Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.11.2023 18:33 | Jouni Halinen | ||
| "RinTinTin" ääni kun kuului liikennevaloissa vielä 80-luvulla niin tiesi että Warre oli lähellä ja hetken päästä sen vahvisti nenään tullut kuvottava haju. https://www.youtube.com/watch?v=rG-PDjd4AxI | ||||
|
|
04.11.2023 12:20 | Jouni Halinen | ||
| Nämä ovat sitten K-18 mainoksia Boston https://www.youtube.com/watch?v=urBpFP4sWoM Boston voimasavuke 2 mk https://www.youtube.com/watch?v=WN5CdeZb-5I Klubi 7 tupakkamainos vuodelta 1959 https://www.youtube.com/watch?v=JKjGiFZtVYA Polttasit ees norttia. https://www.youtube.com/watch?v=3TOu4JCeFSc Partner savuke https://www.youtube.com/watch?v=BrOxNJeguAA Bristol savuke https://www.youtube.com/watch?v=puWxH2nqmxk Boston-savukkeet (1957) Pidempi dokumentin tapainen mainos tupakan valmistuksesta. https://www.youtube.com/watch?v=9sFjWtrOg8I Tämä on hauska ”Mosse urheilu malliset polkimet”? https://www.youtube.com/watch?v=ROvVgUVK5xg |
||||
|
04.11.2023 11:09 | Jouni Halinen | ||
| Herra/pomo (kraka/liivi) ja 7 jätkää/veljestä. | ||||
|
|
04.11.2023 00:11 | Jouni Halinen | ||
| Kaverini Kurre kertoi että 60/70-luvun taitteessa kun meni huoltsikalle käymään kymppi kourassa, niin sillä sai 10 litraa bensaa (a 0.60mk= 6mk), röökiaskin (2 mk), kahvin (1mk), possumunkin (1mk) ja stidiaskin (?mk). Eli yhteensä noin 10 markkaa. 10 markkaa vuoden 2023 euroissa (inflaatio korjattu) on noin 17 euroa. Tämän päivän hinnat ovat suunnilleen seuraavat: 10 litraa bensaa (a 2.0 eur= 20 eur), röökiaski (8 eur), kahvi (2 eur), possumunkki (2 eur) ja stidiaski (? eur). Eli yhteensä noin 32 eur. 32 euroa vuoden 1970 markoissa (inflaatio korjattu) on noin 20 markkaa. Menikö tämä nyt ihan oikein?, itsellä ei ole muistikuvia näistä asioista noilta vuosilta (ikää vuonna -70 12 v), eli olen kaverin kertoman varassa. Bensan ja röökin suhteellinen verotus on tänä päivänä tietenkin paljon kovempaa kuin vuonna 1970, tämä taitaa vaikuttaa suuresti näihin laskelmiin?. Vanhemmat harrastajatoverit voisivat korjata/ kommentoida edellistä. |
||||
|
|
03.11.2023 22:05 | Jouni Halinen | ||
| Eikös se ollut Colt joka iski miehen makuun?. | ||||
|
03.11.2023 18:47 | Jouni Halinen | ||
| Jos kantaa vielä titteliä "suuri johtaja", niin pitäähän patsaankin olla tästä johtuen suuri. Tässä kaksi ko. titteliä kantanutta diktaattoria. http://bot.fi/3vt2 | ||||
|
|
03.11.2023 10:16 | Jouni Halinen | ||
| Mielenkiintoinen paikka tämä Tummamäki, että on tilattu kivet ihan ”voitonrakennukseen”, onkohan puutini jo sellaiset tilannut?. Kivethän on viety neukkeihin rauhansopimuksen sen ehdon mukaan, joka määritteli, että kaikki Saksalaisomistus Suomessa tulee luovuttaa stalinille. Tämän ehdon nojalla mm. TeBoilin (”ToveristBetroil/Trustivapaa Bensiini”) omistaa nykyisin venäläinen öljy-yhtiö Lukoil. ”Tältä Tummamäen alueelta on myös louhittu 1940-luvulla tuhansia tonneja ns. Hitlerin kiviä. Ne tilattiin Nürnbergiin rakennettavaan Saksan voitonrakennukseen, mutta rauhanteon jälkeen kivet lastattiin Moskovan metrotyömaille ja Moskva-joen rantapenkereisiin. Saksalaiset tosin ehtivät maksaa kaikki valmiiksi hakatut kivet kiviliikkeille, vaikkei Saksaan ei yhtään kiveä toimitettukaan”. https://sikseskiva.blogspot.com/2013/09/jyhkeita-raapekivia-ja-syksyista.html |
||||
|
|
02.11.2023 18:06 | Jouni Halinen | ||
| Yritin itsekkin hakea kuvaa jossa pystyisi asettamaan valmiin patsaaan oikeaan mittakaavaan, en sitä löytänyt. Nyt Olli KR sellaisen löysi. Ja kyllä aihio on aikatavalla oikeaa kokoa. | ||||
|
|
02.11.2023 02:01 | Jouni Halinen | ||
| Tässä on lopputulos, eli mitä kivenmurkulasta saatiin loppupeleissä aikaan, aika vähän saatiin, paljon on hukkakiveä kertynyt. Herää kysymys, tiesivätko aihion tilaajat edes sitä että minkälainen patsas siitä lopulta syntyy, otettiin varmuuden vuoksi isompi murkula. https://www.tripadvisor.fr/Attraction_Review-g274967-d10116336-Reviews-Rainis_Monument-Riga_Riga_Region.html |
||||
|
|
01.11.2023 23:56 | Jouni Halinen | ||
| Kiven tarina on seuraava: "Tummamäen louhimosta louhittiin ns. Riikan kivi v. 1933. Kivijärkäle painoi n. 60 tonnia. Riikan kivi oli Lehdon Kiviliikkeelle suururakka ja synnytti jopa satoja uusia työpaikkoja. Kivi kuljetettiin rautatietä pitkin Uhlun seisakkeelta Aurajoen rantaan ja sieltä laivalla Latviaan. Latviassa siitä tehtiin kansallisrunoilija Jahnis Rainisin muistomerkki, joka on edelleen Riiassa nähtävissä". | ||||
|
01.11.2023 23:23 | Jouni Halinen | ||
| Lisää Pietarin monoliiteistä https://vellamo-kanava.fi/pyterlahden-louhoksesta-pietarin-palatsiaukiolle/ ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanterin_pylv%C3%A4s Vastaan itselleni siellähän Tapsa oli töissä. https://tupa.gtk.fi/raportti/turve/ttr_331.pdf |
||||
|
01.11.2023 22:15 | Jouni Halinen | ||
| Äh, siis Suvilahden sähkövoimalaitos. | ||||
|
|
01.11.2023 22:05 | Jouni Halinen | ||
| Betonirakentamisessa oli wanhaan aikaan käytössä sellainenkin menetelmä että käytettiin ns. säästökiviä, eli "nakeltiin" valun aikana kivenmurikoita betonin sekaan mieluummin "rosopintaisia". Betonia säästyi, mutta piti olla tarkkana, että niitä ei tullut laitettua liikaa. Törmäsin tähän itse kun remppasin isoisäni sodan jälkeen rakentamaa taloa, betoniin Hiltin poravasara kyllä puri, mutta säästökivien kohdalla homma meni vaikeaksi. Suurin syy tähän oli se että säästökivet olivat graniittisen sokkelin teosta ylijääneitä kivenpalasia. Kivilaji on nimeltään rapakivigraniitti, joka nimestään huolimatta on erittäin arvostettu kivilaji ja joka on äärimmäisen sitkeää eli Hiltikin puree kiveen huonosti. Tämä johtaa siihen, että kallioperästä pystytään Iroittakaan suuria/pitkiä kiviaihioita, joissa ei ole halkeamia laisinkaan, tämä ei muilla kivilajeilla oikein onnistu. Mm. Pietarin suuret monoliitit (yhdestä kivilohkareesta veistetty patsas tai rakennuksen osa) ovat rakennettu Suomalaisesta rapakivigraniitista. Kiveä esiintyy maapallon joka kolkassa, mutta Suomalainen kivi on kaikkein laadukkainta, Suomessa kiveä on isommassa määrin Haminan ympäristössä. Sitä on viety suuria määriä muualle maailmaan mm. Pohjois-Amerikkaan ja edellä mainitun mukaisesti myös Venäjälle. Minua rupesi kiinnostamaan, että miten ihmeessä isoisäni pystyi rakentamaan Vartiokylään rapakivigraniitti sokkelin, kun ko. kiveä ei luontaisesti Helsingin seudulta löydy. Selvisi että kivi on peräisin lähellä olleesta suuresta siirtolohkareesta. Sähkö-postittelin tämän jälkeen Geologian tutkimuskeskuksen kaverin kanssa. Hän kertoi, että muinaisina aikoina Etelä-Suomi oli veden peitossa ja pinnalla kellui jäälauttoja joihin oli aikaisemmin (Haminan seudulta) tarttunut matkaan kivenmurikoita joita siis siirtolohkareiksi kutsutaan. Kun vedenpinta sitten aikojen kuluessa laski, niin näitä murikoita tippuili sinne sun tänne mm. Vartsikaan. Ps. oliko Muurisen Tapsa töissä GTK:sa? |
