Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.09.2024 12:00 | Mikko Herpman | ||
| Pari vuotta sitten tuli ajeltua Chicagosta Minneapolikseen ja ajettiin Milwaukeen läpi. Valtavia tyhjiä tiilirakennuksia oli paljon tien varrella kaupungin ympärillä. Aikanaan on ollut teollisuuskeskittymä mutta mahtanee olla Milwaukeen työkalut nykyään tehty Kiinassa....? Sinänsä Kiinastahan tulee kyllä ihan hyvääkin tavaraa, hajontaa vaan on aika paljon. | ||||
|
|
12.09.2024 18:37 | Mikko Herpman | ||
| On tullut ihmeteltyä viime aikoina Milwaukee Roadin kuvia... Mahtaisiko olla sen yhtiön silta jossain Montanan tai Washingtonin osavaltiossa... | ||||
|
12.09.2024 09:48 | Mikko Herpman | ||
| Muutaman kerran tullut nähtyä tämä läheltä ja on kyllä aika vakuuttavan näköinen peli. Komea työkone! | ||||
|
09.09.2024 15:46 | Mikko Herpman | ||
| Onkohan tähän halliin raideliikennettä ja jos on niin minkä verran? | ||||
|
04.09.2024 10:45 | Mikko Herpman | ||
| Aika hentoiset savut tuli tuosta... Hienot äänet kyllä! | ||||
|
29.08.2024 14:30 | Mikko Herpman | ||
| Joo, toki lumen mukanaan tuomat haasteet vaikuttavat edelleen. Ja pakkanen tuo edelleen haasteita uuteenkin kalustoon. Kuten viime talvena nähtiin miten pitkä (vajaa pari viikkoa) pakkasjakso vaikutti moneen paikkaan. Kerran muistan nähneeni kun Jyväskylän varikon tallipäivystäjä tai joku hänen komentamansa henkilö kävi laittamassa puita "paneeli expressin" vaunujen kamiinoihin kun seisoivat ratapihalla joskus 80-luvun lopulla ehkä 1989. Ainakin isommilla varikoillahan on ollut omat kattilat kuten Pieksämäellä oli kanan kattila hoitamassa varikon lämmitystä. Mahtoiko kuumaa vettä/höyryä johdettu putkia pitkin ainakin lähellä oleville viskureile, vesitorniin, yms paikkoihin. Eikös joissain kääntöpöydän montuissakin ole ollut sulatusputket, kaiketi kuumaa höyryä ajettu sitä kautta sulattamaan jäätä ja lunta. |
||||
|
|
28.08.2024 13:56 | Mikko Herpman | ||
| Niin, mielenkiintoinen pohde sinänsä höyryvetureiden käyttö kovassa pakkasessa. Ei ole minkäänlaisia omia kokemuksia mutta kaiketi veden kanssa pelaaminen voisi aiheuttaa pulmia. Niin kauan kun kattilassa palaa riittävä tuli ja saadaan höyryä niin kaiketi sillä sitten saadaan sulateltua mitä vaan, jarruja, kankia... yms. Nykyisellä nostalgiakalustolla ei juuri ajella kovilla pakkasilla, joten kokemukset niistä löytyvät vanhoilta aktiiviajoilta. Kaikenkaikkiaan varmasti pakkaskäyttö vaatii kokemusta ja ammattitaitoa. Kuvatekstin tuumailuja Saksalaisten valituksista, mahtoiko olla kokemuksen puute kenties osana haasteita. |
||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
16.08.2024 10:17 | Mikko Herpman | ||
| Siinä onkin jonkinmoinen talkoo että saa uudet kulutuspinnat vaihdettua. Toivottavasti Haapamäeltä löytyy uudet renkaat ja konepajalla onnistuu vaihtaa paikalleen. Muistuu elävästi mieleen kun aikanaan käytiin Kuopion konepajalla sorvauttamassa Dm7 pyöriä, oli yhdessä pajahuoneessa Dv16 renkaidenvaihto menossa. Uusi sorvattu rengas oli kuumennettu kosanin rengaspolttimella ja kun laajeni niin keskiö laskettiin paikalleen. Kaiketi kulunut rengas oli irroitettu vastaavalla tavalla... |
||||
|
12.08.2024 15:29 | Mikko Herpman | ||
