä aikaa. |
||||
|
16.11.2023 15:12 | Jouni Halinen | ||
| Jälleeen korjaus sarjaa. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/144253 ei olekkaan Heikin mainitsema rakennus vaan kallion toisella puolella oleva rakennus on kyseessä. Mutta yhtä kaikki rakennukset liittyivät öljysataman toimintoihin. Kommentti ed. kuvassa: Kun katsoo tätä vuoden 1956 ilmakuvaa (säiliöiden koko ja sijainti) niin Kuliksen silta rakentuu kuvassa vasemmalle puolelle. https://kartta.hel.fi/link/d9qjfw |
||||
|
16.11.2023 15:00 | Jouni Halinen | ||
| Kun katsoo tätä vuoden 1956 ilmakuvaa (säiliöiden koko ja sijainti) niin Kuliksen silta rakentuu kuvassa vasemmalle puolelle. https://kartta.hel.fi/link/d9qjfw | ||||
|
|
16.11.2023 14:27 | Jouni Halinen | ||
| Tässä kuvassa kerotaan että Kuliksen silta rakentuu kuvassa oikealle puolelle, joten tämä on toinen noista rakennuksista ja kuvasta voi nähdä niiden käyttötarkoituksen. https://vaunut.org/kuva/144253 Tässä vuoden 1956 ilmakuvassa paikka hahmottuu tarkemmin. Kuvasta myös näkee miten tie/ratikkalinja kiemurtelee Kuliksen sillalle. https://kartta.hel.fi/link/d9qjfw Liemolan vihannestukku oli 80-luvulla ennen konkkaa Vartsikassa. |
||||
|
|
16.11.2023 13:05 | Jouni Halinen | ||
| Pelin raakuudesta kertoo seuraava: (Wikibedia) ”1950-luvun alussa sotakorvausten maksaminen Neuvostoliitolle loppui, mutta idässä oli edelleen tarvetta Suomen toimittamille teollisuustuotteille. Suomi vei teollisuustuotteita Neuvostoliittoon ja sai sieltä vastineeksi raaka-aineita, etenkin öljyä”. ”Suomen pienille markkinoille ei ollut järkevää rakentaa omaa jalostamoa, mutta idänkaupan erityisolot huomioon ottaen jalostamon rakentaminen Suomeen tuli kannattavaksi”. ”Seitsemän maailman suurinta öljyjättiä kieltäytyivät aluksi kaikenlaisesta yhteistyöstä jalostamon suunnittelussa ja rakentamisessa, koska niiden kannalta omavaraisuuteen pyrkivä pikkuvaltio oli periaatteellisesti vaarallinen esimerkki. Öljyjätit uhkasivat vastatoimenpiteenä lakkauttaa Suomessa sijaitsevat jakeluketjunsa. Suuresta vastustuksesta huolimatta länsimaiden huoltamoketjut joutuivat kuitenkin myöhemmin ostamaan Nesteen itäbensiiniä tuontisäännöstelyn takia”. Eli Suomalaiset käänsivät asian lopulta päälaelleen. Tässä pelissä Kekkonen hoiti poliittisen puolen ja Raade tekniikka asiat. Tässä vielä asiaa taustoittava Turun sanomien juttu https://www.ts.fi/puheenvuorot/1074013856 |
||||
|
16.11.2023 03:04 | Jouni Halinen | ||
| Lasse: Niin se varmaan on tänä päivänä. Tuo esimerkkitapaus tapahtui yli 15 vuotta sitten. Suurin syy tällaisen toiminnan loppumiseen on varmaan (työturvallisuus) vastuukysymykset Ja kortteja pitää nykyjään olla enemmän kuin korttipakassa on kortteja. Näistä korteista voisi tehdä uuden sovituksen Tapio Rautavaaran biisiin ”korttipakka”. ”Tämä on vanha tarina. (Kerran Redin rakentamisen aikana/sota-aikana) tapahtui näin. Oli oltu pitkällä (työrupeammalla/marssilla) ja (porukka/komppania) oli tullut pieneen kaupunkiin. Seuraava päivä oli sunnuntai ja (työnjohtaja komensi pojat töihin/ vääpeli komensi pojat kirkkoon)”……… Tapio Rautavaara – Korttipakka https://www.youtube.com/watch?v=b3Ety7hbPmM |
