Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.11.2006 11:59 | Teppo Niemi | ||
| Ei valtiolla tarvitse olla ensimmäistäkään, koska sillä ei ole ollut vuosiin omia vetureita. Ne ovat kaikki operaattorin (-rien). | ||||
|
23.11.2006 16:03 | Teppo Niemi | ||
| Olli Allolle: Kaikissa suomalaisissa linja- ja järjestelyvetureissa on Dr13 sarjan poistumisen jälkeen SA3 automaattikytkimet. Sr2- ja uusinpia Sr1 vetureita lukuunottamatta ne on asennettu muutostöinä. Pienvetureissa kytkimet ovat olleet VR OY:llä vain Tve4-sarjassa. VR-Rata OY:n vetokalustosta ainoastaan Tve4 sarjasta muutettu Tka8 on varustettu automaatikytkimin. Mutta kaikkissa vetureissa, joihin on asennettu automaattikytkin se ei ole ollut veturissa SA3, ja veturikin on palannut välillä ruuvikytkimelle. | ||||
|
17.11.2006 08:26 | Teppo Niemi | ||
| Asia selvinnee kuvasta https://vaunut.org/kuvasivu/14170. Oltkos Sakari koskaan kätyttänyt sivujen hakutoimintoja? | ||||
|
|
16.11.2006 16:08 | Teppo Niemi | ||
| Ja Dv15 1991 kuului juuri ensimmäisessä erässä hylättyihin. | ||||
|
16.11.2006 16:06 | Teppo Niemi | ||
| Arton muistikuva on ihan oikea. Eli 1944 syksystä, kun Porkkalan alue jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle, siihen saakka kun kauttakulkusopimus Porkkalan kautta solmittiin, kaikki Helsingin ja Turun väliset junat joutuivat kiertämään joko Toijalan tai Lohjan kautta. | ||||
|
|
16.11.2006 14:12 | Teppo Niemi | ||
| Tapio: Pasila - Karjaa väli valmistui vasta 1903. Sen sijann Turku - Karjaa valmistui 1899, jolloin tuli mahdolliseksi kulkea myös Lohjan kautta aikaisemman Toijalan kautta olleen yhteyden lisäksi. | ||||
|
15.11.2006 16:46 | Teppo Niemi | ||
| Manu, se lienee ilmastointilaite, eli kyseessä on saneerattu veturi. | ||||
|
15.11.2006 16:44 | Teppo Niemi | ||
| Lähiliikenneversio (eli siis paikallisjunavaunu) Tällaisia ovat olleet kaksiakselinen Ek (olikohan se 64 paikkaa) sekä neliakselinen vuosina 1939 -1941 rakennettu 94 paikkainen Ei numerosarjassa 22601 -22641. Vuonna 1973 muutettiin 10 kpl 100 paikkaisia Ei vaunuja (alkup. numerot 22299 ... 22335) 94 paikkaiseksi numerosarjaan 22651 -22660 rakentamalla niihin mm pariovet. Lisäksi muutettiin 83 paikkaiseksi lähiliikennevaunuiksi vuosina 1971 - 1973 numeroiden 22292 ... 22337 väliltä 31 kpl, numeroiden säilyessä entisinä. | ||||
|
14.11.2006 16:49 | Teppo Niemi | ||
| Oskari tarkoittanee ilmeisesti Outokummusta tulevaa malmijunaa | ||||
|
13.11.2006 10:54 | Teppo Niemi | ||
| Villen kysymykseen: Se pieni komero on mitä todennäköisimmin vastavirtakojeen (eli höyrylämmönvaihtimen) sijoituspaikka. Piirros näyttää kuitenkin viittaavan konduktöörivaunun kaminaan. Myöhemmin siihen tilaan on (osaan vaunuista?) asennettu lämmityskattila, jolloin vaunun lämmitys voi tapahtua myös kiinteää polttoainetta hyödyntäen). Ja täydentäen vielä Hannun vastausta A 91 on Haapamäen tallissa, ja A 99 Haapamäellä varaosalähteenä (=lähes lahonneena) | ||||
