Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.06.2015 09:01 | Teppo Niemi | ||
| Pasilan aseman rakentamiseen liittyvistä raidesiirroista, näin ainakin muistelisin. | ||||
|
30.06.2015 07:53 | Teppo Niemi | ||
| Sieltähän se. | ||||
|
30.06.2015 07:52 | Teppo Niemi | ||
| Liikenneviraston avoimessa datassa tämä junahan on MUS 1943. Ei siis H. Mielestäni näissä tunnisteissa pitäisi käyttää LIVIn käyttämää tunnusta. Silloin ei tarvitse arpåoa, millä tunnuksella mahdollisesti juna on operaattorilla. | ||||
|
29.06.2015 16:44 | Teppo Niemi | ||
| Eipä välttämättä. Riittää tieto, ettei lumen alla kiskon päällä ole jääkerrosta. Mutta sitten tuohon lumeen ei ole varaa pysähtyä. Jää kun tietänee sitä, että kohta tuo kevyt veturi kulkisi kiskojen sivussa..... | ||||
|
23.06.2015 15:09 | Teppo Niemi | ||
| Tarjoaisin kuvan ajankohdaksi kyllä vuotta 1990 tai kohta sen jälkeen. | ||||
|
22.06.2015 14:25 | Teppo Niemi | ||
| Yritin hakea Liikenneviraston julkaisuista tietoa radan kaltevuudesta, mutta enpä löytänyt. Sen sijaan Aikataulukirjan A-osa vuodelta 1965 kertoo satama- ja sivuratoja käsittelevällä sivulla rataosasta Lappeenranta - Voisalmensaari seuraavaa: suunnassa Lappeenranta - Voisalmensaari on käytettävä junapainotaulukkoa I ja suunnassa Voisalmensaari - Lappeenranta vastaavasti junapainotaulukkoa V. Junapainotaulukko I kertoo junapainot rataosilla, joiden junapainoon vaikuttava nousu on enintään 10 o/oo, ja vastaavasti unapainotaulukko V kertoo junapainot rataosilla, joiden junapainoon vaikuttava nousu on enintään 20 o/oo. Jälkimmäisestä taulukosta löytyvät vain veturisarjat Hv1, 2 ja 3, Pr1 Tk3, Tv1 ja 2 sekä Vr1, Vr2, Vr3 ja Vr5. | ||||
|
|
22.06.2015 08:22 | Teppo Niemi | ||
| Pyhän Martinlaakson radalla oli runsaastikin kaluston kulkurajoituksia johtuen silloisista korkeista laitureista. Myöhemmin laiturien parrut poistettiin ja Sm1-2 kalustolle tehtiin muutostyönä tuo pieni levitys ovien kohdalle. Tämän jälkeen voitiin poistaa Martinlaakson radan erikoisrajoitukset. Kaivelin eilen illalla pikaisesti omia materiaaleja, niin niiden perusteella Toivosen Jorman kommentit pitävät paikkaansa. Pitäisiköhän Trafista pyytää muutama asiakirja, jotka koskevat nykyisin voimassa olevia Hr1 veturin sallittuja käyttöarvoja? |
||||
|
17.06.2015 12:00 | Teppo Niemi | ||
| Ja kun katsoo tarkemmin oikeanpuoleisen maatauen ympäristöä, niin puiden välistä pilkottaa pölkkyristikkoa. Eli toinen raiteista on tilapäiskorjattu. Eli tällä perusteella ennen uuden sillan valmistumista 1925. | ||||
|
12.06.2015 09:27 | Teppo Niemi | ||
| Kokotiileista puheen ollen: Ensi syyskuussa on mahdollisuus nähdä sveitsiläinen Ce6/8 Ruotsissa. Se on tulossa vierailevaksi tähdeksi' Ruotsin rautatiemuseoon sähköistyksen 100 vuotisjuhliin Sveitsistä. | ||||
|
12.06.2015 09:23 | Teppo Niemi | ||
| Ja sama koskee myös risteysvaihteita. Pääkulkuteillä sijainneista risteysvaihteista on pyritty järjestelmällisesti eroon. Vielä 1970-luvulla lahden ratapihaa kunnostettaessa pääraiteissa oli raideristeyksiäkin. Myös kaarrevaihteet (etenkin ulkokaarrevaihteet, niiden huonon raidegeometrian vuoksi) ovat kuuluneet vältettäviin vaihdemuotoihin. | ||||
|
09.06.2015 13:18 | Teppo Niemi | ||
| Kesti hetken aikaa, ennen kuin muistin, mitä osaa tarkoitit, vaikka olinkin Ramin ja Epin apuna siinä projektissa. | ||||
|
08.06.2015 08:21 | Teppo Niemi | ||
| Vesi näyttää olevan todella korkealla siihen verrattuna, mitä se oli 1980-luvulla. | ||||
|
