314-116120 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 14.11.2006 16:49 Teppo Niemi  
  Oskari tarkoittanee ilmeisesti Outokummusta tulevaa malmijunaa
kuva 13.11.2006 10:54 Teppo Niemi  
  Villen kysymykseen: Se pieni komero on mitä todennäköisimmin vastavirtakojeen (eli höyrylämmönvaihtimen) sijoituspaikka. Piirros näyttää kuitenkin viittaavan konduktöörivaunun kaminaan. Myöhemmin siihen tilaan on (osaan vaunuista?) asennettu lämmityskattila, jolloin vaunun lämmitys voi tapahtua myös kiinteää polttoainetta hyödyntäen). Ja täydentäen vielä Hannun vastausta A 91 on Haapamäen tallissa, ja A 99 Haapamäellä varaosalähteenä (=lähes lahonneena)
kuva 13.11.2006 10:42 Teppo Niemi  
  Olli, veikkaanpa, että puolet päätelmästäsi meni oikein. Hyllyitä päätellen 2.lk kuva on EFit-vaunusta.
kuva 13.11.2006 10:29 Teppo Niemi  
  Jarkolle: Ei Hr1 1004 osalta ole uutta kerrottavaa sitten kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/6049 kommenttien.
kuva 10.11.2006 08:23 Teppo Niemi  
  Olisikohan A91 tehty oheisen kuvan Cm vaunuista https://vaunut.org/kuvasivu/31118 ?
kuva 10.11.2006 08:20 Teppo Niemi  
  Otso, kaikissa Pasilan konepajan ja Valmet OY:n lentokonetehtaan ennen 1970-luvun puoltaväliä valmistamissa teräsvaunuissa oli helmapellit. Ja ne poistettiin 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun konepajakorjausten yhteydessä. Ensimmäinen helmaton Pasilan konepajan valmistama vaunusarja oli muistaakseni Eht (myöh. osa vaunuista Cht ja ELht sarjoihin). Pasissa Eslingenin vaunussa on ollut myös helmapellit.
kuva 09.11.2006 11:31 Teppo Niemi  
  Veturisarjahan on valmistettu Neuvostoliitossa Kolumnan tehtailla ja DDR:n aikoihin DR:n sarja oli 13x ja yhdistyneen saksan aikana 23x. Myöhemmin vetureita on modernisoitu ja varustettu uusilla Kolumnan että Catepillarin koneilla. Kokeilussa 1990-luvun puolivälissä oli myös MAK:n koneet, mutta ne eivät johtaneet jatkoihin.
Neuvostoliitossa ja Venäjällä sisarkoneiden sarja oli TEP109.
kuva 09.11.2006 10:27 Teppo Niemi  
  Jorma: Tämä kuva (vaikka onkin mustavalkoinen)paljastaa sen, että merkin keskusta ei ole valkoinen vaan oranssi, eli kommenttisi linkissä olevat kuvat kertovat merkin ensimmäisen version värityksestä 1952-1957. Tällöin loppumerrkkinä oli vihreä taustapuoli. Vuodesta 1957 JT:n mukaan taustapuoli on ollut harmaa.
kuva 09.11.2006 08:29 Teppo Niemi  
  Kyseessä on vaarallisen raideosuuden alkumerkki (käytössä 1957-1969), josta alkaen suurin sallittu nopeus on 15 km/h. Mutta missä, enpä tiedä
kuva 09.11.2006 08:24 Teppo Niemi  
  Tapio on oikeilla jäljillä, olisi pitänyt lukea viimeisen vuoden aikana ilmestyneet Resiina-lehdet tai v.1952 JT vuoden 1957 muutosten jälkeen tarkemmin, niin ei olisi tarvittu kysymysmerkkiä. Eli kyseessä on varovaisuuslevu ( (v.169 JTssä Nopeusmerkki3, joka kertoo että 700 m (myöh. 1200 m) päässä olevasta nopeusrajoituksen alkumerkistä ( https://vaunut.org/kuvasivu/31176 ) alkaen suurin sallittu nopeus on 15 km/h. Paikasta en osaa sanoa kyllä mitään
kuva 08.11.2006 13:00 Teppo Niemi  
  Tapani sivuaa asiaa. Mutta Mikalle: DR (Deutsche Reichsbahn) ja DB (Deutsch Bundesbahn) olivat 1990-luvun alussa molemmat olemassa yhdistyneessä Saksassa, ennen kuin ne yhdistettiin DB:ksi (Deutsche Bahn AG:ksi). 143 sarjan vetureita toimitettiin molemmille
kuva 08.11.2006 11:43 Teppo Niemi  
  Ei välttämättä. Muistaakseni Br143 toimitettiin myös DB:lle aikana, jolloin DR oli vielä olemassa.