||||
|
|
01.11.2023 19:47 | Jouni Halinen | ||
| Tätä vanhempi betoninen silta on Mannerheimintien silta, siis se minkä alla kulkee nykyjään pyöräbaana. Silta on rakennettu 1893. Mutta tämä silta ei olekkaan teräsbetonisilta vaan pelkkä betonisilta, missä oletettavasti betonin suuri määrä korvasi raudoituksen?. Nythän siltaa peruskorjataan eli käytännössä silta puretaan ja rakennetaan sen jälkeen piirulleen alkuperäiseen asuunsa, mm. kivestä holvaamalla tehdyt sillan suuaukot, varmaan puoli siltaa kerrallaan. Joku "hippiporukka" iski tämänkin kimppuun ja teki ko. töistä kantelun ja siltaremontti uhkasi venyä aikaan jolloin Mantskun muu remontti olisi jo valmistunut. Onneksi kävi niin että he tulivat järkiinsä ja peruivat kantelun. Silta saadaan siten kuntoon samassa tahdissa muun rempan kanssa. Ensimmäinen teräsbetoni rakennelma Suomessa oli tosiaan Suvisaaren sähkövoimalaitos. Olen jossain projekteissani törmännyt wanhoihin teräsbetoni rakenteisiin, niissä teräs on ollut sileää terästankoa joiden paksuus oli jotain 10mm-15mm välillä. Rautaa oli vielä aika harvakseltaan. Asiasta toiseen. Olen joskus ajatellet, että olisi hienoa, että kuvasarjoihin voisi lisätä muidenkin lisäämiä kuvia. Esim. tämä Jorman kuva sopisi "kuin nenä päähän" luomaani kuvasarjaan Lahti-Loviisa rautatiestä. Onko ko. proseduurin esteenä jotain teknisiä tai muita esteitä?. Voisiko olla niin, että kuvasarjassa voisi olla "alasarjoja" esim. A,B,C jne. joilla erotetaan eri lisääjien kuvat toisistaan?. Eli esim. tämän kuvan (vain) Jorma voisi lisätä ao. kuvasarjaan. Lisäksi voisi lisätä vain omia kuviaan. Kuvasarjan luoja voisi myös estää muiden lisäämästä kuviaan sarjaansa. esim. "painamalla nappulaa" "estä muiden kuvanlisäykset". Ylläpito voisi kommentoida asiasta tähän. |
||||
|
29.10.2023 22:33 | Jouni Halinen | ||
| Poistin tämän kuvan Loviisan radan kuvasarjasta ja lisäsin siihen kuvan oikeasta asemasta. | ||||
|
29.10.2023 21:45 | Jouni Halinen | ||
| Merkit olivat sidottuja yksittäiseen yksityiseen rautatieyhtiöön, Esim. tämä merkki kävi vain Lahti-Loviisa väliseen tavaraliikenteen maksamiseen. Netistä poimittua: "Jokioisten rautatie käytti pakettimerkkejä vuoteen 1963 asti viimeisenä Suomen rautateistä. Jokioisten rautatien pakettimerkeistä tunnetaan neljä erilaista kuva-aihetta, joista kustakin useita muunnelmia". | ||||
|
29.10.2023 20:26 | Jouni Halinen | ||
| Oy A. Marschan Ab oli böömiläisen makkarantekijä Anton Marschanin vuonna 1844 Pietariin perustama makkaratehdas. Se siirtyi vuonna 1917 Suomen puolelle Viipuriin. Toisen maailmansodan lopulla yritys muutti Helsinkiin ja laajensi toimintaansa ostamalla helsinkiläisen Ab A. O. Seeck Oy:n (per. 1862). Uusi lihavalmistetehdas valmistui Sörnäisiin 1959. https://fi.wikipedia.org/wiki/Marschan Oy Carl Knief Ab: Ludvig Knief oli perustanut makkaratehtaan Helsinkiin alun perin 1862. Perustajan kuoltua 1870 hänen leskensä meni 1878 naimisiin Albert Otto Seeckin kanssa ja liikkeen toiminimeksi tuli A. O. Seeck https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/knief.shtml Firman tehdas sijaitsi Tehtaankadun ja Satamakadun risteyksessä ja se meni konkurssiin vuonna 1978 Tässä kuvassa vuodelta 1977 näkyy myös Katajanokan satamarata https://www.porssitieto.fi/yhtiot/kuvat/knief3.jpg Kuva (1954) toisesta kulmasta. Taustalla kulki satamarata ja nyt siinä kulkee ratikkalinja mikä? https://www.porssitieto.fi/yhtiot/kuvat/knief2.jpg Tuli itsekin käytyä tuolla Kniefin makkaratehtaalla 70-luvun jälkipuoliskolla sähkötöitä tekemässä, se on jäänyt mieleen, että aika pa****ta hommaa oli makkaranteko, tehdas oli kuin jäänne jostain menneisyydestä. Sitten oli vielä Karjakunta ja Helsingin kauppiaat, jonka kestohitti ”Hoo-Koo-Plöö” täytti tänä vuonna 60 vuotta. Muutamia kuvia siitä miltä makkara/liha kaupat wanhaan aikaan näyttivät. Kestomakkarat (meetvursti ja salami) roikkuivat seinällä jälkikypsymässä https://helsinginkaupunginmuseo.finna.fi/Record/hkm.66E8ED69-2E51-4D82-9E27-A79323B29016 https://www.porssitieto.fi/yhtiot/kuvat/knief.jpg https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.HKMS000005%3Akm0000petq |
||||
|
|
29.10.2023 19:31 | Jouni Halinen | ||
| Olen lisännyt tänne kuvan, siitä kun rata vielä halkoo Lahden keskustaa. https://vaunut.org/kuva/131596?s=1en Korjasin liikennepaikka tiedot. | ||||
|
|
29.10.2023 18:42 | Jouni Halinen | ||
| Ylläolevassa Pörssitieto.fi sivuilla on siis virhe. Siellä selkeästi mainitaan, että tämä on Loviisan radan asemarakennus. | ||||
|
28.10.2023 22:50 | Jouni Halinen | ||
| "Se on salama, jumalan tähden", kertoo Kukkeli kääntäjä, mitä sitten tarkoittaankin?. Esa voisi avata hiukan. | ||||
|
28.10.2023 11:47 | Jouni Halinen | ||
| Vuosaaren maa/vesialue on erittäin hiekkapitoista. Kun Vuosaaren satamaa rakennettiin, niin isohko lahdenpoukama täytettiin hiekalla. Täytön urakoi Hollantilainen firma erikoislaivan avulla. Laiva kävi imemässä merialueelta ruumansa täyteen hiekkaa jonka se sitten ”suihkutti ” pitkässä kaaressa (40 metriä?) lahden täyttöön. Työtä jatkettiin 24/7, homma taisi silti kestää useamman viikon. Nykyjään lahden paikalla on sataman ratapiha. Toinen ”hiekkajuttu” on se että Helsingin kaupungilla oli 80-luvulla tarvetta hiekasta ja se teki siitä kaupat Lohja Oy:n kanssa. Sopimukseen kuului itse hiekan hinta ja korvaus sen kuljetuksista. Sitten kävi seuraavasti: (netistä poimittuna) ”Helsingissä protestiliikkeet syntyivät reaktiona sitä kunnallispoliittista kulttuuria vastaan, jossa asiat sovittiin yhteisesti kabineteissa. Liisa Kulhia nousi nopeasti yleiseen tietoisuuteen tässä politiikan saranakohdassa”. ”Oman tilitoimiston 1975 perustanut Kulhia huomasi lähes sattumalta uutisen lehdessä. Siinä kerrottiin Oy Lohja Ab:n merihiekan nostosta Helsingin Kallvikin osittain rauhoitetulla rannalla. Kulhia selvitti asiaa kaupungin eri virastoissa. Selvisi, että Oy Lohja Ab myi kaupungille hiekkaa, joka oli jo kaupungin omistamaa. Kallvikin rantojen vakituiseksi käyttäjäsi lukeutuva Kulhia teki kunnallisvalituksen lääninoikeuteen”. Homma taisi mennä vielä niin, että jotkin virkamiehet tiesivät asiantilan, mutta eivät reagoineet asiaan ennen kuin Liisa Kulhia nosti asian esiin. Kaupungin hiekkaa myytiin myös kolmansille osapuolille. Siitä miten homma lopulta päättyi, niin minulla ei ole tietoa. Google mapissa on ominaisuus jolla pystyy laskemaan valitun alueen pinta-alan, homma toimii niin, että rajaa ”mittaa” työkalulla alue jonka pinta-alan haluat tietää. Tämän avulla sain mitattua Sasekan hiekkakuopan kooksi (1956) noin 17 hehtaaria. Taitaa ainoa ”koskenlasku kelpoinen” koski Suomessa olla Kukkolankoski: ”Kukkolankoski on Tornionjoessa Suomen ja Ruotsin rajalla sijaitseva noin 3,5 kilometriä pitkä koski, jonka pudotuskorkeus on 14 metriä. Se on Suomen pisin vapaana virtaava koski”. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kukkolankoski |
