Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.06.2021 15:48 | Teppo Niemi | ||
| Niin olihan Kostamus Pass (henkilöasema) jopa suomalainen suorittajakin. Eli sinne on liikennöity suomalaisilla junilla.Onpa siellä ollut käytössä jopa suomalainen aseman leimasinkin. http://vaunut.org/kuva/3982 | ||||
|
|
15.06.2021 13:54 | Teppo Niemi | ||
| Dm7 on käynyt vuonna 1994 Petroskoissa ja aikoinaan Niiralasta ja Vartiuksesta on liikennöity tosiaankin Dv12 vetureilla. Niiralassa on ainakin Dr13 sarjaa käytetty rajaliikenteessä. | ||||
|
11.06.2021 08:38 | Teppo Niemi | ||
| Vaiko Kelloselkä - Kelloselkä raja? | ||||
|
08.06.2021 19:14 | Teppo Niemi | ||
| En sanois, että kunnostettu, vaan rakennettu hyödyntäen 1524 mm resiinan osia. Lava on rakennettu runkoineen kokonaan uudelleen 1524 mm resiinan mittoja soveltaen. Pumppumekanisni on 1524 mm resiinasta, pyöräkerrat joko rullavaunusta tai resiinasta. Hammaspyörä on taas toisesta resiinasta, vetoakseli on koneistettu vanhasta, lisäämällä siihen mm hammaspyörän kiilaura. Rakennusprojektiin osallistuneet voinevat tarkentaa selostusta. Resiina lienee siis uusin 750.mm resiina ja valmistumispäivä 8.6.2021. |
||||
|
03.06.2021 11:42 | Teppo Niemi | ||
| Ylen Kanta-Hämeen uutisen https://yle.fi/uutiset/3-11846676 mukaan Humppilaan tulevan voimalan huippukorkeus on 230 metriä. | ||||
|
|
02.06.2021 21:07 | Teppo Niemi | ||
| Toimiviahan on neljä ja nämä uudet ovat jonkin verran isompia. | ||||
|
Kuvasarja: Maanmittauslaitoksen vanhoja ilmakuvia |
02.06.2021 13:44 | Teppo Niemi | ||
| Tosiaankin vuoden 1946 kuvassa näkyy niin tuhotut sillat kuin myös niitä korvaamaan rakennettu kiertoratakin. Ja näyttää olevan jopa käytössä kesäaikanakin. Eli ilmeisesti pukkisilloin. | ||||
|
Kuvasarja: Maanmittauslaitoksen vanhoja ilmakuvia |
02.06.2021 13:15 | Teppo Niemi | ||
| Niin Rovaniemellähän on ollut kaikkiaan kolme rautatieasemaa, joista vanhin ja uusin ovat käsittääkseni jäljellä. Lapin sodan jälkeenhän Kemijoen tuhottujen siltojen tilalla oli jääratayhteys juurikin vanhimman aseman kautta Kemijärven radalla. Eli kun tuo huomioidaan, niin Petri on ymmärtänyt asian aivan oikein. | ||||
|
01.06.2021 14:46 | Teppo Niemi | ||
| Todella hienoa työtä ja komea kuva ilmeisestikin ulkona olevalla Fremo-modulilla. Joulukuussa 1972 veturi oli Tampereen kirjoilla.Olisiko matkalla henkilöjunassa Turkuun? Joulukuussa 1977 sijoitus oli vaihtunut Ouluun. Enpä taida kehdata laittaa helatorstain projektistani kuvaa tänne..... |
||||
|
01.06.2021 14:33 | Teppo Niemi | ||
| Radanvarressahan näkyy olevan isompi kumipyöräkuljetus liikkeellä. | ||||
|
26.05.2021 11:56 | Teppo Niemi | ||
| Mites olis ASLRHKTNP....? | ||||
|
22.05.2021 18:25 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni ihan hyvin. Hellepäivä..... | ||||
|
21.05.2021 22:36 | Teppo Niemi | ||
| Hyvä tilannekuva. | ||||
|
21.05.2021 14:37 | Teppo Niemi | ||