||||
|
|
16.11.2023 02:28 | Jouni Halinen | ||
| Öljypisnes oli vielä 50-luvulla kovaa peliä. Alaa hallitsivat Suomessa(kin) isot pääosin Jenkkiläiset ja Englantilaiset firmat ja ala oli vahvasti kartellien ja trustien hallussa ja öljyn eri jalostustuotteiden hinnat sen mukaisia. Kun Suomeen sitten alettiin suunnitella omaa (Naantalin) jalostamoa, niin ko. firmat heittivät sitten oikein urakalla ”kapuloita rattaisiin”. Estettiin rahoituksen saaminen, tietotaidon ja tarveaineiden hankinta ja kaikkia muutakin tapahtui. Lopulta asia saatiin liikkeelle Ranskalaisten (rahoitus) ja Italialaisten (tekniikka) kanssa, vaikka ao. tahot heitäkin kovasti painostivat. He kuitenkin lähtivät itsekin mukaan projektiin (tienisti mielessä) kun heille selvisi että hanke lopulta toteutuu, ilman heitä tai heidän kanssaan. Laitos valmistui lokakuussa 1957. Nythän jalostamo on jo lopettanut toimintansa. Asia saatiin lopulta vietyä maaliin sillä kuuluisalla Suomalaisella sisulla ja niin saatiin loppu tulemana öljynjalostus omiin käsiin. Tämän taistelun eturintamassa olivat vastavalittu presidentti Urho Kekkonen ja Nesteen piinkova Toimitusjohtaja Uolevi Raade. https://fi.wikipedia.org/wiki/Uolevi_Raade Elävässä arkistossa on hieno värifilmi Naantalin jalostamon rakentamisesta. Filmin loppupuolella on kuvaa säiliövaunujen täytöstä ja vaunuletkaa vetää sininen? pieni dieselveturi punaisilla pyörillä?. Olisiko tyyppi Vv13 numero on 1753. ”Niemi on tammimetsineen Suomen kauneimpia ja erittäin sopiva tulevan öljynjalostamon paikaksi” kertoo selostaja Matti Ranin https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/03/suomen-ensimmainen-oljynjalostamo |
||||
|
|
16.11.2023 00:22 | Jouni Halinen | ||
| Sellaisen tarinan olen kuullut vanhalta satamajätkältä, että jos saatiin selville, että nosturin koukussa on jotain todella mielenkiintoista, niin "paali" ikäänkuin "vahingossa" tippui laiturille. Hyvin nopeassa tahdissa tavaraa siirtyi jemukoihin ja vasta sitten soitettiin vakuutustarkastaja paikalle. Mikäli oikein ymmärsin niin tässä toiminnassa oli mukana myös päällikkötasoa. Ei se nykyjäänkään ole noiden kahvisäkkien kanssa aina helppoa. Pauligille saattaa tulla kontillinen kahvisäkkejä jotka ovat kontissa hujan hajan eli niiden purkaus ei onnistu esim. trukilla. No ei hätiä-mitiä kutsutaan paikallisen urheiluseuran poikien isät töihin. He sitten kaivavat säkit kontista ja laittavat ne lavoille ja talon trukkikuski vie ne varastoon. Paulig sitten rahallisesti tukee ko. urheiluseuraa. Kätevää, ei tarvi maksaa ”alveja, sotuja, pölvejä, lärvejä” ym. mitään muutakaan. Saahan Paulig nyt hyvää hyvyyttään tukea nuorisourheilua. |
||||
|
|
16.11.2023 00:04 | Jouni Halinen | ||
