Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.04.2020 18:00 | Teppo Niemi | ||
| Johan sinä myrkyn lykkäsit.... Aikoinaan tuo oli Högforssin valimo. Jostakin minulle on syntynyt mielikuva, että yksi alueella nykyisin toimivista yrityksistä olisi Componenta Oyj. Lisäksi taitaa nykyinen Karkkilan kaupungintalo olla yksi vanhoista tehdasrakennuksista. Ja sen sisällähän on veturikin: https://vaunut.org/kuva/133469. | ||||
|
22.04.2020 18:52 | Teppo Niemi | ||
| MAKn veturi, 400 021, valmistunut 9.6.1959. Veturi on romutettu marraskuussa 2005. | ||||
|
22.04.2020 15:25 | Teppo Niemi | ||
| Ja myös käytettävät junien tunnukset ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Kuljettajien virantoimitusaikatauluissakin aikoinaan kaikki lähiliikenteen kirjaintunnukselliset junat olivat H. Jossakin vaiheessa IC junien tyypitkin muuttuivat IC -> IC / IC2 -> IC. Ja pikajunissakin oli P ja MP -junia..... |
||||
|
22.04.2020 09:54 | Teppo Niemi | ||
| Tuosta Emmasta löytyy myös juttua https://insinoori-lehti.fi/digilehti/in0220/insinoorivaunu-emma-pelastui-tuholta. Samoin siinä on yhden kappaleen verran tekstiä Keitele-Museon kalustohallista. |
||||
|
22.04.2020 08:14 | Teppo Niemi | ||
| Pitää muistaa, että liikenne Hyvinkään Pyhäjärven, eli Hyvinkään Karkkilan rautatiellä loppui 1968, jonka jälkeen rata purettiin. Metsä kasvaa, ja ratalinjalle alkaa imaantumaan uusia rakennuksia. Vielä enemmän voisi nuoremmille syntyä ihmetystä mistä se ratalinja on kulkenutkaan esim. Forssan aseman seudulta tänä päivänä otetuista kuvista. Ja vinkkinä Oulalle, että netisssä on palvelu Vanhat painetut kartat. Niistä voisi olla apuja, kun pohtii, mistä se rata onkaan joskus kulkenut. | ||||
|
Kuvasarja: Ämmiä kiskoilla |
21.04.2020 13:27 | Teppo Niemi | ||
| Tosi hyvä kuvasarja. Ehkäpä pitäisi tehdä vielä pari M-vaunun mallia..... | ||||
|
21.04.2020 13:24 | Teppo Niemi | ||
| Vastaavahan oli 1980-luvulla myös Santahaminassa. Siinä kiskoilla kulki yksinkertaistettu panssarivaunun malli. Käsittääkseni se kuuluu nykyisin Sotamuseon kokoelmiin ja olisi ollut kerran näytillä Minkiön Höyryfestivaaleilla. Raideleveys sillä oli aika eksoottinen... | ||||
|
20.04.2020 16:18 | Teppo Niemi | ||
| JTT:n korjauslehti 17 95-01 kohdan 3.31 IVY:n vaunut mukaan Vof avovaunut, 4 akseliset kontteja varten, lyhyet: pituus automaattikytkinten kytkentatasojen väli enintään 15,0 m Vofa avovaunut, 4 akseliset kontteja varten, pitkät: pituus automaattikytkinten kytkentatasojen väli enintään 20,0 m Ja Vof (13-4012-09, 13-H455), vaunujen telikeskiöväli on 9,7 m tai 9,3 m (11-H004) ja Vofa vaunujen (13-9007, 13-935, 13-9004) 18,4 m. // F muutettu V:ksi litteroissa |
||||
|
20.04.2020 15:50 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan kiskojen purku vaunuista (vrt https://vaunut.org/kuva/139038) tai vanhojen kiskojen kuormaus vaunuihin. | ||||
|
20.04.2020 06:46 | Teppo Niemi | ||
| Mutta muistetaan myös, että syksyllä 2017 tuo ilmakuvissa näkyvä raiteisto on kokenut muutoksia. | ||||
|
17.04.2020 16:25 | Teppo Niemi | ||
| Kaivelin hieman lisää tietoja. Neuvostoliiton hajotessa 1990-luvun alussahan Kainuun ratapihoilla oli runsaasti Neuvostoliittoon toimitettavia vaunuja. Niiden joukossahan oli myös pankkovaunuja. Eli kyllä niitä on ollut jo aikaisemmin,olikohan se 1980-luvun alkupuolta, kun rautaruukki alkoi noita vaunuja toimittamaan. | ||||
|
