10.10. 10:31 | Mikko Herpman | |||
Katos vaan, lienee ainoa laatuaan! Tuolla alla ikään kuin roikkuu letku jossa suulake, lieneekö varustusta juuri tunnelien reunojen ja ojien sulatukseen. Lienee ollut mielenkiintoista sulatella tunnelia, näkyvyys lienee ollut aika nollassa kun puhistellaan kunnolla. |
||||
08.10. 21:38 | Mikko Herpman | |||
Sinällään Esalle uutena tietona että nelipyöräohjaus on tullut takaisin joihinkin autoihin. Kuten Teslan Cyber Truck. Ja taitaa olla jokunen muukin iso sähköauto mistä löytyy tuo varuste. | ||||
30.09. 22:54 | Mikko Herpman | |||
Ja dieseleiden kanssa ei ole öljyhuolia kun on paljon vaihtoehtoa. Rypsiä, rapsia, mäntyöljyä tms. Bioainetta ja käy kutakuinkin sellaisenaan etenkin vanhaan kalustoon. Toki bioaineiden kanssa on omat huolenaiheet mutta raaka-ainetta on saatavilla vaikka maaöljystä tulisi pulaa. Scanian D's ja Valmetin d815 varmasti raksuttaa bioaineella pois tiekseen. | ||||
29.09. 16:07 | Mikko Herpman | |||
Joo, jos ei ole mahdollisuutta ladata sähkäriä kotona ei sellaista hankkia. Erikseen laturille lähtemiset syö miehen ja naisen aika äkkiä. Mistä lämpötolpat puuttuu; jossain vanhoissa taloyhtiöissä ja toki sellaisissa missä ei edes ole parkkipaikkoja, eli autot seisoo kadulla. Nämä ovat hankalia. |
||||
29.09. 10:50 | Mikko Herpman | |||
No, kuka vaihtaa arkiautoon kotipihalla Volvo 240, tai ylipäätään minkään auton moottorin ja/tai vaihdelaatikon. Tai edes kytkinlevyä. Toki jollakulla on ponni/nosturi tai muuten haluaa värkätä mutta aika moni vie auton johonkin pajalle. Taas autoharrastajat ja harrasteautot ihan erikseen! Nyt jo on nähtävissä sähköautojen korjauspalveluita saatavilla (tosin aika rajoitetusti vielä), akku voidaan korjata samaten korjataan tai vaihdetaan muita sähkökomponentteja, moottorit ehkä yleisempiä. Tehoelektroniikka on aika luotettavaa. Mitä tulee ajoavustimiin, nykyään monet niistä toimivat erinomaisesti. Kuten hätäjarrutus ja kuolleen kulman anturit. Omalla kohdalla ko. järjestelmät ovat pelastaneet peltikorjaamolta. Ja kyseessä on ollut normaaliajotilanne, toisessa oli kova vesisade ja sumu mutta auton sensorit näkivät tuon läpi ja alkoi varoittamaan ja aloitti jarrutuksen. Samaan aikaa oli jalka jarrulla myös mutta veikkaan että automaatti oli juuri sen verran nopeampi että peräänajo vältettiin. Toisen kerran oli tilanne taajamassa kovassa vastavalossa, todennäköisesti olisi osunut edelle ajavan kuorma-autonperään mutta taas sensorit näkivät vastavalon läpi ja tuli varoitus ja aloitti jarrutuksen. Molemmissa tapauksissa vauhtia oli alle rajoituksen ja vauriot olisivat olleet pieniä. Mutta oikein toimiva tekniikka toimii ja pelastaa. Valvova automaattisilmä kun ei väsy tai silmä ei räpsähdä. |
||||
27.09. 14:33 | Mikko Herpman | |||
Uskallan väittää että kun pääsee kokeilemaan sähköpeliä niin voi monen mieli muuttua. Ennakkoluulot ja vääränlaiset uutisoinnit istuu kovassa... Sähköllä ajaminen on mukavaa, taloudellista ja hiljaista. Aivan erinomaista arkiliikkumiseen. Harrastusajopelit sitten toki erikseen. Ja sitten se tiukka juttu, pitää päästä pysähtymättä Helsingistä Ivaloon (kerran talvessa)..... Mikään sähköauto ei siihen kykene ja siksi ne ovat kelvottomia. Heko heko.. |