|
13.11.2006 10:42 | Teppo Niemi | ||
| Olli, veikkaanpa, että puolet päätelmästäsi meni oikein. Hyllyitä päätellen 2.lk kuva on EFit-vaunusta. | ||||
|
13.11.2006 10:29 | Teppo Niemi | ||
| Jarkolle: Ei Hr1 1004 osalta ole uutta kerrottavaa sitten kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/6049 kommenttien. | ||||
|
10.11.2006 08:23 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan A91 tehty oheisen kuvan Cm vaunuista https://vaunut.org/kuvasivu/31118 ? | ||||
|
10.11.2006 08:20 | Teppo Niemi | ||
| Otso, kaikissa Pasilan konepajan ja Valmet OY:n lentokonetehtaan ennen 1970-luvun puoltaväliä valmistamissa teräsvaunuissa oli helmapellit. Ja ne poistettiin 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun konepajakorjausten yhteydessä. Ensimmäinen helmaton Pasilan konepajan valmistama vaunusarja oli muistaakseni Eht (myöh. osa vaunuista Cht ja ELht sarjoihin). Pasissa Eslingenin vaunussa on ollut myös helmapellit. | ||||
|
09.11.2006 11:31 | Teppo Niemi | ||
| Veturisarjahan on valmistettu Neuvostoliitossa Kolumnan tehtailla ja DDR:n aikoihin DR:n sarja oli 13x ja yhdistyneen saksan aikana 23x. Myöhemmin vetureita on modernisoitu ja varustettu uusilla Kolumnan että Catepillarin koneilla. Kokeilussa 1990-luvun puolivälissä oli myös MAK:n koneet, mutta ne eivät johtaneet jatkoihin. Neuvostoliitossa ja Venäjällä sisarkoneiden sarja oli TEP109. |
||||
|
09.11.2006 10:27 | Teppo Niemi | ||
| Jorma: Tämä kuva (vaikka onkin mustavalkoinen)paljastaa sen, että merkin keskusta ei ole valkoinen vaan oranssi, eli kommenttisi linkissä olevat kuvat kertovat merkin ensimmäisen version värityksestä 1952-1957. Tällöin loppumerrkkinä oli vihreä taustapuoli. Vuodesta 1957 JT:n mukaan taustapuoli on ollut harmaa. | ||||
|
09.11.2006 08:29 | Teppo Niemi | ||
| Kyseessä on vaarallisen raideosuuden alkumerkki (käytössä 1957-1969), josta alkaen suurin sallittu nopeus on 15 km/h. Mutta missä, enpä tiedä | ||||
|
|
09.11.2006 08:24 | Teppo Niemi | ||
| Tapio on oikeilla jäljillä, olisi pitänyt lukea viimeisen vuoden aikana ilmestyneet Resiina-lehdet tai v.1952 JT vuoden 1957 muutosten jälkeen tarkemmin, niin ei olisi tarvittu kysymysmerkkiä. Eli kyseessä on varovaisuuslevu ( (v.169 JTssä Nopeusmerkki3, joka kertoo että 700 m (myöh. 1200 m) päässä olevasta nopeusrajoituksen alkumerkistä ( https://vaunut.org/kuvasivu/31176 ) alkaen suurin sallittu nopeus on 15 km/h. Paikasta en osaa sanoa kyllä mitään | ||||
|
08.11.2006 13:00 | Teppo Niemi | ||
| Tapani sivuaa asiaa. Mutta Mikalle: DR (Deutsche Reichsbahn) ja DB (Deutsch Bundesbahn) olivat 1990-luvun alussa molemmat olemassa yhdistyneessä Saksassa, ennen kuin ne yhdistettiin DB:ksi (Deutsche Bahn AG:ksi). 143 sarjan vetureita toimitettiin molemmille | ||||
|
|
08.11.2006 11:43 | Teppo Niemi | ||