kuva 07.11.2006 09:40 Teppo Niemi  
  Tuskin tämä on Forssan ja Jokioisten väliltä kapearaiteisen kanssa risteillyt turveratakaan.
kuva 06.11.2006 17:03 Teppo Niemi  
  Tommi ja Tauno, älkäähän vedelkö liian hätäisiä johtopäätöksiä. Ei kaikissa Move:issa ole kytkintankoja, tällaisia on esim Move90. Entäs Move250B? (Move oli Valmet OY:n lentokonetehtaan käyttämä tyyppimerkintä). Entäs Move 66
kuva 06.11.2006 13:50 Teppo Niemi  
  Sitä, joka alitti pääradan Leppäkosken eteläpuolella (samoin rautatien vierellä kulkeneen maantien).
kuva 06.11.2006 08:34 Teppo Niemi  
  Tarjotaanpa arvauskseksi Leppäkoski, savirata 600 mm. Muista en uskalla arvata mitään
kuva 03.11.2006 09:00 Teppo Niemi  
  Tämä on olut Hv3 (H9) sarjan tenderi, todennäköisemmin vielä Schwartzkopffin valmistaman Hv3:n. On tällä hetkellä yksitysiomistuksessa ja seisoo Haapamäellä
kuva 01.11.2006 16:58 Teppo Niemi  
  Juhani, ei välttämättä. Turulle on ollut tyypillistä 1980- ja 1990 luvuilla se, että sinne menee enemmän junia kiun sieltä lähtee. Eli kyseessä on normaali veturipalautus. Aikoinaan 1980-luvulla oli vitsi eräästä illan pikajunasta Turusta Tampereelle, että siihen arvotaan koneet avainastiasta. Kolmesta koneesta kaksi palasi Toijalasta Turkuun tavarajunien keulalla, taaimmaisen jatkaessa matkustajajunassa Tampereelle. Junassa saattoi nimittäin veturit olla eri kombinaatioissa Dv12, Dr13 ja/tai Dr13 sarjoista. Vastaavanlainen vakinaisesti vetovoimalla 4 x Dv12 (+vaunuja), juna kulki jossakin vaiheessa 1990-luvun alussa mm. rataosilla Kaskinen - Seinäjoki ja Kokkola - Ylivieska, jotka kummatkin olen kuvannut saman vuorokauden aikana.
kuva 01.11.2006 14:17 Teppo Niemi  
  Jussi: Ne suojapussit PITÄÄ ottaa pois, ennen kuin moottorivaunut kytketään ja laittaa takaisin kun vaunut ovat irroitettu. Ja kesäaikaan niitä ei tarvita, niin ne ovat toivottavasti varastoitu johonkin.
kuva 01.11.2006 10:40 Teppo Niemi  
  Äskettäin radiossa VR oy:n edustaja (olikohan Haapala), totesi, että taas lumipyry yllätti.... Tulee mieleen Juhanan ja Teemun kommenttiin liittyen, että onkohan suojapussit unohtuneet varikon varastoon säätiedotuksista huolimatta.
kuva 31.10.2006 17:14 Teppo Niemi  
  Aaltoselle tekisi hyvää tutustua esim Rantarataan (Pasila - Karjaa - Turku. Entäpä Vaasan rata = Tampere - Haapamäki - Vaasa). Myös Pohjanmaan radalla Seinäjoen ja Oulun välillä on runsaasti asemia oikealla puolella: Miten olisi esim. Tuomioja, Riippa... Ja Tve 4 teoria, miten esim poikkiratojen Haapamäki - Pieksämäki -Parikkala tai Ylivieska - Iisalmi radan asemat. Älkääpä nyt tehkö liian hätäisiä johtopäätöksiä MUTU-tuntumalla.
kuva 31.10.2006 08:32 Teppo Niemi  
  Heti toisella oikein, ja Perttu vielä tarkentaa. Lumiauran ja veturin välillä oli käytössä sähkösoittoopasteet. Vetureissahan ei normaalisti ollut mitään laitteita siihen. Eli se piti tuoda aurasta aina kulloiseenkin veturiin. Kyseessä on juuri veturiin vietävä sähkösoittokello + nappi. Tuulia-aurassa on lisäksi käytetty jossakin vaiheessa kenttäpuhelinta. Kurulle vastaan samalla, että kyllä siinä on ihan normaalin verkkovirtapistotulpan näköinen pistotulppa, miten se lieneekin kytketty, sitä en ole tutkinut.
kuva 30.10.2006 08:34 Teppo Niemi  
  Kyllähän se siltä näyttää, ellei sitten ole ajovalot unohtuneet takapäähän ja kuljetaan vasenta raidetta. Eli jos lädemme siitä, että ajovalot ovat oikeassa päässä, niin jun on menossa eteläistä raidetta Helsingin suuntaan.