| Mites on vaikkapa tämän Hv3 teho ja vaunujen tekemä kuorma. Olisiko teknisesti mahdollista pitää tällä kuormalla maksimivauhtia yllä pitkässä nousussa? Vai loppuuko kattilasta höyry jos vaaditaan niin paljon että vauhti ei hidastu. Ja toki on sitten polttoaineen syöttö, tämä mörssi kun on halkopolttoinen niin olisi lämmittäjällä aika kova vauhti heitellä halkoja pesään. Joten, koneistoa ja miehistön selkänahkaa ja lompsaa keventäen annetaan vauhdin vähän hidastua? Savusta päätellen pesässä on hyvä nuotio, eli palaminen on varsin hyvää. Joissain vetureissahan kuten vaikkapa Union Pacificin Big Boy on niin iso kattila, että se jaksaa tehdä höyryä enemmän kuin koneisto kuluttaa, eli ainakaan sillä ei tule höyrystä pulaa. |
||||
|
23.06.2024 12:47 | Mikko Herpman | ||
| "pysäytys" jousi Dm7 moottorin tehon säädössä. Näitä jousia pitää olla aina mukana kaapissa. Kuluva osa | ||||
|
11.06.2024 09:18 | Mikko Herpman | ||
| Tästä kohtaa näyttää erittäin hyvälle! Toivottavasti pääkone on muutenkin yhtä kiiltävä, ainakin tärkeimmiltä osin. | ||||
|
22.05.2024 18:12 | Mikko Herpman | ||
| Todella hienoa että taas kulkee Hankasalmen sahalta puuta rautateitse satamaan! Mukavan heleä keväinen kuva myöskin! | ||||
|
19.05.2024 15:47 | Mikko Herpman | ||
| Läpimenevät kiskot ja myös ohitusraide ympäriajon varten. Eli mahtanee olla joku purkauspaikka. Jotain jauhetta kun on sääsuoja ympärillä. Sementtiä, kalkkia, yms.. Eipäs tule paikka-arvausta täältä. | ||||
|
02.04.2024 10:48 | Mikko Herpman | ||
| Oliko jo päätetty mitä osuutta aletaan rakentamaan seuraavasti? | ||||
|
27.03.2024 09:53 | Mikko Herpman | ||
| Edellisellä reissulla Nolassa tuli käytyä näitä ihmettelemässä ja osa vaunuista kuten tämä on uustuotantoa. Onneksi on tehty kuitenkin vanhan tyylin mukaan. 900 sarjan vaunut ovat alkuperäisiä Thomas Car Worksin valmisteita mutta 400 ja 2000 sarjat (replikat 900 sarjasta)on tehty -90 -2000 luvuilla New Orleansissa. |
||||
|
26.03.2024 15:29 | Mikko Herpman | ||
| Dr16 taisi kyllä olla monin osin aikaansa edellä ja mikäli poliittiset toimet olisivat olleet erilaisia kyseessä olisi saattanut olla erittäinkin hyvä vientituote. | ||||
|
23.03.2024 15:45 | Mikko Herpman | ||
| Onkohan ollut pidon kanssa haasteita, ainakin Joensuu-Nurmeksen välillä näytti olevan jo raiteilla pintaruostetta kiskon pinnalla. | ||||
|
21.02.2024 11:10 | Mikko Herpman | ||
| Oho, nyt on tyylikäs ja vauhdikas kuva! | ||||
|
20.02.2024 13:28 | Mikko Herpman | ||
| Tai ainakin kaiketi koitettiin saada savuja kauemmaksi ettei kulje niin helposti perässä kulkeviin vaunuihin.. Mukava juttu että kemikaalia menee tässäkin monta rekallista, ne ovat poissa tuolta liukkaita teiltä. | ||||
|
01.02.2024 13:10 | Mikko Herpman | ||
| Periaatteessa niin kauan kuin ovat "yhtenä kappaleena" ovat vielä entisöintikelpoisia. Toki miten kauemman ajan seisovat ulkona niin kunnostus on kovempaa hommaa. | ||||
|
21.01.2024 13:15 | Mikko Herpman | ||
| Upeaa mahtavaa, ainoa yksilö alkaa heräilemään. Onkos tässä apukoneessa myös laturi mikä lataa akustoa? | ||||
|
21.01.2024 13:13 | Mikko Herpman | ||
| On todella upea aurauskuva jopa penkanlevitys menossa, nykyään kun on ollut paljon aurausta vain pyöräkoneella ja harjalla. Mikähän on nykyisin linjan aurausohjeet, jossain vaiheessa taisi olla että jos radan Sn on yli 80km/h ei tarvitse aurata vaan junat pöllyttävät lumet pois.. | ||||
|
20.01.2024 17:02 | Mikko Herpman | ||
| Jospa vaan ei ole ollut GRK:lla omaa vetokonetta käytettävissä juuri tähän... | ||||
|
20.01.2024 17:01 | Mikko Herpman | ||
| Katoppas joo, eipä ole sattunut omalle kohdalle tuollaista "Diesel_tenderiä". Mitenkähän noista on polttoainetta lisätty vetureihin, ihankohan valutettu käsin taukopaikalla, vai lieneekö ollut jokunlainen automaatti millä on saatu vetureihin lisää ainetta ajon aikana. Mitenkähän mahtoi olla, oliko Union Pacificin museohöyryvetureiden perässä olevat nykyiset 2xvesitenderit (toki ne ovat ihan höyryvetureiden tendereitä), aikanaan ollut tällaisessä diesel_tenderi käytössä. |