| Nyt tuli jaettua väärää tietoa. Tässä talossa toimii ruuviliike Wurtti. Huutokonttori sijaitsee aivan alueen sisääntuloväylän varrella https://maps.app.goo.gl/a3u4xi2WQM5KPonk8 Olihan satamassa ihan vakimiehiäkin töissä koneenkeljettajina ym. Mutta nämä "huutomiehet" hoitivat lähinnä manuaalisia kantohommia esim. kahvisäkkien roudaamista. | ||||
|
|
15.11.2023 23:41 | Jouni Halinen | ||
| Kyseessä taitaa olla maineikas "huutokonttori"?. Sinnehän kokoontuivat varhain aamulla huudettavaksi henkilöt jotka hakivat töitä satamasta ao. päivälle. "kastiA" kaverit olivat suhteellisen luotettavia ja jonkinlaisessa työkunnossa, heillä oli kastin mukaiset numeroidut kortit, ja heitä palkattiin sitten tarpeen mukaan numerojärjestyksessä ensimmäiseksi töihin. Sitten oli "kastiB" heillä olivat omat korttisarjat mutta he olivat keskimäärin aika huonossa hapessa (ns. puliukkoja), jos kuitenkin oli vielä pulaa miehistä, niin työhönottaja valkkasi silmämääräisesti joukosta parempikuntoisemmat, ja huusi heidän numeron mukaan siksi päiväksi töihin. Palkka maksettiin aina päivän päätteeksi. Olen ollut käsityksessä, että systeemi toimi vielä 80-luvulla?. Paljon ovat ajat muuttuneet noista ajoista. Rakennuksessa toimii nykyjään kirjasto ja kahvila/ravintola. | ||||
|
|
15.11.2023 21:45 | Jouni Halinen | ||
| Näppäri filmi vuodelta 1955 Kuliksen sillan rakentamisesta, myös vanha silta ja sillä kulkevaa liikennettä näkyy. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/16/kulosaaren-vanha-ja-uusi-silta |
||||
|
|
15.11.2023 17:49 | Jouni Halinen | ||
| En muistanutkaan, että täälläkin oli jätevesipuhdistamo, se on ortokuvien mukaan rakennettu vuosien 1969-1972 välillä. Se ei ehtinyt toimia kuin reilut 20 vuotta, jolloin Viikinmäen keskusjätevesipuhdistamo otettiin käyttöön (1994). https://fi.wikipedia.org/wiki/Viikinm%C3%A4en_j%C3%A4tevedenpuhdistamo Jätteenpolttolaitoksen piippu räjäytettiin nurin 1988. Olin katsomassa tapahtumaa. Lähin paikka mistä tapahtumaa sai seurata oli vasemmalla olevien rakennuksien paikkeilla. Nyt kun katsoo, niin jos piippu olisi kaatunut niitä kohti niin se olisi yltänyt rautatiekiskojen vasemmalle puolelle asti, eli ei kovin kauas katsojista. Piippu kuitenkin romahti omille sijoilleen, eli jäljelle jäi vain iso ”keko” tiiliä. Laitos ei ehtinyt toimia kuin 21 vuotta (1962-1983), kaupunki suunnitteli laitoksen laajentamista noin 3-kertaiseksi, mutta siitä nousi niin kauhea äkämölö/kalabaliikki että laitos päätettiinkin lopettaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyl%C3%A4saaren_j%C3%A4tteenpolttolaitos Näkymä oli vähän sama kuin tämän yli 150 korkean betonipiipun räjäytys. https://www.facebook.com/ylepohjanmaa/videos/n%C3%A4in-r%C3%A4j%C3%A4ytettiin-suomen-korkein-savupiippu/610572422970765/ |
||||
|
|
15.11.2023 11:05 | Jouni Halinen | ||