|
17.04.2020 09:33 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni pankkovaunut tulivat käyttöönVenäjällä 1990-luvun lopulla. Sitä ennen pääosa avovaunuista olikin juuri näitä korkealaitaisia avaovaunuja tai laidattomia/matalalaitaisia Vo sarjaan kuuluvia vaunuja. Näissä vaunuissahan ei ollut pylväitä. Eli juurikin kuormausmahdollisuudet ja käytössä oleva kalusto aiheuttivat tämän. Tulihan näissä Vok vaunuissa jopa kuormalavoja ainakin SOK:n suurvarastolle vaunukuormallisia. Lienee ollut helppo purkaustehtävä, kun ne eivät suostu valumaan lattiaassa olevista purkausluukuista.... Ja päätyovetkin olivat kuorman tullessa kiinni. |
||||
|
16.04.2020 18:18 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan juna vaunustosta päätellen Sköldvikiin... | ||||
|
14.04.2020 19:24 | Teppo Niemi | ||
| Käsiopastelyhty. Kuulunut 1980- 1990-- luvuilla ja vielä 2000-luvullakin veturien konduktöörivaunujen ja miehitettyjen liikennepaikkojen kalustoon. | ||||
|
14.04.2020 15:13 | Teppo Niemi | ||
| Niin tuohan opastelevyhän ei käänny, kun vaihde käännetään.... | ||||
|
11.04.2020 20:42 | Teppo Niemi | ||
| Kiskoitus meni pieleen.... Jos kiskoitus olisi K33, niin Pr1 sarjan vetureilla olisi saanut liikkua korkeintaan ratapihojen sivuraiteilla. Haapamäki - Jyväskylä välillä oli jo 1960-luvulla K43 kiskot. Kiskonvaihdon ajankohdasta löytynee tietoa VRn 100- ja 125- vuotishistoriikista tai Resiina-lehden rataosa-artikkelista |
||||
|
10.04.2020 15:17 | Teppo Niemi | ||
| Lappaöaisen Jimin kokoaman listan https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12197.0 perusteella Haapamäellä. Todennäköisesti ulkona, jossakin tallin raiteistolla, jossa se on ollut 1990-luvun alusta alkaen. |
||||
|
04.04.2020 09:42 | Teppo Niemi | ||
| Tuttu paikka, yksi rataon harvoista tasoristeykstä, vaikkakaan ei ole sijaintikunnan ainoa, kun laituripolut jätetään laskematta.1 | ||||
|
01.04.2020 16:00 | Teppo Niemi | ||
| Mutta todennäköisesti tuohon olisi varattu runko, johon ei vielä ole asennettu keittiötä.Mutta taitaapa Pentikäisen kommentti olla näitä 'päivän juttuja' | ||||
|
30.03.2020 12:01 | Teppo Niemi | ||
| Katsokaahan veturia, Vesitankeissahan näyttäisi olevan koristeraidat. | ||||
|
30.03.2020 08:53 | Teppo Niemi | ||
| Eivät ole, Tuulisiteiden määrässä on eroja, ja aivan kuin myös siltojen keskipalkkien pystyjäykisteet puuttuvat oikean puoleisesta jänteestä, samoin kuin myös niititkin kyseisistä palkeista. Oikeanouoleinen silta on asennettu kasksoiraidetöiden yhteydessä. | ||||
|
27.03.2020 16:45 | Teppo Niemi | ||
| Riippuen vaunun muutostyö tilanteesta joko - normaalisti ruuvikytkimellä tai - laittamalla ruuvikytkime lenkki SA3-kytkimen sivussa olevaan väkäseen. Neuvostoliittolaisessa vaunussahan on normaalit sivupuskimet.. |
||||
|
27.03.2020 11:59 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi olevan tarkoitettu Sm-kaluston siirtojen välivaunuksi. | ||||
|
25.03.2020 22:36 | Teppo Niemi | ||
| Kolmitievaihde on pienoisrautatievalmistajien luoma nimitys kaksoisvaihteelle. Virallinen nimitys on kaksoisvaihde. Se löytyy esim. vuoden 1952 JTn liitateestä 2. | ||||
|
24.03.2020 12:36 | Teppo Niemi | ||
| Uskoisin, että tervehdyksen. Ihan vastaavasti kuin itselleni on vajaat 10 vuotta sitten Nürnberg Hbfllä huudettu junarunkoa kiertävästä 103 sarjan veturista sitä kuvanneelle jarrujentarkastajalle ja parille harrastajalle.. | ||||
