Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.11.2023 02:24 | Jouni Halinen | ||
| Oliko lehti vähän sama juttu kun on "pehmopornoa" niin lehti viljeli "pehmokommunismiä" ja koko taisi olla sama kuin valituilla paloilla eli noin A5 kokoinen, mutta Esa varmaan tietää asiasta tarkemmin. | ||||
|
|
12.11.2023 00:33 | Jouni Halinen | ||
| Muistaako Esa sellaisen lehden kuin Maailma ja me?. Mitähän sille kuuluu tänäpäivänä? | ||||
|
10.11.2023 19:46 | Jouni Halinen | ||
| Sain ystävällismielistä lisätietoa tapahtumisista vuodelta 1901/2. ”Katsoin Espoon kirkonkirjoista, että isoisäsi syntymäpaikaksi on merkattu Kihlogård. Näin se tässä muodossa lukee rippikirjassa. Syntymäpaikkaahan tämä ei suoranaisesti kerro, vaan sen, missä perhe on tuolloin asunut/ollut kirjoilla. Mutta niinhän se nykyäänkin menee, että lapsen syntymäpaikka on se, missä äiti on kirjoilla riippumatta siitä, missä syntyminen fyysisesti tapahtuu”. ”Kihlogård on varmastikin sama kuin Kilogård. Väli-h on aikojen saatossa kulunut nimestä pois. Muutoin en tunne sikäläisiä kartanoita, taloja ja tienoita. Espoon syntyneiden mukaan Hilda Amanda on muonatorpparin (spannmålstorpare) tytär. Gunnarin syntymän aikaan hänen tittelinsä on ollut Kallen vaimo (hustru)”. Eli Hilda Amandan isä oli Kilon kartanon muonatorppari (muonamies) https://fi.wikipedia.org/wiki/Muonamies ja 19-vuotias Hilda Amanda ja 23-vuotias Kalle menivät naimisiin ennen Gunnarin syntymää joten lapsen syntymä tapahtui ihan säädyllisissä olosuhteissa. Perhe muutti aika pian (varmaan heti kun Kallen työt ratatyömaalla loppuivat) tämän jälkeen Hankoon, jossa perheeseen syntyi vielä 3 lasta lisää. Hilda Amanda kuoli 1924 vain 41-vuotiaana, kuolinsyy ei ole minun tiedossani. Kalle kuoli vuonna 1946 ”kovat tuskat kärsittyään” ja Gunnar kuoli rauhallisesti 1989. PS. Jimi: en löytänyt Paikkatietoikkunasta vanhoja ilma/orto ilmakuvia Espoosta, miten sinä niitä löysit?. |
||||
|
09.11.2023 01:12 | Jouni Halinen | ||
| Onnin Onnikat Kotkan torilla 1959 https://www.youtube.com/watch?v=8PClIBC1Cdc | ||||
|
08.11.2023 12:34 | Jouni Halinen | ||
| Tuomari | ||||
|
|
06.11.2023 05:55 | Jouni Halinen | ||
| Tämä taitaa olla se kallion kohta minkä takia rata aikoinaan kiersi tästä vasemman kautta tämän kiertäen. https://vaunut.org/kuva/143852?liikp1=593 | ||||
|
|
06.11.2023 02:55 | Jouni Halinen | ||
| Korjaus sarjaa heti edelliseen, nyt löytyi kuva tuosta asemarakennus kakkosesta. Ei siis kolmosesta se kun olikin postikonttori. Kuva on vuodelta1969, mutta asema on siirretty Kuusaalta 1967, eli rata oikaisu on tehty juurikin sähköistystöiden yhteydessä. https://vaunut.org/kuva/20045?liikp1=593 | ||||
|
|
06.11.2023 02:28 | Jouni Halinen | ||
| Nyt herää kysymys siitä, että missä asematoiminnot sijaitsivat vuosien 1981(alkuperäinen asema purettiin, lisäksi se sijaitsi aika kaukana siirretyistä raiteista 100 metriä?) ja vuoden 1995 välillä jolloin kuvan mukainen uusi ”asemarakennus” valmistui radan eteläpuolelle. Tässä vuoden 1983 ilmakuvassa näkyy pienehkö pulpettikattoinen rakennus radan pohjoispuolella, joka vaikuttaa toimittavan aseman virkaa, tästä rakennuksesta ei ole olut täällä mitään puhetta. Koska rataoikaisu ylipäätään tehtiin?, kuitenkin aikaisemmin kuin rata sähköistettiin ja muutettiin 2 raiteiseksi 60-luvun jälkipuoliskolla. Kuvan oikeassa reunassa vaikuttaa olevan jonkinlaisia "lautataapeleita" varmaan sen puutavarafirman varastoaluetta?. https://vaunut.org/kuva/47067?liikp1=593 |
||||
|
|
06.11.2023 00:07 | Jouni Halinen | ||
| Espoon pollareiden ”miesvahvuuteen” kuului myös maineikas poliisikoira Lex (1968-1975), joka ammuttiin kuoliaaksi kun hän oli suorittamassa 109 kiinniottoaan, joka on edelleen voimassa oleva Suomen ennätys. Lexin kuulo vaurioitui pankkiryöstäjä Matti "Volvo" Markkasen takaa-ajon yhteydessä kun ammuttu luoti meni koiran korvan vierestä. Suunnilleen puolet Lexsin kiinniottamista ketaleista joutui sairaalahoitoon. Lex myös sai paljon tappouhkaus kirjeitä, vankilastakin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lex_(poliisikoira) https://www.is.fi/lemmikit/art-2000001930108.html |
||||
|
|
05.11.2023 21:51 | Jouni Halinen | ||
| Paikansin vanhoista kartoista Kilon ensimmäisen aseman paikan. Rata kulki ennen pohjoisempana, ohittaen itäpuolella olevan kallio alueen. Vanha ratalinja näkyy pellolla ”puukujana” se näkyy myös metsä alueella. Vanha asema sijaitsi kuvan keskellä olevien punatiilisten talojen ja harmaakattoisen talon välissä olevan työmaan kohdalla. https://www.google.fi/maps/@60.2196266,24.7871784,386m/data=!3m1!1e3?entry=ttu Paikka on aika tarkkaan tuon vihreän lavan kohdalla. Täytyy käydä ihan paikan päällä joku päivä. http://bot.fi/3vtm |
||||
|
|
05.11.2023 20:45 | Jouni Halinen | ||
