Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.12.2018 20:11 | Jussi Tepponen | ||
| Lappeenranta tuo on. Tuo takana näkyvä rakennus on tämä: https://goo.gl/maps/zEw67yA5xpy |
||||
|
04.12.2018 21:29 | Jussi Tepponen | ||
| Selkeästi Turkuun. Nuo pisteet kuuluvat päivämäärään 9. 19.28 | ||||
|
20.11.2018 10:17 | Jussi Tepponen | ||
| Lainaus suoraan VR Trackin tekemästä suunnitelmaselostuksesta: Kilometrivälillä 14+630…14+760 rata kulkee aiemmin tehtaan toimijoiden käytössä olleella piha-alueella. Alueella on asfalttipäällyste, joka poistetaan radan rakentamisen vaatimalta, noin 2,5 metrin leveydeltä. Ratarakenteessa käytetään betonisia ratapölkkyjä ja tukikerrosmateriaalina raidesepeliä. Piha-alueen reunassa on avo-oja, jonka avulla kuivatus järjestetään. Piha-aluetta rajaava aita siirretään radan viereen, tehtaan puolelle raidetta. |
||||
|
30.10.2018 07:51 | Jussi Tepponen | ||
| Oli tasoristeystyön ja kiskojen vaihdon ajaksi. Nyttemmin on rakennettu takaisin: https://vaunut.org/kuva/128668?liikp1=2654 |
||||
|
28.10.2018 09:51 | Jussi Tepponen | ||
| Kyllä tuo aluskehys näyttää puiselta kun sitä kuvasta zoomailee. Eli silloin vaunu olisi tuo 4023. | ||||
|
18.10.2018 11:05 | Jussi Tepponen | ||
| Tuo vironkielinen 8-tuntista työpäivää vaativa banderolli ja muutkin banderollit laittavat miettimiään, olisiko tässä kuitenkin kyse vuoden 1905 keväästä? Tuolloin talvella, keväällä ja oikeastaan koko vuonna Virossa oli paljon lakkoja ja yksi, mitä silloin vaadittiin, oli juuri tuo 8-tunnin työpäivä: https://zapdoc.tips/estonian-industrial-workers-demands-in-the-1905-revolution.html |
||||
|
16.10.2018 12:21 | Jussi Tepponen | ||
| Nykyisin Suomen suurin kapearaiteisen rautatien risteysasema :-) Humppilan siirtokuormausratapihalla alkaa ensi viikolla mittava remontti, jossa uusitaan leveiden raiteiden kiskotus ja vaihteet. Viime lauantaina raiteilla tehtiin vaihtotöitä ja Jokioisten Museorautatien leveäraiteiset vaunut siirrettiin pois työmaan tieltä. |
||||
|
01.10.2018 22:38 | Jussi Tepponen | ||
| Kuvasta päätellen Jokioisten-Humppilan energiapajukombinaatin työjuna... | ||||
|
19.09.2018 07:30 | Jussi Tepponen | ||
| Syksy tulee ja muuttolinnut taivaalle... | ||||
|
24.08.2018 12:39 | Jussi Tepponen | ||
| Tuosta tulee vanhat Suomi Filmit mieleen, keltaiset pellot, sinivalkoinen taivas ja rautatien sorapenkka (vaikkei niissä filmeissä värejä ollutkaan)! | ||||
|
24.07.2018 23:10 | Jussi Tepponen | ||
| Hienosti Santaraide on kesä aikana edennyt kohti raivatun penkan päätä. JMR:n rata-alue lopuu tuon penkalla olevan korkeajännitelinjan tolpan kohdalle. | ||||
|
02.07.2018 09:53 | Jussi Tepponen | ||
| Vai onko tuo Mickelspiltom 1950-luvulla? | ||||
|
26.06.2018 10:22 | Jussi Tepponen | ||
| Oikein hieno kesäinen kuva! | ||||
|
25.06.2018 12:57 | Jussi Tepponen | ||
| Keijon laittaman linkin takaa löytyvässä uutisfilmissä näyttää olevan sama virolainen sotalaiva (Lembit), kuin kuvassa (1:18 minuutin kohdalla) ja saman näköinen SA auto vilahtaa myöskin kuvissa (0:13 ja 0:44 minuutin kohdalla). Joten kuva voi hyvin olla vierailun ajalta 16.5. 1922. | ||||
