Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 03.06. 20:31 Simo Toikkanen  
  Valkoiset osat ovat lumiharjoja. Niiden tehtävä on kinostaa raiteen poikkisuunnassa tuulen mukana pöllyävä lumi harjojen viereen eikä vaihteen tukikiskon ja kielen väliin haittaamaan vaihteen kääntöä.
kuva 17.02. 10:04 Simo Toikkanen  
  Kiintoisa virkatarvevaunu! Katon reunan pienen torpedotuulettimen sijoituspaikalle on luonteva selitys: vaunussa on Dalen-asetyleenivalaistus. Torpedotuuletin on ns. injektorisekoittajaa varten, joka näkyy oven pielessä kaasujohdon päähanan yläpuolella. Injektorisekoittaja sekoittaa asetyleeniin ilmaa niin, että kaasu on valaistuskelpoista eikä enää räjähtävää. Asetyleenipulloteline näkyy vaunun alla, joskin ilman pulloa ja tästä syystä epätyypillisesti pystyasennossa. Harmittavasti katon kaksi valaisimen ilmanvaihtokupua eivät tältä puolelta näy kovinkaan selvästi. Myös naapurivaunussa XG 04068 on listojen mukaan ollut Dalen-valaistus.
kuva 12.11.2023 10:15 Simo Toikkanen  
  Itse asiassa 3309 oli Hangossa jo ainakin viidettä kertaa. Veturi tuli Hankoon 26.5.2017, kävi hakemasssa lisää Vectroneita Hangosta 11.9.2018, hinattiin Hankoon Saksan-korjausta varten 9.5.2019 ja saapui takaisin 21.11.2019. Ja nyt siis viides kerta.
kuva 06.11.2023 20:24 Simo Toikkanen  
  Taustalla on Rautuvaaran Eaov-malmivaunurunko.
kuva 04.11.2023 10:38 Simo Toikkanen  
  Kiinnostavia vaunuja. Molemmissa näkyy olevan Dalénin järjestelmän mukainen asetyleenivalaistus – pullot telineiden näkyvät päätysillan alla. Taaempi vaunu on pystypaneloitu ja Moringin kamiinalla (iso laatikko aluskehyksen alla) varustettu. Kemiin oli sijoitettu 1923 DE-vaunut 521 ja 535, joihin molempiin em. tiedot sopivat.


Rautapeltivuorattu E-vaunu voisi olla 717 tai 721, jotka molemmat olivat Kemin kirjoilla 1923 ja varustettu Dalénin valolla. Lisäksi Tornioon oli sijoitettu vastaavat E-vaunut 872 ja 877, mutta kuinkahan todennäköistä on, että nämä vaunut olisivat olleet Rovaniemen-junassa?

Kemiin oli lisäksi sijoitettu Dalen-valaistut vaunut E 1851, joka oli paneloitu ja varustettu sotilaskamiinalla; ja EP 3087, jossa oli peltiseinät sekä Pintsch-kaasuvalo ja Dalen-asetyleenivalo. Dalen lienee ollut vaunun postiosastossa. Kummatkaan näistä eivät siis sovi kuvaan.
kuva 29.07.2023 11:25 Simo Toikkanen  
  Soek-juna Varkaudesta: http://vaunut.org/kuva/163339
kuva 22.07.2023 19:35 Simo Toikkanen  
  Junan perää pitää Dk-tyyppinen vaunu. Jos kuvausajankohta 1957 pitää paikkansa, on entinen II luokka muuttunut vuonna 1956 1. luokaksi ja sarjatunnuskin Dk:sta C:ksi. On myös mahdollista, että vaunun sisustus on muutettu III luokkaa (1956 alkaen 2. lk) vastaavaksi, jolloin sarjatunnus olisi Ek. Harmillisesti kuvasta ei erotu vaunun kyljen luokkamerkintä tai numero. Joka tapauksessa vaunulle on enää vähän käyttöaikaa jäljellä matkustajavaununa – kaikki Dk-tyypin vaunut muutettiin 1950-luvun lopulla Ggh-hedelmävaunuiksi.