| Sivuilta löytyy myös valokuva alkuperäisestä asemasta vuodelta 1963 https://vaunut.org/kuva/165233 (senkin alla käydään tuoretta keskustelua). Mikan huoneen sivuilla asemasta kerrotaan seuraavaa. Rakennettu 1903 (Granholm), laajennettu 1911 (Granholm), lisäosa 1958 ja purettu 1981 (kauhakuormaajalla). Taloa on siis vielä laajennettu elokuvan (1954) kuvausten jälkeen. Nyt herää kysymys asemasta ja Gunnarin syntymästä. Hän on syntynyt 30.3.1902 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11586.0 ja aseman on mainittu valmistuneen siis vuonna 1903. Kalle isänsä (s.1879) asui varmaan jossain aika karussa yhteismajoituksessa lähistöllä loppukesällä 1901 (siis aikaan kuin lempi leiskui) ja neiti Hilda Amanda 19v (ei siis Sofia niin kuin aikaisemmin kirjoitin) asui varmaan vielä kotonaan jossain Kilon nurkilla. Synnytys on tapahtunut sitten ”näillä nurkin” (saunassa?) ja onko syntymäpaikaksi merkattu sitten rutiininomaisesti selkeä kiintopiste ”Kilon asema” vaikka asematalo ei ollut vielä valmistunut?, tuskin siellä asemalla myöhemminkään synnyttiin. Olenko ymmärtänyt oikein, että rata kulkee nykyjään jonkin verran etelämpää kuin vanhan aseman aikaan?, kuinka paljon?, ja voiko aseman paikan nykyjään hahmottaa?. Voisin käydä katsastamassa miltä paikka nykyään näyttää. |
||||
|
05.11.2023 20:05 | Jouni Halinen | ||
| Rekisteriotteessa lukee. Mosse 1500 S vm -80. Alkuperäinen moottorin lohko, Jericoloota ja pari turboa ym. muuta. Yli 600 heppaa ja varttimaili alle 10 sekkaa. Huippunopeus 260 kilsaa. https://www.youtube.com/watch?v=rtx_F2AiiIw |
||||
|
|
04.11.2023 21:25 | Jouni Halinen | ||
| Esa: Tämäkö se filkka on? Hei rillumarei (1954) http://bot.fi/3vth näkyy olevan tuo isokokoinen isoherra. | ||||
|
|
04.11.2023 19:56 | Jouni Halinen | ||
| Niin kuin olen jossakin aiemminkin maininnut, niin hallussani olevan syntymätodistuksen mukaan isoisäni Gunnar Wilhelm Halisen (1902-1989) syntymäpaikaksi on merkitty Kilon asema. Onko sen aikaisesta asemarakennuksesta tai vastaavasta minkäänlaista (muisti) kuvaa missään?. Tämä onnellinen perhetapahtuma johtui siitä että hänen isänsä Kalle Wilhelm Halinen oli oikoradan rakennustyömaan kivirakentajia ja hän tapasi sitten näillä nurkilla hehkeän nuoren Sofia neidin. Isävainaa oli Harry Wilhelm, veljeni 0n Juha Wilhelm ja hänen poikansa on Jere Wilhelm eli näitä Wilhelmeitä meillä suvussa riittää. | ||||
|
|
04.11.2023 18:33 | Jouni Halinen | ||
| "RinTinTin" ääni kun kuului liikennevaloissa vielä 80-luvulla niin tiesi että Warre oli lähellä ja hetken päästä sen vahvisti nenään tullut kuvottava haju. https://www.youtube.com/watch?v=rG-PDjd4AxI | ||||
|
|
04.11.2023 12:20 | Jouni Halinen | ||
| Nämä ovat sitten K-18 mainoksia Boston https://www.youtube.com/watch?v=urBpFP4sWoM Boston voimasavuke 2 mk https://www.youtube.com/watch?v=WN5CdeZb-5I Klubi 7 tupakkamainos vuodelta 1959 https://www.youtube.com/watch?v=JKjGiFZtVYA Polttasit ees norttia. https://www.youtube.com/watch?v=3TOu4JCeFSc Partner savuke https://www.youtube.com/watch?v=BrOxNJeguAA Bristol savuke https://www.youtube.com/watch?v=puWxH2nqmxk Boston-savukkeet (1957) Pidempi dokumentin tapainen mainos tupakan valmistuksesta. https://www.youtube.com/watch?v=9sFjWtrOg8I Tämä on hauska ”Mosse urheilu malliset polkimet”? https://www.youtube.com/watch?v=ROvVgUVK5xg |
||||
|
04.11.2023 11:09 | Jouni Halinen | ||
| Herra/pomo (kraka/liivi) ja 7 jätkää/veljestä. | ||||
|
|
04.11.2023 00:11 | Jouni Halinen | ||
| Kaverini Kurre kertoi että 60/70-luvun taitteessa kun meni huoltsikalle käymään kymppi kourassa, niin sillä sai 10 litraa bensaa (a 0.60mk= 6mk), röökiaskin (2 mk), kahvin (1mk), possumunkin (1mk) ja stidiaskin (?mk). Eli yhteensä noin 10 markkaa. 10 markkaa vuoden 2023 euroissa (inflaatio korjattu) on noin 17 euroa. Tämän päivän hinnat ovat suunnilleen seuraavat: 10 litraa bensaa (a 2.0 eur= 20 eur), röökiaski (8 eur), kahvi (2 eur), possumunkki (2 eur) ja stidiaski (? eur). Eli yhteensä noin 32 eur. 32 euroa vuoden 1970 markoissa (inflaatio korjattu) on noin 20 markkaa. Menikö tämä nyt ihan oikein?, itsellä ei ole muistikuvia näistä asioista noilta vuosilta (ikää vuonna -70 12 v), eli olen kaverin kertoman varassa. Bensan ja röökin suhteellinen verotus on tänä päivänä tietenkin paljon kovempaa kuin vuonna 1970, tämä taitaa vaikuttaa suuresti näihin laskelmiin?. Vanhemmat harrastajatoverit voisivat korjata/ kommentoida edellistä. |
||||
|
|
03.11.2023 22:05 | Jouni Halinen | ||
| Eikös se ollut Colt joka iski miehen makuun?. | ||||
|
03.11.2023 18:47 | Jouni Halinen | ||
| Jos kantaa vielä titteliä "suuri johtaja", niin pitäähän patsaankin olla tästä johtuen suuri. Tässä kaksi ko. titteliä kantanutta diktaattoria. http://bot.fi/3vt2 | ||||
|
|
03.11.2023 10:16 | Jouni Halinen | ||
| Mielenkiintoinen paikka tämä Tummamäki, että on tilattu kivet ihan ”voitonrakennukseen”, onkohan puutini jo sellaiset tilannut?. Kivethän on viety neukkeihin rauhansopimuksen sen ehdon mukaan, joka määritteli, että kaikki Saksalaisomistus Suomessa tulee luovuttaa stalinille. Tämän ehdon nojalla mm. TeBoilin (”ToveristBetroil/Trustivapaa Bensiini”) omistaa nykyisin venäläinen öljy-yhtiö Lukoil. ”Tältä Tummamäen alueelta on myös louhittu 1940-luvulla tuhansia tonneja ns. Hitlerin kiviä. Ne tilattiin Nürnbergiin rakennettavaan Saksan voitonrakennukseen, mutta rauhanteon jälkeen kivet lastattiin Moskovan metrotyömaille ja Moskva-joen rantapenkereisiin. Saksalaiset tosin ehtivät maksaa kaikki valmiiksi hakatut kivet kiviliikkeille, vaikkei Saksaan ei yhtään kiveä toimitettukaan”. https://sikseskiva.blogspot.com/2013/09/jyhkeita-raapekivia-ja-syksyista.html |
||||
|
|
02.11.2023 18:06 | Jouni Halinen | ||