kuva 26.10.2006 14:48 Teppo Niemi  
  Kahden yksikön 'toimivuus' yhdellä konduktöörillä vaihdellut suuresti, ainakin Tampereen ja Haapamäen välillä. Välillä on toinen yksikkö suljettu ja toisessa todella tiivis tunnelma. Silloin tuntuu, että VR OY pitää matkustajia ihan pilkkana ja haluaisi saada ne siirtymään pois rautateiden käytöstä.
kuva 26.10.2006 13:00 Teppo Niemi  
  Viimeisen vuoden aikana kuvattuja 'LASTENVAUNU'-tekstein olevia vaunuja ovat esim. 23320, 23321, 23323, 23324, 23325 (ilman kuvatarroja). Asiaa voi tutkia lisää laittamalla kuvahaussa hakusanaksi ELht.
kuva 26.10.2006 12:13 Teppo Niemi  
  Ainakin osassa vaunuja ne olivat ELht-vaunujen käytön loppuun asti. Yksi esimerkki tälläisesta on esim. Elht 23321. (kuva esim. https://vaunut.org/kuvasivu/29812). Osasta vaunuja teksti on kuitenkin poistettu jossakin vaiheessa.
kuva 26.10.2006 08:36 Teppo Niemi  
  Teit ainakin Ilarin tyytyväiseksi, hän kun kaipasi sisäkuvia Haapamäen vaunuista....
kuva 26.10.2006 08:31 Teppo Niemi  
  Otto: Raide 7 on vasemmallapuolella (se jolta vempu (Vv15) on lähtemässä vetämään saapunutta junarunkoa asetteluraiteelle. Vaunusiivoojat kulkevat veturien kulkuraidetta, (jonka numeroa en satu muistamaan) ja sen oikealla puolella on paikallisjunien käyttämä raide 5. Raiteella 4 näyttää olevan lähtevä pikajuna.
Otto, Kyllä Tapio tietää vanhat Helsingin aseman raiteet. Ja heitetäänpä kysymys nuoremmille pohdittavaksi: Minkä numeroiset raiteet olivat kuvanoton aikoihin NYKYISET raiteet 4 ja 11?
kuva 25.10.2006 16:59 Teppo Niemi  
  Pekka, kyllä näin on: https://vaunut.org/kuvasivu/7377 Siinä Juhanin kuvassa juna ylittää Keravanjokea.
kuva 25.10.2006 11:41 Teppo Niemi  
  Eli tunnistin sillan vääräksi sillaksi.
kuva 25.10.2006 08:48 Teppo Niemi  
  Eikös sellainen (Dm10) yöpynyt siellä Museorautatieyhdistys ry:n syysretken aikana
kuva 25.10.2006 08:31 Teppo Niemi  
  Keskimmäinen siltajänne paljastanee, että kyseessä on Kymijoen erään haaran silta Kymin aseman lähellä. Samaa jännettä on käytetty myös Kuusaan silloissa, jossa vanhat 1800 luvun heikot ristikkojänteet korvattiin levysilloin. Toinen Kuusaan siltajänteistä on myöhemmin siirretty Lahnaslammelle.
kuva 25.10.2006 08:23 Teppo Niemi  
  Jarkkon kommentista selviää, missä ruotsalainen kuljettaja on, ja miten Ruotsissa hyödynnetään radio-ohjattuja vetureita (vrt. suomalainen kokeilu 2710).
kuva 24.10.2006 11:25 Teppo Niemi  
  Havainnossa https://vaunut.org/havainto/2433 mainittu sortuma on juuri tämän viimeisen värikkään samin kohdalla. Eilen sitä korjaamaan saapui klo 17 aikoihin erikoiskuljetuslavetilla kolmas kaivinkone.
kuva 23.10.2006 09:05 Teppo Niemi  
  Viettänee vielä vikon verran Pieksämäellä....
kuva 18.10.2006 15:20 Teppo Niemi  
  Oheisessa havainnossa on tiedot: https://vaunut.org/havainto/2416
kuva 18.10.2006 14:47 Teppo Niemi  
  Ja ensi lauantaina (=21.10.06) voinee tässä kuvata lättäjunaa (Jopa neljästi), jos saamani tiedot pitävät paikkaansa
kuva 18.10.2006 08:21 Teppo Niemi  
  ELht-vaunujen käyttö on päättynyt 'Uuteen juna-aikaan' 3.9.2006. Vaunut ovat menossa, yhtä museovaunua lukuunottamatta, romutukseen. Mikäli muiseovaunun katsastus todetaan kannattavaksi, jossakin museojunassa saattaa vielä lastenvaunukin löytyä.