||||
25.09. 13:28 | Mikko Herpman | |||
Mitäs tuolla raiteella on jossa on seislevy? | ||||
25.09. 13:26 | Mikko Herpman | |||
Toki nämä sisämaan taajamajunien ajomatkat ovat aika pitkiä. Joten akut pitäisi olla varsin suuria, no sinällään jos lattian alla ei ole dieseleitä ja vaihteistoja tilaa varmaan olisi ja painokaan ei ole rautatiekalustossa varmaankaan ongelma. Ja toki lämmitys on iso kuluttaja, todennäköisesti bioöljy tai muu erillinen lämmitin ja vaikkapa ilmalämpöpumppu voisi toimia. Sähköbussin kulutuksesta kaiketi saisi verrokin, miten olisi raiteilla kulkeva versio, ehkä kuluttaa vähemmän, johtuen pienemmästä vierintävastuksesta. |
||||
25.09. 10:47 | Mikko Herpman | |||
Sinällään nythän alkaa pikkuhijaa olla markkinoilla myös perusjärkeviä sähköautoja. Sen ei tarvitse kiihtyä 0-100 2 sekunnissa, vähän maltillisempikin riittää. Sen sijaan panostetaan käytettävyyteen, kunnollinen, riittävä ja taloudellinen lämmitys/tuuletus, mahdollisuus vetokoukkuun ja sopiva käyttömatka. Tuli taloon tuollainen käytetty lataushybridi, pellin alla myös pieni bensakone. Sähköinen voimalinja on niin paljon mukavampi kuin polttis, että sitä käyttää vain kerran viikossa jotta öljypinnat säilyy ja kosteus haihtuu. Joten kun pitää tuo toinen Diesel päivittää se päivittyy todennäköisesti täyssähköön. Pitää sanoa että aika helppoa ja mukavaa kun voi tankata auton kotipihassa. 1000 kilometrin ajot sähköllä kustannukset noin 16€, jos vertaa samaa ajomäärää tuolla pihillä dieselillä niin polttoainekulu olisi noin 80€ nykyisellä kaasuöljynhinnalla. |
||||
25.09. 10:34 | Mikko Herpman | |||
Maisemat tässä Snoqualmien ympäristössä on aivan "postikorttityylisiä". Twin Peaks sarjan kuvauksia on tehty seudulla, Snoqualmien vesiputos on sarjan aloituspätkässä. Toki kalliovuoret ylipäätään tarjoavat henkeäsalpaavia maisemia näin Suomalaiselle tasaisen maan tallaajalle. | ||||
Kuvasarja: Northwest Railway Museum - mielenkiintoinen rautatiemuseo Snoqualmiessa |
25.09. 10:11 | Mikko Herpman | ||
Onpas hienoa että pääsit käymään täällä kun oli toimintaa. Itse vierailin aikaisin keväällä 2021 ja vain asemalla oli pieni toimisto auki. Kertakaikkiaan hieno miljöö ja pikkunäppärää. Jos muistan niin täältä ei taida olla yhteyttä muuhun rataverkkoon. Jonkun verran on rataa Snoqualmin ja North Bendin välillä, ehkä noin 3 mailia.. |
||||
22.09. 14:04 | Mikko Herpman | |||
Virroitin on tuolla "kattotarkkailuhuoneen" takana. Sen reunasanka pistää näkyviin kopin takaa. | ||||
13.09. 12:00 | Mikko Herpman | |||
Pari vuotta sitten tuli ajeltua Chicagosta Minneapolikseen ja ajettiin Milwaukeen läpi. Valtavia tyhjiä tiilirakennuksia oli paljon tien varrella kaupungin ympärillä. Aikanaan on ollut teollisuuskeskittymä mutta mahtanee olla Milwaukeen työkalut nykyään tehty Kiinassa....? Sinänsä Kiinastahan tulee kyllä ihan hyvääkin tavaraa, hajontaa vaan on aika paljon. | ||||
12.09. 18:37 | Mikko Herpman | |||