|
|
21.06.2018 18:46 | Jussi Tepponen | ||
| Sotalaivan perässä näyttäisi olevan kyllä tuttu Viron sini-musta-valkoinen lippu. | ||||
|
|
21.06.2018 16:47 | Jussi Tepponen | ||
| Etualan juhlaliputettujen laivojen maston huipussa kahdella saattaisi olla Saksan musta-valko-punainen lippu (käytössä wikipedian mukaan mm. 1922-33). Ihan etummaisessa on Suomen siniristilippu. Tuo siis, jos liput eivät ole osa juhlaliputusta. Sotalaiva voisi olla 1920-luvun saksalainen kevyt risteilijä. |
||||
|
08.06.2018 11:25 | Jussi Tepponen | ||
| Ja kun resiinalla on liikkeellä löytyy tuosta metsiköstä myös laavu ja nuotiopaikka, jota voi käyttää taas kun kuivuus on ohi. | ||||
|
08.06.2018 11:24 | Jussi Tepponen | ||
| Jyrkässä mäessä mukana jenkkityyliin keskijunan apuveturi... | ||||
|
28.05.2018 10:22 | Jussi Tepponen | ||
| Taitaa olla aika tarkkaan 43 vuotta siitä kun Santavaihteella viimeksi oli vaihteenasetin. Löytyisikö keneltäkään kuvaa tuosta alkuperäisestä Santavaihteesta? | ||||
|
25.04.2018 23:47 | Jussi Tepponen | ||
| Ja Mäenpään kauppa palavelee kylää. Nyt entinen kaupparakennus on myynnissä. Hienolla paikalla oleva talo, jos joku haavittelee mökkiä (puron)rantasaunalla hyvien liikenneyhteyksien varrelta! | ||||
|
16.04.2018 18:16 | Jussi Tepponen | ||
| Mielenkiintoinen laituriratkaisu. Ilmeisesti seisakkeella pysähtyvät junat eivät käytä kakkosraidetta, koska laituri sen puolella on hieman ruohottunut... Mitenkähän tuolla kaksiraiteisella radalla liikennöidään? |
||||
|
09.03.2018 00:00 | Jussi Tepponen | ||
| Kuva tuo mieleen muutaman kuvan, joita olen nähnyt Högforsin johtokunnan "viimeisestä" juna-ajelusta kun radan lopullinen lakkautamispäätöstä tehtiin. Jos näin on, niin ajankohta voisi olla kesä 1967. Pitää yrittää löytää ne kuvat jostain... | ||||
|
05.03.2018 11:43 | Jussi Tepponen | ||
| Jokioisten rautatiellä ajettiin noita aurausjunia 1970-luvulla höyryveturilla silloin, kun lunta oli niin paljon, ettei kaksi Move21 dieselveturia riittänyt tai niistä oli vain yksi ajokunnossa. Tuo kuvan ottopäivä on merkattu vain "tammikuu 1974". Ilmatieteenlaitoksen Jokioisten havaintojen mukaan la 26.1. tuli lunta 6 cm (lumen syvyys sen jälkeen 44 cm). Koska 1970-luvulla liikennöitiin yleensä vain ma-pe todennäköinen kuvauspäivä voisi olla ma 28.1. |
||||
|
15.02.2018 18:17 | Jussi Tepponen | ||
| Noistahan GE 44-tonnisista on olemassa myös kapearaideversiot, joita on käytössä tällä hetkellä mm Cumbres & Toltec Railroad ja Georgtown Loop Railroad -radoilla (raideleveys 3 jalkaa / 914 mm). | ||||
|
08.02.2018 13:58 | Jussi Tepponen | ||
| Kyseinen veturi on Humboldt and Mad River Railroad "Onward" (nimi näkyy kyljessä) Baldwin Locomotive Works 6711/1883. Rata oli normaalilevyinen (4' 8 1⁄2"). H&MRR yhdisti alunperin Essexissä lähellä Mad Riveriä olevan sahan Humbolt Bay:n satamaan Eurekassa. 1893 rakennettiin uusi saha Samoa (Ca) nimiselle paikkakunnalle ja rataa jatkettiin sekä etelään että pohjoiseen, jotta Lindsay Creekistä saatiin tuotua tukkeja Samona uudelle sahalle (lähde: Wikipedia). Vuonna 1903 rautatiestä muodostettiin Oregon and Eureka Railroad. Eli kuva on otettu vuoden 1893 jälkeen ja todennäköisesti ennen vuotta 1903, joten 4.7. 1901 on aika hyvä arvaus kuvauspäiväksi. |
