Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 13.08.2024 07:35 Teppo Niemi  
  Ainoa, mikä kertoo, ettei kyse ole vanhemmasta kuvasta on se, että ratapenkereessä tukikerroksen osalla on ruohoa. Aikoinaan tuo hoidettiin myrkyillä.

Ajoitusta vaikeuttaa se, että veturissa ei päiväsaikaan ole käytössä valoja. Tarkkaan katsoen erottaa, että junan ensimmäinen vaunu on teräskorinen vaunu. Eli todella ajaton, hieno kuva. Uskon, että se on myös monen vanhemman polven höyryveturiharrastajan mieleen.
Kuvasarja:
9/5-tien varrelta Lappiin mennessä.
 
12.08.2024 11:46 Teppo Niemi  
  Näi on. Sielläkin olen itse poikenmut, viimeksi alkusyksystä 2020.
Kuvasarja:
9/5-tien varrelta Lappiin mennessä.
 
12.08.2024 10:51 Teppo Niemi  
  Poikkesitko matkalla Hyrynsalmen kunnantalolla? Siellä on ollut pienoismalli Hyrynsalmen asema-alueesta 1940-luvun alkuvuosilta. Ainakin syksyllä 2020 se oli nähtävillä.

Entä pokkesitko myös Taivalkosken kunnan alueella Hyrynsalmi - Kuusamo radan linjalla. Siellä on useissa paikoissa (seimerkiksi Korvualla), Entä Kuusmossa Rehuasemalla tai tavara-asemalla?
Kuvasarja:
Dm7 kalustolla Venäjälle
 
12.08.2024 08:32 Teppo Niemi  
  Junalauta -sivustolta löytyy seuraava linkki https://youtu.be/EvwjO_2wS48 tästä samasta matkasta kuvattuun videolle.
kuva 12.08.2024 08:07 Teppo Niemi  
  Kiitosket kyllä kuuluvat Johnille ja nyt myös tästä Hunsalan tapahtuman raportista.