| Ei välttämättä. Muistaakseni Br143 toimitettiin myös DB:lle aikana, jolloin DR oli vielä olemassa. | ||||
|
07.11.2006 09:40 | Teppo Niemi | ||
| Tuskin tämä on Forssan ja Jokioisten väliltä kapearaiteisen kanssa risteillyt turveratakaan. | ||||
|
06.11.2006 17:03 | Teppo Niemi | ||
| Tommi ja Tauno, älkäähän vedelkö liian hätäisiä johtopäätöksiä. Ei kaikissa Move:issa ole kytkintankoja, tällaisia on esim Move90. Entäs Move250B? (Move oli Valmet OY:n lentokonetehtaan käyttämä tyyppimerkintä). Entäs Move 66 | ||||
|
06.11.2006 13:50 | Teppo Niemi | ||
| Sitä, joka alitti pääradan Leppäkosken eteläpuolella (samoin rautatien vierellä kulkeneen maantien). | ||||
|
|
06.11.2006 08:34 | Teppo Niemi | ||
| Tarjotaanpa arvauskseksi Leppäkoski, savirata 600 mm. Muista en uskalla arvata mitään | ||||
|
03.11.2006 09:00 | Teppo Niemi | ||
| Tämä on olut Hv3 (H9) sarjan tenderi, todennäköisemmin vielä Schwartzkopffin valmistaman Hv3:n. On tällä hetkellä yksitysiomistuksessa ja seisoo Haapamäellä | ||||
|
01.11.2006 16:58 | Teppo Niemi | ||
| Juhani, ei välttämättä. Turulle on ollut tyypillistä 1980- ja 1990 luvuilla se, että sinne menee enemmän junia kiun sieltä lähtee. Eli kyseessä on normaali veturipalautus. Aikoinaan 1980-luvulla oli vitsi eräästä illan pikajunasta Turusta Tampereelle, että siihen arvotaan koneet avainastiasta. Kolmesta koneesta kaksi palasi Toijalasta Turkuun tavarajunien keulalla, taaimmaisen jatkaessa matkustajajunassa Tampereelle. Junassa saattoi nimittäin veturit olla eri kombinaatioissa Dv12, Dr13 ja/tai Dr13 sarjoista. Vastaavanlainen vakinaisesti vetovoimalla 4 x Dv12 (+vaunuja), juna kulki jossakin vaiheessa 1990-luvun alussa mm. rataosilla Kaskinen - Seinäjoki ja Kokkola - Ylivieska, jotka kummatkin olen kuvannut saman vuorokauden aikana. | ||||
|
01.11.2006 14:17 | Teppo Niemi | ||
| Jussi: Ne suojapussit PITÄÄ ottaa pois, ennen kuin moottorivaunut kytketään ja laittaa takaisin kun vaunut ovat irroitettu. Ja kesäaikaan niitä ei tarvita, niin ne ovat toivottavasti varastoitu johonkin. | ||||
|
|
01.11.2006 10:40 | Teppo Niemi | ||
| Äskettäin radiossa VR oy:n edustaja (olikohan Haapala), totesi, että taas lumipyry yllätti.... Tulee mieleen Juhanan ja Teemun kommenttiin liittyen, että onkohan suojapussit unohtuneet varikon varastoon säätiedotuksista huolimatta. | ||||
|
31.10.2006 17:14 | Teppo Niemi | ||
| Aaltoselle tekisi hyvää tutustua esim Rantarataan (Pasila - Karjaa - Turku. Entäpä Vaasan rata = Tampere - Haapamäki - Vaasa). Myös Pohjanmaan radalla Seinäjoen ja Oulun välillä on runsaasti asemia oikealla puolella: Miten olisi esim. Tuomioja, Riippa... Ja Tve 4 teoria, miten esim poikkiratojen Haapamäki - Pieksämäki -Parikkala tai Ylivieska - Iisalmi radan asemat. Älkääpä nyt tehkö liian hätäisiä johtopäätöksiä MUTU-tuntumalla. | ||||
|
31.10.2006 08:32 | Teppo Niemi | ||