| Ei sentään ollut. Parin talon päähän tuli tuo suruviesti. | ||||
|
|
21.05.2021 13:00 | Teppo Niemi | ||
| Ei tosiaankaan vältytty. Suruviesti tuli kylään ja rajanaapurissa asui onnettomuudessa loukkaantunut...... | ||||
|
19.05.2021 19:51 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni Humppilassa oli 1970--luvulla, ainakin sen jälkimmäisellä puoliskolla, varmistuslukko- opastinturvalaitos, eli valo-opaatimet. | ||||
|
18.05.2021 11:31 | Teppo Niemi | ||
| Olisi kiva tietää minkälaisille kuormituksille nuo Erkin mainitsemat sillat ovat aikoinaan suunnitellut.Entä miten ne suhtautuvat nykysiin rautatieiden normeihin. Eli akselipainot, niiden etäisyydet, tukikerroksen painon vaikutus??? |
||||
|
17.05.2021 21:03 | Teppo Niemi | ||
| Siltähän tuo näyttää. Jäljellä näyttäisi olevan vain esilpastimen ohjauksen orsi. | ||||
|
17.05.2021 16:55 | Teppo Niemi | ||
| Ei välttämättä. Voi olla myöskin konduktööriosastosta tai vastaavaata. | ||||
|
15.05.2021 22:01 | Teppo Niemi | ||
| Ei taideta kossua tehdä enää Salmisaaressa, sillä siellä istuu nykyisin oikeus. | ||||
|
10.05.2021 06:00 | Teppo Niemi | ||
| Agregaattivaunuin. Olihan VR-yhtymän yksi perustelu Kemijärven yöjunaliikenteen lopettamisessa, ettei Dr16 vetureissa ole sähkönsyöttöä. Ja kun yöjunaliikenne jälleen jatkui, hankittiin De -vaunut. | ||||
|
09.05.2021 17:13 | Teppo Niemi | ||
| Eli olemme Espoon aseman ja Espoonjoen välillä vanhalla linjauksella joka poisti käytöstä kun tunneli otettiin käyttöön. | ||||
|
05.05.2021 07:51 | Teppo Niemi | ||
| Aikoinaan konduktöörien tehtäviin kuului erilaisten raporttien kirjoittaminen ja rahtikirjoista huolehtiminen. Yksi esimerkki raporteista oli tiettyinä aikoina laadittavat luettelot junassa olevista vaunuista joiden jättö tapahtui tiettynä kelloaikana seuraavalle miehitetylle liikennepaikalle, jolla juna pysähtyi. Henkilöjunassa taas lisänä oli kerättyjen lippujen järjestäminen ohjeiden mukaisesti ja tilityksen laatiminen matkan lopuksi. Eikä siihen aikaan ollut tabletteja tai edes taskulaskimia, vaan kaikki piti laskea kynällä ja paperilla. Lisätietoja löytyy tuon ajan ohjesäännöistä, esimerkiksi Asema- ja junapalvelussäännöstä (ASJ). |
||||
|
02.05.2021 20:43 | Teppo Niemi | ||
| Taunolle pari esimerkkiä Eisnbahnatlas, 10. Auflage Schweers + Wall 2017 hakemistosta:Neuhausen nimisiä liikennepaikkoja on viisi. Falkenstein nimisiä 2, Oldenburg nimisiä kolmella eri alueella, Rothenburgeja 3, Sulzbach 5, Weimar 2, Wörth 4, Zell 3, Zollhaus 3. Ja nämä on haettu vain nimen alkuosalla. Esim. en ole huomioinut Zollhaus nimisten liikennepaikkojen luvussa Blumberg Zollhaus nimistä liikennepaikkaa. | ||||
|
02.05.2021 18:30 | Teppo Niemi | ||
| Ei kai Dm8-9 kalustoa ollut muussa kun Joensuun MK/MP87 junaan liittyneessä MP7 junassa, joka saapui Savonlinnaan noin 21.30 ja sen paluujunassa MP8, joka lähti Savonlinnasta n. 7.45. Juna liitettiin Parikkalassa Joensuusta tulevaan MP/MK88 junaan. Talvella ei ainakaan juhlapyhien lisäjunia lukuunottamatta ollut.vuonna 1971 muita junia.kuin tuo makuuvaunuvuoro. Juhlapyhien liikenteeä oli.lisäksi kaksi.lättäparia, jotka olivat kulussa myös kesäisin. | ||||