||||
|
25.10.2023 14:16 | Jouni Halinen | ||
| Mistä tuollainen nimitys "kana" on johdettu. Ja jos on kana, niin eikö pitäisi olla hänelle myös "kukko". | ||||
|
Kuvasarja: Keski-Pasilan tasoristeyksiä ja vanhan varikon ylikäytäviä |
25.10.2023 13:49 | Jouni Halinen | ||
| Kumma paikka tuo Kavi/Elonet. Heillä on alkanut elokuussa muutto uuteen paikkaan ja nyt toiminnot on ajettu aika pitkälti tauolle. Edellä mainittu filmiprojekti onnistuu tämän johdosta vasta ensi vuoden puolella. Kummallista touhua! Olen ollut lukuisissa yritysmuutoissa (omien ja kavereiden) mukana ja homma on mennyt aina niin, että "pulju" on pidetty perjantain kiinni ja avattu maanantaina kello 8. Kyseessä olevat firmat ovat olleet pääsääntöisesti kopiokonefirmoja (ym. muu toimistotekniikka) ja suurimmat koneet ovat painaneet 1500 kiloa! (Xerox 9500) ja kaikenlaista sälää on ollut runsaasti. Hyvä puoli näissä muutoissa oli se, että samalla pääsi eroon kaikesta epäkurantista, ja sitäkin kun yleensä piisasi. |
||||
|
|
25.10.2023 11:41 | Jouni Halinen | ||
| Speden "länkkäreitä" ( P Puupäistä ei ole havaintoa) ainakin kuvattiin 60/70-taitteessa Vuosaaressa ns. Saseka Oy:n (SAntaSEmemttiKAlkki) hiekkakuopilla, ne olivat suunnilleen kauppakeskus Columbuksen paikkeilla, itse tehdas näkyy kuopan alapuolella. Kuopat ovat jo vuonna 1956 olleet https://kartta.hel.fi/link/d3yLtD noin 17 hehtaarin kokoiset. Tuskin missään muualla on siihen aikaan ollut vastaavan kokoisia hiekkakuoppia. Muistan itsekin ne hyvin, tuli pikkuklossina (60/70 taitteessa) ajettua usein niiden ohi fillarilla, kun menimme kundien kanssa Kontulasta Kalviikkiin uimaan. Siellä on upea hiekkaranta, ja silloin siellä vielä sai telttailla, nykyjään se ei enää onnistu. Rannalta pystyi myös ajamaan matalan veden aikaan (matkaa kertyi lähes 500 metriä) mopolla (MOottoriPOlkupyörä) tai fillarilla läheiseen saareen!. https://kartta.hel.fi/link/d3zwMk Kuvauspaikan valinta on ollut myös aikamoinen kustannuskysymys, koko kaluston ja näyttelijöiden ym. kaiken muun kuljettaminen jonnekin pidemmälle olisi tullut kalliiksi. Monilla näyttelijällä oli lisäksi vaki työpaikka teatterissa jossa piti tietenkin olla säännöllisesti duunissa, yleensä iltaisin, harjoituksia oli myös päivisin. Kuvauksia sitten ”rytmitettiin” edellä mainitun ehdoilla. Esim. jos 30-luvulla tarvittiin ”rautatiekuvaa”, niin niitä kuvattiin usein edellä mainituista syistä Herttoniemen satamaradan varrella, tämän on mulle kertonut faijavainaa. Salskeat kaverit ylävartalo paljaana ”toppasivat” kiskoa kohdalleen (ns. topparoikka) eli nostivat/laskivat kiskonpintaa oikealle korkeudelle. Tukkilaiskohtaukset olivat sitten vähän monimutkaisempia, sopivia koskia kun ei varmaan löytynyt kovin läheltä? Näissä filmeissä nätit tytöt kaatoivat kundeille kahvia isosta kahvipannusta. Lisäksi syntyi tietenkin romansseja, joita sitten valmiissa filmissä enemmän tai vähemmän rohkeasti näytettiin. Usein rohkein kohtaus oli ”suutelua”, paljas rintakin saattoi vilahtaa, alaston kuvaa vedessä olevasta neidistä kuvattuna 50 metrin päästä ja se että neiti oli tullut raskaaksi, tästä katsoja pystyi päättelemään, että jotain rohkeampaakin on tapahtunut, eli on oltu ”silleen”. |
||||
|
Kuvasarja: Keski-Pasilan tasoristeyksiä ja vanhan varikon ylikäytäviä |
23.10.2023 19:44 | Jouni Halinen | ||
| Ok Antti, kaikki hyvin. Mutta asiasta toiseen, eli ennakkotietoa tulevasta. Elonettiin tulee nähtäville lähiaikana laadukasta liikkuvaa (höyry) kuvaa (täälläkin) erittäin arvostetun R-harrastajan laajoista arkistoista. Lisättävää materiaalia vielä vähän hienosäädetään Kavin/Elonetin kanssa. Eli materiaali tulee Elonettiin katsottavaksi ja laitan sitten kääntöpöydälle linkin filmeihin. | ||||
|
Kuvasarja: Keski-Pasilan tasoristeyksiä ja vanhan varikon ylikäytäviä |
23.10.2023 11:46 | Jouni Halinen | ||
| Antti ei hätiä mitiä. Laitoin maininnan esille siksi että kun täällä on eriasteisia "mielensäpahoittajia" enemmän kuin laki sallii, niin he sitten jättävät videon suosiolla katsomatta jos eivät kestä katsella huonolaatuisia videoita. Vähän sama kuin maininta "Varoitus: video sisältää raaistavaa materiaalia". Mulle laatu kelpaa mainiosti, tässähän merkittävyys ajaa laadun ohi, suuri osa tasureista jo historiaa. | ||||
|
22.10.2023 20:40 | Jouni Halinen | ||
| Olisko noi vaunussa olevat autot uusia ((Jeepissä ei ole R-kilpeä) ja menossa jälleenmyyjille, ainakin Jeepin maahantuoja oli lähellä, ehkä kilsan päässä. Esa puhuu asiaa. Netti kertoo, että valtio hankki paljon Wagoneerejä, esim. VR ja PostiTele. Näiden maahantuoja oli 70-luvulla Maanauto Hertsikassa ja niihin vaihdettiin asiakkaan tilauksesta Valmetin diesel moottoreita. Kerrotun mukaan äänimaailma oli kuin traktorilla. | ||||
|
|
22.10.2023 17:04 | Jouni Halinen | ||
| Wikin artikkelissa vesitornin valmistusvuodeksi mainitaan 1977. Vesitornista järjestettiin aikoinaan suunnittelukilpailu, ja sen voitti arkkitehti Simo Lumme kilpailutyöllään ”Vesirousku”. https://fi.wikipedia.org/wiki/Roihuvuoren_vesitorni Mutta tuossa yllä olevan kuvan alla mainitaan ”vesitorni rakenteilla 1979”. Aika spesiaali rakennustapa on ollut kyseessä. Tunkkeja on ollut 33 kpl (330 tn/kpl) joista suurin osa oli rakennelman yläosassa eli ne nostivat metallitankojen avulla säiliötä ylöspäin ja osa tunkeista oli alapuolella tukemassa ja nostamassa. Kuvakin systeemistä löytyy. https://fi.wikipedia.org/wiki/Roihuvuoren_vesitorni#/media/Tiedosto:Roihuvuori_water_tower_drawing-and-lifting_technique.svg Autontunnistusta ”peliin”. Volvo 242, 70 luvun lopun sininen?. Mazda 323 FA http://www.autowiki.fi/index.php/Mazda_323_(FA) aika uusi tässä. Faijavainaa osti kesällä 1979 3-ovisen kananpojan keltaisen ja 1981 hän vaihtoi sen 5-oviseen, väri oli jotain tummanruskean ja pronssin väliltä, tässä taitaa olla juurikin sen värinen auto. Kolmannen auton merkki ja malli on ihan ”kielenpäällä”. |
||||
|
Kuvasarja: Keski-Pasilan tasoristeyksiä ja vanhan varikon ylikäytäviä |
22.10.2023 10:39 | Jouni Halinen | ||