kuva 17.10.2006 11:40 Teppo Niemi  
  Jukan jälkmmäinen arvaus on lähempänä 'oikeata': Tasoristeyksen hälytysraideosuuteen (eristetty raide) liittvät johdot asennettiin aikanaan rautatien lennätinlinjan pylväisiin. Myöhemmin linja kävi puilta osin tarpeettomaksi ja purettiin. Koska tasoristeyksen johtimia ei samalla kaapeloitu, jäi kyseinen osa linjaa jäljelle. Pylväiden yläosasta kuitenkin on lennätinjohdot purettu.
kuva 17.10.2006 11:36 Teppo Niemi  
  BT 01155 on ollut entinen Cm 2157, jonka paikkaluku oli 18, ja jossa oli Pintsch-painekaasuvalaistus ja vesivastavirtakoje-lämmitys 1930-luvulla sekä 'kotiasema' v. 1947 Helsinki.
kuva 16.10.2006 08:30 Teppo Niemi  
  Jyri: Parkanoon asti on lähes turha haaveilla, sillä rata kihniöstä eteenpäin on yleistä rataverkkoa, jolla liikkumista säätelevät RHK:n määräykset. Sama asia koskee myös Parkano - Niinisalo väliä, sekä Haapamäellä km 514 + 000 eteenpäin.
kuva 10.10.2006 16:30 Teppo Niemi  
  Elokuvan asema oli Vuonislahti, jossa asemakohtaus kuvattiin. Muut kohtaukset ovat kuvattu Ilomatsin radalla Joensuun ja Heinävaaran välillä sekä Heinävaaran liikennepaikalla.
kuva 09.10.2006 10:39 Teppo Niemi  
  Toinen on kylläkin ihan niin kuin Ilari päättelee, entinen Eis-vaunu, mutta toinen ei ole ollut koskaan Em. Puukorisia makuuvaunusarjoja ovat olleet Cm, CEm ja Em. Ci- vaunuista muutetut lepo- ja retkeilyvaunut ovat kuuluneet sarjaan Eim. Mutta päästetään Ilari arvuuttelemasta ja paljastetaan, että se on laatan mukaan entinen Cm 2157 vuodelta 1920. Eli I ja II luokan (lopuksi 1. luokan) makuuvaunu.
kuva 09.10.2006 10:17 Teppo Niemi  
  Taitaapi olla jo yli 220
kuva 04.10.2006 16:40 Teppo Niemi  
  Kyllähän niitä löytyy eri paikoista, kunhan osaa vain hakea. Oletko katsonut, mitä kuvia yhdistyksen sivuilta löytyy?
kuva 04.10.2006 16:30 Teppo Niemi  
  Nopeastihan tämä on tunnistettu. Paikka on todellakin Turku ja kuvauspäivänä lähti viimeinen henkilöjuna Paimioon kokoonpanossa 2 Dm7.
kuva 03.10.2006 14:07 Teppo Niemi  
  MUISTAAKSENI: Kaksi junaa -valo oli kiinteä valo ja se syttyi toisen junan tullessa heräteosuudelle ja sammui viimeisen junan poistuttua heräteosuudelta eli sammui varoituslaitoksen lopetettua varoitustoiminnon.
kuva 03.10.2006 08:21 Teppo Niemi  
  Tyhjävaunujunat ja veturisiirrot kannattaa Sn (ja myös rataveron vuoksi) kirjata matkustajajuniksi. Jos Tuulian haku olisi toteutunut 23.-24.9. olisi hakujunan Sn ollut Jyväskylä Pieksämäki välillä 100 km/h, mutta matkustajajunana 120 km/h. Junatyyppi (matkustaja/tavarajuna vaikuttaa myös käytettäviin jarrulajeihin, ja nykyisin sen kertoo sääntöjen mukaan vain junan numero.
kuva 02.10.2006 14:35 Teppo Niemi  
  Kiitojunavaunustohan koostui KCik, KEis ja KEi vaunuista.
kuva 02.10.2006 14:33 Teppo Niemi  
  Olli: Olisit tutkinut hieman enemmän RHK:n sivuja, sillä Junaturvallisuussäännössä on määritelty junien numerot: Nykyisin matkustajajunille on JT:n mukaan varattu numerosarja 1 ... 1999 sekä 8000 ... 8999. Numerosarja 9000...9999 varattu miehittämättömille matkustajajunille.
Kommettisi mukainen numerojako on ollut käytössä 1960-luvun lopulle saakka. Esim. Lauantaina ajettavat HMVY:n syysretkijunat ovat matkustajajunia, ja niiden numerot ovat 1076, 1078 ja 1079.
kuva 28.09.2006 13:38 Teppo Niemi  
  Lähtöopastimessa näkyy olevan 'pätemättömyysristi' el JT:n mukaan pätemättömyysmerkki, eli kyseessä ei liene seis-opasteen ohitus. Lähtöopasteita ei nyky JT:n mukaan ole kuin yksi. (Voimassaoleva JThän löytyy: http://www.rhk.fi/@Bin/32963/Jt_2005.pdf .
<<   >>