| Heti toisella oikein, ja Perttu vielä tarkentaa. Lumiauran ja veturin välillä oli käytössä sähkösoittoopasteet. Vetureissahan ei normaalisti ollut mitään laitteita siihen. Eli se piti tuoda aurasta aina kulloiseenkin veturiin. Kyseessä on juuri veturiin vietävä sähkösoittokello + nappi. Tuulia-aurassa on lisäksi käytetty jossakin vaiheessa kenttäpuhelinta. Kurulle vastaan samalla, että kyllä siinä on ihan normaalin verkkovirtapistotulpan näköinen pistotulppa, miten se lieneekin kytketty, sitä en ole tutkinut. | ||||
|
30.10.2006 08:34 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän se siltä näyttää, ellei sitten ole ajovalot unohtuneet takapäähän ja kuljetaan vasenta raidetta. Eli jos lädemme siitä, että ajovalot ovat oikeassa päässä, niin jun on menossa eteläistä raidetta Helsingin suuntaan. | ||||
|
26.10.2006 14:48 | Teppo Niemi | ||
| Kahden yksikön 'toimivuus' yhdellä konduktöörillä vaihdellut suuresti, ainakin Tampereen ja Haapamäen välillä. Välillä on toinen yksikkö suljettu ja toisessa todella tiivis tunnelma. Silloin tuntuu, että VR OY pitää matkustajia ihan pilkkana ja haluaisi saada ne siirtymään pois rautateiden käytöstä. | ||||
|
26.10.2006 13:00 | Teppo Niemi | ||
| Viimeisen vuoden aikana kuvattuja 'LASTENVAUNU'-tekstein olevia vaunuja ovat esim. 23320, 23321, 23323, 23324, 23325 (ilman kuvatarroja). Asiaa voi tutkia lisää laittamalla kuvahaussa hakusanaksi ELht. | ||||
|
|
26.10.2006 12:13 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin osassa vaunuja ne olivat ELht-vaunujen käytön loppuun asti. Yksi esimerkki tälläisesta on esim. Elht 23321. (kuva esim. https://vaunut.org/kuvasivu/29812). Osasta vaunuja teksti on kuitenkin poistettu jossakin vaiheessa. | ||||
|
26.10.2006 08:36 | Teppo Niemi | ||
| Teit ainakin Ilarin tyytyväiseksi, hän kun kaipasi sisäkuvia Haapamäen vaunuista.... | ||||
|
26.10.2006 08:31 | Teppo Niemi | ||
| Otto: Raide 7 on vasemmallapuolella (se jolta vempu (Vv15) on lähtemässä vetämään saapunutta junarunkoa asetteluraiteelle. Vaunusiivoojat kulkevat veturien kulkuraidetta, (jonka numeroa en satu muistamaan) ja sen oikealla puolella on paikallisjunien käyttämä raide 5. Raiteella 4 näyttää olevan lähtevä pikajuna. Otto, Kyllä Tapio tietää vanhat Helsingin aseman raiteet. Ja heitetäänpä kysymys nuoremmille pohdittavaksi: Minkä numeroiset raiteet olivat kuvanoton aikoihin NYKYISET raiteet 4 ja 11? |
||||
|
25.10.2006 16:59 | Teppo Niemi | ||
| Pekka, kyllä näin on: https://vaunut.org/kuvasivu/7377 Siinä Juhanin kuvassa juna ylittää Keravanjokea. | ||||
|
|
25.10.2006 11:41 | Teppo Niemi | ||
| Eli tunnistin sillan vääräksi sillaksi. | ||||
|
25.10.2006 08:48 | Teppo Niemi | ||
| Eikös sellainen (Dm10) yöpynyt siellä Museorautatieyhdistys ry:n syysretken aikana | ||||
|
|
25.10.2006 08:31 | Teppo Niemi | ||