||||
|
06.02.2018 14:55 | Jussi Tepponen | ||
| Tuo Minkiön Meijerihän on Jokioisten Osuusmeijeri, joka otettiin käyttöön 10.1.1924. Rakennuksen alakerta on rakennettu rautabetonista ja yläkerta puusta. Alakerroksessa on meijeri-, kone- y.m. huoneet sekä yläkerroksessa viisi asuinhuonetta (Forssan Lehti 8.2.1924, sivu 2). Forssan lehden 19.02.1926, sivu 1 mukaan: "Meijeriin tuotu maito on käytetty kaikki voin valmistukseen ja on sitä saatu 74.989,6 kg., joten voikiloa kohden on käytetty maitoa keskimäärin 23,3 kg. Ja jos tuota voin laatua halua vielä täsmentää niin Maaseudun Tulevaisuuden 14.11.1929 sivulla 6 on ilmoitus, jossa haetaan meijerikköä "ensiluokan happaman voin" valmistukseen. |
||||
|
16.12.2017 00:56 | Jussi Tepponen | ||
| Kerran kuussa ja tapahtumapäivinä ajavat viellä höyryllä. Polttoaineena on kierrätetty kasvisöljy, eli tuoksuvatkohan veturit munkeille ja ranskalaisille? Lisätietoja noista höyryajoista löytyy: https://www.thetrain.com/special-events/steam/ |
||||
|
24.11.2017 16:48 | Jussi Tepponen | ||
| Kyllä se Tubizelta näyttää. Ei se oikein voi olla Henschelikään. Siinä tapauksessa tuo kuvan ottohetki lienee juuri tuosta vuodesta 1947 eteenpäin. Kun tuo kuva näyttää kesäiseltä ja tytöt nuorilta ja hyvin pukeutuneilta ja juna on Jokiosilla voisiko tuo olla niitä 1950-luvun alun koululaisjunia Jokioisilta Forssaan? Tuohan voisi olla otettu kun on palattu koulun kevätjuhlista Jokioisille..? |
||||
|
21.11.2017 12:51 | Jussi Tepponen | ||
| Ja lisätään vielä yksi aihetodiste. Verkosta löytyy palvelu, josta voi kelata vanhoja säätietoja, joka joskus helpottaa kuvien ajoittamisessa. Kuvassa makasiinin asbestilevykatto kiiltää, eli se on märkä, joten kuvan ottohetkellä on ollut sateinen ilma. 31.8. 1954 ei vielä ollut Jokioisten observatoriota, mutta ainakin Salossa oli tuolloin sateista: https://freemeteo.fi/saa/salo/historia/kuukausittainen-historia/?gid=637948&station=1109&month=8&year=1954&language=finnish&country=finland |
||||
|
|
20.11.2017 23:49 | Jussi Tepponen | ||
| Ajoitusta voi tuosta kuvasta etsiä siten, että moottorivaunu seisoi polttoainepulan takia vuoden 1942 ja se luovutettiin armeijalle huhtikuussa 1943. Henkilöliikenteen suuret volyymit romahtivat 1949 sotaa edeltäneelle tasolle. Kun kuvassa on vain yhden matkustajavaunun käsittävä runko, jossa junailijanvaununa on moottorivaunun liitevaunu JR 12, lienee kuva siis otettu vuoden 1949 jälkeen. Koska kuvassa ei näy myöskään ihmisiä on se ilmeisesti otettu, koska kyseessä on merkittävä juna. Etualalla näkyvä vaalea pressu saattaa näkyä kirjan "Jokioisten rautatie 100 vuotta liikenteelle avaamisesta" sivulla 65 kuvassa, jossa on viimeinen matkustajia kuljettanut sekajuna 31.8. 1954. Voisiko kuva olla siis siitä? Nämä kaikki JR:n matkustajajunien kuvat olisi hauska saada ryhmiteltyä kuvasarjaan vaikka otsikon "Jokioisten rautatien matkustajajunia" alle. Ne olisi silloin helpompi löytää jälkikäteen. |