Tuo tilaisuus oli kyllä mahtava esitys HKR:n vaiheista unohtamatta myös Karkkilan linja-autoasemalla seisseen muistomerkkijunan sen siirosta paikalleen. Tapahtumassa tuli ilmi, että paikalliset leijonat myivät tuolle siirrolle lippuja kullekin siirtopätkälle . Myös muistomerkkijunan myöhemmistä vaiheista kerrottiin.
kuva 11.08.2024 22:07 Teppo Niemi  
  Lupasin tänään matkalla Rautatiemuseopäiviltä Hunsalaan Karkkilan radan muistelutilaisuuteen Johnille lisätä ketjuun, mi4ä turistit kertovat junien MK, MP, EK ja K selityksistä ruotsiksi:
MK = expresståg. Särskilda bestämmelser sid.
MP = motorsnälltåg
EK = special expresståg
K = expresståg.
kuva 11.08.2024 11:19 Teppo Niemi  
  Olikos Berliinisä.kalustoa?
kuva 09.08.2024 19:33 Teppo Niemi  
  Onpa junassa monta Hka vaunua.
kuva 08.08.2024 15:27 Teppo Niemi  
  ESU:n (ESU electronic solutions ulm GmbH & Co. KG) ECoS Zentrale -keskusyksiköllä. Siinä nuo luodut moniajot jäävät muistiin ja voidaan valita helposti uudelleen.
kuva 08.08.2024 09:33 Teppo Niemi  
  Kapulasuojastuksesta ja lupakapulasta on aijemmin puhuttu: https://vaunut.org/kuva/165576 , https://vaunut.org/kuva/128637 ,
kuva 07.08.2024 20:06 Teppo Niemi  
  Kaivoin esiin vuoden 1960 kesäturistin. Siitä löytyy merkkien selityksestä seuraava: MK = Kiitojuna, Erikosimääräykset sivu 16.Samoin on tekstinä myös 1966 kesäturistissa. Siitä löytyy MK-junia Dm8 merkinnällä (MK 57 Ouluun ja MK 77 Kuopioon, Joensuuhun ja Savonlinnasn) kuin myös ilman tuota merkintää (MK 3 Joensuuhun, MK 49 Poriin).
Vuoden 1972 talvituristista löytyy junatyypit EK = Erikoiskiitojuna Erikoismääräykst (EK 57 Helsinki - Oulu, EK 77 Helsinki - Kuopio) ja K = Kiitojuna. Erikoismääräykset (K55 Helsinki - Vaasa,)
kuva 07.08.2024 14:42 Teppo Niemi  
  Rautatietekniikka -lehden numerossa 2-2004 on mielenkiintoinen juttu Raisionjoen ratasillasta https://bin.yhdistysavain.fi/1605615/8FtcK3VWByp2OtZ48Pgd0aGSHd/Rautatietekniikka%202-2024_harva.pdf alkaen sivulta 23. Artikkelissa on pari mielenkiintoista kuvaa myös mallinrakentajille.
kuva 06.08.2024 07:01 Teppo Niemi  
  Ja osittain tuo Fo oli vielä tuolloin kesken.... Mm vaunun kamiinoiden kunnostus oli vielä kesken Haapamäellä. Ja Riihimäkipäiville tulleessa ampiaispesä aiheutti pienen yllärin.
Plikohan myös valaituksen teko alkutekijöissä. Joka tapauksessa viimeisiä maalauksia tehtiin viielä, kun vaunu oli lähdössä Haapamäeltä kohti juhlia.
kuva 06.08.2024 00:40 Teppo Niemi  
  Huomatkaahan kuvan vasemmassa laidassa oleva kiskoilla kulkeva laiturivaunu.
kuva 05.08.2024 18:24 Teppo Niemi  
  Komealta.
kuva 05.08.2024 06:51 Teppo Niemi  
  Elikäs raiteet, joille junanlähetysopastimilla annettiin opasteita vasemmaltä oikealle ovat: 6, 5 5A, 4, 3 ja 2.
Nille jotka pohtivat nykyisiä raidenumeroita, niin kerrottakoon, että vanhasta 2:sta tuli nykyisen järjestelmän raide 4.
kuva 31.07.2024 16:33 Teppo Niemi  
  Näenkö oikein, että veturin numero on 516?
Silloin teoksen Pölhö - Honkanen Höyryveturit Valtion rautateillä 2017 mukaan kyseessä olisi H7 sarjan (myöhemmin Hv4) veturi, valmistaja Tampella vuonna 1912. Jos numero on oikein, niin silloin kuvausvudesta voidaan tehdä seuraavia päätelmiä:
- Veturi on uutena ollut sijoitettuna Helsinkiin, heinäkuussa 1916 Pietariin, jääden sinne rajan sulkeutuessa. VR osti veturin takaisin touko- kesäkuussa 1923.
- vuoden 1931 alussa sijoitusvarikko oli Tampere.

Kuva on voitu ottaa aikaisintaan 1912 ja todennäköisimmin se on otettu vasta vuoona 1923 tai sen jälkeen.
kuva 31.07.2024 07:27 Teppo Niemi  
  Olisikohan unohtunut asioida Linde Gasin tai Woikosken kanssa? Toinen syy voi taas olla kokemuksen puute kaasuvalojen käytöstä.

12 vuotta sitten nuo näyttivät toimineen https://vaunut.org/kuva/76627 .
kuva 30.07.2024 10:58 Teppo Niemi  
  Jossain vaiheessa näin taisi ollakin.... Ja jossain vaiheessa vaihto oli Huutokoskella. Eli Savonlinnasta tuleva juna kääntyi Huutokoskella takaisin Savonlinnaan.

