Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.11.2022 15:39 | Teppo Niemi | ||
| Pöytähän on aluksi myyty Haapamäen höyryveturipuisto Oy:lle josta se museorautatielle. Ensiksi se varastoitiin Minkiölle, josta se siirrettiin myöhemmin Humppilaan. Ja kun tuon lavan luovutuksesta johtuen Haapamäen höyryveturipuisto Oy:n seuraava toimitusjohtaja hankki kääntölavan Porvoosta ja kuljetutti sen Haapamäelle. Nyttemmin tuo lava on jälleen Porvoossa. |
||||
|
10.11.2022 11:28 | Teppo Niemi | ||
| Ja kohta puoliin on luvassa lisää muutoksia alkavan Espoon kaupumkiradan rakentamistöiden myötä. | ||||
|
10.11.2022 11:25 | Teppo Niemi | ||
| Ensinmäisenä vaununa Eht. Yöjunan kilvityksestä päätellen kuva on otettu aamulla. Nyt pitäisi olla käytössä Helsingin aseman raidejärjestys tuolta ajalta. Mahtaisiko PRKn arkistosta löytyä? |
||||
|
09.11.2022 21:16 | Teppo Niemi | ||
| Kiskonkiinitykset eivät oikein näytä kuuluvan K60.kiskolle, vaan ennemminkin UIC54 kiskolle, joka kuvan ottamisen aikaan tunnettiin K54 merki nällä. Lähtöopastimet ovat todennäköisesti poissa käytöstä, koska Järvenpää - Jokela välillä ei suojastus ole käytössä ja Järvenpää - Pohjois-Purola liikennöintii läntistä raidetta käyttäen. | ||||
|
09.11.2022 15:36 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi olevan mekaaninen asetinlaite (ainakin osin) käytössä. Kuitenkin tuolloin käsittääkseni Helsingin ja Riihimäen välillä oli suojastus, ja se viitannee, että releasetinlaite olisi pitänyt olla käytössä. Onko kellään aikataulukirjan B 1.1 osassa vuodelta 1964 olevaa rataosaselostusta käytettävissä. Myös taustalla näkyvä vaunukalusto viittaisi, että kuva olisi hieman vanhempi. Mielenkiintoinen tuo ristiinkytketty risteysvaihde, Benderin-tyyppisellä asettimella. |
||||
|
09.11.2022 07:37 | Teppo Niemi | ||
| Tuon entisen 32/49 paikkaisen CEi vaunun historiasta olisi kiva kuulla lisää.... | ||||
|
|
09.11.2022 05:59 | Teppo Niemi | ||
| Virkatarvevaunujen numeron ensinmäinen numero on aina 0. Sarjatunnus alkoi X kirjaimella, ja 1950 luvulta alkaen myös B kirjain tuli vaihtoehdoksi ensinmäiseksi kirjaimeksi, jolloin ensinmäinen kirjan kertoi ennakkotarkastuksen tarpeesta, jos vaunu piti liittää junaan. Mielenkiintoista tuo P alkuinen vaunu. Postin Pg VRn virkatarvevaunujen matkassa. |
||||
|
08.11.2022 17:12 | Teppo Niemi | ||
| Niin, mikähän mahtoi ollakkaan viimeinen Pääkaupunkiseudun puukorisin vaunuin ajettu lähijuna pääradalla? Pakettikatkoja ei lasketa. Siis tietos ei luuloa. |
||||
|
|
08.11.2022 13:29 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/35261 kommenteissa kerrotaan että, linjatunnukset otettiin käyttöön 28.5.1972. Toisaalla kuvan https://vaunut.org/kuva/5459 kommenteissa todetaan tuon tapahtuneen vasta 3.6.1973. Ja kun katsoo tuota kuvaa, niin 1500 V junanlämmityskaapeli on kytketty vaunujen väliin, eli taidetaan olla ajassa, jolloin vetovoimana oli Sr1. |
||||
|
08.11.2022 13:16 | Teppo Niemi | ||