| Yritin itsekkin hakea kuvaa jossa pystyisi asettamaan valmiin patsaaan oikeaan mittakaavaan, en sitä löytänyt. Nyt Olli KR sellaisen löysi. Ja kyllä aihio on aikatavalla oikeaa kokoa. | ||||
|
|
02.11.2023 02:01 | Jouni Halinen | ||
| Tässä on lopputulos, eli mitä kivenmurkulasta saatiin loppupeleissä aikaan, aika vähän saatiin, paljon on hukkakiveä kertynyt. Herää kysymys, tiesivätko aihion tilaajat edes sitä että minkälainen patsas siitä lopulta syntyy, otettiin varmuuden vuoksi isompi murkula. https://www.tripadvisor.fr/Attraction_Review-g274967-d10116336-Reviews-Rainis_Monument-Riga_Riga_Region.html |
||||
|
|
01.11.2023 23:56 | Jouni Halinen | ||
| Kiven tarina on seuraava: "Tummamäen louhimosta louhittiin ns. Riikan kivi v. 1933. Kivijärkäle painoi n. 60 tonnia. Riikan kivi oli Lehdon Kiviliikkeelle suururakka ja synnytti jopa satoja uusia työpaikkoja. Kivi kuljetettiin rautatietä pitkin Uhlun seisakkeelta Aurajoen rantaan ja sieltä laivalla Latviaan. Latviassa siitä tehtiin kansallisrunoilija Jahnis Rainisin muistomerkki, joka on edelleen Riiassa nähtävissä". | ||||
|
01.11.2023 23:23 | Jouni Halinen | ||
| Lisää Pietarin monoliiteistä https://vellamo-kanava.fi/pyterlahden-louhoksesta-pietarin-palatsiaukiolle/ ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanterin_pylv%C3%A4s Vastaan itselleni siellähän Tapsa oli töissä. https://tupa.gtk.fi/raportti/turve/ttr_331.pdf |
||||
|
01.11.2023 22:15 | Jouni Halinen | ||
| Äh, siis Suvilahden sähkövoimalaitos. | ||||
|
|
01.11.2023 22:05 | Jouni Halinen | ||
| Betonirakentamisessa oli wanhaan aikaan käytössä sellainenkin menetelmä että käytettiin ns. säästökiviä, eli "nakeltiin" valun aikana kivenmurikoita betonin sekaan mieluummin "rosopintaisia". Betonia säästyi, mutta piti olla tarkkana, että niitä ei tullut laitettua liikaa. Törmäsin tähän itse kun remppasin isoisäni sodan jälkeen rakentamaa taloa, betoniin Hiltin poravasara kyllä puri, mutta säästökivien kohdalla homma meni vaikeaksi. Suurin syy tähän oli se että säästökivet olivat graniittisen sokkelin teosta ylijääneitä kivenpalasia. Kivilaji on nimeltään rapakivigraniitti, joka nimestään huolimatta on erittäin arvostettu kivilaji ja joka on äärimmäisen sitkeää eli Hiltikin puree kiveen huonosti. Tämä johtaa siihen, että kallioperästä pystytään Iroittakaan suuria/pitkiä kiviaihioita, joissa ei ole halkeamia laisinkaan, tämä ei muilla kivilajeilla oikein onnistu. Mm. Pietarin suuret monoliitit (yhdestä kivilohkareesta veistetty patsas tai rakennuksen osa) ovat rakennettu Suomalaisesta rapakivigraniitista. Kiveä esiintyy maapallon joka kolkassa, mutta Suomalainen kivi on kaikkein laadukkainta, Suomessa kiveä on isommassa määrin Haminan ympäristössä. Sitä on viety suuria määriä muualle maailmaan mm. Pohjois-Amerikkaan ja edellä mainitun mukaisesti myös Venäjälle. Minua rupesi kiinnostamaan, että miten ihmeessä isoisäni pystyi rakentamaan Vartiokylään rapakivigraniitti sokkelin, kun ko. kiveä ei luontaisesti Helsingin seudulta löydy. Selvisi että kivi on peräisin lähellä olleesta suuresta siirtolohkareesta. Sähkö-postittelin tämän jälkeen Geologian tutkimuskeskuksen kaverin kanssa. Hän kertoi, että muinaisina aikoina Etelä-Suomi oli veden peitossa ja pinnalla kellui jäälauttoja joihin oli aikaisemmin (Haminan seudulta) tarttunut matkaan kivenmurikoita joita siis siirtolohkareiksi kutsutaan. Kun vedenpinta sitten aikojen kuluessa laski, niin näitä murikoita tippuili sinne sun tänne mm. Vartsikaan. Ps. oliko Muurisen Tapsa töissä GTK:sa? |
||||
|
|
01.11.2023 19:47 | Jouni Halinen | ||
| Tätä vanhempi betoninen silta on Mannerheimintien silta, siis se minkä alla kulkee nykyjään pyöräbaana. Silta on rakennettu 1893. Mutta tämä silta ei olekkaan teräsbetonisilta vaan pelkkä betonisilta, missä oletettavasti betonin suuri määrä korvasi raudoituksen?. Nythän siltaa peruskorjataan eli käytännössä silta puretaan ja rakennetaan sen jälkeen piirulleen alkuperäiseen asuunsa, mm. kivestä holvaamalla tehdyt sillan suuaukot, varmaan puoli siltaa kerrallaan. Joku "hippiporukka" iski tämänkin kimppuun ja teki ko. töistä kantelun ja siltaremontti uhkasi venyä aikaan jolloin Mantskun muu remontti olisi jo valmistunut. Onneksi kävi niin että he tulivat järkiinsä ja peruivat kantelun. Silta saadaan siten kuntoon samassa tahdissa muun rempan kanssa. Ensimmäinen teräsbetoni rakennelma Suomessa oli tosiaan Suvisaaren sähkövoimalaitos. Olen jossain projekteissani törmännyt wanhoihin teräsbetoni rakenteisiin, niissä teräs on ollut sileää terästankoa joiden paksuus oli jotain 10mm-15mm välillä. Rautaa oli vielä aika harvakseltaan. Asiasta toiseen. Olen joskus ajatellet, että olisi hienoa, että kuvasarjoihin voisi lisätä muidenkin lisäämiä kuvia. Esim. tämä Jorman kuva sopisi "kuin nenä päähän" luomaani kuvasarjaan Lahti-Loviisa rautatiestä. Onko ko. proseduurin esteenä jotain teknisiä tai muita esteitä?. Voisiko olla niin, että kuvasarjassa voisi olla "alasarjoja" esim. A,B,C jne. joilla erotetaan eri lisääjien kuvat toisistaan?. Eli esim. tämän kuvan (vain) Jorma voisi lisätä ao. kuvasarjaan. Lisäksi voisi lisätä vain omia kuviaan. Kuvasarjan luoja voisi myös estää muiden lisäämästä kuviaan sarjaansa. esim. "painamalla nappulaa" "estä muiden kuvanlisäykset". Ylläpito voisi kommentoida asiasta tähän. |