On tullut ihmeteltyä viime aikoina Milwaukee Roadin kuvia... Mahtaisiko olla sen yhtiön silta jossain Montanan tai Washingtonin osavaltiossa... | ||||
12.09. 09:48 | Mikko Herpman | |||
Muutaman kerran tullut nähtyä tämä läheltä ja on kyllä aika vakuuttavan näköinen peli. Komea työkone! | ||||
09.09. 15:46 | Mikko Herpman | |||
Onkohan tähän halliin raideliikennettä ja jos on niin minkä verran? | ||||
04.09. 10:45 | Mikko Herpman | |||
Aika hentoiset savut tuli tuosta... Hienot äänet kyllä! | ||||
29.08. 14:30 | Mikko Herpman | |||
Joo, toki lumen mukanaan tuomat haasteet vaikuttavat edelleen. Ja pakkanen tuo edelleen haasteita uuteenkin kalustoon. Kuten viime talvena nähtiin miten pitkä (vajaa pari viikkoa) pakkasjakso vaikutti moneen paikkaan. Kerran muistan nähneeni kun Jyväskylän varikon tallipäivystäjä tai joku hänen komentamansa henkilö kävi laittamassa puita "paneeli expressin" vaunujen kamiinoihin kun seisoivat ratapihalla joskus 80-luvun lopulla ehkä 1989. Ainakin isommilla varikoillahan on ollut omat kattilat kuten Pieksämäellä oli kanan kattila hoitamassa varikon lämmitystä. Mahtoiko kuumaa vettä/höyryä johdettu putkia pitkin ainakin lähellä oleville viskureile, vesitorniin, yms paikkoihin. Eikös joissain kääntöpöydän montuissakin ole ollut sulatusputket, kaiketi kuumaa höyryä ajettu sitä kautta sulattamaan jäätä ja lunta. |
||||
28.08. 13:56 | Mikko Herpman | |||
Niin, mielenkiintoinen pohde sinänsä höyryvetureiden käyttö kovassa pakkasessa. Ei ole minkäänlaisia omia kokemuksia mutta kaiketi veden kanssa pelaaminen voisi aiheuttaa pulmia. Niin kauan kun kattilassa palaa riittävä tuli ja saadaan höyryä niin kaiketi sillä sitten saadaan sulateltua mitä vaan, jarruja, kankia... yms. Nykyisellä nostalgiakalustolla ei juuri ajella kovilla pakkasilla, joten kokemukset niistä löytyvät vanhoilta aktiiviajoilta. Kaikenkaikkiaan varmasti pakkaskäyttö vaatii kokemusta ja ammattitaitoa. Kuvatekstin tuumailuja Saksalaisten valituksista, mahtoiko olla kokemuksen puute kenties osana haasteita. |
||||
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
16.08. 10:17 | Mikko Herpman | ||
Siinä onkin jonkinmoinen talkoo että saa uudet kulutuspinnat vaihdettua. Toivottavasti Haapamäeltä löytyy uudet renkaat ja konepajalla onnistuu vaihtaa paikalleen. Muistuu elävästi mieleen kun aikanaan käytiin Kuopion konepajalla sorvauttamassa Dm7 pyöriä, oli yhdessä pajahuoneessa Dv16 renkaidenvaihto menossa. Uusi sorvattu rengas oli kuumennettu kosanin rengaspolttimella ja kun laajeni niin keskiö laskettiin paikalleen. Kaiketi kulunut rengas oli irroitettu vastaavalla tavalla... |
||||
12.08. 15:29 | Mikko Herpman | |||
Mites on vaikkapa tämän Hv3 teho ja vaunujen tekemä kuorma. Olisiko teknisesti mahdollista pitää tällä kuormalla maksimivauhtia yllä pitkässä nousussa? Vai loppuuko kattilasta höyry jos vaaditaan niin paljon että vauhti ei hidastu. Ja toki on sitten polttoaineen syöttö, tämä mörssi kun on halkopolttoinen niin olisi lämmittäjällä aika kova vauhti heitellä halkoja pesään. Joten, koneistoa ja miehistön selkänahkaa ja lompsaa keventäen annetaan vauhdin vähän hidastua? Savusta päätellen pesässä on hyvä nuotio, eli palaminen on varsin hyvää. Joissain vetureissahan kuten vaikkapa Union Pacificin Big Boy on niin iso kattila, että se jaksaa tehdä höyryä enemmän kuin koneisto kuluttaa, eli ainakaan sillä ei tule höyrystä pulaa. |