| Pasilan tasoristeykset video on kuvattu ilmeisesti vuonna 2003?. Laatu on kyllä aika huono. https://www.youtube.com/watch?v=yjKCAzbNIvE Videon on lisännyt nimimerkki ”junademia” hänellä on lisättynä muitakin R-aiheisia videoita Juutuubeen. https://www.youtube.com/@Junademia Nimimerkki on myös laatinut videoon liittyvän sepusteen: Videon ensimmäinen tasoristeys sijaitsee Veturitien (Lokvägen) sillan alla rataosuudella Pasila-Ilmala ratapiha. Tasoristeyksen nimeä en tiedä ja sen varustuksiin kuuluvat useista raiteista varoittavat risteysmerkit, kokopuomilaitos, hiljaiset VMA-kellot ja varoituskyltit. Tasoristeys ei ole ollut vuosiin enää käytössä, sinne menevä kevyenliikenteen väylä ja tasoristeyskoppi ovat todennäköisesti edelleen paikallaan. Tämän jälkeen videolla näkyy Pasilan linkkitorni ja Ilmala asema (4+434) joka sijaitsee rataosuudella Helsinki-Turku satama (rantarata). Videon toinen tasoristeys on valo- ja äänivaroituslaitos nimeltään Autotie (4+360) joka on varustettu yhdellä kellolla. Tasoristeyksen lähellä, kuten näkyy on joku puomi ja nykyään tässä tasoristeyksessä on lyhyet puomit ja valot ovat LEDiä. Tämän tasoristeyksen vieressä on nykyään uudempi tasoristeys nimeltään Huoltotie (4+304) ja kaukana näkyvä tasoristeys on Autotie (4+421) ja siinä on myös nykyään LED-valot. Vaunuhallin edessä, johon pendolino ajaa, on nykyään, risteysmerkeillä varustettu tasoristeys nimeltään Vaunuhalli etelä (4+590). Kohdassa jossa pendolino ajaa Ilmala varikolle, juuri ennen toista Autotien kohtausta, niin siinä sillan jälkeen on nykyään risteysmerkeillä varustettu tasoristeys nimeltään Ilmala, käyttövalmiushuolto, eteläpää (4+335). Kolmas tasoristeys sijaitsi Areenakujan päässä Pasila tavaran (4+748) liikennepaikalla ja sen nimeä en tiedä. Tällä puolella tasoristeyksen varustuksiin kuuluivat yksi kova ääninen kello, risteysmerkki, sininen valo-opastin ja paripuomilaitos jos niin voi sanoa. Toisella puolella ei ollut mitään valoja eikä kelloa, vain stop-merkki ja kyltti jossa luki ”Varoitus! Varoituslaitos varoittaa VAIN kauimmaisinta raidetta kulkevista junista. Varokaa muita raiteita kulkevia junia ja laskumäestä pudotettavia vaunuja”. Päivystäjä oli tod.näk. tulossa Helsinki Länsisatamasta (Helsingors Västra hamn, 1+280). Tasoristeykseen tuli läpisoitto joka kesti jonkin aikaa, videolla voitte kuulla kun se lakkaa. Jälkeenpäin yksi puomeista otettiin pois ja kelloksi vaihdettiin VMA-kello. Myöhemmin toinen puomeista otettiin pois ja nykyään tätä tasoristeystä ei enää ole ja tämän vieressä on nykyään 04.06.2012 avattu Pasila autojuna-asema (Böle biltågstation, 4+319). Tämän jälkeen kuvasin yhden lähijunan ja Pasila alapihan (3+159) joka avattiin 09.01.2005 ja lakkautettiin 04.06.2012. Video on kuvattu ennen vuotta 2005 joten alapihan liikennepaikkaa ei tuolloin vielä ollut. Neljäs tasoristeys sijaitsi Ilmala aseman ja Pasila alapihan välillä ja sen nimi oli Pikaraitti. Ennen varoituslaitoksen asentamista siinä oli risteysmerkit, kun kokopuomilaitos tuli, niin siinä oli VMA-kellot ja kuvaushetkellä siinä on kaiuttimet. Kuvaus hetkellä liikennettä ei ollut paljon ja ilmeisesti pääasiassa silloin kun sitä oli, niin liikennettä oli Kauniaisiin (Grankulla, 16+054) ja siitä Keraan (14+536). Videon viimeinen tasoristeys on Konkola joka sijaitsi Sörnäisten satamaradalla (Pasila alapiha- Sörnäinen). Tasoristeyksen varustuksiin kuuluivat risteysmerkit, yksi kova ääninen kello ja kaiutin. Ennen kaiuttimet laittamista siinä oli VMA-kello. Päivystäjä tuli vaunujen kanssa 06.02.1863 avatulta ja 27.04.2009 lakkautetulta Helsinki Sörnäisistä (Sörnäs, 12+194) Nykyään tätä tasoristeystä ei ole kuten ei ole enää Sörnäisten satamarataakaan. |
||||
|
|
22.10.2023 10:24 | Jouni Halinen | ||
| Aikaisin ajankohta kuvausvuodelle on 1977 Roihiksen vesitorni valmistui ko. vuonna. Vesisäiliöosa valettiin maassa ja tunkattiin sen jälkeen paikalleen. Työn suoritti Sveitsiläinen yritys. https://fi.wikipedia.org/wiki/Roihuvuoren_vesitorni#/media/Tiedosto:Roihuvuoren-vesitornin-nosto.jpg | ||||
|
17.10.2023 00:40 | Jouni Halinen | ||
| Uuno T ja fillari junassa https://www.youtube.com/watch?v=HALaLOsinhQ | ||||
|
16.10.2023 22:06 | Jouni Halinen | ||
| Tästä tulee (tämän päivän) tosielämästä mieleen ilmakuvaa Ukrainasta hetkeä ennen ennen kuin Himars iskee puskaryssän kimppuun. Olimme välillä (04.09.44-24.02.22) sen verran joviaaleja?/hövelöjä?/hölmöjä?/viisaita? (vai mitä?) että naapurimaan eläväisen nimitys "puskaryssä" muutettiin kirjakielessä "Urkin alkuperäisellä päätöksellä" (50-luvulla) muotoon "pensaikkovenäläinen". Nythän termi on taas totisinta totta, "putinin porukka" piileksii "mustan mullan maan" harvoissa pusikoissa. Vai mitä Esa on asiasta mieltä?, käyppä tarkistamassa asia kirjahyllystäsi, alarivistä ja sen vasemmasta reunasta. | ||||
|
15.10.2023 20:22 | Jouni Halinen | ||
| Tämän alueen kaavoitus on meneillään, nyt on tulossa versio jossa rakentamista on vähennetty. Oikealla olevien talojen ja uudisrakentamisen väliin jää 20-30 metriä alkuperäistä kallioaluetta. Myös koulun viereen rakennetaan ja katu välissä muuttuu Bulewardi tyyppiseksi. Mutta kun katsoo tätä karttakuvaa vuodelta 1927 niin siinä koko alue on suunniteltu rakennettavaksi aivan täyteen, Eli vuoden 2024 suunnitelma on paljon nätimpi kuin 1927 vastaava. Joskus näinkin päin. https://vaunut.org/kuva/109152 |
||||
|
15.10.2023 19:35 | Jouni Halinen | ||
| Tässä 20-luvun kartassa näkyy myös ns. Konkolan silta. Tässä kuvassa ”tapaus Konkolasta” keskustellaan enemmän https://vaunut.org/kuva/164756 Ratapiha on ollut jo lähes täydessä laajuudessaan vuonna 1927. L-Pasilassa on ollut yllättävän paljon rakennuksia, olen ollut siinä käsityksessä, että rakennukset on rakennettu ”neitseelliselle” alueelle, ilman mitään kummempia asema ym. kaavoja/lupia, mutta kyllähän tässä kartassa näkyy että sellainen on alueelle tehty. Jotain on alueella säilynyt kokonaisuudessaan nykypäivään, eli kadunnimistö. Tekemäni selvityksen mukaan asia on kuitenkin ratkaistu seuraavasti. Alue on rakentunut 1800/1900 luvun taitteen kumminkin puolin ja kuului ennen vuotta 1912 Helsingin Maalaiskunnan Malmin keskustaajamaan, joka oli siis kunnan keskuspaikka (Tiksu oli sivukylä), Malmilla on vieläkin jäljellä mm. entinen maalaiskunnan sairaala, nykyinen Malmin sairaala. Nykyjään kaikilla kunnilla on hyvin laaja yksinoikeus (joitain poikkeuksia on) laatia kaavoja kunnan maa-alueelle, niin kunnan itsensä kuin myös muiden tahojen omistamalle maalle. Ennen asiat olivat toisin, laajempi yksinoikeus kaavoitukseen oli vain kaupungeilla. Alemman statuksen kunnille ei ollut vastaavaa (Maalaiskunta, Pitäjä, ”Kunta”, taajaväkinen yhdyskunta ja Kauppala) oikeutta. Esimerkkitapaus ei enää onnistu laisinkaan. Esimerkkinä tästä on seuraava: Sodan jälkeen maassa oli hirveä asuntopula. Vastaperustettu Väestöliitto lähti 40/50-luvun taitteessa suunnittelemaan Espoon Pitäjään kuuluneen (kauppalaksi -63 Kaupungiksi -72) Haglundin kartanon omistajan Arne Granin maille asuntoaluetta. Hänen maihinsa kuuluivat mm. nykyiset Westend, Tapiola, https://fi.wikipedia.org/wiki/Tapiolan_syntyvaiheet Leppävaara ja Otaniemi. Väestöliitto lähti siitä että se hankkii itsellensä alueen joka vastaa suunnilleen nykyisen Tapiolan maa-aluetta. Pitkällisen ”väännön” jälkeen kaupat syntyivät vuonna 1951, vääntö oli välillä niin kovaa, että asiassa mukana olleet henkilöt takasivat henkilökohtaisesti pankista otetun lainan. Kauppahinta oli 180 miljoonaa silloista markkaa, joka vastaa nykyrahassa noin 5,1 miljoonaa euroa. Espoon Pitäjältä ei tarvinnut käytännössä kysyä mitään vaan kaavan laativat myyjä ja