| Englantilaiskallio sai nimensä siitä, että kallion juuressa lastattiin wanhaan aikaan paljon puutavaraa Englantilaisiin kauppalaivoihin. Helsingin kaupunki antoi (70-luvulla?) jollekin ”Pelle pelottamalle” luvan rakentaa jonkinmoisen kokeellisen ”voimalaitoksen” (ikiliikkuja tyyppisen?) ko. kallioille. Kaupunki sanoi sopimuksen lopulta irti, mutta kalliolla näkyi vielä pitkään erinäisiä metalliviritelmiä, jossain vaiheessa nekin lopulta hävisivät. Kalliot hävisivät 6:sa osassa (50-luvulta 2010-luvulle). Ensin Itäväylä ”halkaisi” ne (50-luvulla), seuraavaksi satama vei osan niistä (60-luvulla), sitten metroa varten louhittiin kulkuväylä kallion läpi (70-luvulla), tämän jälkeen kalliota louhittiin Tukon vihannes/hedelmä varaston tarpeisiin (80-luvulla), sitä seurasi kalasataman metroaseman rakentaminen (2000-luvulla) ja lopuksi kallion rippeet jäivät kauppakeskus Redin alle (2010-luvulla), paikalle louhittiin monttu jonka pohja oli noin 10 metriä merenpinnan alapuolella, sinne sijoitettiin kauppakeskuksen autohalli. |
||||
|
14.11.2023 00:41 | Jouni Halinen | ||
| Ai osasiko ne tehdä hiomalaikkojakin, itse olen aina käyttänyt kotimaista Mirkaa. Ja kyllähän kommareilta rahat katos taivaan tuuliin, kun talouspäällikkökin mennä pyyhki tekemään ”hyviä kauppoja” valkoisella? Mersulla, eikö se olisi voinut olla edes punainen. Hän osti mm. vaatekauppa Kuusisen?. Koiton talo (Simonkadulla) myytiin 140 miljoonalla markalla ja nekin rahat hukattiin jonnekin?. Lisäsin sivuraiteelle osan 2 Talvisota Venäläissilmin 2 - Зимняя война. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14429.0 |
||||
|
|
13.11.2023 16:38 | Jouni Halinen | ||
| Täytyy vähän "mainostaa", Lisäsin sivuraiteelle mielenkiintoisen ja totuudenmukaisen venäläisdokumentin Talvisodasta. Talvisota Venäläissilmin 1 - Зимняя война https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14429.0 |
||||
|
|
13.11.2023 14:30 | Jouni Halinen | ||
| Tämän kaliberin rautalanka oli neuvostoliiton metalliteollisuuden yksi haitek tuote jerrykannujen ja sinkkiämpäreiden lisäksi. | ||||
|
12.11.2023 02:24 | Jouni Halinen | ||
| Oliko lehti vähän sama juttu kun on "pehmopornoa" niin lehti viljeli "pehmokommunismiä" ja koko taisi olla sama kuin valituilla paloilla eli noin A5 kokoinen, mutta Esa varmaan tietää asiasta tarkemmin. | ||||
|
|
12.11.2023 00:33 | Jouni Halinen | ||
| Muistaako Esa sellaisen lehden kuin Maailma ja me?. Mitähän sille kuuluu tänäpäivänä? | ||||
|
10.11.2023 19:46 | Jouni Halinen | ||
| Sain ystävällismielistä lisätietoa tapahtumisista vuodelta 1901/2. ”Katsoin Espoon kirkonkirjoista, että isoisäsi syntymäpaikaksi on merkattu Kihlogård. Näin se tässä muodossa lukee rippikirjassa. Syntymäpaikkaahan tämä ei suoranaisesti kerro, vaan sen, missä perhe on tuolloin asunut/ollut kirjoilla. Mutta niinhän se nykyäänkin menee, että lapsen syntymäpaikka on se, missä äiti on kirjoilla riippumatta siitä, missä syntyminen fyysisesti tapahtuu”. ”Kihlogård on varmastikin sama kuin Kilogård. Väli-h on aikojen saatossa kulunut nimestä pois. Muutoin en tunne sikäläisiä kartanoita, taloja ja tienoita. Espoon syntyneiden mukaan Hilda Amanda on muonatorpparin (spannmålstorpare) tytär. Gunnarin syntymän aikaan hänen tittelinsä on ollut Kallen vaimo (hustru)”. Eli Hilda Amandan isä oli Kilon kartanon muonatorppari (muonamies) https://fi.wikipedia.org/wiki/Muonamies ja 