||||
|
29.10.2023 22:33 | Jouni Halinen | ||
| Poistin tämän kuvan Loviisan radan kuvasarjasta ja lisäsin siihen kuvan oikeasta asemasta. | ||||
|
29.10.2023 21:45 | Jouni Halinen | ||
| Merkit olivat sidottuja yksittäiseen yksityiseen rautatieyhtiöön, Esim. tämä merkki kävi vain Lahti-Loviisa väliseen tavaraliikenteen maksamiseen. Netistä poimittua: "Jokioisten rautatie käytti pakettimerkkejä vuoteen 1963 asti viimeisenä Suomen rautateistä. Jokioisten rautatien pakettimerkeistä tunnetaan neljä erilaista kuva-aihetta, joista kustakin useita muunnelmia". | ||||
|
29.10.2023 20:26 | Jouni Halinen | ||
| Oy A. Marschan Ab oli böömiläisen makkarantekijä Anton Marschanin vuonna 1844 Pietariin perustama makkaratehdas. Se siirtyi vuonna 1917 Suomen puolelle Viipuriin. Toisen maailmansodan lopulla yritys muutti Helsinkiin ja laajensi toimintaansa ostamalla helsinkiläisen Ab A. O. Seeck Oy:n (per. 1862). Uusi lihavalmistetehdas valmistui Sörnäisiin 1959. https://fi.wikipedia.org/wiki/Marschan Oy Carl Knief Ab: Ludvig Knief oli perustanut makkaratehtaan Helsinkiin alun perin 1862. Perustajan kuoltua 1870 hänen leskensä meni 1878 naimisiin Albert Otto Seeckin kanssa ja liikkeen toiminimeksi tuli A. O. Seeck https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/knief.shtml Firman tehdas sijaitsi Tehtaankadun ja Satamakadun risteyksessä ja se meni konkurssiin vuonna 1978 Tässä kuvassa vuodelta 1977 näkyy myös Katajanokan satamarata https://www.porssitieto.fi/yhtiot/kuvat/knief3.jpg Kuva (1954) toisesta kulmasta. Taustalla kulki satamarata ja nyt siinä kulkee ratikkalinja mikä? https://www.porssitieto.fi/yhtiot/kuvat/knief2.jpg Tuli itsekin käytyä tuolla Kniefin makkaratehtaalla 70-luvun jälkipuoliskolla sähkötöitä tekemässä, se on jäänyt mieleen, että aika pa****ta hommaa oli makkaranteko, tehdas oli kuin jäänne jostain menneisyydestä. Sitten oli vielä Karjakunta ja Helsingin kauppiaat, jonka kestohitti ”Hoo-Koo-Plöö” täytti tänä vuonna 60 vuotta. Muutamia kuvia siitä miltä makkara/liha kaupat wanhaan aikaan näyttivät. Kestomakkarat (meetvursti ja salami) roikkuivat seinällä jälkikypsymässä https://helsinginkaupunginmuseo.finna.fi/Record/hkm.66E8ED69-2E51-4D82-9E27-A79323B29016 https://www.porssitieto.fi/yhtiot/kuvat/knief.jpg https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.HKMS000005%3Akm0000petq |
||||
|
|
29.10.2023 19:31 | Jouni Halinen | ||
| Olen lisännyt tänne kuvan, siitä kun rata vielä halkoo Lahden keskustaa. https://vaunut.org/kuva/131596?s=1en Korjasin liikennepaikka tiedot. | ||||
|
|
29.10.2023 18:42 | Jouni Halinen | ||
| Ylläolevassa Pörssitieto.fi sivuilla on siis virhe. Siellä selkeästi mainitaan, että tämä on Loviisan radan asemarakennus. | ||||
|
28.10.2023 22:50 | Jouni Halinen | ||
| "Se on salama, jumalan tähden", kertoo Kukkeli kääntäjä, mitä sitten tarkoittaankin?. Esa voisi avata hiukan. | ||||
|
28.10.2023 11:47 | Jouni Halinen | ||
| Vuosaaren maa/vesialue on erittäin hiekkapitoista. Kun Vuosaaren satamaa rakennettiin, niin isohko lahdenpoukama täytettiin hiekalla. Täytön urakoi Hollantilainen firma erikoislaivan avulla. Laiva kävi imemässä merialueelta ruumansa täyteen hiekkaa jonka se sitten ”suihkutti ” pitkässä kaaressa (40 metriä?) lahden täyttöön. Työtä jatkettiin 24/7, homma taisi silti kestää useamman viikon. Nykyjään lahden paikalla on sataman ratapiha. Toinen ”hiekkajuttu” on se että Helsingin kaupungilla oli 80-luvulla tarvetta hiekasta ja se teki siitä kaupat Lohja Oy:n kanssa. Sopimukseen kuului itse hiekan hinta ja korvaus sen kuljetuksista. Sitten kävi seuraavasti: (netistä poimittuna) ”Helsingissä protestiliikkeet syntyivät reaktiona sitä kunnallispoliittista kulttuuria vastaan, jossa asiat sovittiin yhteisesti kabineteissa. Liisa Kulhia nousi nopeasti yleiseen tietoisuuteen tässä politiikan saranakohdassa”. ”Oman tilitoimiston 1975 perustanut Kulhia huomasi lähes sattumalta uutisen lehdessä. Siinä kerrottiin Oy Lohja Ab:n merihiekan nostosta Helsingin Kallvikin osittain rauhoitetulla rannalla. Kulhia selvitti asiaa kaupungin eri virastoissa. Selvisi, että Oy Lohja Ab myi kaupungille hiekkaa, joka oli jo kaupungin omistamaa. Kallvikin rantojen vakituiseksi käyttäjäsi lukeutuva Kulhia teki kunnallisvalituksen lääninoikeuteen”. Homma taisi mennä vielä niin, että jotkin virkamiehet tiesivät asiantilan, mutta eivät reagoineet asiaan ennen kuin Liisa Kulhia nosti asian esiin. Kaupungin hiekkaa myytiin myös kolmansille osapuolille. Siitä miten homma lopulta päättyi, niin minulla ei ole tietoa. Google mapissa on ominaisuus jolla pystyy laskemaan valitun alueen pinta-alan, homma toimii niin, että rajaa ”mittaa” työkalulla alue jonka pinta-alan haluat tietää. Tämän avulla sain mitattua Sasekan hiekkakuopan kooksi (1956) noin 17 hehtaaria. Taitaa ainoa ”koskenlasku kelpoinen” koski Suomessa olla Kukkolankoski: ”Kukkolankoski on Tornionjoessa Suomen ja Ruotsin rajalla sijaitseva noin 3,5 kilometriä pitkä koski, jonka pudotuskorkeus on 14 metriä. Se on Suomen pisin vapaana virtaava koski”. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kukkolankoski |
||||
|
25.10.2023 14:16 | Jouni Halinen | ||