03.06.2015 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Puisten ratapölkkyjen mitat löytyvät Ratateknisten ohjeiden osasta 11 Radan päällysrakenne http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rato_11_radan_paallysrakenne.pdf kohdasta 11.4.2.1 ja luokka 1 kuuluvien pölkkyjen mitat ovat 240 mm*160 mm*2700 mm. Samasta julkaisusta löytyvät myös puisten siltapölkkyjen eli siltapelkkojen ja betoniratapölkkyjen mitat. | ||||
|
02.06.2015 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja keulan numerolaatta ja puskinpalkista puuttuvat numerot rajaavat tätä kuvaa edelleen. | ||||
|
01.06.2015 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Mutta jos nyt ottaisi vastaavan kuvan, niin värisävyissä on tapahtunut huomattava muutos. | ||||
|
01.06.2015 08:01 | Teppo Niemi | ||
| Koskas Puistolassa oli käytössä väistöraide. Muistaakseni väistöraide esiintyy edukseen Rautatieuutisten uutiskuvassa, jonka aiheena on ennätyspitkä koeajojuna. | ||||
|
29.05.2015 09:56 | Teppo Niemi | ||
| Milloinkas tuo lännen puoleinen silta on rakennettu? Vanhoista painetuista kartoista vanhin löytyvä aineisto ( http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2114/211409/211409_1959.jpg ) on vuodelta 1959. Siitä en pysty päättelemään mahdollista vanhaa ratalinjaa. | ||||
|
26.05.2015 16:04 | Teppo Niemi | ||
| Olikos se Kemin satamassa eli Ajoksessa. Ajos kai on nykyisinkin museojäänsärkijä Sammon kotisatamana. | ||||
|
25.05.2015 15:04 | Teppo Niemi | ||
| Pohdin itsekin noita veturitalleja. Aavasaksa on hyvin vahvoilla, Entäpä Tornion talli? | ||||
|
25.05.2015 14:18 | Teppo Niemi | ||
| Kolarin ja Kemin välissä, kohdassa jossa Tornionjoki on aivan radan varressa. | ||||
|
25.05.2015 14:17 | Teppo Niemi | ||
| Tuplavaikeet keulilla ja teräsvaunuja vielä junassa. Olisikohan paikka Kolari? | ||||
|
25.05.2015 14:15 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan se sunnuntaiaamu ja paikkana Tornion asema? | ||||
|
25.05.2015 11:00 | Teppo Niemi | ||
| Olin vain hetkisen Amstettenin asemalla. Sinä aikana kulkevissa junissa (joista valtaosa oli ICE-junia tai lähiliikenteen sähkömoottorijunia) en havainnut työntövetureita. Veturivetoisissa matkustajajunissa RE juna vedettiin 218 parilla ja IC vedettiin sähköveturilla. Yhtään tavarajunaa en havainnut sinä aikana kun havainnot olisivat olleet mahdollisia. Frankenfaldbahnilla Pressig-Rothenkirchenin ja Steinbach am Waldin sekä Probstzellan ja Steinbach am Waldin välillä junia työnnetään myös omien havaintojen mukaan. (Tältä matkalta havainto on vain Neuenmarkt-Wirsberg - Lichtenfels - Halle(Saale) - Berlin höyryjunan osalta) Kaksiraiteisia molempiin suuntiin suojastetut radat ovat havaintojeni mukaan myös Saksassa yleistymässä. Tälläinen rata on mm. Frankenfaldbahn Lichtenfels - Saalfeld(Saale) |
||||
|
22.05.2015 12:39 | Teppo Niemi | ||
| Täytyi kaivella matkalla hankkimaani materiaalia: Ei paljoakaan vain 1 % (ja rautatietekniikassa tuo ilmaistaisiin 10 o/oo) Ilmeisesti tästä syystä rata on mielenkiintoinen juuri spiraalin ja useiden silmukkojen, siltojen ja tunnelien vuoksi. Ja nythän on viimeinen viikko, kun tuo veturi on tuolla ajossa. Sen jälkeen siellä pitäisi olla käytössä P8. | ||||
|
22.05.2015 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän täältä löytyy tietoa valtavasti. Eli kyseessä on tosiaankin Bayerisches Eisenbahnmuseumista löytyvä J.A Maffein valmistusnumerolla 5395 5.2.1922 valmistineen 54 1695 veturin jäännökset (Bayerische G3/4). Veturi vaurioitui pahasti 11.4.1945 Treuchtlingenin aseman pommituksista. Vetturin jäännökset löytyivät heinäkuussa 2004 ratapihan saneeraustöiden yhteydessä. | ||||