ostaja keskenään ja se vietiin vain ”leimattavaksi” kunnantalolle. Toinen puoli asiasta oli se että kunta ei ottanut myöskään rahallisesti millään tavoin osaa kaiken tarvittavan infran rakentamiseen. Näitä olivat mm. tiet, vesi/viemärijohdot, sähköverkko, kaukolämpö, koulut, päiväkodit, puistot ym. ym.). Nämä kulut jäivät siis kokonaan maanomistajalle. Projektia veti VL:sa johtaja Heikki von Hertzen ja käytännön työt hoiti VL:ton asuntopoliittisen osaston osastopäällikkö Yrjö Kouti. Hanke ”Tapiola” käynnistyi vuonna 1952 ja loppu onkin sitten historiaa, hanke siirrettiin aika nopeasti asuntosäätiölle https://fi.wikipedia.org/wiki/Asuntos%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6 ja aikojen saatossa Tapiola integroitiin tietenkin osaksi Espoota. Yksi Yrjö Koudin moninaisista projekteista oli Aravalainsäädäntö. Edellä mainitun suuren asuntopulan takia valtiovalta laittoi vuonna 1948 pystyyn 3 miehisen toimikunnan joka 3 kuukaudessa laati Aravalainsäädännön joka saatettiin voimaan saman tien. Siihen kuuluivat Von Hertzen https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_von_Hertzen ,”Sapeli” Simonen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Aarre_Simonen ja Kouti. Aravaa käytettiin sitten laajasti rakentamisen rahoittamiseen myös Tapiolassa. Yrjö oli appiukkoni ja olen kirjoittanut Yrjöstä (1903-1978) artikkelin Wikibediaan, toki Wikibedian yhteisö on sen ”tuunannut” nykyiseen varsin fiiniin asuun. Että onkin yksi mies ehtinyt toimia monenlaisissa tehtävissä. Hän kuoli 1978, tapasin vaimoni 1989 enkä ehtinyt siis itse nähdä häntä koskaan. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Kouti Palataan sitten Länsi-Pasilaan ja Konkolaan, niin kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/164756 mainitaan niin patruuna Severius Konkola omisti Pasilasta maa-alueita, ja niistä osa pakkolunastettiin hänen perillisiltään (4 taloa). Puhutaan varmaan länsipuolen maa-alueista?. Kartassa näkyy Toralinnan yläpuolella muutamia taloja, ovatko nämä ko. taloja?. Olivatko ne yleensä pystyssä vielä 1927?. Sitten vielä suurempi kysymys?. Omistiko Konkola myös suuremmat maa-alueet jolle sitten muodostui edellä kuvatun proseduurin mukaisesti Länsi-Pasila?. Tuntuu vähän kornilta, että hän omistaisi vain 4 talon alla olevan maan?. Vai onko mahdollista että maat ja talot olivatkin Itäpuolella (missä on siltakin). Kun katsoo yllä olevaa karttakuvaa ja tätä ilmakuvaa https://vaunut.org/kuva/39978 niin se kyllä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Mutta jatkan tutkimuksia. Mikä on tuo kumma ”pallukkarivi” joka kulkee Teollisuuskadulta Konkolan sillan kautta Nordesködinkadulle?. |
||||
|
15.10.2023 13:01 | Jouni Halinen | ||
| Tuossa Hansassa oli tosiaan se hienous, että ne valmistettiin Suomessa. Aikamoinen saavutus vasta muutamia vuosia aikaisemmin itsenäistyneelle vähävaraiselle valtiolle. Ne olivat aikalaiselle varmaan vähän sama juttu kuin Hornetit nykyihmisille. Valmistuspaja (Suomenlinnassa) oli varmaan vähän kuin puusepänverstaan ja verhoomon yhdistelmä. Valmistusmääräkin oli kunnioittava, alun perin niitä piti valmistaa paljon vähemmän mutta työllisyyssyistä valmistusta jatkettiin. Koneen alkuperäisiä suunnitelmia muutettiin niin paljon (mm. tehokkaampi moottori) että voidaan puhua Hansa FI versiosta. Koneet olivat Suomessa pelkkiä "pommikoneita" (4x10 kg?), suunniteltuja konekivääreitä ei koskaan asennettu. koneessa oli lentäjän lisäksi tähystäjä/pommittaja jota varten koneen pohjaan tehtiin luukku josta hän tähtäsi ja pudotti pommeja ja valokuvasi, tämäkin kuva on ehkä otettu ko. luukusta. Kone oli siis lähinnä (meri)tiedustelukone, johon käyttöön niitä oli ihan liikaa, mikä varmaan nopeutti niiden varhaista poistumista, mutta haitekkiä saatiin kuitenkin runsaasti, tulevia projekteja silmällä pitäen. https://fi.wikipedia.org/wiki/IVL_A.22_Hansa Ylellä on artikkeli aiheesta https://yle.fi/a/3-6335828 Linkki Charles Lindbergh https://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_Lindbergh Suomivideoon, se on yllättävän hyvälaatuinen ja varustettu ”reteällä” taustamusalla. Vierailu oli suuri mediatapahtuma Suomessakin. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/06/charles-lindbergh-suomessa-1933 USAn suurin ”mediatapahtuma” ennen toista maailmansotaa oli hänen poikansa sieppaus ja murha. Murhaaja saatiin kuitenkin kiinni ja hänet kytkettiin perusteellisen oikeudenkäynnin jälkeen kiinni sähkötöpseliin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lindberghin_pojan_kidnappaus Hän oli ennen sotaa kovinkin natsimielinen, ja ei saanut tämän takia minkäänlaisia ilmavoimien tehtäviä toisen maailmansodan aikana, toimi kuitenkin siviilipuolella mm. konsultoi pidempiä lentoreittejä suunnittelevia lentoyhtiöitä. Hän oli isänsä puolelta Ruotsalaistaustainen. Konkolan siltakin on jo rakennettu. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/164756 kerrotaan "tapaus Konkolasta" enemmän. Saarisen Paven koulukin on jo pystyssä mutta Eläintarhan Neste vielä puuttuu. Onkohan tänne joskus suunniteltu eläintarhaa vai mistä mesta on saanut nimensä? . |
||||
|
14.10.2023 19:18 | Jouni Halinen | ||
| Tämän verran löytyi vielä ”dataa” Severus Konkolan (omaa sukua Halinen) bisneksistä. Puunhankinta sahoille ja sellutehtaalle 1800 - 1920 Vesisahojen myötä metsien puuvarat nousivat ennen näkemättömään arvoon. Sahan perustamislupa edellytti valtion toimesta tehtyä arviota saatavissa olevista tukkivaroista. Esimerkiksi Jämsänkosken sahaa varten vuonna 1792 tarkistettujen metsien tukkimäärä oli 3280 puuta vuodessa. Liiallisen metsänhakkuun pelosta sahausmäärät yleensäkin määriteltiin hyvin pieniksi. Tukit ostettiin aluksi pääosin niistä lähikylien metsistä, joiden puusto oli arvioitu sahoja perustettaessa. Vähitellen hankinta-aluetta laajennettiin naapuripitäjien puolelle. Tukit tuotiin sahoille uittamalla pohjoisesta Petäjäveden suunnasta ja etelästä jokea pitkin. Jämsänjoessa tukit koottiin "litkoihin" joita höyryvene veti. Vaikka joessa uitettiin tukkeja vähän muihin uittoreitteihin verrattuna, saattoi joskus kirkkovenekin joutua keskeyttämään matkansa joessa seisovien puiden takia. Vuonna 1861 perustetun Rekolankosken sahan aloitettua toimintansa puun kysyntä kasvoi edelleen. 1870-luvulla Jämsässä elettiin "suuren tukkiliikkeen" huippukautta. Rekolan sahan myöhemmin ostanut Severus Konkola oli Jämsän tukkikauppojen keskeinen henkilö, jonka puunhankinta ulottui Keiteleen vesistöön saakka. Konkola myi ja välitti puuta myös Jämsänkosken ensimmäiselle sellutehtaalle. Saha käytti suuret tukkipuut, sellunkeittoon sen sijaan kelpasi pienempi puutavara. Tehtaan puunhankinta-alue ulottui Multialle saakka. Vuonna 1893 ilmoitettiin tarvittavan 500 miestä ajamaan massapuita Jämsänkosken tehtaalle. Puuta tuotiin tehtaalle ja sahalle paitsi uittamalla myös hevosella talvisaikaan. Aluksi mitään varsinaista puiden varastoaluetta ei ollut vaan paperipuu- ja halkopinoja oli siellä täällä tehtaan mäellä. Myöhemmin tehtaan poltto- ja paperipuut varastoitiin joen rantaan tehtaan alapuolelle - Alajan kentälle - johon koottiin Päijänteeltä päin tulevat puut. Koskikeskiseen uittamalla tuodut paperipuut nostettiin maalle Saukon mutkaan, nykyisen uimahallin tienoille. |