|
22.03.2020 18:29 | Teppo Niemi | ||
| Sain vuoden 1969 lopussa veturinkuljettajana toimineelta naapurilta 1952 JTn 2. painoksen vuodelta 1957. Siihen on käsin kirjoitettu junanlähetysopastimen kohdalle seuraava luettelo: Aurassa Au, Pitkälahti Pi, Hillosensalmi Hls, Lahti Lh, Kangasala Kg, Herrala Hr, Helsinki Hki. Lisäsi siihen on piirretty kuva, jossa valkoisessa kolmiosa on keltainen lamppu. Pelkällä keltaisella valolla annettiin opaste Tee koejarrutus ja keltaisella sekä sen alapuolella olevalla värittömällä valolla Jarrut kunnossa. . |
||||
|
16.03.2020 13:34 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida mennä ...kolme akselia, vaikka keskimmäinen on laipaton... Viimeistään kaarteen lopussa taitaisi tulla isoja ongelmia, vaikka veturi muuten menisikin kyseisestä kaarteesta riittävän raideleveyden ja laippaurien levityksen turvin. |
||||
|
16.03.2020 12:22 | Teppo Niemi | ||
| Kylläpä on komea asemaravintola. Harmi, että se tuhoutui sotien aikana. | ||||
|
16.03.2020 12:21 | Teppo Niemi | ||
| Mielenkiintoista. Toisessa boggie-vaunussa terveysikkunat ja toisessa alaslaskettavat. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiet Roomassa |
14.03.2020 17:15 | Teppo Niemi | ||
| Onha Jyrki ollut jo pari viikkoa Suomessa. Ja ehtinyt olemaan myös Minkiön asemapäälikkönä., aiheuttaen eräissä viruskammoa ja tehopyyhkimistä. | ||||
|
13.03.2020 18:33 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan se Posti- ja lennätinhallitukselle kuuluva Pe. Seuraavana olisi Po sarjan postivaunu Kiitoksia mielenkiintoisesta kuvasta. |
||||
|
12.03.2020 19:21 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin Junat-lehdessä on julkaistu artikkeli asiasta. | ||||
|
|
11.03.2020 20:45 | Teppo Niemi | ||
| Aikataulukirjan A-osa, voimassa 1.3.1952: Vaunut, joiden sijoittamisesta juniin on erikoismääräyksiä Moottorivaunun vetämiin juniin saa sarjaan Ei n:o 22401 - 22450 kuuluvan tälläisiin juniin tarkoitetun liitevaunun sijoittaa sellaiseen kohtaan, mihin sen voi edullisimmin liittää. Muihin juniin on tällainen vaunu sijoitettava junan loppupäähän siten, että liitevaunun jäljessä saa olla enintään 8 akselia, joista kuitenkin saa olla kuormattuna tavaravaunuja 4 akselia. (Kl 44/51. 3) |
||||
|
|
11.03.2020 16:05 | Teppo Niemi | ||
| Ei ihan välttämättä. Joissakin junissa kuljetettiin postia myös konduktöörivaunussa. Asiaa voi tutkia esim. kirjasta Postivaunun matkassa. Yleistäen voidaan kuitenkin todeta, että postijunaan kuuluu postivaunu. Veikkaanpa, että kuva poikii runsaasti kalustoon liittyviä kommentteja. |
||||
|
|
11.03.2020 14:23 | Teppo Niemi | ||
| Postijunasta puuttuisi silloin II luokka. Junan viimeisessä vaunussa on vain III luokka. Eikä kyseinen juna ole menossa Heinolan radalle, moottorivaunu kun on väärässä päässä. Moottorivaunun sijoituksesta päätellen juna on tulossa joko Kouvolasta tai Heinolasta. | ||||
|
|
11.03.2020 10:54 | Teppo Niemi | ||
| Mielenkiintoinen junakokoonpano kuvassa: Dm3 1500 + F + Ei (numerosarjasta 22401 -22404) Kiitoksia tästä mielenkiintoisesta kuvasta. Saisikohan noiden vaunujen numeroita pääteltyä edelleen? F: Näyttäisi olevan levyrautaohjaimilla, siis aluskehyksen pituus 8,00 m. Tällaisia vaunuja olivat esim. numerot 3536 - 3538, jotka vuonna 1947 olivat Pasilan kirjoilla. Ei: Vonna 1947 vaunut 22403 ja 22404 olivat Kouvolan kirjoilla. Mielenkiintoista on myös se, että F-vaunun kyljessä ei ole totuttuja VR SUOMI merkintöjä eikä numeroa. |