||||
|
16.11.2017 23:06 | Jussi Tepponen | ||
| HB:ssa 27.8.1911 kirjoitetaan, että ensimmäinen juna Karkkilan asemalle olisi mennyt eilen (gårdagen), eli 26.8. 1911. Olisikohan, että 25.8. sinne meni työjuna ja kuvassa ollut "hienompi" juna tuli vasta 26.8? https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1173870?page=6&term=H%C3%B6gfors Myös Västra Nyland kirjoittaa 29.08.1911, että "I lördags gick det första tåget..", eli juuri tuona 26.8. 1911: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1345088?page=1&term=H%C3%B6gfors |
||||
|
|
09.11.2017 23:17 | Jussi Tepponen | ||
| Näinhän se napitus menee ja asema näkyy tuolla takana. Tätä kuvaa on hyvä verrata matkustajavaunujen alkuperäisen asun kuvaan https://vaunut.org/kuva/123063 Eroja on vaunun puupaneloinnin lisäksi siinä, että ikkunanpuitteet ovat vaihtuneet alkuperäisistä yläosastaan kaarevista yksinkertaisiin neliskulmaisiin ja myös vaunun katon kulmien hienot sadevesiputket ovat hävinneet. Junan kokoonpano lienee ollut kuvatekstistä poiketen normaali matkustajajuna, sillä tutkin Paavo Raitalan vanhaa haastattelua elokuulta 1989 ja hän kertoi siinä, että matkustajajunan kokoonpano oli yleensä Humppilasta päin seuraava: Matkatavaravaunu (siis siihen varattu umpivaunu, jonka numeroa en nyt löytänyt), kaksi matkustajavaunua ja Forssan päässä junailijan vaunu JR 11. Tässä junassa on matkatavaravaununa moottorivaunun liitevaunu JR 12 ja olisiko tuo normaali matkatavaravaunu (siis tavallinen umpivaunu) sen ja veturin välissä? |
||||
|
|
08.11.2017 19:58 | Jussi Tepponen | ||
| Kuva on paperikopiona MRY:n kuva-arkistossa, mutta nyt aloin ihmettelemään miksi kuva olisi otettu ei aseman puolelta rataa? Myös toisen tytön takin napit ovat vasemmalla puolella, vaikka naisten napit ovat perinteisesti oikealla ja miesten vasemmalla. Olisiko kuva peilikuva, eli negatiivi olisi joskus mennyt väärin päin? | ||||
|
03.11.2017 15:40 | Jussi Tepponen | ||
| Voisikohan tuo vasemman puoleinen nainen olla Miina Sillanpää? Hieman on saman näköinen ja seisoo jotenkin niin ylväästi tuossa päätysillalla. Silloin tuo kuvausvuosi voisi olla esim 1919, jolloin hänet valittiin kolmannen kerran kansanedustajaksi. Tuo vaunun pellitys sopisi vielä siihen ajankohtaan ja myös nuo 1910-lukua modernimmat vaatteet ja virkapuku. |
||||
|
30.10.2017 22:41 | Jussi Tepponen | ||
| Kyllä tuo minustakin on jarrukopin yläosa. Pitää korjata kuva-arkiston tekstejä tuon osalta. Humppilan JR:n halkokatos on tuossa aivan kumpareen takana piilossa, jos paikallistan kuvauskohdan oikein. Tuo VR:n vesitorni näkyy ilmeisesti kuvassa https://vaunut.org/kuva/122963 tavaramakasiinin eteläpäässä. | ||||
|
29.10.2017 22:54 | Jussi Tepponen | ||
| Nyt ei tuota rataa enää ole. | ||||
|
23.10.2017 15:59 | Jussi Tepponen | ||