| Mistä tuollainen nimitys "kana" on johdettu. Ja jos on kana, niin eikö pitäisi olla hänelle myös "kukko". | ||||
|
Kuvasarja: Keski-Pasilan tasoristeyksiä ja vanhan varikon ylikäytäviä |
25.10.2023 13:49 | Jouni Halinen | ||
| Kumma paikka tuo Kavi/Elonet. Heillä on alkanut elokuussa muutto uuteen paikkaan ja nyt toiminnot on ajettu aika pitkälti tauolle. Edellä mainittu filmiprojekti onnistuu tämän johdosta vasta ensi vuoden puolella. Kummallista touhua! Olen ollut lukuisissa yritysmuutoissa (omien ja kavereiden) mukana ja homma on mennyt aina niin, että "pulju" on pidetty perjantain kiinni ja avattu maanantaina kello 8. Kyseessä olevat firmat ovat olleet pääsääntöisesti kopiokonefirmoja (ym. muu toimistotekniikka) ja suurimmat koneet ovat painaneet 1500 kiloa! (Xerox 9500) ja kaikenlaista sälää on ollut runsaasti. Hyvä puoli näissä muutoissa oli se, että samalla pääsi eroon kaikesta epäkurantista, ja sitäkin kun yleensä piisasi. |
||||
|
|
25.10.2023 11:41 | Jouni Halinen | ||
| Speden "länkkäreitä" ( P Puupäistä ei ole havaintoa) ainakin kuvattiin 60/70-taitteessa Vuosaaressa ns. Saseka Oy:n (SAntaSEmemttiKAlkki) hiekkakuopilla, ne olivat suunnilleen kauppakeskus Columbuksen paikkeilla, itse tehdas näkyy kuopan alapuolella. Kuopat ovat jo vuonna 1956 olleet https://kartta.hel.fi/link/d3yLtD noin 17 hehtaarin kokoiset. Tuskin missään muualla on siihen aikaan ollut vastaavan kokoisia hiekkakuoppia. Muistan itsekin ne hyvin, tuli pikkuklossina (60/70 taitteessa) ajettua usein niiden ohi fillarilla, kun menimme kundien kanssa Kontulasta Kalviikkiin uimaan. Siellä on upea hiekkaranta, ja silloin siellä vielä sai telttailla, nykyjään se ei enää onnistu. Rannalta pystyi myös ajamaan matalan veden aikaan (matkaa kertyi lähes 500 metriä) mopolla (MOottoriPOlkupyörä) tai fillarilla läheiseen saareen!. https://kartta.hel.fi/link/d3zwMk Kuvauspaikan valinta on ollut myös aikamoinen kustannuskysymys, koko kaluston ja näyttelijöiden ym. kaiken muun kuljettaminen jonnekin pidemmälle olisi tullut kalliiksi. Monilla näyttelijällä oli lisäksi vaki työpaikka teatterissa jossa piti tietenkin olla säännöllisesti duunissa, yleensä iltaisin, harjoituksia oli myös päivisin. Kuvauksia sitten ”rytmitettiin” edellä mainitun ehdoilla. Esim. jos 30-luvulla tarvittiin ”rautatiekuvaa”, niin niitä kuvattiin usein edellä mainituista syistä Herttoniemen satamaradan varrella, tämän on mulle kertonut faijavainaa. Salskeat kaverit ylävartalo paljaana ”toppasivat” kiskoa kohdalleen (ns. topparoikka) eli nostivat/laskivat kiskonpintaa oikealle korkeudelle. Tukkilaiskohtaukset olivat sitten vähän monimutkaisempia, sopivia koskia kun ei varmaan löytynyt kovin läheltä? Näissä filmeissä nätit tytöt kaatoivat kundeille kahvia isosta kahvipannusta. Lisäksi syntyi tietenkin romansseja, joita sitten valmiissa filmissä enemmän tai vähemmän rohkeasti näytettiin. Usein rohkein kohtaus oli ”suutelua”, paljas rintakin saattoi vilahtaa, alaston kuvaa vedessä olevasta neidistä kuvattuna 50 metrin päästä ja se että neiti oli tullut raskaaksi, tästä katsoja pystyi päättelemään, että jotain rohkeampaakin on tapahtunut, eli on oltu ”silleen”. |
||||
|
Kuvasarja: Keski-Pasilan tasoristeyksiä ja vanhan varikon ylikäytäviä |
23.10.2023 19:44 | Jouni Halinen | ||
| Ok Antti, kaikki hyvin. Mutta asiasta toiseen, eli ennakkotietoa tulevasta. Elonettiin tulee nähtäville lähiaikana laadukasta liikkuvaa (höyry) kuvaa (täälläkin) erittäin arvostetun R-harrastajan laajoista arkistoista. Lisättävää materiaalia vielä vähän hienosäädetään Kavin/Elonetin kanssa. Eli materiaali tulee Elonettiin katsottavaksi ja laitan sitten kääntöpöydälle linkin filmeihin. | ||||
|
Kuvasarja: Keski-Pasilan tasoristeyksiä ja vanhan varikon ylikäytäviä |
23.10.2023 11:46 | Jouni Halinen | ||
| Antti ei hätiä mitiä. Laitoin maininnan esille siksi että kun täällä on eriasteisia "mielensäpahoittajia" enemmän kuin laki sallii, niin he sitten jättävät videon suosiolla katsomatta jos eivät kestä katsella huonolaatuisia videoita. Vähän sama kuin maininta "Varoitus: video sisältää raaistavaa materiaalia". Mulle laatu kelpaa mainiosti, tässähän merkittävyys ajaa laadun ohi, suuri osa tasureista jo historiaa. | ||||
|
22.10.2023 20:40 | Jouni Halinen | ||
| Olisko noi vaunussa olevat autot uusia ((Jeepissä ei ole R-kilpeä) ja menossa jälleenmyyjille, ainakin Jeepin maahantuoja oli lähellä, ehkä kilsan päässä. Esa puhuu asiaa. Netti kertoo, että valtio hankki paljon Wagoneerejä, esim. VR ja PostiTele. Näiden maahantuoja oli 70-luvulla Maanauto Hertsikassa ja niihin vaihdettiin asiakkaan tilauksesta Valmetin diesel moottoreita. Kerrotun mukaan äänimaailma oli kuin traktorilla. | ||||
|
|
22.10.2023 17:04 | Jouni Halinen | ||