| Siinä yhteydessä ovat 1. luokasta kertoneet, vuoden 1956 luokkamuutoksen yhteydessä käyttöön tulleet numerot kadoneet. | ||||
|
|
08.11.2022 13:16 | Teppo Niemi | ||
| Vaunun alennus 1. luokan makuuvaunusta 2. luokan makuuvaunuksi on jo tapahtunut. Samalla sarjatunnus on muuttunut Cm -> Em. | ||||
|
|
07.11.2022 22:25 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi olevan R-juna, joka koostuu 94 paikkausta Ei vaunuista vuodelta 1939. | ||||
|
27.10.2022 20:29 | Teppo Niemi | ||
| Jep. K 5 telit ihan Ok vaunuissa. | ||||
|
|
27.10.2022 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Täyttää kovasti O -vaunun aluskehykseltä ja teleinä K5 -telit. | ||||
|
26.10.2022 13:50 | Teppo Niemi | ||
| Paikkaustarpeet olivat kysyttyä tavaraa :( | ||||
|
25.10.2022 09:44 | Teppo Niemi | ||
| Kolmisen vuotta myöhemmin tuoi veturi oli E. Pölhöän listojen perusteella Kirkniemessä, kuten myös Reino Kalliomäen kuvassa aunut.org/kuva/111151 . Tammisaaressa E. Pölhön listojen mukaan olisi ollut Trr tai Tka-Lko. Eli paikkaa lienee syytä hakea Kirkniemen paikkeilta. Puhelinlinjan sijaintikin sopisi Kirkniemeen ja tuo lennötinpylvään jatko olisi silloin tehty raiteen ylitystä varten. Eli tarjotaanpa paikaksi Kirkniemi. |
||||
|
|
25.10.2022 08:29 | Teppo Niemi | ||
| Tuo lennätinlinjan pylvään jatko rajaa paljon paikkoja pois. Eli sen täytyy olla paikka, jossa olisi ylikulkusilta joko ratapiha-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Rautateiden lennätinlinjahan kulki pääsääntöisesti kilometrien kasvusuuntaan katsottaessa radan oikealla puolella, joskin Hankopaanalla oli poikkeuksia tuohon sääntöön. Eli tuolla rajauksella tulisi ekaksi mieleen Tammisaaren ratapihan länsi- /eteläpää, jolloin Otso olisi raiteella 3. Mutta myöskään Nummelaa en sulkisi pois, jolloin veturi olisi ratapihan itä- / pohjoispäässä olleella naperolla, mutta silloin tuon viereisen raiteen kisko pitäisi olla kiiltävä, olisihan se pääraide. |
||||
|
24.10.2022 17:01 | Teppo Niemi | ||
| Tuota minäkin pohdin. Mutta pitäisi perehtyä Rantarata -kirjaan ja Valtionrautatiet 1912 - 1937 II osaan. Tottolaan tuo pääradan kaarre sopisi, mutta onko se liian lähellä sorakuppa-alueen alkua. Pääraide olisi silloin rantaradan alkuperäistä linjausta. | ||||
|
|
24.10.2022 10:31 | Teppo Niemi | ||
| Mielenkiintoinen kuva joltakin soravaihteelta Raiteisiinhan ei panna santaa vaan soraa, eli oikeampi olisi puhua sorakuopasta. Vaunustona näyttäisi olevan M ja Mp vaunuja. |
||||
|
23.10.2022 22:22 | Teppo Niemi | ||
| Varjojen perusteella se olisi 142. | ||||
|
22.10.2022 09:16 | Teppo Niemi | ||
| Tuohan oli silloin varavaununa ja käytössä jos jokin Dm9 moottorivaunu oli isossa remontissa, kuten esimerkiksi moottorin vaihdossa. Tuon yksikön toinen moottorivaunu 5105 vaueioitui tulipalossa Lappeenrannan ja Kouvolan välillä ja välivaunu taas korvasi Linnunlaulussa vaurioituneen vaunun. |
||||
|
21.10.2022 10:43 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaisin jälkimmäistä. Muistaakseni Resiina-lehdessä on ollut artikkeli veneenkuljetusradoista. Sieltä voisi saada vinkkejä. | ||||