||||
|
14.10.2023 11:26 | Jouni Halinen | ||
| Konkolasta käydään syvällisempää keskustelua tämän kuvan alla https://vaunut.org/kuva/164756 | ||||
|
|
14.10.2023 10:55 | Jouni Halinen | ||
| Lisäsin kuvapuolelle kuvan vuodelta 1970 jossa esiintyy ”Konkolan” päivistys/taukoppi. Siinä näkyy myös ”pommisorvaamon” radanpuoleinen sisäänkäynti. Voi hyvin kuvitella sen kun tässä lastattiin sodan aikana yön pimeydessä ammuksia rintamalle toimitettavaksi ja nyt sama tilanne on lähempänä kuin koskaan sodan jälkeen. Tällaisen fabriikin oli hyvä sijaita keskeisellä paikalla, työvoimaa oli saatavilla, (olivat pitkälti kauniimpaa sukupuolta), sorvit ym. muut työstökoneet olivat saatavilla läheltä (lähimmillään Pasilan konepajalla) ja sähköä oli saatavilla (näkyy siellä olevan omakin voimalaitos piipusta päätellen?). Ja muutkin fasiliteetit olivat kohdallaan. Alkuperäiseen kysymykseeni viitaten, että kumpi oli ensin opaste vai silta arvioin että silta, väärin meni ensin oli patruuna Severius Konkola. No nyt on "Konkolat" perattu perinpohjin. https://vaunut.org/kuva/164775 |
||||
|
14.10.2023 07:56 | Jouni Halinen | ||
| Jostain muistan kuulleeni/lukeneeni, että (teräsrakentamisen ala) teekkariporukka olisi rakentanut/tuunannut resiinan työpajallaan jolla he sitten ajelivat öisessä Helsingissä. Mitenköhän pitää paikkansa?. | ||||
|
|
14.10.2023 07:27 | Jouni Halinen | ||
| Pave myös kirjoittaa että jossain kartassa olisi merkintä Konkolan tila/Malmi, tässä voi olla perimmäinen syy sillan ym. muun nimeämiseen "Konkolaksi". Tämä Severius oli lähtöisin pienistä oloista oli pienikokoinen ja osasi hädintuskin lukea ja kirjoittaa. Hän loi kuitenkin huomattavan omaisuuden moninaisilla liiketoimillaan. Mielenkiintoista on se että hän oli alkuperäiseltään nimeltään Halinen (muutti nimensä tilansa nimen mukaiseksi) ja hänen veljensä oli Kalle Halinen, isoisäni isä oli myös Kalle Halinen, kyse on kuitenkin eri henkilöstä. Tällainen video tuli silmille. Kohdassa 15.50 näkyy tämä tasoristeys. Pasilan tasoristeykset, video on kuvattu ilmeisesti vuonna 2003?. laatu on kyllä aika huono. https://www.youtube.com/watch?v=yjKCAzbNIvE ”Videon viimeinen tasoristeys on Konkola joka sijaitsi Sörnäisten satamaradalla (Pasila alapiha- Sörnäinen). Tasoristeyksen varustuksiin kuuluivat risteysmerkit, yksi kova ääninen kello ja kaiutin. Ennen kaiuttimet laittamista siinä oli VMA-kello. Päivystäjä tuli vaunujen kanssa 06.02.1863 avatulta ja 27.04.2009 lakkautetulta Helsinki Sörnäisistä (Sörnäs, 12+194) Nykyään tätä tasoristeystä ei ole kuten ei ole enää Sörnäisten satamarataakaan”. Videon on lisännyt nimimerkki ”junademia” hänellä on lisättynä muitakin R-aiheisia videoita Juutuubeen. https://www.youtube.com/@Junademia Laitoin tämän esille myös kääntöpöydälle. Siellä on esillä laajempi kirjallinen sepustus näistä tasureista. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=971.msg110401&topicseen= |
||||
|
|
14.10.2023 05:50 | Jouni Halinen | ||
| Jimin linkin takaa löytyy toinen linkki josta ”Konkolalle” löytyy selitys. Ylempänä pohdin, josko Saarisen Pavella olisi tietoa asiasta ja hän on juurikin sen kommentissa kertonut. Nimi tulee tosiaan patruuna Severius Konkolalta https://fi.wikipedia.org/wiki/Severus_Konkola jonka tilukset ylsivät näemmä Jämsästä Pasilaan asti?, joista sitten ainakin osa pakkolunastettiin hänen perillisiltään. Aika hyvin olin edellisessä kommentissani ns. ”kartalla”. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11860 ”Vr-asuintaloissa on sellainen piirre, että osa taloista on ollut ilman katuosoitetta. Katuosoitetta ei ollut, jos talo oli muun rautatiealueen yhteydessä eikä sillä aa ollut erillistä tonttia, jolla olisi ollut oma katuosoite. Tontin puuttuminen on ollut ylitsekäymätön este katuosoitteelle. En sitten tiedä, miten katuosoite järjestettiin Veturitien yhteydessä Pasilassa. Nyt Toralinna ynnä muut rakennukset saivat katuosoitteen”. ”Rusthollari Severius Konkolan perillisiltä pakkolunastettiin 1900-luvun alussa 4 taloa Pasilassa rautatien alueella ratapihan reunassa. Sen osoite oli hämmentävä Fredriksberg Malmi 43. Rakennukset purettiin pois ratapihan tieltä. Konkola on mystinen nimi, joka liitettiin Savonkadun siltaan ja satamaradan vaihdetupaan konepajan haarassa. ”Katuosoitteen puuttuminen oli muuten aika hankala asia. Aina sai selitellä. Toralinnan kuitenkin kaikki tunsivat, mutta eihän se ollut ainoa rakennus. Vanhoissa sanomalehdissä kirjoitettiin joskus myös hämmentävästi Fredriksbergin asema Malmilla. Fredriksberg liitettiin helsinkiin 1912. Sitä ennen se kuului Helsingin pitäjään, jonka keskuspaikka oli Malmilla. Konkolan tilan nimi ilmeisesti oli myös Malmi, ainakin kartassa on siten merkittynä”. |
||||
|
|
13.10.2023 11:27 | Jouni Halinen | ||
| Jimi: Pähkäilin tämän kuvan https://vaunut.org/kuva/164229?u=1809 yhteydessä kuvaajan selän takana olleen (vanhan) sillan kutsumanimeä, arvelin sen olleen Konkolan silta. Nyt herää kysymys, että kumpi oli ensin opaste vai silta, oletettavasti silta ja siitä on sitten saanut varoituslaite nimensä. Mutta mistä on tullut nimi konkola, lähistöllä ei ole ainakaan ole ollut mitään sen nimistä. Olisiko se jonkun henkilön sukunimi?. Esim. ratapihan päällikön tai sillan rakentamisesta vastanneen henkilön?. Halikossa on sen niminen kylä, Mansessa on sen niminen katu ja Jämsässä on sen niminen kartano joka nimi tulee kartanoa hallinneelta patruuna Severus Konkolalta. Se on myös nykyjäänkin käytössä sukunimenä. Olisiko Saarisen Pavella tietoa asiasta, hän kun on näillä nurkin nuorempana pyörinyt, mm. käynyt lähellä olevaa koulua? |
||||
|
13.10.2023 00:42 | Jouni Halinen | ||
| Tuo Vr:n saneerauksen aloituksen hetki on ”kiveen hakattu”. Olin käynyt vapun -85 jälkeen juuri markkinoille tulleen Xerox 1025 huoltokurssin. Ja ensimmäisen koneen kävin asentamassa juurikin ”saneerausosaston” toimitiloihin toukokuun lopulla. Se jäi muutenkin mieleen, koko osastoa ei meinannut löytyä millään, olikohan sillä vielä edes nimeä?. Etsin sitä päärakennuksesta, ei löytynyt ja vahtimestaritkaan eivät osanneet auttaa asiassa. Lopulta paikka löytyi, eihän sille ollut edes mitään katuosoitetta. Rakennus oli ulkoa ja sisältä (ainakin 2 kerros) erittäin huonossa kunnossa, Oliko talo ollut aikaisemmin hiilenpölyisten veturitallimiesten käytössä?. Ihmettelin että miten niin sotkuiseen paikkaan on perustettu toimisto?. No siihenhän oli oletettavasti edellisessä kommentissani mainitut syyt. Muuten asiat etenivät niin kuin aiemmin kerroin. |