| Keskimmäinen siltajänne paljastanee, että kyseessä on Kymijoen erään haaran silta Kymin aseman lähellä. Samaa jännettä on käytetty myös Kuusaan silloissa, jossa vanhat 1800 luvun heikot ristikkojänteet korvattiin levysilloin. Toinen Kuusaan siltajänteistä on myöhemmin siirretty Lahnaslammelle. | ||||
|
25.10.2006 08:23 | Teppo Niemi | ||
| Jarkkon kommentista selviää, missä ruotsalainen kuljettaja on, ja miten Ruotsissa hyödynnetään radio-ohjattuja vetureita (vrt. suomalainen kokeilu 2710). | ||||
|
24.10.2006 11:25 | Teppo Niemi | ||
| Havainnossa https://vaunut.org/havainto/2433 mainittu sortuma on juuri tämän viimeisen värikkään samin kohdalla. Eilen sitä korjaamaan saapui klo 17 aikoihin erikoiskuljetuslavetilla kolmas kaivinkone. | ||||
|
23.10.2006 09:05 | Teppo Niemi | ||
| Viettänee vielä vikon verran Pieksämäellä.... | ||||
|
18.10.2006 15:20 | Teppo Niemi | ||
| Oheisessa havainnossa on tiedot: https://vaunut.org/havainto/2416 | ||||
|
|
18.10.2006 14:47 | Teppo Niemi | ||
| Ja ensi lauantaina (=21.10.06) voinee tässä kuvata lättäjunaa (Jopa neljästi), jos saamani tiedot pitävät paikkaansa | ||||
|
18.10.2006 08:21 | Teppo Niemi | ||
| ELht-vaunujen käyttö on päättynyt 'Uuteen juna-aikaan' 3.9.2006. Vaunut ovat menossa, yhtä museovaunua lukuunottamatta, romutukseen. Mikäli muiseovaunun katsastus todetaan kannattavaksi, jossakin museojunassa saattaa vielä lastenvaunukin löytyä. | ||||
|
17.10.2006 11:40 | Teppo Niemi | ||
| Jukan jälkmmäinen arvaus on lähempänä 'oikeata': Tasoristeyksen hälytysraideosuuteen (eristetty raide) liittvät johdot asennettiin aikanaan rautatien lennätinlinjan pylväisiin. Myöhemmin linja kävi puilta osin tarpeettomaksi ja purettiin. Koska tasoristeyksen johtimia ei samalla kaapeloitu, jäi kyseinen osa linjaa jäljelle. Pylväiden yläosasta kuitenkin on lennätinjohdot purettu. | ||||
|
17.10.2006 11:36 | Teppo Niemi | ||
| BT 01155 on ollut entinen Cm 2157, jonka paikkaluku oli 18, ja jossa oli Pintsch-painekaasuvalaistus ja vesivastavirtakoje-lämmitys 1930-luvulla sekä 'kotiasema' v. 1947 Helsinki. | ||||
|
16.10.2006 08:30 | Teppo Niemi | ||
| Jyri: Parkanoon asti on lähes turha haaveilla, sillä rata kihniöstä eteenpäin on yleistä rataverkkoa, jolla liikkumista säätelevät RHK:n määräykset. Sama asia koskee myös Parkano - Niinisalo väliä, sekä Haapamäellä km 514 + 000 eteenpäin. | ||||
|
10.10.2006 16:30 | Teppo Niemi | ||
| Elokuvan asema oli Vuonislahti, jossa asemakohtaus kuvattiin. Muut kohtaukset ovat kuvattu Ilomatsin radalla Joensuun ja Heinävaaran välillä sekä Heinävaaran liikennepaikalla. | ||||
|
|
09.10.2006 10:39 | Teppo Niemi | ||
| Toinen on kylläkin ihan niin kuin Ilari päättelee, entinen Eis-vaunu, mutta toinen ei ole ollut koskaan Em. Puukorisia makuuvaunusarjoja ovat olleet Cm, CEm ja Em. Ci- vaunuista muutetut lepo- ja retkeilyvaunut ovat kuuluneet sarjaan Eim. Mutta päästetään Ilari arvuuttelemasta ja paljastetaan, että se on laatan mukaan entinen Cm 2157 vuodelta 1920. Eli I ja II luokan (lopuksi 1. luokan) makuuvaunu. | ||||