|
02.05.2021 10:52 | Teppo Niemi | ||
| Eli noin 50 km matka suuntaansa. Finsterwalde (Niederlausitz) ja Hennesdorfin väli on noin 5 km. | ||||
|
02.05.2021 08:34 | Teppo Niemi | ||
| Asemalaituri alkaa vasta paljon kauempana. Radan ja tuon rakennuksen välissä on tie. | ||||
|
01.05.2021 20:46 | Teppo Niemi | ||
| Vaiko Lievestuoreella tapahtuneen vaurion jäljiltä? Koskas muuten Leppälahden kääntosilta korvattiin nykyisellä jänteellä? | ||||
|
|
01.05.2021 15:43 | Teppo Niemi | ||
| Ja sattuisiko olemaan kuvaa myös Humppilan gabariittimitasta. Tuli mieleen kuin selasin uutta Museorautatien 50 vuuotistaipaleen kunniaksi julkaistua kirjaa. | ||||
|
Kuvasarja: Rautateiden merkinantolaitteita: Finnlux-käsiopastelyhty 1970-luvulta |
30.04.2021 19:17 | Teppo Niemi | ||
| Esim. Vuoden 1952 ja 1969 JTn mukaan alhaalla kaaressa an annettuna: - Punaisellla valolla: Irroita veturi - Vihreällä valolla: Työnnä |
||||
|
Kuvasarja: Rautateiden merkinantolaitteita: Finnlux-käsiopastelyhty 1970-luvulta |
30.04.2021 19:17 | Teppo Niemi | ||
| Esim. vuoden 1969 Junaturvallisuussäännön mukaan ylhäällä kaaressa annettu käsiopaste eri valoilla tarkoittaa - punaisella valolla: Irroita jarrut (jarrujen koettelussa) / kytke veturi - vihreällä valolla: Lähtö - valkoisella (värittömällä) valolla: Junakohtaus seuraavalla junasuorituspaikalla. |
||||
|
30.04.2021 14:37 | Teppo Niemi | ||
| Mihinkäs lepovaunua ja rahtiosastoa koskeva tieto jäi? Mielestäni littera voisi olla NEFim. Jossa N" = Norja, "E" = 2. luokka, F Konduktööri- / matkatavaraosasto ja "im" on lepovaunu. Tuskin nämä kuitenkaan tulevat saamaan suomalaisia tunnuksia. | ||||
|
30.04.2021 14:33 | Teppo Niemi | ||
| Kunpa olisin Eisnbahn Kurier tai LokReport -lehden tilaaja ja päivittäisin sen tietojen perusteella sijaintitietoja, niin tuohon olisi helppo vastata. DBAG:n tilanne ei ikerro koko totuutta, koska se on myynyt näitä myös muille toimijoille. | ||||
|
|
30.04.2021 12:43 | Teppo Niemi | ||
| Eikös noissa ole myös matkatavaraososto (BDcmz), elikäs mihikäs se F jäi? | ||||
|
26.04.2021 21:19 | Teppo Niemi | ||
| Kallionleikkaukset ovat nykymääräyksiin nähden liian kapeita, korkeat penkereet vaatinevat levennystä. Radan poikkileikkaukset ovat muuttuneet siitä, kun rata rakennettiin.... Eli paljon on tehtävä töitä, jotta rata täyttää nykymääräykset. Ja mahdollinen sähköistys tai siihen varautuminen lisää vielä hieman edellämainittuihin. | ||||
|
Kuvasarja: Rautateiden merkinantolaitteita: Finnlux-käsiopastelyhty 1970-luvulta |
26.04.2021 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Ihan kuten omassanikin (ja myös kaikissa Jokioisten Museorautaiellä käytössä olevissa käsiopastelyhdyissä taskulamppuja lukuunottamatta). Samoin VR Oyllä 1990-luvulla ja 2000 luvun alkuvuosina käytössä olleissa oranssisissa käsiopastelyhdyissä tuo vilkkutoiminto saadaan aikaan virtakytkimellä. | ||||