Itsekin olen Saksassa Hampurin päärautatieasemalla törmännyt näytöissä vastaavaan, kun IR-juna oli korvattu liikennehäiriön vuoksi pitkämatkaisella ICE:llä Hamburg Hbf:n ja Hamburg-Harburgin välillä. jICE:llä oli ylimääräinen pysähdys matkustajien jättämistä varten Hamburg-Harburgissa.
kuva 30.07.2024 07:32 Teppo Niemi  
  Ja lisää kuvia Kauniaisita löytyy Joukkoliikennefoorumiilta löytyneestä linkistä: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2024-07-29/
kuva 30.07.2024 07:24 Teppo Niemi  
  Komeastihan vihellystervehdykset tulivat Porvoon Museorautatien läättävuorolle lätän ohittaessa paikkaa. :)
kuva 30.07.2024 07:05 Teppo Niemi  
  Koskakohan tähän siltaan törmää ensimmäinen ylikorkea ajoneuvo?. Ei nuo keveät ennakkovaroitukset herätä 'ammattikuskeina' itseään pitäviä.
kuva 29.07.2024 13:17 Teppo Niemi  
  Jos muistan oikein vaununkorjausohjeista aikoinaan löytynyttä telitaulukkoa, niin Eslingenin vaunujen ja Pasilan konepajan vaunujen M-D telit poikkeavat toisistaan. RToiset ovat sivukantoisia ja toiset keskiökantoisia,
kuva 25.07.2024 14:52 Teppo Niemi  
  kaksinkertainen sateenkaari ja juna. Onnittelut.
kuva 24.07.2024 20:56 Teppo Niemi  
  Väylä-viraston sivujen https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://vayla.fi/espoonkaupunkirata&ved=2ahUKEwihz4vsjpSHAxXPIxAIHRoVBngQFnoECBUQAQ&usg=AOvVaw0CTPZ0Bw6eciGd_anEPdZ- kuten asia kerrotaan myös Resiina 2/2024 sivulla 58
katko on 24.6 - 28.7.2024. Eli maanantaiaamuna 29.7. pitäisi rautatieliikentden taas alkaa.
kuva 24.07.2024 20:00 Teppo Niemi  
  Itse olisin kyllä Oe:n kannalla. Sivulaidat paljastavat....
kuva 24.07.2024 19:35 Teppo Niemi  
  Kiirettä pitää, että Tunnelitie avautuu suunnitellusti maanantauna 29.7. kuten opasteissa ilmoitetaan.
kuva 22.07.2024 06:58 Teppo Niemi  
  Ja tuo Töölön Sokeritehtaan radan raideleveyshän oli sama kuin Helsingin raitiotienkin. Ja tuo Esan mainitsema jarrukopillinen G-vaunu on siis lavettivaunun päällä.
kuva 20.07.2024 20:44 Teppo Niemi  
  Jaa, ompa muitakin, jotka ovat käyttäneet Haksin pysähdyksiä hyödyksi.
kuva 18.07.2024 18:40 Teppo Niemi  
  Tänään sillan länsipäähän ilmestyneiden kiskojen perusteella kiskon jalka on palkkien yläpintaa alempana, sillä kiskojen yläpinta näyttää olevan samassa tasossa palkkien yläpinnan kanssa.
Kuva tuosta: https://vaunut.org/kuva/169388
kuva 18.07.2024 11:58 Teppo Niemi  
  Kuvista https://vaunut.org/kuva/119594 ja https://vaunut.org/kuva/153893 näkyy aijemmin käytetty asennustapa.

En käynyt tilapäisellä ylityspaikalla, josta olisi voinut nähdä kuvan sillan kiskojen asennustavan.
kuva 18.07.2024 07:04 Teppo Niemi  
  Julian mukaan junan V 12981 Helsinki asema - Porvoo kokoonpano olisi ollut Tka7 + CEmt + Ei + BG + Hkba.
kuva 17.07.2024 07:10 Teppo Niemi  
  Alataanpa pohtia vuoden 1956 JT:n liitteen perusteella:
- konduktööri (liikenneosastosta, junan päällikkö)
- Auraustyön johtaja (Rataosaston henkilö, kuten myös seuraavat)
- Etusiiven käyttäjät (1-2 henkilöä)
- Terän käyttäjät (1-2 henkilöä)
- Takasiiven käyttäjät ((1-2 henkilöä)
Elikäs miniminä 5, mutta käytännössä noiden liikuttelu vaati 2 henkilöä/kohde, niin päästään 8 henkilöön.

Lisäksi, jos joudutaan vielä tekemään vaihtotöitä niin 1 ... 3 junamiestä kytkemään vaunuja ja toimimaan tarvittaessa opasteen toistajina.