||||
23.06. 12:47 | Mikko Herpman | |||
"pysäytys" jousi Dm7 moottorin tehon säädössä. Näitä jousia pitää olla aina mukana kaapissa. Kuluva osa | ||||
11.06. 09:18 | Mikko Herpman | |||
Tästä kohtaa näyttää erittäin hyvälle! Toivottavasti pääkone on muutenkin yhtä kiiltävä, ainakin tärkeimmiltä osin. | ||||
22.05. 18:12 | Mikko Herpman | |||
Todella hienoa että taas kulkee Hankasalmen sahalta puuta rautateitse satamaan! Mukavan heleä keväinen kuva myöskin! | ||||
19.05. 15:47 | Mikko Herpman | |||
Läpimenevät kiskot ja myös ohitusraide ympäriajon varten. Eli mahtanee olla joku purkauspaikka. Jotain jauhetta kun on sääsuoja ympärillä. Sementtiä, kalkkia, yms.. Eipäs tule paikka-arvausta täältä. | ||||
02.04. 10:48 | Mikko Herpman | |||
Oliko jo päätetty mitä osuutta aletaan rakentamaan seuraavasti? | ||||
27.03. 09:53 | Mikko Herpman | |||
Edellisellä reissulla Nolassa tuli käytyä näitä ihmettelemässä ja osa vaunuista kuten tämä on uustuotantoa. Onneksi on tehty kuitenkin vanhan tyylin mukaan. 900 sarjan vaunut ovat alkuperäisiä Thomas Car Worksin valmisteita mutta 400 ja 2000 sarjat (replikat 900 sarjasta)on tehty -90 -2000 luvuilla New Orleansissa. |
||||
26.03. 15:29 | Mikko Herpman | |||
Dr16 taisi kyllä olla monin osin aikaansa edellä ja mikäli poliittiset toimet olisivat olleet erilaisia kyseessä olisi saattanut olla erittäinkin hyvä vientituote. | ||||
23.03. 15:45 | Mikko Herpman | |||
Onkohan ollut pidon kanssa haasteita, ainakin Joensuu-Nurmeksen välillä näytti olevan jo raiteilla pintaruostetta kiskon pinnalla. | ||||
21.02. 11:10 | Mikko Herpman | |||
Oho, nyt on tyylikäs ja vauhdikas kuva! | ||||
20.02. 13:28 | Mikko Herpman | |||
Tai ainakin kaiketi koitettiin saada savuja kauemmaksi ettei kulje niin helposti perässä kulkeviin vaunuihin.. Mukava juttu että kemikaalia menee tässäkin monta rekallista, ne ovat poissa tuolta liukkaita teiltä. | ||||
01.02. 13:10 | Mikko Herpman | |||
Periaatteessa niin kauan kuin ovat "yhtenä kappaleena" ovat vielä entisöintikelpoisia. Toki miten kauemman ajan seisovat ulkona niin kunnostus on kovempaa hommaa. | ||||
21.01. 13:15 | Mikko Herpman | |||
Upeaa mahtavaa, ainoa yksilö alkaa heräilemään. Onkos tässä apukoneessa myös laturi mikä lataa akustoa? | ||||
21.01. 13:13 | Mikko Herpman | |||
On todella upea aurauskuva jopa penkanlevitys menossa, nykyään kun on ollut paljon aurausta vain pyöräkoneella ja harjalla. Mikähän on nykyisin linjan aurausohjeet, jossain vaiheessa taisi olla että jos radan Sn on yli 80km/h ei tarvitse aurata vaan junat pöllyttävät lumet pois.. | ||||
20.01. 17:02 | Mikko Herpman | |||
Jospa vaan ei ole ollut GRK:lla omaa vetokonetta käytettävissä juuri tähän... | ||||
20.01. 17:01 | Mikko Herpman | |||