||||
|
|
12.10.2023 20:29 | Jouni Halinen | ||
| Olen tästä kirjoittanut jo aikaisemminkin, mutta kertaus on opintojen äiti. Ari-Pekka mainitsi että vanhakantaisen Vr:n elämä päättyi kesäkuussa 1995. Laitan tähän lisäyksenä sen, että ”Vrtauti” tunnistettiin lopulta pitkällisten tutkimusten jälkeen (kukahan sen tunnisti?) jo keväällä 1985 eli 10 vuotta aikaisemmin ja päätettiin ryhtyä heti korjaaviin toimenpiteisiin. Mistäkö tämän tiedän, no siitä että asensin toukokuussa -85 kopparin siihen rakennukseen (entinen Finskin bussiterminaali) joka on Postitalon ja Rautatieaseman välissä ja jossa on nykyjään joku ravintola, Slava?. Rakennuksen (vähän piiloon ylimääräisiltä katseilta/korvilta) yläkertaan oli koottu tiimi vähän vanhemmista kavereista jotka edustivat laajasti Vr:n eri toimintoja. Nuppiluku oli ehkä 8 +/- jotain. Tehtävänanto oli heillä selkeä eli suunnitella ja osin toteuttaa Vr:n saneeraus. Isommat muutokset päättivät tietenkin suuremmat johtajat. Ja mikäli ymmärsin oikein, niin ketään ei saanut suoraan irtisanoa (Valtion virkamiehillä oli niihin aikoihin erittäin vahva irtisanomissuoja, se oli lähes mahdotonta). Kävin siellä sitten huoltokeikalla muutaman kerran vuodessa, kahvitkin tarjottiin ja samalla kuulin tarinoita heidän työstään. ”Meillä on työn alla varikko xxx ja siellä on nyt ”töissä” 60 ukkoa, työt ovat jo loppuneet heiltä ja varikko lopetetaan lähiaikoina kertalaakista ja nyt pitäisi keksiä ko. ukoille jotain vastaisen varalle”. Tätä työtä jatkettiin sitten seuraavat 10 vuotta yhteen putkeen jolloin ”ruumis oli lopulta balsamoitu kauttaaltaan” ja se voitiin säilöä ikuisiksi ajoiksi Pasilan veturitallien kuonamonttuun kattilakuonan alle, ja ottaa uusi suunta Vr:n tulevaan Oy elämään. Joku osaa varman kertoa, että sanottiinko loppupeleissä ketään irti. Vai hoidettiinko henkilöstö vähennykset ja missä suhteessa eläkeputkella, eläkkeellä, tehtävän vaihdolla, luonnollisella poistumalla, normi työnantajanvaihdolla, vapaaehtoisella irtisanomisella erorahan kera vai millä keinoin?. Sir Esa: Postista mulla riittäisi sulle 1000 ja yksi tarina. Missä päin sä asut Esa? |
||||
|
12.10.2023 17:39 | Jouni Halinen | ||
| Oikealla oleva rakennus sinnitteli tuossa aivan loppuun asti (2015?). Talossa asui kuuleman mukaan aikasen boheemi kaveri. Joskus 70/80-luvulla tontin reunassa oli aita ja siihen oli kiinnitetty suuri määrä wanhan ajan peltisiä pölykapseleita. Niitä lienee tipahdellut autoista tontin reunalle. Itsekin muistan niitä nähneeni teiden varsilla. Jossain vaiheessa niiden määrä väheni, liekö niitä sitten varastettu koristeeksi?, ja lopulta niitä ei enää ollut ollenkaan. Länsi-Pasilan "loppulaukkaan" on vielä aikaa lähes 10 vuotta, se uinuu tässä ruususen unta. Sitäkin yritettiin kovasti pelastaa, mutta kun kyseessä oli suurelta osin ilman rakennuslupaa pystytetyistä ilman kunnallistekniikkaa olevista muualta puretuista talon rötisköitä, niin niiden purkaminen oli enemmän kuin paikallaan. Muutamia parempi kuntoisia kuitenkin säilytettiin muistuttamaan menneistä ajoista. Liekö rakennus liittynyt jollain lailla rautateihin?. |
||||
|
12.10.2023 12:15 | Jouni Halinen | ||
| Petri: En nyt oikein ymmärrä kommenttisi tarkoitusperää, mutta älä suotta huoli, minä ainakin luin artikkelin kokonaan, ja kiinnostaisi lukea kirjakin. Sain siitä tiedon mm. konkan ajankohdasta (1992), Annankadun myymälän sijainnista Eerikinkadun kulmassa (näkyy valokuvassa), aikaisemmin kirjoitin että se oli Kalevankadun kulmassa, vahvistuksen firman tukkukauppa tyyppisestä toiminnasta myymälä asiakkaiden(kin) kohdalla ja siitä että firma toimi Konalassa 2:sa eri osoitteessa. Varaston/toimiston siirtoa Espooseen en pitänyt oleellisena tietona. Jutussa mainitaan myös, että firma sijaitsi vuodesta 1946 alkaen useissa eri tiloissa Helsingin kantakaupungissa. Mitkähän näiden sijainnit (Annankadun lisäksi) olivat?. Espoosta ja Porvoosta minulla ei ole hajuakaan eikä niistä puhuta myöskään artikkelissa mitään, miten lie itse kirjassa?. Lisäyksenä vielä asiakaskuntaan. Jutussa mainitaan opiskelijat (opiskelijakortti?) ja julkishallinnon virastot/työntekijät. Oli varmaan niin, että jos esim. joku virasto tilasi jotain 200 kappaletta ja suoritti muutenkin ostoja Radiomikrosta, niin ne myytiin heille tukkuosastolta/todellisella tukkuhinnoilla/laskulla. Työntekijät saivat sitten asioida tämän varjolla "vähittäismyymälässä". Taisi virkamiehilläkin olla joku "firman" kortti? tai sitten pomo tekaisi käteismyynti tilausvahvistuksen, eihän sitä tarvinnut (siinä oli kuitenkin viraston nimi) kuin vilauttaa kassalla, eli Radiomikroon ei jäänyt mitään merkintää ostoksesta. Sehän voi olla kirjoitettu muotoon "tuotteita valinnan mukaan" joten se oli voimassa jatkuvasti, tällaista muistan kuulleeni. Mutta niin kuin kirjoitin, niin kyseessä oli pelkkä markkinointikikka, hyvä "tarina" kassalla siis riitti, monesti niitä tuli kuultua. Eihän oikeiden tukkukauppojen ovella ole kassakoneita, kaikella kansalla vapaata pääsyä firman tiloihin ja pääsääntönä on että tuotteita myydään tukkuliikkeessä tukkuerissä ei yksin kappalein. Yritysten/virastojen kohdalla tietenkin harjoitettiin normi tukkukauppaa, ja tukkuerissä tuotteiden hintakin oli tietenkin matalampi. Radiomikron kohdalla voidaan siis mainita, että sillä oli perinteistä omaa maahantuontia ja tukkumyyntiä. Ja siitä erillinen kuluttajille tarkoitettu myymälä kuluttajahinnoin, "maustettuna" ovelalla markkinointi kikalla. Se tuli vielä mieleen, että miten laajasti Radiomikrossa myytiin yksittäisiä elektroniikan komponentteja siis vastuksia, konkkia ym. muuta sälää?. Ainakin Annankadulla taidettiin toimia näin, myymälähän oli niin pieni, että ei sinne oikein mahtunut myyntiin mitään isompaa tavaraa, siellä ei tainnut olla mitään ostorajoitteita?. Kuka muistaa tämän?. Ja jos en ihan väärin muista, niin Itiksen myymälässä ei enää tarvinnut esittää mitään ”osto-oikeuksia” se kun sijaitsi teollisuusalueen sijasta normi kauppakeskuksessa tai ostarilla, niin kuin aiemmin oli tapana mainita, tästä oli aikoinaan kaksi eri kirjoitusasua ostoskeskus ja ostokeskus. Olisihan se mennyt tosi vaikeaksi käydä jokaisen asiakkaan kanssa kassalla läpi ostotapatuma. Asiasta tietämättömät asiakkaat olisivat tietenkin jättäneet suutuspäissään ostoksensa kassahihnalle, ja olisi tarvittu 2 ihmistä palauttamaan niitä hyllyihin. |
||||
|
|
11.10.2023 17:35 | Jouni Halinen | ||