kuva 20.07.2023 21:08 Simo Toikkanen  
  Aivan kuin oikealla olevan M-vaunun päädyssä olisi merkintä, että seuraava suuri korjaus olisi vuonna 1929. Tämä merkintä tuli käyttöön ilmeisesti 1928. Tällä perusteella kuva lienee siis 1920-luvun lopulta.
kuva 20.07.2023 21:01 Simo Toikkanen  
  Gb-vaunujen merkinnät ovat ainakin vuoden 1949 merkintämuutoksen mukaisia.
kuva 25.03.2023 10:12 Simo Toikkanen  
  Alkoi kiinnostaa: Liekö Tapsalla kuvaa tuosta erikoismerkinnöillä varustetusta Ei-vaunusta?
kuva 02.03.2023 15:18 Simo Toikkanen  
  Alkuperäinen raidesopimus Rto 666/38/83 näyttää olevan päivätty 23.11.1983.
kuva 27.10.2022 19:35 Simo Toikkanen  
  Taisi Tepolla tulla virhelyönti. Vaunun alla on toki K4-telit.
kuva 23.10.2022 19:32 Simo Toikkanen  
  Maisema on kokenut reilun kolmen vuosikymmenen aikana melkoisen muutoksen – joka jatkuu edelleen: http://vaunut.org/kuva/138171
kuva 15.10.2022 11:32 Simo Toikkanen  
  Ringhofferin valmistamia vaunuja olivat myös kamarijunkkari Haartmanin kolme 1800-luvun makuuvaunua: http://vaunut.org/keskustelut/index.php?​topic=6113.0 Kuva vaunusta löytyy Resiina-lehden 1/2022 makuuvaunuliikenneartikkelin 1. osasta.
kuva 24.08.2022 21:38 Simo Toikkanen  
  Rohkenen epäillä vaunujen aluskehyksen jatkamista puolella metrillä vuonna 1974 Ig-pakastevaunumuutoksen yhteydessä. Rautatiemuseon valokuvassa (https://www.finna.fi/Record/musketti_rau​tatie.M014:VR1:16224 ) vuodelta 1968 esiintyy Gg-vaunu 34’341, jonka käsijarruttomassa päässä on jo puolen metrin mittainen päätysilta. Tämä antaisi aiheen olettaa, että Gg-vaunut 34’336–34’345 varustettiin jo uutena päätysillalla ja Ig-muutostyössä asennettiin vain Thermo King -jäähdytyskoneisto tarvittavine lisälaitteiden ja huoltotasoineen.
kuva 22.05.2022 10:27 Simo Toikkanen  
  k-vaunut (Gbkk, Gblk) varustettu paremmilla jarrulaitteilla, muuta eroa perusvaunuun ei ole. Gbkk:ssa on portaaton kuormajarru, joka näkyy vaunun toisella sivulla runkopalkin alla pitkänä jarruvivustona. Gblk:ssa on taas Gbl:stä parannettu portaaton kuormajarru sekä kaksoisjarruanturat, jotka parantavat jarrutuskykyä.
kuva 18.04.2022 11:21 Simo Toikkanen  
  Kolmosvaihteen sijaan pitäisi tosiaan olla kolmosraide. Korjataanpa erhe.
kuva 02.04.2022 16:41 Simo Toikkanen  
  Tämä erikoinen Mao-vaunu vilahtaa parin normaalin Mao-vaunun kanssa Suomi-Filmin talonpoikaismarssia käsittelevässä katsauksessa n. 18–17 min ennen loppua: https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elok​uva_165263?imgid=14
kuva 16.01.2022 14:16 Simo Toikkanen  
  Katselin aluksi, että sarvirautoja yhdistävät tangot olisivat osa kierrejarrun vivustoa. Tarkemmin katselemalla näyttäisi kuitenkin siltä, että jarruvivusto kulkee yhdystangon kanssa samassa tasossa, mutta kuitenkin sisempänä.