Katoppas joo, eipä ole sattunut omalle kohdalle tuollaista "Diesel_tenderiä". Mitenkähän noista on polttoainetta lisätty vetureihin, ihankohan valutettu käsin taukopaikalla, vai lieneekö ollut jokunlainen automaatti millä on saatu vetureihin lisää ainetta ajon aikana. Mitenkähän mahtoi olla, oliko Union Pacificin museohöyryvetureiden perässä olevat nykyiset 2xvesitenderit (toki ne ovat ihan höyryvetureiden tendereitä), aikanaan ollut tällaisessä diesel_tenderi käytössä. |
||||
20.01. 13:09 | Mikko Herpman | |||
Taitanee olla säiliövaunu Burlington Northern väreissä, lieneekö "virkatarvike" vaunu... Vetureissa taitaa olla aika isot tankit pääsääntöisesti, mutta laaja maa vaativat veturit täydennystä usein. | ||||
10.01. 09:32 | Mikko Herpman | |||
Kyllähän kuuraa kertyy puihin ja lankoihin varmaankin kaikkialla Suomessa kun kelit ovat sopivia. Toki etelämmässä on enemmän mahdollisuuksia että on suojasäätä, niin kuurat sulaa pois. Kuten vaikkapa eilen näin kävi tässä Joensuun seudullakin. | ||||
08.01. 15:33 | Mikko Herpman | |||
Kaiketi näihin koviin olosuhteisiin on mahdollista tehdä toimivia ratkaisuja, Pohjois-Amerikan pohjoisosissa on aina pitkiä kylmiä pakkasia ja toki tuossa naapuri Venäjälläkin on paljon kylmiä paikkoja. Kaikki toimilaitteet sellaisiin paikkoihin missä lumi/jää ei pääse tekemään pahojaan. Kai ilmankuivaajat ovat liki standardi jo rautatiekalustossa ainakin uusissa, vanhempiinkin niitä on asennettu. Sinällään otetaan vaikkapa vanha Dm7, kaikki EP-venttiilit on sijoitettu joko matkustamoon tai moottoripään kaappiin. Täten niiden olosuhteet ovat aina normaalisti + puolella. Samaten paineilmakeskus on matkustamotilassa. Kun vaunu on käytössä sisätiloja luonnollisesti pidetään lämpiminä niin toimilaitteetkin pelaa paremmin. Vettä poistavat paineilmasäiliöt toki ovat mahan alla, mutta mikäli ne tyhjennetään ja huolletaan ei juuri ole huolia kovallakaan pakkasella. Toki vanhna kalusto on yksinkertaisempaa kuin uusi mutta kuitenkin esimerkki miten suunnittelulla voidaan varmistaa toimivuutta. |
||||
08.01. 13:21 | Mikko Herpman | |||
Pitkään jatkuva kova pakkanen -30-40C on kovaa rääkkiä kalustolle, ihan mille kalustolle vaan. Tulee kaikenlaisia sellaisia huolia mitkä eivät vielä paljastu yhden tai kahden vuorokauden pakastuskokeessa. Etenkin jos ajetaan ja ajoviima vaikuttaa vielä lisää ankaraan pakkaseen. Yksikin "heikko" kohta voi jo lopettaa liikkeen. Jos esimerkiksi paineilmajärjestelmään pääsee kosteutta ja jokin toimilaite tai venttiili jäätyy, peli on poikki. Tähän lisänä vielä jos kone seisoo yöt ulkona eikä paikat pääse sulamaan oikein missään vaiheessa. |
||||
06.01. 13:28 | Mikko Herpman | |||
Niin tämä täysi sähkön omavaraisuus... Jos sattuu tuulemaan, olemme omavaraisia... Vaan kun ei tuule ollaan edelleen vahvasti tuontisähkön varassa. Eli tuulettelut omavaraisuudesta ovat vähän ennenaikaisia, toki tilanne on parempi kuin ennen OL3 valmistumista. Edellä tuumaamani miten ajoneuvoja ladataan, todennäköisesti sähkö riittää. Jatkossa älykäs ohjaus varmasti tulee mukaan isommassa määrin, jos sähköä ei ole tarpeeksi ohjataan sähköautojen latausta pienemmälle tai jopa otetaan niistä huippukuormassa takaisin verkkoon päin. Edellyttäen että käyttäjä on sen hyväksynyt ja laitteet tukevat ominaisuutta. |