19-vuotias Hilda Amanda ja 23-vuotias Kalle menivät naimisiin ennen Gunnarin syntymää joten lapsen syntymä tapahtui ihan säädyllisissä olosuhteissa. Perhe muutti aika pian (varmaan heti kun Kallen työt ratatyömaalla loppuivat) tämän jälkeen Hankoon, jossa perheeseen syntyi vielä 3 lasta lisää. Hilda Amanda kuoli 1924 vain 41-vuotiaana, kuolinsyy ei ole minun tiedossani. Kalle kuoli vuonna 1946 ”kovat tuskat kärsittyään” ja Gunnar kuoli rauhallisesti 1989. PS. Jimi: en löytänyt Paikkatietoikkunasta vanhoja ilma/orto ilmakuvia Espoosta, miten sinä niitä löysit?. |
||||
|
09.11.2023 01:12 | Jouni Halinen | ||
| Onnin Onnikat Kotkan torilla 1959 https://www.youtube.com/watch?v=8PClIBC1Cdc | ||||
|
08.11.2023 12:34 | Jouni Halinen | ||
| Tuomari | ||||
|
|
06.11.2023 05:55 | Jouni Halinen | ||
| Tämä taitaa olla se kallion kohta minkä takia rata aikoinaan kiersi tästä vasemman kautta tämän kiertäen. https://vaunut.org/kuva/143852?liikp1=593 | ||||
|
|
06.11.2023 02:55 | Jouni Halinen | ||
| Korjaus sarjaa heti edelliseen, nyt löytyi kuva tuosta asemarakennus kakkosesta. Ei siis kolmosesta se kun olikin postikonttori. Kuva on vuodelta1969, mutta asema on siirretty Kuusaalta 1967, eli rata oikaisu on tehty juurikin sähköistystöiden yhteydessä. https://vaunut.org/kuva/20045?liikp1=593 | ||||
|
|
06.11.2023 02:28 | Jouni Halinen | ||
| Nyt herää kysymys siitä, että missä asematoiminnot sijaitsivat vuosien 1981(alkuperäinen asema purettiin, lisäksi se sijaitsi aika kaukana siirretyistä raiteista 100 metriä?) ja vuoden 1995 välillä jolloin kuvan mukainen uusi ”asemarakennus” valmistui radan eteläpuolelle. Tässä vuoden 1983 ilmakuvassa näkyy pienehkö pulpettikattoinen rakennus radan pohjoispuolella, joka vaikuttaa toimittavan aseman virkaa, tästä rakennuksesta ei ole olut täällä mitään puhetta. Koska rataoikaisu ylipäätään tehtiin?, kuitenkin aikaisemmin kuin rata sähköistettiin ja muutettiin 2 raiteiseksi 60-luvun jälkipuoliskolla. Kuvan oikeassa reunassa vaikuttaa olevan jonkinlaisia "lautataapeleita" varmaan sen puutavarafirman varastoaluetta?. https://vaunut.org/kuva/47067?liikp1=593 |
||||
|
|
06.11.2023 00:07 | Jouni Halinen | ||
| Espoon pollareiden ”miesvahvuuteen” kuului myös maineikas poliisikoira Lex (1968-1975), joka ammuttiin kuoliaaksi kun hän oli suorittamassa 109 kiinniottoaan, joka on edelleen voimassa oleva Suomen ennätys. Lexin kuulo vaurioitui pankkiryöstäjä Matti "Volvo" Markkasen takaa-ajon yhteydessä kun ammuttu luoti meni koiran korvan vierestä. Suunnilleen puolet Lexsin kiinniottamista ketaleista joutui sairaalahoitoon. Lex myös sai paljon tappouhkaus kirjeitä, vankilastakin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lex_(poliisikoira) https://www.is.fi/lemmikit/art-2000001930108.html |
||||
|
|
05.11.2023 21:51 | Jouni Halinen | ||