|
18.10.2022 08:52 | Teppo Niemi | ||
| Onkohan tuolla oikealla jäähdytysjuna vaiko DDRn aikaisen Pikon tekemän venäläisen jäähdytysvaunun esikuva? | ||||
|
13.10.2022 15:03 | Teppo Niemi | ||
| Kalustoyksikkö? Eli myös ratatyökoneet. Tuolla linkatulla videolla näytäisi liikkuvan uudehko työkone. Oliko lähtöopastimessa jo pätemättömyysmerkki? | ||||
|
12.10.2022 08:26 | Teppo Niemi | ||
| Vaiko autova'an. Romuahan tuli Martinitehtaalle myös kuorma-autoilla lähialueeta. | ||||
|
12.10.2022 08:21 | Teppo Niemi | ||
| Tuossa neliakselisessa vaunussa näyttää teli olevan lähellä päätyä ja se näyttää pitkähköltä, eli olisikohan se sarjaa Oc (eikä siis Ob) | ||||
|
|
11.10.2022 17:43 | Teppo Niemi | ||
| Jos tunnistan vaunukalustoa oikein, niin huomattavasti tuorenpi. Koskas ensinmäinen Hkb valmistui? Hkk vaunuja kuvassa on useampia, samoin yksi Gbk / Gbkk. | ||||
|
Kuvasarja: Kärähtäneen Dm12:a hinauksen aloitus. |
11.10.2022 13:53 | Teppo Niemi | ||
| Ja nyt klo 16 asti..... | ||||
|
Kuvasarja: Kärähtäneen Dm12:a hinauksen aloitus. |
11.10.2022 05:24 | Teppo Niemi | ||
| Ja tiistaiaamuna 11.10. klo 5.20 ne näyttäisivät olevan perittyjä klo 10 saakka. Miten jatkossa? | ||||
|
07.10.2022 19:50 | Teppo Niemi | ||
| Onko lopettanut? Milloin? Lähde? | ||||
|
07.10.2022 08:42 | Teppo Niemi | ||
| Linkki asiaa koskevaan YLE Etelä-Pohjanmaan uutiseen: https://yle.fi/uutiset/74-20000885 | ||||
|
29.09.2022 11:59 | Teppo Niemi | ||
| Ihan vastavaa voisi pohtia myös Rantaradalla ja Pääradallakin: Käpylä - Oulunkylä - Pukinmäki -Malmi - Tapanila - Puistola - Tikkurila ja Huopalahti - Pitäjänmäki - Leppävaara - Kilo - Kauniainen. | ||||
|
24.09.2022 11:41 | Teppo Niemi | ||
| Eihän kyseessä ole kuva kokonaisesta yksinkertaisesta vasenkätistä vaihteesta (saks. einfache Linksweiche, viroksi vasakpoolne lihtpööre) vaan ainoastaan sen risteyselementin(Herzstückbereich, riströökpaplokk) blokiristeys (Monoblockherzstück, monoblokk riströöbas) sekä vastakiskon tukikiskot (Fahrschienen, Välisrööbas) ja vastakiskot (Radlenker, Kontrarööbas). | ||||
|
20.09.2022 16:48 | Teppo Niemi | ||
| Heikohko kuva läytyy Markku Nummelinin teoksen Jokioisten Museorautatie - 40 vuotta talkoita ja kulttuurityötä (Hämeenlinna 2011 ISBN 978-951-9138-06-0) sivulta 77. Muuta ei taida tähän hätään löytyä. | ||||
|
19.09.2022 07:55 | Teppo Niemi | ||
| Junahan on tulossa Nokialta, eikä siellä ole veturin kääntömahdollisuutta eli kääntölavaa tai kolmioraidetta. Eli jompaan kumpaan suuntaan on aina ajettava tenderi edellä. | ||||
|
16.09.2022 08:57 | Teppo Niemi | ||
| Eikös kuvan oton aikaan Rautaruukki Oyllä ollut oma koksaamo on Raahessa? Eli vastaus on hiilijuna. Ennen koksaamoa vastaus olisi ollut koksijuna, jollaisen koematkasta Jyväskylän ja Haapajärven välillä Rautatieuutiset -lehti kirjoitti aikanaan. Muistaakseni koksijunalla oli epävirallinen nimi Rasputiini. | ||||