| Liikennepaikan nimi muutettiin alkuperäiseksi "Santavaihde" Museorautatieyhdistys ry:n johtokunnan päätöksellä 25.3. 2017. Nimi "Santavaihde" tai "Santakuopan vekseli" on käytetty mm. vanhoissa lehtijutuissa ja Jokioisten rautatien kirjeenvaihdossa. | ||||
|
07.07.2017 10:22 | Jussi Tepponen | ||
| Valmet Move 21 67/1948 JR (ex LVR) nro 3. | ||||
|
20.06.2017 21:53 | Jussi Tepponen | ||
| More on Wihuri Oy:n Teijon tehtaan valmistama 1950-luvulla. Lisää tietoa löytyy otsikon "Moottoriresiinan kunnostus" alta sivulta: https://museorautatieyhdistys.fi/fi/hankkeet | ||||
|
20.06.2017 21:36 | Jussi Tepponen | ||
| Tuo kun kääntyy halliraiteistolle on OLMT:n mukaan sn sivulle 10 km/h ja suoraan, osana Minkiön ratapiha-aluetta, sn on 20 km/h. | ||||
|
28.04.2017 15:59 | Jussi Tepponen | ||
| Tuosta on jo poistettu kaasunpuhdistimet eli jäähdyttimet (vantrinkilla on reikä, jossa oikean puolen jäähdytin on ollut). Eli näyttää jo käyttävän nestemäistä polttoainetta. Nuo jäähdyttimet olivat molemmilla puolilla konetta samalla kohtaa ja itse puukaasutin eli generaattori oli veturin takaosassa. | ||||
|
21.01.2017 00:07 | Jussi Tepponen | ||
| Kansalliskirjaston Digi vastasi tähänkin, eli: Perä-Pohjolainen n:o 70, 19.6.1906 kirjoittaa sivulla 2: -Yhäkö venäjää? Valtion- rautateiden päätirehtööri on antanut määräyksen, että kaupunkiasemien ni- mikilvet ovat maalattavat kolmella kielellä siinä järjestyksessä, että ensin tulee kunnan virallinen kieli, sitten toinen kotimainen kieli ja viimeksi venäjä. Muitten asemien nimet ovat maalattavat kahdella kielellä, ensin kunnan kielellä ja toisena ve- näjäksi. Eli jos olettaa, että kilven asennus ei tapahtunut ihan heti määräyksen jälkeen, kuva lienee otettu 1907-1917, sillä venäjänkieliset kilvet lienee poistettu viimeistään kesään 1918 mennessä. |
||||
|
|
20.01.2017 07:30 | Jussi Tepponen | ||
| Aseman etupuolella nimikyltissä taitaa lukea "Piikkiö Пийккие". Muistaako kukaan milloin nuo kyrilliset kyltit olivat käytössä tuossa järjestyksessä (suomi - venäjä). Eikö jossain vaiheessa tullut määräys, että ainakin katukylttien osalta venäläinen (kyrillisin kirjaimin kirjoitettu) nimi piti olla ensimmäisenä? |
||||
|
21.12.2016 13:21 | Jussi Tepponen | ||
| Tuon Pösön rekisterikilvissä ei näytä olevan valkoista reunaa (kilpi "uppoaa" kilvenpaikan mustaan taustaan), joten se lienee rekisteröity ennen vuoden 1960 rekisterikilpien uudistusta, jolloin kilvet muuttuivat valkoreunaisiksi. | ||||
|
21.12.2016 13:16 | Jussi Tepponen | ||
| Liittyvätköhän nuo jalkakäytävän reunoille varastoidut ilmeisesti asbestisementtiputket tuohon vasemmalla ajamiseen? Putket vaikuttavat isoilta, ilmeisesti 1200 mm putkilta. | ||||
|
|
20.12.2016 15:02 | Jussi Tepponen | ||
| Ja vuoden 1958 jälkeen, sillä "Auran panimo pullotti nimellä Oy Aurana Ab vuodesta 1958 Coca-Colaa"(wikipedia). Todennäköisesti autoista katsoen vielä 1960-luvun puolella. Mikä tuo auto on merkiltään? | ||||
|
15.12.2016 19:11 | Jussi Tepponen | ||
| Äkkiä katsomalla tuo KVR14 ja kuvasta puuttuva KVR15 ovat tuon Reinon mainitseman kuvan kaksi ensimmäistä vaunua heti veturin jälkeen. Muut vaunut ovat liian lyhyitä ja niissä on liian vähän ikkunoita. | ||||