Veturissa tietenkin kuljettaja + lämmittäjä / koneapulainen.
Kuvasarja:
Sm4:n siirto-adapteri
 
15.07.2024 07:39 Teppo Niemi  
  Ja Joukkoliikeenfoorumista löytyy linkki https://www.youtube.com/watch?v=21sk6QS_j6A , josta näkee Espoon kaupunkiradan työmaaiden tilanteen perjantailta12.7. Leppävaaran aseman ja Espoomjoen väliseltä osuudelta.

Ja kun pohtii Rainerin kommenttia 5.7., niin Leppävaaran ja Tuomarilan väli näyttää hyvinkin siltä, että se valmistuu 29.7. mennessä. Kauniaisiin näyttää tulevan komea apusilta, olikohan peräti kolme jännettä.... Toivottavasti ylikorkeiden ajoneuvojen aiheuttamat riskit on huomioitu kattavasti.
kuva 13.07.2024 18:06 Teppo Niemi  
  Eikös poronhoitoalue ala vasta Suomussalmelle tultaessa, eli nyt ollaan etelämpänä.
kuva 13.07.2024 17:18 Teppo Niemi  
  Ja ensi viikonloppuna (19.-21,7.) vietetään öiolestaan rataosan 150 vuotisjuhlia.
kuva 10.07.2024 21:21 Teppo Niemi  
  Markulla näyttää olevan tietoa. Käskylehti / Viralliset tiedotukset ja T. Kuntosen Kuljetuskaluston tunteminen, Yleinen osa kertovat, mistä on kyse.
Taitaapi vaunumiehellä olla asiaa vaunulle....
Kuvasarja:
Sm4:n siirto-adapteri
 
07.07.2024 07:46 Teppo Niemi  
  Tuolta löytyy runsaasti tietoa asiata: https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://vayla.fi/espoonkaupunkirata&ved=2ahUKEwihz4vsjpSHAxXPIxAIHRoVBngQFnoECBUQAQ&usg=AOvVaw0CTPZ0Bw6eciGd_anEPdZ-
kuva 07.07.2024 07:41 Teppo Niemi  
  Missäs tasoristeyksen tasoristeysmerkit?

Korvaako nykysäödöksissä Stop-merkit ne? Milloin tuollainen päätös on annettu.
Kuvasarja:
Sm4:n siirto-adapteri
 
05.07.2024 11:23 Teppo Niemi  
  Ja tuosta on näkymää Rantarataa nykykunnossa Koivuhovin itäpuolelta (Osaurakka 3:n alueelta): https://www.facebook.com/espoonkaupunkirata/videos/ilmakuvaa-alueurakka-3n-alueelta-keskiviikolta-junaliikennekatkon-alettua-sunnun/1433907627282723/

Eli kertonee hyvin sen mitä Toivosen Joirma kertoi SKS:n kirjoittaneen.
Kuvasarja:
Sm4:n siirto-adapteri
 
05.07.2024 10:21 Teppo Niemi  
  Niin menee, mutta tällä hetkellä vain siltä puuttuu kiskoja useasta paikasta Kauklahden ja Leppävaaran väliltä. Taitaapi pisin osuus olla Kauniaisten ja Koivuhovin välillä.
Tuosta voi vähän tutkailla, miksi tuo siirto ei onnistu suorenpaa reittiä. https://www.youtube.com/watch?v=Ox38jSRmqcA&embeds_referring_euri=https%3A%2F%2Fjlf.fi%2F&feature=emb_imp_woyt
Tuo lienee kuvattu Espoon kaupunkiradan viiden viikon katkon ensimmäisenä päivänä.
kuva 03.07.2024 14:54 Teppo Niemi  
  Onhan tällä asemalla ollut myös kapearaiteinen Fiskarssin tehtaalle mennyt kapearaiteinen rautatie, joka ristesi valtion rataverkon kanssa.
kuva 03.07.2024 12:15 Teppo Niemi  
  Näin muistelisin, kuten muissakin vastaavissa kilvissä rantaradalla.
kuva 01.07.2024 17:30 Teppo Niemi  
  Ja suojastusopastimessa pätemättömyysmerkki. Oliko liikenne yksiraiteisena jompaa kumpaa raidetta käyttäen vai eikö se ollut vielä käytössä.
kuva 30.06.2024 19:25 Teppo Niemi  
  Markku Nummelinin toimittama kirja Jokioisten Museorautatie 50.vuotta - puoli vuosisataa talkootyötä Keuruu 2021 (ISBN 978-951-9138-07-7) sivulla 90 kerrotaan tuon siirron Raemäkeen tapahtuneen heinäkuussa 1988.
kuva 30.06.2024 12:51 Teppo Niemi  
  En muista. Eikä nyt ole käytettävissä Museorautatien historiikkeja. Niiswä olevista kuvista löytyisi vastaus tuohon kysymykseen.
kuva 30.06.2024 11:32 Teppo Niemi  
  Ja olikos tuo alunperin Mellulän vaihdekoju. Tuosta voisi löytyä lisätietoja vuoden 1978 ja 1979 Resiina-lehdisrä.