|
Kuvasarja: Rautateiden merkinantolaitteita: Finnlux-käsiopastelyhty 1970-luvulta |
25.04.2021 21:06 | Teppo Niemi | ||
| Ainkin omalla vastaavalla vilkkuva valo onnistuu helposti. | ||||
|
21.04.2021 11:26 | Teppo Niemi | ||
| Useinkin ennen korona-aikaa. Ammattitaitoiset liikenteenohjaajast ohjaavat lähiliikennejunan raiteelle 3 ja laskevat myöhässä olevan IC - tai Pendoliinojunan ohitse raidetta 2. |
||||
|
20.04.2021 09:33 | Teppo Niemi | ||
| Sisäkuvahan tuosta vaunusta löytyy: http://vaunut.org/kuva/146559 | ||||
|
19.04.2021 20:40 | Teppo Niemi | ||
| Näin ymmärrän. Ja näitä on ollut tilapäisesti muutamia, yleensä kolarivaurioiden seurauksina. Ja ne o kaikki palautuneet normaaleiksi, kun korjaukset valmistuivat. | ||||
|
19.04.2021 20:36 | Teppo Niemi | ||
| Tarjotaanpas kisklpainon perusteella Vilppula - Haapamäki. | ||||
|
19.04.2021 16:23 | Teppo Niemi | ||
| Tuohon viimeisimpään Rainerin kommettiin liittyen; Kyseinen juna ajoi hellekäyrään, jossa nopeus oli rajoitettu n. 40 km/h likimain 100 km/h. Normaalisti tuossa kaarteessa olisi sn ollut muistaakseni 85 km/h. Yksi junan vaunuista meni kylki edellä omakotitalon läpi. Ja vastaantuleva lättä törmäsi yjteen junan teleistä saapuessaan Reinfellerin liikennepaikalle. |
||||
|
19.04.2021 11:02 | Teppo Niemi | ||
| Nyt Karjaan raide- ja laiturinumerointi on muutettu vastaamaan toisiaan. | ||||
|
19.04.2021 11:01 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Hangon junat lähteneet laiturista 6? Eli Hangon lättä ja Kirkkonummen lättä eivät ole samalla raiteella. Karjaallahan ei tuohon aikaan raide- ja laiturinumerot vastanneet toisiaan. Se näkyi mm raideopastimien tunnuksista. Pikajunahan saapuu raiteelle II. Raiteella I on Hangosta saapunut henkilöjuna. | ||||
|
14.04.2021 15:44 | Teppo Niemi | ||
| Veikaan, että Karjaan itäpuolelelle Hankopaanalle kunnossapitoon tai Rantaradalle pengerlevityksiin. Vaunusto viittaisi ensiksi imainittuun | ||||
|
10.04.2021 22:20 | Teppo Niemi | ||
| Tuo on tullut hankittua... | ||||
|
09.04.2021 13:24 | Teppo Niemi | ||
| Tutkintaselostus tapahtuneesta löytyy onnettomuustutkintakeskuksen sivuilta: https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/raideliikenne1998/c31998ritsestaanliikkeellelahteneidentav.html | ||||
|
07.04.2021 10:23 | Teppo Niemi | ||
| DE ja 1956 luokkamuutoksen jälkeen E. | ||||
|
05.04.2021 10:41 | Teppo Niemi | ||
| Oli linjaradio että Parkanon radan rakentamisen aikoina kehitetty huoltoradioverkko. | ||||
|
04.04.2021 20:04 | Teppo Niemi | ||
| Määräasemakilvestä päätellen juurikn Savonia....0 | ||||
|
02.04.2021 17:41 | Teppo Niemi | ||
| Väittäisin, että normaali varmistuslukko ja raidesulussa kaksoisvarmistuslukko. Lisätietoja löytää esim. Turvalaiteopista. | ||||