|
15.12.2016 12:30 | Jussi Tepponen | ||
| Tuon Itä-Naukion rakennetun ympäristön selvityksen mukaan kahden perheen asunnot oli maalattu keltamullalla ja yhden perheen asunnot kuten myös ulkorakennukset punamullalla. Kuvassa nuo kahden porstuan asunnot vaikuttavat vaaleammilta kuin piharakennukset ja Länsi-Naukion talot, joten näin lienee tosiaan ollut. Junan matkustajavaunut (ainakin uudemmat vaunut) ovat alunperin olleet vihreitä. Jokioisten Museorautatiellä tehdyn kunnostuksen aikana tuo vihreä ulkoväritys oli kaikkein alin kerros. Sen päällä oli ruskeaa ja lopulta sitten vaunujen "Mökkinä" ollessa olleet maalikerrokset. Noiden uusimpien vaunujen piirustukset on päivätty tammikuulle 1921, joten vaunutkin lienevät tässä olleet hyvin uusia. Viimeisenä vaununa junassa taitaa olla umpivaunu, joka näkyy monessa junasta otetussa lähikuvassakin. Eli matkustajavaunuja olisi 5 kpl. |
||||
|
|
14.12.2016 12:31 | Jussi Tepponen | ||
| Kuvausvuoden pystyy jollain tarkkuudella ajoittamaan. Kouvolan kaupungin tekemän Itä-Naukion rakennetun ympäristön selvitys -kirjasen mukaan: "Naukion asuntoalueen yhteinen sauna-, pesu- ja pakaritupa rakennettiin vanhalle puolelle vuonna 1923 ja uusittiin tulipalon jälkeen tiilestä vuonna 1931." Kuvassa tuo rakennus näkyy etualalla. Museoviraston kulttuuriympäristöselvityksen Kuusankosken - Kymintehtaan teollisuusympäristö mukaan: "Länsi-Naukio on 1922 - 1923 rakennettu työväenasuinalue". Eli kuva on varmasti otettu vuosien 1923-1931 välillä. Koska pihojen istutukset eivät ole vielä kasvaneet yhtään, lienee kuvausajankohta hyvin lähellä vuotta 1923. Luontoa katsomalla ja myös junan komeaa pituutta arvioimalla voisi arvata, että tässä ollaan varmaan aika lähellä vappua. Jos näin on ja talot on jo maalattu puna- ja keltamullalla kuvausvuosi lienee 1924. |
||||
|
30.11.2016 10:33 | Jussi Tepponen | ||
| Eikö kuvassa näy molemmilla laitureilla öljysoralla peitetyt pysäkkikatoksien perustat? Liikennelaitoksen Katsaus vuoden 1972 päätapahtumiin (sivu 155) mukaan: http://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1972_02/1972_02_23.pdf "Suurimpia suunnittelukohteita olivat uusi mainostajien rahoittama sadekatos, joita on tarkoitus pystyttää n. 200—300 katosta v. 1973 sekä monet terminaalit." Eli silloin voisi kyseessä olla vuosi 1973, jolloin noita uusia katoksia pystytettiin. Muistaako kukaan tuliko Kansallismuseon kulmille katosta vuonna 1973? |
||||
|
25.11.2016 09:48 | Jussi Tepponen | ||
| MRY:n arkistosta löytyy kaksi hieman erilaista samasta paikasta otettua kuvaa saman moottorivaunun ja kuljettajan kanssa (kuljettaja eri poseerausasennoissa), jotka lienee otettu samaan aikaan tämän kuvan kanssa. Niistä paremmin dokumentoidussa on seuraavat tiedot: Kuva 84, Kulmala, 1931, Markio, R. Kalliomäki, Moottorivaunu no 2 uutena Kulmalassa, halkopinoista päätellen aika voisi olla sama kuin kuvassa no 68. Kuljettajaa ei kuvan epäselvyyden takia tiedetä. (kuva 68 on henkilöstökuva ilman kalustoa, joka on otettu samalla alueella). |
||||