Aluksi tuo palveli uuden Jokioisten asemarakennuksena, sitten Jokoisten vaihdekojuna, josta siirrettin Raemäkeen puhelinlinjan uudelleen rakentamisen jälkeen.
kuva 23.06.2024 13:12 Teppo Niemi  
  Ja ajettiinko tuota Helsinkiin noin klo 13 tullutta junavuoroa ajettu Dm8-9 kalustolla? Ainakin ainaisemmin se oli veturijuna, jonka vaunusto oli CEI / CEit + Eit + EFi / EFit. Kyseisen junan vaunjsto taas palasi Turkuun Helsingistä n. klo 16 lähteneen pikajunan viimeisinä vainuina.
Vuoden 1976 syksyn 'virkaturistin' mukaan junassa P136, lähtöaika Turusta 10.25 ei kuljeteta kirjattua matkatavaraa, eikä junassa ole kahvila- tai ravintolapalvelveluja.
Sen sijaan Turusta klo 12.10 lähtevässä junassa P122 sekä 17.25 lähteneessä P126 kuljetetaan kirjattua matkatavaraa vain rajoitetusti ja junissa on tarjoilu vaunuihin. Nämä merkinnät sopivat Dm8-9 kalustoon.

Onko kellään Kaukojunien vaunujärjestys -julkaisua kyseiseltä kesältä? Se olisi varmin tapa varmistaa asia. Kesäturistista 1976 voi päätellä.kalustoa tietyissä rajoissa, mutta viikonpäiväpoikkeukset jäänevät huomiotta.
kuva 20.06.2024 10:43 Teppo Niemi  
  Onhan Ratahallintokeskus / Liikennevirasto / Väylävirasto hyödyntänyt aikaisemmin museojunia rataverkkolla tehdyissä inventoinneissa ja tarkastuksissa. Tarjoaahan museokalusto osin paremmat havainnontimahdollisuudet kuin normikalusto. Tästä syystä.myös katselmusajoja on hankittu museooperaattoreilta.

Olisikohan tässä kyse tällaisesta?
kuva 18.06.2024 12:57 Teppo Niemi  
  Museorautatieyhdistys oli saanut jostakin ilmeisestikin lähes täydelliset Tampereen liikennejakson /-piirin tiedotteet 1940-luvun lopult 1970-luvun loppupuolelle..Niissä oli kerrottu myös henkilöjunien kokoonpanoja. Harmi, kun niitä.ei 1980-luvun loppupuolella katsottu säilyttämisen arvoisekI, vaan ne siirettiin siivousvimmassa harmaaseen roskapönttöön ja edelleen sitten kaatopaikalle.
kuva 18.06.2024 11:40 Teppo Niemi  
  Itäpään rsideyhteys raiteelle 3 on purettuna. Koska myös Kauniaisten sivuraiteet ovat purettuina, ei rataradalla ole Leppävaaran ja Kirkkonummen välillä muita sivuutusraiteita kuin Kauklahdessa. Häiriöalttius on siis kasvanut merkittävästi.