| Wikin artikkelissa vesitornin valmistusvuodeksi mainitaan 1977. Vesitornista järjestettiin aikoinaan suunnittelukilpailu, ja sen voitti arkkitehti Simo Lumme kilpailutyöllään ”Vesirousku”. https://fi.wikipedia.org/wiki/Roihuvuoren_vesitorni Mutta tuossa yllä olevan kuvan alla mainitaan ”vesitorni rakenteilla 1979”. Aika spesiaali rakennustapa on ollut kyseessä. Tunkkeja on ollut 33 kpl (330 tn/kpl) joista suurin osa oli rakennelman yläosassa eli ne nostivat metallitankojen avulla säiliötä ylöspäin ja osa tunkeista oli alapuolella tukemassa ja nostamassa. Kuvakin systeemistä löytyy. https://fi.wikipedia.org/wiki/Roihuvuoren_vesitorni#/media/Tiedosto:Roihuvuori_water_tower_drawing-and-lifting_technique.svg Autontunnistusta ”peliin”. Volvo 242, 70 luvun lopun sininen?. Mazda 323 FA http://www.autowiki.fi/index.php/Mazda_323_(FA) aika uusi tässä. Faijavainaa osti kesällä 1979 3-ovisen kananpojan keltaisen ja 1981 hän vaihtoi sen 5-oviseen, väri oli jotain tummanruskean ja pronssin väliltä, tässä taitaa olla juurikin sen värinen auto. Kolmannen auton merkki ja malli on ihan ”kielenpäällä”. |
||||
|
Kuvasarja: Keski-Pasilan tasoristeyksiä ja vanhan varikon ylikäytäviä |
22.10.2023 10:39 | Jouni Halinen | ||
| Pasilan tasoristeykset video on kuvattu ilmeisesti vuonna 2003?. Laatu on kyllä aika huono. https://www.youtube.com/watch?v=yjKCAzbNIvE Videon on lisännyt nimimerkki ”junademia” hänellä on lisättynä muitakin R-aiheisia videoita Juutuubeen. https://www.youtube.com/@Junademia Nimimerkki on myös laatinut videoon liittyvän sepusteen: Videon ensimmäinen tasoristeys sijaitsee Veturitien (Lokvägen) sillan alla rataosuudella Pasila-Ilmala ratapiha. Tasoristeyksen nimeä en tiedä ja sen varustuksiin kuuluvat useista raiteista varoittavat risteysmerkit, kokopuomilaitos, hiljaiset VMA-kellot ja varoituskyltit. Tasoristeys ei ole ollut vuosiin enää käytössä, sinne menevä kevyenliikenteen väylä ja tasoristeyskoppi ovat todennäköisesti edelleen paikallaan. Tämän jälkeen videolla näkyy Pasilan linkkitorni ja Ilmala asema (4+434) joka sijaitsee rataosuudella Helsinki-Turku satama (rantarata). Videon toinen tasoristeys on valo- ja äänivaroituslaitos nimeltään Autotie (4+360) joka on varustettu yhdellä kellolla. Tasoristeyksen lähellä, kuten näkyy on joku puomi ja nykyään tässä tasoristeyksessä on lyhyet puomit ja valot ovat LEDiä. Tämän tasoristeyksen vieressä on nykyään uudempi tasoristeys nimeltään Huoltotie (4+304) ja kaukana näkyvä tasoristeys on Autotie (4+421) ja siinä on myös nykyään LED-valot. Vaunuhallin edessä, johon pendolino ajaa, on nykyään, risteysmerkeillä varustettu tasoristeys nimeltään Vaunuhalli etelä (4+590). Kohdassa jossa pendolino ajaa Ilmala varikolle, juuri ennen toista Autotien kohtausta, niin siinä sillan jälkeen on nykyään risteysmerkeillä varustettu tasoristeys nimeltään Ilmala, käyttövalmiushuolto, eteläpää (4+335). Kolmas tasoristeys sijaitsi Areenakujan päässä Pasila tavaran (4+748) liikennepaikalla ja sen nimeä en tiedä. Tällä puolella tasoristeyksen varustuksiin kuuluivat yksi kova ääninen kello, risteysmerkki, sininen valo-opastin ja paripuomilaitos jos niin voi sanoa. Toisella puolella ei ollut mitään valoja eikä kelloa, vain stop-merkki ja kyltti jossa luki ”Varoitus! Varoituslaitos varoittaa VAIN kauimmaisinta raidetta kulkevista junista. Varokaa muita raiteita kulkevia junia ja laskumäestä pudotettavia vaunuja”. Päivystäjä oli tod.näk. tulossa Helsinki Länsisatamasta (Helsingors Västra hamn, 1+280). Tasoristeykseen tuli läpisoitto joka kesti jonkin aikaa, videolla voitte kuulla kun se lakkaa. Jälkeenpäin yksi puomeista otettiin pois ja kelloksi vaihdettiin VMA-kello. Myöhemmin toinen puomeista otettiin pois ja nykyään tätä tasoristeystä ei enää ole ja tämän vieressä on nykyään 04.06.2012 avattu Pasila autojuna-asema (Böle biltågstation, 4+319). Tämän jälkeen kuvasin yhden lähijunan ja Pasila alapihan (3+159) joka avattiin 09.01.2005 ja lakkautettiin 04.06.2012. Video on kuvattu ennen vuotta 2005 joten alapihan liikennepaikkaa ei tuolloin vielä ollut. Neljäs tasoristeys sijaitsi Ilmala aseman ja Pasila alapihan välillä ja sen nimi oli Pikaraitti. Ennen varoituslaitoksen asentamista siinä oli risteysmerkit, kun kokopuomilaitos tuli, niin siinä oli VMA-kellot ja kuvaushetkellä siinä on kaiuttimet. Kuvaus hetkellä liikennettä ei ollut paljon ja ilmeisesti pääasiassa silloin kun sitä oli, niin liikennettä oli Kauniaisiin (Grankulla, 16+054) ja siitä Keraan (14+536). Videon viimeinen tasoristeys on Konkola joka sijaitsi Sörnäisten satamaradalla (Pasila alapiha- Sörnäinen). Tasoristeyksen varustuksiin kuuluivat risteysmerkit, yksi kova ääninen kello ja kaiutin. Ennen kaiuttimet laittamista siinä oli VMA-kello. Päivystäjä tuli vaunujen kanssa 06.02.1863 avatulta ja 27.04.2009 lakkautetulta Helsinki Sörnäisistä (Sörnäs, 12+194) Nykyään tätä tasoristeystä ei ole kuten ei ole enää Sörnäisten satamarataakaan. |
||||
|
|
22.10.2023 10:24 | Jouni Halinen | ||
| Aikaisin ajankohta kuvausvuodelle on 1977 Roihiksen vesitorni valmistui ko. vuonna. Vesisäiliöosa valettiin maassa ja tunkattiin sen jälkeen paikalleen. Työn suoritti Sveitsiläinen yritys. https://fi.wikipedia.org/wiki/Roihuvuoren_vesitorni#/media/Tiedosto:Roihuvuoren-vesitornin-nosto.jpg | ||||
|
17.10.2023 00:40 | Jouni Halinen | ||
| Uuno T ja fillari junassa https://www.youtube.com/watch?v=HALaLOsinhQ | ||||
|
16.10.2023 22:06 | Jouni Halinen | ||
| Tästä tulee (tämän päivän) tosielämästä mieleen ilmakuvaa Ukrainasta hetkeä ennen ennen kuin Himars iskee puskaryssän kimppuun. Olimme välillä (04.09.44-24.02.22) sen verran joviaaleja?/hövelöjä?/hölmöjä?/viisaita? (vai mitä?) että naapurimaan eläväisen nimitys "puskaryssä" muutettiin kirjakielessä "Urkin alkuperäisellä päätöksellä" (50-luvulla) muotoon "pensaikkovenäläinen". Nythän termi on taas totisinta totta, "putinin porukka" piileksii "mustan mullan maan" harvoissa pusikoissa. Vai mitä Esa on asiasta mieltä?, käyppä tarkistamassa asia kirjahyllystäsi, alarivistä ja sen vasemmasta reunasta. | ||||