kuva 16.01.2022 14:13 Simo Toikkanen  
  Finnasta löytyy parikin soikeaa Helsingin konepajan vaunuvalmistajakilpeä Suomen Rautatiemuseon kokoelmista. Tässä esimerkki vuodelta 1897: https://finna.fi/Record/musketti_rautati​e.M014:1187:
kuva 03.01.2022 20:49 Simo Toikkanen  
  Vaunujen katolla näkyvä erikoinen torpedotuulettimilla varustettu pyöreä laatikko on vaunujen kaasuvalaistukseen liittyvä AGAn ilmansekoittaja, joka huolehtii oikeasta kaasun ja ilman suhteesta. Sama laatikko näkyy Helsingin junaonnettomuudessa 1926 olleen DEi 2526:n katolla (http://vaunut.org/kuva/113518). Ruotsissa sekoittajaa on käytetty AGAn ja Dalénin järjestelmissä (http://www.wnj.se/underleverantor/vva/by​ggtips/varde_ljus.pdf ). Dalénin järjestelmää on Suomessakin käytetty asetyleenivalaistukseen. Harmi, ettei kuvassa näy vaunujen alustan valokaasu- tai asetyleenisäiliöt.
kuva 28.12.2021 09:49 Simo Toikkanen  
  Rataosuuksien korkeusprofiilit on dokumentoitu nopeuskaavioihin, joissa on esitetty yleisten nopeustasojen lisäksi myös pystygeometria ja vaakageometria kaarresäteineen, kallistuksineen ja siirtymäkaarineen. (Edit: kirjoitusvirhe)
kuva 17.12.2021 20:40 Simo Toikkanen  
  Kuva oli kuvanvaihdon vuoksi hetken piilossa odottamassa ylläpidon hyväksyntää. Nyt on taas näkyvissä.
kuva 02.12.2021 20:03 Simo Toikkanen  
  Kaivelin hieman Pasilan konepajan valmistamia vaunuja. Vuosien 1912 ja 1931 välillä valmistuivat seuraavat neliakseliset päivävaunut, joissa oli joko I tai II luokan paikkoja: Ci 2226-2231, 2232-2236, 2240–2244 (16 kpl); Di 2301–2319 (19 kpl); sekä DEi 2507–2515, 2528–2547, 2548, 2549 (31 kpl) ja 2550–2589 (40). Näiden lisäksi 1926–1927 valmistui kaksiakselisesta D(k)-vaunuja 369-383, 388–407 yhteensä 35 kpl. Ajatus vihreästä Dk-vaunusta onkin jokseenkin tenhoava!
kuva 15.11.2021 16:03 Simo Toikkanen  
  Rautatieliikennepaikkojen nimistä on säädelty Valtioneuvoston päätöksessä virka- ja itsehallintoalueiden sekä eräiden liikennepaikkojen nimistä (VNp 23.12.1982/1052, täydennetty 120/1989). Pääperiaate on, että yksikielisestä paikasta käytetään ko. kielen omaa nimimuotoa, siis suomenkielisestä paikasta suomenkielistä muotoa ja ruotsinkielisestä paikasta ruotsinkielistä muotoa. Päätöksessä on kuitenkin mainittu joukko nimiä, joista on käytettävä toisella kielellä nimen rinnakkaismuotoa. Näitä nimiä ovat mm. edellä mainitut Tampere (Tammerfors) ja Kajaani (Kajana). Nämä ruotsinkieliset nimimuodot perustuvat siis voimassa olevaan lainsäädäntöön.
kuva 14.11.2021 20:05 Simo Toikkanen  
  Kuvassa ei ole Gb, vaan Gd. Gb:ssä on yksi tyhjä pylväsväli numeron ja tilavuusmerkinnän välissä, esim. kuva http://vaunut.org/kuva/147082. Gb:n tilavuus on lisäksi 46 m³.
kuva 05.09.2021 16:50 Simo Toikkanen  
  Kiitos tarkkanäköisyydestä! Originaalista katsottuna ei ollut ihan varmaa, onko vitonen kutonen vai ei. Maalipinnan yksilölliset kulumajäljet vahvistavat apuveturiksi 2661:n.
kuva 10.08.2021 16:31 Simo Toikkanen  
  BP17-pölkky on materiaaliltaan tavanomainen betonipölkky. Puuratapölkkyä vastaavat jousto-ominaisuudet on toteutettu sopivasti valitulla välilevymateriaalilla kiskon ja pölkyn välissä.
kuva 08.08.2021 11:24 Simo Toikkanen  
  Numeron perusteella tämä 34017 on valmistunut alun perin lämmin- ja jäähdytysvaunuksi sarjaan Ggi. Päädyissä pitäisi olla jääluukut oikeanpuoleisen vaunun tapaan.