||||
|
21.02.2020 12:04 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän niitä on ollut ja ainakin Kaipiainen on tälläinen vielä tänäänkin.... Ja vastaavia on ollut esim. Perkjärvi, Uusikirkko, Rajajoki, Nurmi, Toijala, Rautu. Tyrisevä voitaisiin lukea myös näihin, kuten myös Leppäkoski, Pietarsaari, Storå. |
||||
|
21.02.2020 10:33 | Teppo Niemi | ||
| Siihen aikaan henkilöautokanta oli kovin pieni. Pitää muistaa myös, ettei Parkanon rataakaan silloin ollut, jotenka myös jatkoyhteyksiä Vilppulaan / Vilppulasta löytyi aivan eri tavalla kuin nykyisin. Taisipa makuuvaunukin kulkea noilla 'yövuoroilla'. | ||||
|
20.02.2020 14:29 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan Suolahdessa peräti kampiasetinlaite lähes loppuun saakka. Äänekoskella taisi olla varmistuslukko-opastinturvalaitos. | ||||
|
20.02.2020 12:57 | Teppo Niemi | ||
| Se ei kerro seisaketta, sillä se on Sulje siipi pistemäinen este -niminen merkki, joka osoittaa kohdan, jota ei saa ohittaa. auran siipi auki. Seisakkeiden laiturit pitäisi Rato 17 / Liikenneviraston ohjeita 19/2016 Radan merkkien ja merkintöjen selitykset mukaan yleessä seisakelaiturit tulisi merkitä Sulje siipi-merkillä. Ainoastaan erittäin lyhyet laiturit voisi merkitä tuolla pistemäisen esteen merkillä. |
||||
|
14.02.2020 14:02 | Teppo Niemi | ||
| Kovasti tuo näyttää Haslerin rekisteröivältä nopeusmittarilta. | ||||
|
05.02.2020 11:54 | Teppo Niemi | ||
| Sama vaunu Aitonevalla: https://vaunut.org/kuva/66512 | ||||
|
05.02.2020 11:51 | Teppo Niemi | ||
| Vaunu on tullut museojunakäyttöön kesällä 2019 | ||||
|
05.02.2020 11:49 | Teppo Niemi | ||
| Vaunuhan on nykyisin Jokioisten museorautatiellä numerolla JMR18. Vaunu oli ensimmäisen kerran käytössä museojunissa Jokioisten ja Humppilan välillä kesällä 2019. | ||||
|
05.02.2020 11:33 | Teppo Niemi | ||
| "junat eivät koskaan enää palaa, junat joissa luki Leningrad" | ||||
|
20.01.2020 15:57 | Teppo Niemi | ||
| Ja myös kontteja (ainakin Hangon satamassa) sekä myös siltoja (esom Leppälahden kääntösillan korvaus uudella kiinteällä sillalla) | ||||
|
13.01.2020 13:21 | Teppo Niemi | ||
| Näkyy kuvassa Eht vaunukin kolmantena Dv12 vetämässä junassa. Makuuvaunujuna olisi P63 Kemijärvelle ja porkkana olisi P93 Pieksämäelle tai Jyväskylään. Teräsvaunujen helmattomuus ajottaa kuvan noin vuodesta 1978 eteenpäin. Porkkana taas rajaa sen että 1986 olisi viimeinen mahdollinen vuosi kuvalle. Aapo tunnistaa makuuvaunut ihan oikein CEMT vaunuiksi. |
||||
|
03.01.2020 12:00 | Teppo Niemi | ||
| Koskas Simolan junasuoritus loppui ja kohtaukset siirtyivät Raippoon. Raippohan oli Luumäki - (Törölä -) Lappeenranta radan valmistumisen jälkeen jonkin aikaa miehittämättömänä ja vailla tulo-opastimiakin. Aiankin kesällä 1993 olivat Simolan lähtöopastimet käytössä https://vaunut.org/kuva/88273 |
||||
|
28.12.2019 13:17 | Teppo Niemi | ||
| Mutta mitä sanookaan Liikkuvan kaluston ulottuma LKU? Entä mistä tuo 3,48 m on mitattu? Peileistäkö tai vastaavista vaiko onko se korin leveys? | ||||
|
13.12.2019 17:23 | Teppo Niemi | ||
| Arvaus. Odottamassa Ryhmässä tapahtuvaa romutusta. | ||||
|
13.12.2019 14:01 | Teppo Niemi | ||
| Eipä ole enää lennätinlinjoja radan varressa helpottamassa tunnistusta. Itse tarjoaisin Viinijärvi - Joensuu väliä... | ||||