|
21.05.2015 13:32 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni matkan aikana ei ollut. Mutta alkoi taas heti matkan jälkeen. | ||||
|
21.05.2015 11:11 | Teppo Niemi | ||
| Tuskin tämä on Repin, sillä mielestäni junat saivat nimensä vasta paljon myöhemmin, likimain samoihin aikoihin kuin suomalaisella sinisellä pikajunakalustolla alettiin ajamaan rajan yli ja Leningradin / Pietarin junan vaunusto sai siniharmaan värityksen. Mutta tunnistan kyllä tämän Leningrad - Helsinki päiväpikajunaksi. | ||||
|
11.05.2015 08:54 | Teppo Niemi | ||
| Juna on tullut toisesta junasta, ja odottaa nyt 'kääntöhuollon' kuten esim roskiksien tyhjennystä ja uusien tietojen syöttöä junan kilpiin. | ||||
|
07.05.2015 12:45 | Teppo Niemi | ||
| Itse muistelisin viimeisten Lappeenranta - Vainikkala - Lappeenranta - Simola - Kouvola junavuorojen kulkukeväänä eteläsuomalaisten koululaisten urheiluloman aikana tuon kuvassa olevan asemarakennuksen olleen vielä käytössä. Silloin tuli siellä odotettua junaa, jotta se kävi Lappeenrannassa. | ||||
|
07.05.2015 07:51 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan silloin Kaikki Pelissä elokuvan kuvaukset? Normaalisti käytössä ollut salonkivaunu A91 oli vakinaisesti tuossa käytössä, mutta oli kuvausten aikana kuvauksissa käytetyn Tr1 1033 vetämän junan perässä. A91 käyttö loppui kuitenkin huomattavasti aikaisemmin kuin tuo ajelu. | ||||
|
05.05.2015 07:56 | Teppo Niemi | ||
| Petäjävesi. Ja kohta matka jatkui kohti Jyväskylää junan koostuessa Ei ja BHpy vaunuista. | ||||
|
04.05.2015 08:27 | Teppo Niemi | ||
| Mutta ei taida ihan Arin lisäykset riittää. junakulkutie kun ei voi päättyä seis-levyyn.... Toinen vaihtoehtohan on, että pätemättömyysruksi jätetään pois.... | ||||
|
22.04.2015 08:29 | Teppo Niemi | ||
| Saksalaisessa kalustossa peilit ovat harvinaisuus. Todennäköisesti tässä ei ole kumpiakaan. | ||||
|
17.04.2015 12:46 | Teppo Niemi | ||
| Tuon tyylistä Fremo-rataa, kuin Mikko tuossa esittää, kaavailtiin Suomen Rautatiemuseossa järjestettäville Pienoisrautatietreffeille aivan vakavissaan. Onneksi näyttelypäälliköllä on toisenlainen näkökulma. | ||||
|
17.04.2015 09:11 | Teppo Niemi | ||
| Ja taisipa jokunen jatkaa vielä Kirkkonummenkin ohi Siuntioon. Seuraava pääteasema olikin sitten Karjaa. Mutta mitkä kaikki liikennepaikat ovat toimineet matkustajajunien pääteasemina Helsingin ja Turun välillä? | ||||
|
17.04.2015 09:05 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan vaunuista Ek:n ovat romutetut, sen sijaan XL ja F ovat ulkoisesti kunnostettuina Haapamäellä. | ||||
|
14.04.2015 14:07 | Teppo Niemi | ||
| Yhdyn Jounin kommentteihin. Ja olikohan se vielä niin, että tämän paikkakin on aikojen saatossa vaihtunut? | ||||
|
14.04.2015 14:04 | Teppo Niemi | ||
| Minulla on muistikuva, että näin olisi asian laita. Ja ketkä silloiset Museorautatieyhdistys ry:n aktiivijäsenet kävivät kuvaamassa malmijunaa Yltiän nousussa? | ||||
|
14.04.2015 09:18 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä sitä tietoa löytyy vanhemmilta. Pienoismalliasioiden yhteydessä olen havainnut, että jo 40 vuoden takaisten tietojen löytyminen on uskomattoman vaikeaa. | ||||
|
08.04.2015 13:09 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuo koeveturi on tosiaankin Siemens Prüfcentrum Wegberg-Wildenrath, kuten veturin EVN numero paljastaa. | ||||
|
07.04.2015 08:49 | Teppo Niemi | ||