|
15.10.2023 20:22 | Jouni Halinen | ||
| Tämän alueen kaavoitus on meneillään, nyt on tulossa versio jossa rakentamista on vähennetty. Oikealla olevien talojen ja uudisrakentamisen väliin jää 20-30 metriä alkuperäistä kallioaluetta. Myös koulun viereen rakennetaan ja katu välissä muuttuu Bulewardi tyyppiseksi. Mutta kun katsoo tätä karttakuvaa vuodelta 1927 niin siinä koko alue on suunniteltu rakennettavaksi aivan täyteen, Eli vuoden 2024 suunnitelma on paljon nätimpi kuin 1927 vastaava. Joskus näinkin päin. https://vaunut.org/kuva/109152 |
||||
|
15.10.2023 19:35 | Jouni Halinen | ||
| Tässä 20-luvun kartassa näkyy myös ns. Konkolan silta. Tässä kuvassa ”tapaus Konkolasta” keskustellaan enemmän https://vaunut.org/kuva/164756 Ratapiha on ollut jo lähes täydessä laajuudessaan vuonna 1927. L-Pasilassa on ollut yllättävän paljon rakennuksia, olen ollut siinä käsityksessä, että rakennukset on rakennettu ”neitseelliselle” alueelle, ilman mitään kummempia asema ym. kaavoja/lupia, mutta kyllähän tässä kartassa näkyy että sellainen on alueelle tehty. Jotain on alueella säilynyt kokonaisuudessaan nykypäivään, eli kadunnimistö. Tekemäni selvityksen mukaan asia on kuitenkin ratkaistu seuraavasti. Alue on rakentunut 1800/1900 luvun taitteen kumminkin puolin ja kuului ennen vuotta 1912 Helsingin Maalaiskunnan Malmin keskustaajamaan, joka oli siis kunnan keskuspaikka (Tiksu oli sivukylä), Malmilla on vieläkin jäljellä mm. entinen maalaiskunnan sairaala, nykyinen Malmin sairaala. Nykyjään kaikilla kunnilla on hyvin laaja yksinoikeus (joitain poikkeuksia on) laatia kaavoja kunnan maa-alueelle, niin kunnan itsensä kuin myös muiden tahojen omistamalle maalle. Ennen asiat olivat toisin, laajempi yksinoikeus kaavoitukseen oli vain kaupungeilla. Alemman statuksen kunnille ei ollut vastaavaa (Maalaiskunta, Pitäjä, ”Kunta”, taajaväkinen yhdyskunta ja Kauppala) oikeutta. Esimerkkitapaus ei enää onnistu laisinkaan. Esimerkkinä tästä on seuraava: Sodan jälkeen maassa oli hirveä asuntopula. Vastaperustettu Väestöliitto lähti 40/50-luvun taitteessa suunnittelemaan Espoon Pitäjään kuuluneen (kauppalaksi -63 Kaupungiksi -72) Haglundin kartanon omistajan Arne Granin maille asuntoaluetta. Hänen maihinsa kuuluivat mm. nykyiset Westend, Tapiola, https://fi.wikipedia.org/wiki/Tapiolan_syntyvaiheet Leppävaara ja Otaniemi. Väestöliitto lähti siitä että se hankkii itsellensä alueen joka vastaa suunnilleen nykyisen Tapiolan maa-aluetta. Pitkällisen ”väännön” jälkeen kaupat syntyivät vuonna 1951, vääntö oli välillä niin kovaa, että asiassa mukana olleet henkilöt takasivat henkilökohtaisesti pankista otetun lainan. Kauppahinta oli 180 miljoonaa silloista markkaa, joka vastaa nykyrahassa noin 5,1 miljoonaa euroa. Espoon Pitäjältä ei tarvinnut käytännössä kysyä mitään vaan kaavan laativat myyjä ja ostaja keskenään ja se vietiin vain ”leimattavaksi” kunnantalolle. Toinen puoli asiasta oli se että kunta ei ottanut myöskään rahallisesti millään tavoin osaa kaiken tarvittavan infran rakentamiseen. Näitä olivat mm. tiet, vesi/viemärijohdot, sähköverkko, kaukolämpö, koulut, päiväkodit, puistot ym. ym.). Nämä kulut jäivät siis kokonaan maanomistajalle. Projektia veti VL:sa johtaja Heikki von Hertzen ja käytännön työt hoiti VL:ton asuntopoliittisen osaston osastopäällikkö Yrjö Kouti. Hanke ”Tapiola” käynnistyi vuonna 1952 ja loppu onkin sitten historiaa, hanke siirrettiin aika nopeasti asuntosäätiölle https://fi.wikipedia.org/wiki/Asuntos%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6 ja aikojen saatossa Tapiola integroitiin tietenkin osaksi Espoota. Yksi Yrjö Koudin moninaisista projekteista oli Aravalainsäädäntö. Edellä mainitun suuren asuntopulan takia valtiovalta laittoi vuonna 1948 pystyyn 3 miehisen toimikunnan joka 3 kuukaudessa laati Aravalainsäädännön joka saatettiin voimaan saman tien. Siihen kuuluivat Von Hertzen https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_von_Hertzen ,”Sapeli” Simonen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Aarre_Simonen ja Kouti. Aravaa käytettiin sitten laajasti rakentamisen rahoittamiseen myös Tapiolassa. Yrjö oli appiukkoni ja olen kirjoittanut Yrjöstä (1903-1978) artikkelin Wikibediaan, toki Wikibedian yhteisö on sen ”tuunannut” nykyiseen varsin fiiniin asuun. Että onkin yksi mies ehtinyt toimia monenlaisissa tehtävissä. Hän kuoli 1978, tapasin vaimoni 1989 enkä ehtinyt siis itse nähdä häntä koskaan. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Kouti Palataan sitten Länsi-Pasilaan ja Konkolaan, niin kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/164756 mainitaan niin patruuna Severius Konkola omisti Pasilasta maa-alueita, ja niistä osa pakkolunastettiin hänen perillisiltään (4 taloa). Puhutaan varmaan länsipuolen maa-alueista?. Kartassa näkyy Toralinnan yläpuolella muutamia taloja, ovatko nämä ko. taloja?. Olivatko ne yleensä pystyssä vielä 1927?. Sitten vielä suurempi kysymys?. Omistiko Konkola myös suuremmat maa-alueet jolle sitten muodostui edellä kuvatun proseduurin mukaisesti Länsi-Pasila?. Tuntuu vähän kornilta, että hän omistaisi vain 4 talon alla olevan maan?. Vai onko mahdollista että maat ja talot olivatkin Itäpuolella (missä on siltakin). Kun katsoo yllä olevaa karttakuvaa ja tätä ilmakuvaa https://vaunut.org/kuva/39978 niin se kyllä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Mutta jatkan tutkimuksia. Mikä on tuo kumma ”pallukkarivi” joka kulkee Teollisuuskadulta Konkolan sillan kautta Nordesködinkadulle?. |