||||
05.01. 20:24 | Mikko Herpman | |||
Onhan tuota sähköautoasiaa kaavailtu jonkin verran. Sinänsä Suomessa on myös paljon lämpötolppia monessa paikassa ja niistä tulee aika paljon kuormaa jos lasketaan yhteen ja vielä pahimmoilleen yhtä aika aamulla ja iltapäivällä. Ja pitää muista että iso osa sähkö- ja toki myös polttomoottoriajoista on maksimissaan 50km per päivä. Tuo ajomäärä on helppo ladata yön aikana hitaasti vaikka lämpötolpasta 10A tai 16A tehoilla. Ja jos on kolmivaiheliitäntälaite saadaan akku täyteen nopeasti ja ei tule pitkää ja jatkuvaa kuormaa. Älykkäät latauksen ajastamiset ovat lähes jokaisessa autossa valmiina. Tästä pääteltynä vaikka tehtäisiin yliyön vaihto polttiksista sähköautoihin, verkot kestäisi ihan hyvin. |
||||
31.12.2023 14:10 | Mikko Herpman | |||
Kieltämättä pikkukuvasta heti vilkaisen myös että Huruhan siinä. Lieneekö suunnittelua tehty samoihin aikoihin ja on otettu vaikutteita toisista, autoista, ja ajan tyylistä.. ?? | ||||
19.12.2023 10:37 | Mikko Herpman | |||
Olikohan kuitenkaan veturissa lovipyörä, kuuntelin 1.26 kohdalla on vaunussakin lovipyörä eli olisikohan ensimmäisessä vaunussa lovet, aika samanlainen kolina. | ||||
09.12.2023 13:49 | Mikko Herpman | |||
Fenniarailin väritys passaa Vectroniin hienosti! | ||||
09.12.2023 13:43 | Mikko Herpman | |||
Katos Tk3 höyryää tuolla junan keskellä ikään kun DPU-apuveturina.. Mites se on tuolla, eikös se yleensä ole heti tuossa Dieselin takana? Jaa vai onkos tuossa DV:n perässä vain "apuvaunut" ja Tk:n perässä museojuna, eli ei tarvitse tehdä niin paljoa vaihtotöitä? | ||||
13.11.2023 10:36 | Mikko Herpman | |||
Tokihan noita kuormasta pudonneita tai harittavia pöllejä joskus näkee. Mutta jos ajatellaan kuljetusmääriä niin aika vähän niitä näkyy... | ||||
13.11.2023 10:12 | Mikko Herpman | |||
Tokihan Suomessakin voitaisiin tehdä näin siistiä kuormaa, tarvitaan vaan enemmän aikaa kuorman tekoon. Ja ehkäpä enemmän työvoimaa sahureineen. Mikä lienee laskennallinen etu tarkan kuorman tekemiseen verrattuna Suomalaiseen tyyliin "rennommin" kuormattuna. Lyhyillä kotimaan kuljetuksilla, ei liene merkittävä? |
||||
06.11.2023 11:11 | Mikko Herpman | |||
Penkkien selkänojat ovat takakenossa, lieneekö ollut pitkiä miehiä ajelemassa tällä ja ei ole muuten mahtunut sisään. Kuva aitaa olla jostain 1990-luvun aika alkuvuosilta. Ja mahtaako olla kyseessä liki ainutlaatuiset Elcatit, postillahan oli paljon pakettiautomallisia Elcatteja mutta nämä henkilöauto Elcatit ovat harvinaista herkkua. | ||||
25.10.2023 08:58 | Mikko Herpman | |||
Susi vaanii kanaa... Mukava kuva Pieksämäeltä, vielä vanha varikko kuvaajan selän takana nippa nappa toiminnassa. Aseman 1. raiteeltahan kääntyi raide tänne "tallille". | ||||
25.10.2023 08:46 | Mikko Herpman | |||
Muistan Suolahdessa nähneeni sopivan rampin missä oli hieman kavennettu toista päätä että mahtuu lätän liukuoven aukkoon. Siitä varmaan olisi saanut myös pumpulla kevyempää lavatavaraa sisään. |