Vasemmalla oleva 34342 aiheutti hieman päänraavintaa: vaunun puoli metriä pidennetyn aluskehyksen perusteella se kuuluisi pakastevaunusarjaan Ig. Päätyyn merkitty numero kuuluu puolestaan lämminvaunusarjalle Gg, ja päädyn jäähdytyskoneistokin on poistettu. Ilmeisesti vaunu on vastikään muutettu takaisin alkuperäiselle sarjatunnukselle ja numerolle – vuoden 1981 vaunuluettelossa kun Ig-sarja on vielä kokonaisuudessaan.
kuva 07.08.2021 20:06 Simo Toikkanen  
  Vuonna 1972 määrättiin vastedes täyskorjattavien tai valmistuvien lämminvaunujen katto maaalattavan alumiiniharmaaksi ja alusta sekä ulkoseinät ruskeiksi (Virallisia tiedotuksia nro 33/1972, kohta 4: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10​024/171606/rth231.pdf?sequence=1&isAllow​ed=y). Olikohan alkuperäinen määräys tavaravaununruskeasta väristä määrännyt, että koko vaunu olisi pitänyt maalata ruskeaksi?
Kuvasarja:
Hyrynsalmen-Kuusamon kenttärata kesällä 2021
 
29.07.2021 18:57 Simo Toikkanen  
  Kenttäradasta näkyy löytyvän ihan oma sivustonsakin: https://kenttarata-feldbahn.weebly.com/. Myös Resiina-lehdissä 2/1975 ja 4/1990 on radasta kirjoitettu.
kuva 14.03.2021 18:34 Simo Toikkanen  
  Alun perin Gg-lämminvaunu, 1970-luvulla aluskehystä jatkettu puolella metrillä ja muutettu Ig-pakastevaunuksi.
kuva 14.03.2021 18:31 Simo Toikkanen  
  Puolen metrin jatke aluskehyksen vasemmassa päässä paljastaa, että vaunu on ollut Ig-pakastevaunu. Jatkeen päällä on ollut Thermo King -jäähdytyskone ja sen akkulaatikko. Katon neljä tuuletinta kertovat, että ihan alun perin vaunu oli Gg-lämminvaunu. Suoraan Ggig-pakastevaunuiksi tehdyissä vaunuissa ei noita tuulettimia ollut.
kuva 22.02.2021 10:02 Simo Toikkanen  
  Vaikuttaa siltä, että raidesopimustekstejä ei pääsääntöisesti ole päivitetty pelkästään liittyjän nimenvaihdoksen perusteella. Yleisimmät muutoskirjeet ovat koskeneet lähinnä yksityisraiteiston laajennuksia ym., ja niissä on sovittu raidemateriaalin hankinnasta ja kunnossapitovastuista. Yksittäinen sopimusehtojen muutosta koskeva lisäkirje on tullut vastaan – tämä on lisätty useampaan raidesopimukseen samoihin aikoihin. Yleensä kuitenkin alkuperäinen sopimus on ollut melko lailla sellaisenaan voimassa.
kuva 22.02.2021 09:47 Simo Toikkanen  
  Hauska kuva yksipuolisesta risteysvaihteesta! Myös nyky-Haminan ratapihalla löytyy vielä vastaavantyyppinen vaihde, joka lienee viimeisiä valtion rataverkolla – ellei peräti viimeinen.
kuva 07.02.2021 20:17 Simo Toikkanen  
  Kas! Korjataanpa näppäilyerhe.
kuva 20.12.2020 11:06 Simo Toikkanen  
  Keskimmäiset 25 metrin jänteet olivat Harjunjoen sillasta, 22,2 metrin päätyjänteet Helsingistä Nordenskiöldinkadun sillasta. Lisää tästä Nikkilän toisesta sillasta Rautatietekniikka-lehden numerosta 2/2015: https://asiakas.kotisivukone.com/files/r​autatietekniikka.kotisivukone.com/Rautat​ietekniikka/rautatietekniikka_2_2015_har​va.pdf
kuva 13.12.2020 17:39 Simo Toikkanen  
  Petrin mainitseman opuksen mukaan Mannerheimin junan vakioravintolavaununa oli DR 2052.