||||
|
15.10.2023 13:01 | Jouni Halinen | ||
| Tuossa Hansassa oli tosiaan se hienous, että ne valmistettiin Suomessa. Aikamoinen saavutus vasta muutamia vuosia aikaisemmin itsenäistyneelle vähävaraiselle valtiolle. Ne olivat aikalaiselle varmaan vähän sama juttu kuin Hornetit nykyihmisille. Valmistuspaja (Suomenlinnassa) oli varmaan vähän kuin puusepänverstaan ja verhoomon yhdistelmä. Valmistusmääräkin oli kunnioittava, alun perin niitä piti valmistaa paljon vähemmän mutta työllisyyssyistä valmistusta jatkettiin. Koneen alkuperäisiä suunnitelmia muutettiin niin paljon (mm. tehokkaampi moottori) että voidaan puhua Hansa FI versiosta. Koneet olivat Suomessa pelkkiä "pommikoneita" (4x10 kg?), suunniteltuja konekivääreitä ei koskaan asennettu. koneessa oli lentäjän lisäksi tähystäjä/pommittaja jota varten koneen pohjaan tehtiin luukku josta hän tähtäsi ja pudotti pommeja ja valokuvasi, tämäkin kuva on ehkä otettu ko. luukusta. Kone oli siis lähinnä (meri)tiedustelukone, johon käyttöön niitä oli ihan liikaa, mikä varmaan nopeutti niiden varhaista poistumista, mutta haitekkiä saatiin kuitenkin runsaasti, tulevia projekteja silmällä pitäen. https://fi.wikipedia.org/wiki/IVL_A.22_Hansa Ylellä on artikkeli aiheesta https://yle.fi/a/3-6335828 Linkki Charles Lindbergh https://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_Lindbergh Suomivideoon, se on yllättävän hyvälaatuinen ja varustettu ”reteällä” taustamusalla. Vierailu oli suuri mediatapahtuma Suomessakin. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/06/charles-lindbergh-suomessa-1933 USAn suurin ”mediatapahtuma” ennen toista maailmansotaa oli hänen poikansa sieppaus ja murha. Murhaaja saatiin kuitenkin kiinni ja hänet kytkettiin perusteellisen oikeudenkäynnin jälkeen kiinni sähkötöpseliin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lindberghin_pojan_kidnappaus Hän oli ennen sotaa kovinkin natsimielinen, ja ei saanut tämän takia minkäänlaisia ilmavoimien tehtäviä toisen maailmansodan aikana, toimi kuitenkin siviilipuolella mm. konsultoi pidempiä lentoreittejä suunnittelevia lentoyhtiöitä. Hän oli isänsä puolelta Ruotsalaistaustainen. Konkolan siltakin on jo rakennettu. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/164756 kerrotaan "tapaus Konkolasta" enemmän. Saarisen Paven koulukin on jo pystyssä mutta Eläintarhan Neste vielä puuttuu. Onkohan tänne joskus suunniteltu eläintarhaa vai mistä mesta on saanut nimensä? . |
||||
|
14.10.2023 19:18 | Jouni Halinen | ||
| Tämän verran löytyi vielä ”dataa” Severus Konkolan (omaa sukua Halinen) bisneksistä. Puunhankinta sahoille ja sellutehtaalle 1800 - 1920 Vesisahojen myötä metsien puuvarat nousivat ennen näkemättömään arvoon. Sahan perustamislupa edellytti valtion toimesta tehtyä arviota saatavissa olevista tukkivaroista. Esimerkiksi Jämsänkosken sahaa varten vuonna 1792 tarkistettujen metsien tukkimäärä oli 3280 puuta vuodessa. Liiallisen metsänhakkuun pelosta sahausmäärät yleensäkin määriteltiin hyvin pieniksi. Tukit ostettiin aluksi pääosin niistä lähikylien metsistä, joiden puusto oli arvioitu sahoja perustettaessa. Vähitellen hankinta-aluetta laajennettiin naapuripitäjien puolelle. Tukit tuotiin sahoille uittamalla pohjoisesta Petäjäveden suunnasta ja etelästä jokea pitkin. Jämsänjoessa tukit koottiin "litkoihin" joita höyryvene veti. Vaikka joessa uitettiin tukkeja vähän muihin uittoreitteihin verrattuna, saattoi joskus kirkkovenekin joutua keskeyttämään matkansa joessa seisovien puiden takia. Vuonna 1861 perustetun Rekolankosken sahan aloitettua toimintansa puun kysyntä kasvoi edelleen. 1870-luvulla Jämsässä elettiin "suuren tukkiliikkeen" huippukautta. Rekolan sahan myöhemmin ostanut Severus Konkola oli Jämsän tukkikauppojen keskeinen henkilö, jonka puunhankinta ulottui Keiteleen vesistöön saakka. Konkola myi ja välitti puuta myös Jämsänkosken ensimmäiselle sellutehtaalle. Saha käytti suuret tukkipuut, sellunkeittoon sen sijaan kelpasi pienempi puutavara. Tehtaan puunhankinta-alue ulottui Multialle saakka. Vuonna 1893 ilmoitettiin tarvittavan 500 miestä ajamaan massapuita Jämsänkosken tehtaalle. Puuta tuotiin tehtaalle ja sahalle paitsi uittamalla myös hevosella talvisaikaan. Aluksi mitään varsinaista puiden varastoaluetta ei ollut vaan paperipuu- ja halkopinoja oli siellä täällä tehtaan mäellä. Myöhemmin tehtaan poltto- ja paperipuut varastoitiin joen rantaan tehtaan alapuolelle - Alajan kentälle - johon koottiin Päijänteeltä päin tulevat puut. Koskikeskiseen uittamalla tuodut paperipuut nostettiin maalle Saukon mutkaan, nykyisen uimahallin tienoille. |
||||
|
14.10.2023 11:26 | Jouni Halinen | ||
| Konkolasta käydään syvällisempää keskustelua tämän kuvan alla https://vaunut.org/kuva/164756 | ||||