|
15.09.2022 12:37 | Teppo Niemi | ||
| Tuskimpa. Eiköhän valaistuseen tarvittane kuitenkin perinteistä valopetroolia.lyhdyn sisuskaluista päätellen. | ||||
|
13.09.2022 08:23 | Teppo Niemi | ||
| Ja näyttäisi opastuksessa olevan AGAn kaasuvalo. Oliko peräti vilkkuva? Tuon ajan rataosaselostuksesta se selviäisi. | ||||
|
08.09.2022 08:46 | Teppo Niemi | ||
| Vaunun viiimeinen sijainti lienee ollut maatila.Ruukin aseman lähellä. Ja kun käyttötarve päättyi, niin vaunusta sai Haapamäem Museoveturiyhdistys runsaasti osia. |
||||
|
06.09.2022 21:25 | Teppo Niemi | ||
| Tästä kuvassa kun näkyvästä radasta, Uuksu - Mäkriä, on nyt myös kirjakin: Tauno Hovatta, Rata Salmiin ja Aunuksenlinnaan, Helsinki 2022, ISBN 978-953-94-6546-0. Saatavana mm. Jokioisten Museorautatieltä. | ||||
|
04.09.2022 21:30 | Teppo Niemi | ||
| Ilmankos aikanaan Sortavalan matkaneuvoja vertasi suomalaista rautatieliikennettä venäläiseen maantieliikenteeseen.... Ja kysehän on siis valvonnasta tai sen puutteesta ja seurauksista. |
||||
|
04.09.2022 16:03 | Teppo Niemi | ||
| Mutta Trawe-joki taisi kuulua molempien rantojen osalta BRD:hän. Sen sijaan merellä Trawe-joesta itään kuului DDR:n, ja esim Tunnetun reitti kulki DDRn aluevesirajaa sivuten. Lisäksi Standin aseman lisäksi oli myös Hafen, joka oli aikoinaan jopa risteysasema. |
||||
|
28.08.2022 17:55 | Teppo Niemi | ||
| Nuoremmille vieman pohdittavaa: Millähän raiteella Vv15 mahtoikaan tuolloin seistä? | ||||
|
26.08.2022 11:14 | Teppo Niemi | ||
| Ja nythän näisden verurien rakennussarjoja olisi saatavilla Mallikaupassa. | ||||
|
25.08.2022 14:14 | Teppo Niemi | ||
| Vaiko sittenkin uuden sillan toteuttamista, nyt kun Itärata on saanut mailmanpolitiikasta mustia pilviä niskaansa. Taitaa Heinola - Mikkeli -rata olla kustannustehokkaampi kuin Porvoo - Kouvola. |
||||
|
19.08.2022 10:48 | Teppo Niemi | ||
| Tuosta viimeksimainitusta asiasta saa kyllä kiittää Venäjän rautateitä (RZD) ja sen suunnittelemaa höyryjunaliikennettä Sortavalasta Joensuuhun. Harmi vain, että Putinin sotatoimet Ukrainassa pilasivat tämän suunnitelman toteutuksen. | ||||
|
18.08.2022 21:40 | Teppo Niemi | ||
| Ja vielä ilman lähiliikenne muutoksia, eli 1500 V laitteistoja. | ||||
|
16.08.2022 21:11 | Teppo Niemi | ||
| Taitaapi olla. Näin minä tunnistan. | ||||
|
16.08.2022 21:10 | Teppo Niemi | ||
| Ellen aivan väärin muista, niin kaavio löytyisi Valtionrautatiet 1912 - 1937 teoksen luvusta, jossa käsiteltiin vuoden 1918 siltatuhoja. | ||||
|
10.08.2022 13:29 | Teppo Niemi | ||
| Eikjös koko Hk:ssa ollut laukjaistavat sivupylväät? Näin olen ainakin lukenut. Mutta niitä teleskooppipylväitä oli kahta eri tyyppiä, muotoraudasta ja putkesta tehtyjä. | ||||
|
06.08.2022 22:19 | Teppo Niemi | ||
| Ja nuo rantaradan kohtaukset tulivat ongelmaksi, koska juna oli myöhässä jo Helsingistä lähdettäessä. Samoin näyttää kohtaukset kasvattaneet myöhästymisiä myös paluumatkalla. VRn junat ovat olleet käytännössä aikataulussa. | ||||