| Kyllä Radiomikro oli Konalassa (joka on Helsinkiä) kahdessakin eri paikassa vuorollaan. Ja viimeisinä vuosina ennen konkkaa (1992) myymälä oli myös Puotinharjun Puhoksessa. Firmalla oli jossain vaiheessa myös pieni myymälä Eerikinkadun ja Annankadun risteyksessä. Niittykummusta ja Porvoosta ei ole minulla muistikuvia?. Radiomikrossa oli käytäntönä se, että kassalla piti vilauttaa jotain korttia jotta kaupat syntyivät. Meikäläinen vilautti Rank Xeroxsin henkilökorttia. Hommahan oli pelkkää silmänlumetta, luotiin vain mielikuvaa siitä että myytävät tuotteet ovat ”tukkuhintaisia”. Kaupat sai kuitenkin syntymään kun oli tarpeeksi hyvä suullinen sepustus ostamisen oikeutuksesta ja voi olla myös että kelakorttikin kelpasi?. Myös firman tilausvahvistus+käteismaksu kelpasi. En nyt muista oliko tämä sääntö loppuun asti käytössä?. Alan muut liikkeet 60/70/80-luvulla alkaen Annankadun eteläpäästä. Kadulla oli siis 4 alan firmaa noin 500 sadan metrin matkalla. Yleiselektroniikka (Uudenmaankadun ja Isoroban välissä), myöhemmin Lönkalla, Teollisuuskadulla, Espoossa ja nyt Vantaalla. Myymälää ei kuitenkaan enää ole. Verkkokauppa tietysti löytyy, mutta kauppaa käydään vain yritysten kanssa . https://www.yeint.fi/ Radioduo (Bulevardin ja Uudenmaankadun välillä). Myöhemmin Isoroballa, Konalassa, Malmilla ja nyt myymälä/varasto on Hertsikassa. Heillä on Vellemanin edustus Suomessa, jolla on suuri valikoima alan komponentteja ja kaikkea muutakin mukavaa löytyy. Myymälä on perjantaisin suljettu. Verkkokuppakin löytyy. https://www.radioduo.fi/ Elektrofoto oli Bulevardin ja Annankadun risteyksessä, se meni konkkaan vuonna 1990. Siellä oli myynnissä komponentteja joita ei muista liikkeistä oikein löytynyt ja hinnatkin olivat mielestäni kohdallaan. Meikäläinen kulki usein 70-luvun alkupuoliskolla kaikki Annankadun firmat läpi ja vielä kahteen kertaan että sain hommattua kaikki komponentit erinäisiin projekteihin. Mm. ns. valostereoihin. Ei taida nykynuoriso tietää mistä ao. systeemistä on kysymys?. Hommahan meni niin että Triakkiin?, transistoriin? vai mihin? (tätä en kyllä muista) otettiin ohjausjännite suoraan kaiutin liitännästä, jolla sitten ohjattiin ”paksumpaa” sähköä jolla kytkennällä saatiin eriväriset lamput (220/12 volttia?) vilkkuman musiikin tahdissa. Itse tein ”valaisimet” kaljatölkeistä. Tekniikan maailman ohjeessa oli kuitenkin jotain häikkää. Ainakin minulla ohjeen mukainen kytkentä heitti kaiuttimet ns. ”polvilleen” eli niistä kuului vain voimakasta rutinaa. Sain kuitenkin hankittua Annankadulta oikeat komponentit ja avot musa pauhasi ja valot vilkkuivat pimeässä huoneessa sen tahdissa. Jokuhan osaa kertoa mistä komponentista on kysymys?. Hakaniemessä oli myös Bebek (omistajan sukunimi), se meni konkkaan muutama vuosi sitten. Se toimii kuitenkin edelleen samalla nimellä, Myymälä taitaa olla kuitenkin vain Lahdessa? ja verkkokauppakin toimii. Bebekistä löytyy mm. erilaisia jäännöserien komponentteja hyvinkin edulliseen hintaan. http://www.bebek.fi/kauppa/index2.php Sitten on Partco. Se toimi pitkään Haagassa ja nyt sen myymälä/varasto on Vantaalla, Lähellä Tuusulan motarin ja kehä kolmosen risteystä. Se on mielestäni paras alan liike PKS alueella. Suomi varasto on tosi kattava ja osat tulevat ulkomailtakin nopeasti. Verkkokauppakin tietenkin löytyy. https://www.partco.fi/fi/ Sitten on vielä Elfa jolla oli myymälä Pitskussa, nyt myyntoimisto on Espoossa. Firmassa ei taida kuitenkaan olla suuremmin myynnissä yksittäisiä elektroniikan komponentteja?, kaikkea muuta mukavaa kylläkin löytyy. Elfa myy verkkokaupassaan myös yksityisasiakkaille, vaatii kylläkin rekisteröinnin. https://www.elfadistrelec.fi/fi/ Farnelilla on myös toimintaa Suomessa. 90-luvulla se toimi Malmilla. Tilauksen sai tehtyä katsomalla (paperi)gatalogista tarvittavat komponentit ja tilata ne sitten puhelimitse tai faxsilla. Tilauksen sai noudettua myös konttorilta. Nykyjään firmalla on Suomessa myyntitiimi (09 suuntanumero). Farnell myy suoraan vain yritysasiakkaille, mutta Partcon kautta tilaus onnistuu (agenttimyynti?). Verkkokauppakin tietenkin löytyy, se vaatii rekisteröinnin ja y-tunnuskin pitää siis olla. https://fi.farnell.com/ Sepustuksessani voi olla tietenkin virheitä, joten laittakaa ihmeessä ”korjaussarjaa” tulemaan? Tässä on listattu kuitenkin vain PKS alueen firmat. Ps. toivottavasti yllä olevasta on jotain iloa nykyrakentajille. Osoite ja aukioloajat voi tietenkin tsekata ao. firman nettisivuilta. |
||||
|
30.09.2023 13:36 | Jouni Halinen | ||
| Markku: Tässähän sellaisia näkyy olevan. https://vaunut.org/kuva/366?liikp1=1532&liikp2=290 https://vaunut.org/kuva/29799?liikp1=1532&liikp2=290 https://vaunut.org/kuva/46085?liikp1=1532&liikp2=290 https://vaunut.org/kuva/54454?liikp1=1532&liikp2=290 |
||||
|
22.09.2023 11:54 | Jouni Halinen | ||
| Flatiron house of Helsinki. Vuorimiehenkatu, Etelä-satama edessä ja itäisen naapurin suurlähetystö oikealla http://bot.fi/3vff Näin IsossaOmpussa https://fi.wikipedia.org/wiki/Flatiron_Building "Silitysrauta" talosta on myös video vuodelta 1902. Videoon on sattunut peräti 4 ratikkaa, Yhtään autoa ei näy, vain hevoskulkuneuvoja. Videon näkee artikkelin alareunasta olevista kuva/video liitteistä. Jenkeissä tulee usein huoneen vaihto eteen kun saa ylennyksen firmassa, kulmahuoneiston saaminen on merkki asemasta firmassa. Rakennuksen ”kärjessä” on selvästi isoimman dirikan huone, sinne pääsee vain sihteerin huoneen kautta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Flatiron_Building#/media/Tiedosto:Typical_floor_of_the_Flatiron_Building.jpg |
||||
|
|
19.09.2023 17:06 | Jouni Halinen | ||
| Kuva oli vähän aikaa piilossa koska vaihdoin tuon Markun linkkaaman kuvan tähän. Nyt pystyy zuumaamaan autojakin paremmin, jopa merkkejä ja malleja pystyy tunnistamaan. Kiitos ylläpidon Jussille, että saattoi asian maaliin. | ||||
|
19.09.2023 13:58 | Jouni Halinen | ||
| Oikealla olevassa talossa asui 1900 luvun alkuvuosikymmeninä ajoittain herra Puutinin edeltäjä muuan herra Leniini (siitä on laattakin talon seinässä), hän oli vähän niinkuin ”piilossa” keisarin santarmeilta. Hänhän sitten kulki Venäjän ja Suuriruhtinaskunnan väliä veturin lämmittäjäksi naamioituneena. Tästä aiheesta on täällä lisäämäni videokin. Leninin käyttämä veturi (no 293) luovutetaan NL:le Merisatamassa alkaa 4.55 http://www.elonet.fi/fi/elokuva/106930 (1957) Ihan tulee kaihoisa mieli kun Neukkiaikoja muistelee, siis sitä ihan lutuista meininkiä (pl. politiikka) mikä nykyiseen verrattuna silloin vallitsi. Hakaniemen hallia ei ole vielä olemassa, ja lisäyksenä Eeron kommenttiin. Elannolla oli vielä 60/70 taitteessa pienehköjä kuorma-autoja (Nalle-Sisu?) joissa oli korkealaitainen lautahäkki, siinä oli ilmeisesti täyteen lastattuna x kuution myyntierä ns. heittoklapeja joka tarkoittaa sitä että kuormassa klapit ovat ”sikin sokin” toisin kuin pinokuutiossa missä tavara on siistissä pinossa. Tämä sitten paremman paikan puutteessa kipattiin vaikka jalkakäytävälle, lähiseudun pikkupojat sitten riensivät talkkarin avuksi. Lämmitys puut (jos talossa oli pannuhuone/keskuslämmitys) olivat varmaan metristä halkoa, mutta asukkaiden puut noita klapeja (omat lämmitysuunit +puuliesi), asukkailla oli usein omat klapivarastot talon kellarissa. |
||||