kuva 04.10.2020 20:30 Simo Toikkanen  
  Onkos vasemmalla Kn-vaunun päätyä? Näin voisi päätellä päätysillasta, sen kaiteen keskitolpasta ja loppuopastekoukun sijoituspaikasta.
kuva 04.10.2020 20:29 Simo Toikkanen  
  Vaunu ylittää tyhjänäkin liikkuvan kaluston ulottuman (LKU). Tämän vuoksi ei mahdu ihan joka paikasta läpi ja käyttää vain tiettyjä, ennalta tutkittuja raideyhteyksiä.
kuva 29.09.2020 12:31 Simo Toikkanen  
  Kuvassa näkyvä läpimenevä sivuraide on valtion rataverkkoa, pistoraide puolestaan Nurmeksen kaupungin yksityisraide. Linkkikuvan merkki kertoo 1. ja 2. luokan liikenteenohjausalueiden rajan, ei rataverkkojen rajaa (vaikka se tässä tapauksessa sattuukin olemaan samassa kohtaa).
kuva 22.09.2020 22:14 Simo Toikkanen  
  Karttalinkki on oikeassa paikassa. Kamerassani on GPS-palikka, joka tallentaa kuvauspaikan tiedot suoraan kuvatiedostoon. Googlen kamera-auton kuvassakin näkyy loiva mutka ylämäessä, kun riittävästi suurentaa. Pitkällä telellä kuvatessa, kuten tässä, maisemassa kaukana olevat asiat suurentuvat helpommin silmin nähtäväksi.

Kuvauspaikasta täytyy antaa krediitit Pasi Utriaiselle: http://vaunut.org/kuva/76515 :)
kuva 20.09.2020 19:32 Simo Toikkanen  
  Kiitos Rasmukselle veturinumeroista! Lisätäänpä tunnisteisiin.
kuva 11.09.2020 18:27 Simo Toikkanen  
  Liekö sama vaunusto Riihimäellä 1972? http://vaunut.org/kuva/40748
kuva 09.09.2020 18:35 Simo Toikkanen  
  Tarkempaa keskustelua asemalla seisovasta kalustosta on käyty kuvassa http://vaunut.org/kuva/132695. Erityisesti lähin DE-vaunu on kiintoisa!
kuva 06.09.2020 11:00 Simo Toikkanen  
  Tosiaan, 1924–1926 valmistunut DEi-sarja loppui jo numeroon 2547. Kuvatekstissä on oma kirjoitusvirheeni, korjataanpa.
kuva 30.08.2020 12:58 Simo Toikkanen  
  Eipä ole varmaa tietoa. Maalaus ainakin vähentää kitkaa laskumäissä käytetyissä raidejarruissa ja vähentää näin jarrutustehoa.
kuva 29.08.2020 14:46 Simo Toikkanen  
  Esimerkki levennetystä 1435 mm:n tavaravaunusta Pietarin rautatiemuseosta: http://vaunut.org/kuva/141869
kuva 26.07.2020 10:08 Simo Toikkanen  
  Nyt on Pitkäkallio lisätty sivuston liikennepaikkalistaan.
kuva 25.07.2020 20:33 Simo Toikkanen  
  Kyllä tässä ihan tukevalla maalla seistiin nykykanavan ja vanhan kanavan välisellä kannaksella. Paikalle pääsee kätevästi Saimaan kanavamuseon kautta. Venettä ei siis tarvitse :) Vesiliikennemerkki viestittänee rantatörmän jyrkkyydestä.
kuva 10.06.2020 19:01 Simo Toikkanen  
  Väyläviraston kuva-arkiston mukaan kuva olisi vuodelta 1962. Samalla on kuvattu uuttakin asemarakennusta. Gb:n kylkimerkinnästä puuttuva siipipyöräkin tukee vuotta 1954 myöhäisempää ajankohtaa.