| Paikansin vanhoista kartoista Kilon ensimmäisen aseman paikan. Rata kulki ennen pohjoisempana, ohittaen itäpuolella olevan kallio alueen. Vanha ratalinja näkyy pellolla ”puukujana” se näkyy myös metsä alueella. Vanha asema sijaitsi kuvan keskellä olevien punatiilisten talojen ja harmaakattoisen talon välissä olevan työmaan kohdalla. https://www.google.fi/maps/@60.2196266,24.7871784,386m/data=!3m1!1e3?entry=ttu Paikka on aika tarkkaan tuon vihreän lavan kohdalla. Täytyy käydä ihan paikan päällä joku päivä. http://bot.fi/3vtm |
||||
|
|
05.11.2023 20:45 | Jouni Halinen | ||
| Sivuilta löytyy myös valokuva alkuperäisestä asemasta vuodelta 1963 https://vaunut.org/kuva/165233 (senkin alla käydään tuoretta keskustelua). Mikan huoneen sivuilla asemasta kerrotaan seuraavaa. Rakennettu 1903 (Granholm), laajennettu 1911 (Granholm), lisäosa 1958 ja purettu 1981 (kauhakuormaajalla). Taloa on siis vielä laajennettu elokuvan (1954) kuvausten jälkeen. Nyt herää kysymys asemasta ja Gunnarin syntymästä. Hän on syntynyt 30.3.1902 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11586.0 ja aseman on mainittu valmistuneen siis vuonna 1903. Kalle isänsä (s.1879) asui varmaan jossain aika karussa yhteismajoituksessa lähistöllä loppukesällä 1901 (siis aikaan kuin lempi leiskui) ja neiti Hilda Amanda 19v (ei siis Sofia niin kuin aikaisemmin kirjoitin) asui varmaan vielä kotonaan jossain Kilon nurkilla. Synnytys on tapahtunut sitten ”näillä nurkin” (saunassa?) ja onko syntymäpaikaksi merkattu sitten rutiininomaisesti selkeä kiintopiste ”Kilon asema” vaikka asematalo ei ollut vielä valmistunut?, tuskin siellä asemalla myöhemminkään synnyttiin. Olenko ymmärtänyt oikein, että rata kulkee nykyjään jonkin verran etelämpää kuin vanhan aseman aikaan?, kuinka paljon?, ja voiko aseman paikan nykyjään hahmottaa?. Voisin käydä katsastamassa miltä paikka nykyään näyttää. |
||||
|
05.11.2023 20:05 | Jouni Halinen | ||
| Rekisteriotteessa lukee. Mosse 1500 S vm -80. Alkuperäinen moottorin lohko, Jericoloota ja pari turboa ym. muuta. Yli 600 heppaa ja varttimaili alle 10 sekkaa. Huippunopeus 260 kilsaa. https://www.youtube.com/watch?v=rtx_F2AiiIw |
||||
|
|
04.11.2023 21:25 | Jouni Halinen | ||
| Esa: Tämäkö se filkka on? Hei rillumarei (1954) http://bot.fi/3vth näkyy olevan tuo isokokoinen isoherra. | ||||
|
|
04.11.2023 19:56 | Jouni Halinen | ||
| Niin kuin olen jossakin aiemminkin maininnut, niin hallussani olevan syntymätodistuksen mukaan isoisäni Gunnar Wilhelm Halisen (1902-1989) syntymäpaikaksi on merkitty Kilon asema. Onko sen aikaisesta asemarakennuksesta tai vastaavasta minkäänlaista (muisti) kuvaa missään?. Tämä onnellinen perhetapahtuma johtui siitä että hänen isänsä Kalle Wilhelm Halinen oli oikoradan rakennustyömaan kivirakentajia ja hän tapasi sitten näillä nurkilla hehkeän nuoren Sofia neidin. Isävainaa oli Harry Wilhelm, veljeni 0n Juha Wilhelm ja hänen poikansa on Jere Wilhelm eli näitä Wilhelmeitä meillä suvussa riittää. | ||||
|
|
04.11.2023 18:33 | Jouni Halinen | ||
| "RinTinTin" ääni kun kuului liikennevaloissa vielä 80-luvulla niin tiesi että Warre oli lähellä ja hetken päästä sen vahvisti nenään tullut kuvottava haju. https://www.youtube.com/watch?v=rG-PDjd4AxI | ||||