| Nyt pitäisi olla 1970-luvun lopun JTT:n korjauslehdet käsillä, jotta voisin tarkastaa tekeekö muisti kepposia. Minulle kun on syntynyt muistikuva, että Pori - Haapamäki radan pääraidevaihteet muutettiin 1960- ja 1970 lukujen vaihteessa Virtojen liikennepaikkaa lukuunottamatta K43 kiskopainon vaihteiksi. Ja kun nämä vaihteet olivat uusia, niin ne tarvittiin kierrätysvaihteiksi. Ja tuo K43 vaihteiden olemassaolo selviäisi juuri Rataosien kiskopainot kartan lisätiedoista (tai viitteistä). | ||||
|
30.03.2015 08:27 | Teppo Niemi | ||
| Hangon motista sai Suomi tosiaankin sotasaaliina yhden rautatietykin, josta löytyy kuviakin SA-kuvista. Mutta tuo tykki on jouduttu palauttamaan Neuvostoliittoon. Ellen aivan väärin muisa, niin tuo tykki taitaapi olla näyttäillä Lokakuun rautatiemuseossa Pietarissa. | ||||
|
|
30.03.2015 08:24 | Teppo Niemi | ||
| Ja käsittääkseni Osa kuului myös näihin vaunuihin. Ellen aivan väärin muista, niin Osa vaunu on tehty vuoden 1920 rauhansopimuksessa Suomelle siirtyneestä rautatietykkivaunusta Oss. | ||||
|
30.03.2015 08:22 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni Saksassa on arvostetaan ja on arvostettu ainakin 1990-luvun alusta lähtien matkustajia. Siitä on osoituksena niin DB AG:n, kuin myös yksityisoperaattorien asiakaspalvelu. Tästä on osoituksena niin lipputoimistohenkilökunnan, kuin myös junahenkilökunnankin toiminta, josta käynee esimerkkinä reilusti myöhässä kulkenut ICE, ennen kuin EU:n palveluasetuksesta täällä erityisolosuhteiden Suomessa edes puhuttiin mitään. Ja toisaalta tänä aamuna pääsin kokemaan, ettei VR-konserni arvosta mitenkään matkustajia, vaikka kalusto onkin kohtuullisen uutta. Nimittäin Pohjolan Kaupunkiliikenteen bussissa oli kovaa huurtumistaipumusta osoittava tuulilasi jota kuljettaja joutui pyyhkimään kolmesti vajaan 20 km matkalla! | ||||
|
27.03.2015 09:15 | Teppo Niemi | ||
| Tapasin ReLeeen viime elokuussa valkeakosken asemalla, ja silloin hänelle kuului ihan hyvää. | ||||
|
26.03.2015 11:33 | Teppo Niemi | ||
| Taitaa sen sijaan olla samainen paikka https://vaunut.org/kuva/100098 , tosin vain toisesta suunnasta kuvattuna. | ||||
|
26.03.2015 10:08 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin minulla on sellainen muistikuva, että tämä liittyi tuon teräspukirummun heikkoon kuormankantokykyyn. Tästä kait oli juttua jopa Rautatieuutisissakin. Siltajänne on kierrätystavaraa ja olisikohan ollut alkuuaan Kuusassa. | ||||
|
Kuvasarja: MRY:n syysretki vuonna 1987 |
26.03.2015 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuvat https://vaunut.org/kuva/3982 ja https://vaunut.org/kuva/3978 ovat myös samalta matkalta otettuja. | ||||
|
26.03.2015 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin on syntynyt mielikuva, että tämä sijaitsi jossakin Korvuan lähistöllä, joka tapauksessa Pesiökylän ja Taivalkosken välillä. Ja kyseessä olisi vieläpä sattumalöytö Hyrynsalmi - Kuusamo kenttäradan jäänteisiin liittyneessä kuvauspysähdyksellä. | ||||
|
|
26.03.2015 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni tämä siltapaikka löytyy Vuokatti - Lahnaslampi radalta ja sijaitsee kohtuullisen lähellä lahnaslammen liikennepaikkaa | ||||
|
26.03.2015 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Eikös 1987 syysretki ollut Helsinki (puukorisissa makuuvaunuissa) - Kuopio - Kontiomäki, josta lätällä Kontiomäki - Taivalkoski - Ämmänsaari - Kontiomäki - Vartius - Lahnaslampi - Vuokatti (käynti Sotkamon radalla) - Kontiomäki, ja josta paluumatka Helsinkiin P10 puukorisissa makuuvaunuissa Joensuun kautta. Tämän perusteella tarjoaisin vaihtoehdoksi Vuokatti - Sotkamo. | ||||