||||
|
|
20.01.2024 13:09 | Mikko Herpman | ||
| Taitanee olla säiliövaunu Burlington Northern väreissä, lieneekö "virkatarvike" vaunu... Vetureissa taitaa olla aika isot tankit pääsääntöisesti, mutta laaja maa vaativat veturit täydennystä usein. | ||||
|
10.01.2024 09:32 | Mikko Herpman | ||
| Kyllähän kuuraa kertyy puihin ja lankoihin varmaankin kaikkialla Suomessa kun kelit ovat sopivia. Toki etelämmässä on enemmän mahdollisuuksia että on suojasäätä, niin kuurat sulaa pois. Kuten vaikkapa eilen näin kävi tässä Joensuun seudullakin. | ||||
|
08.01.2024 15:33 | Mikko Herpman | ||
| Kaiketi näihin koviin olosuhteisiin on mahdollista tehdä toimivia ratkaisuja, Pohjois-Amerikan pohjoisosissa on aina pitkiä kylmiä pakkasia ja toki tuossa naapuri Venäjälläkin on paljon kylmiä paikkoja. Kaikki toimilaitteet sellaisiin paikkoihin missä lumi/jää ei pääse tekemään pahojaan. Kai ilmankuivaajat ovat liki standardi jo rautatiekalustossa ainakin uusissa, vanhempiinkin niitä on asennettu. Sinällään otetaan vaikkapa vanha Dm7, kaikki EP-venttiilit on sijoitettu joko matkustamoon tai moottoripään kaappiin. Täten niiden olosuhteet ovat aina normaalisti + puolella. Samaten paineilmakeskus on matkustamotilassa. Kun vaunu on käytössä sisätiloja luonnollisesti pidetään lämpiminä niin toimilaitteetkin pelaa paremmin. Vettä poistavat paineilmasäiliöt toki ovat mahan alla, mutta mikäli ne tyhjennetään ja huolletaan ei juuri ole huolia kovallakaan pakkasella. Toki vanhna kalusto on yksinkertaisempaa kuin uusi mutta kuitenkin esimerkki miten suunnittelulla voidaan varmistaa toimivuutta. |
||||
|
|
08.01.2024 13:21 | Mikko Herpman | ||
| Pitkään jatkuva kova pakkanen -30-40C on kovaa rääkkiä kalustolle, ihan mille kalustolle vaan. Tulee kaikenlaisia sellaisia huolia mitkä eivät vielä paljastu yhden tai kahden vuorokauden pakastuskokeessa. Etenkin jos ajetaan ja ajoviima vaikuttaa vielä lisää ankaraan pakkaseen. Yksikin "heikko" kohta voi jo lopettaa liikkeen. Jos esimerkiksi paineilmajärjestelmään pääsee kosteutta ja jokin toimilaite tai venttiili jäätyy, peli on poikki. Tähän lisänä vielä jos kone seisoo yöt ulkona eikä paikat pääse sulamaan oikein missään vaiheessa. |
||||
|
06.01.2024 13:28 | Mikko Herpman | ||
| Niin tämä täysi sähkön omavaraisuus... Jos sattuu tuulemaan, olemme omavaraisia... Vaan kun ei tuule ollaan edelleen vahvasti tuontisähkön varassa. Eli tuulettelut omavaraisuudesta ovat vähän ennenaikaisia, toki tilanne on parempi kuin ennen OL3 valmistumista. Edellä tuumaamani miten ajoneuvoja ladataan, todennäköisesti sähkö riittää. Jatkossa älykäs ohjaus varmasti tulee mukaan isommassa määrin, jos sähköä ei ole tarpeeksi ohjataan sähköautojen latausta pienemmälle tai jopa otetaan niistä huippukuormassa takaisin verkkoon päin. Edellyttäen että käyttäjä on sen hyväksynyt ja laitteet tukevat ominaisuutta. |
||||
|
|
05.01.2024 20:24 | Mikko Herpman | ||
| Onhan tuota sähköautoasiaa kaavailtu jonkin verran. Sinänsä Suomessa on myös paljon lämpötolppia monessa paikassa ja niistä tulee aika paljon kuormaa jos lasketaan yhteen ja vielä pahimmoilleen yhtä aika aamulla ja iltapäivällä. Ja pitää muista että iso osa sähkö- ja toki myös polttomoottoriajoista on maksimissaan 50km per päivä. Tuo ajomäärä on helppo ladata yön aikana hitaasti vaikka lämpötolpasta 10A tai 16A tehoilla. Ja jos on kolmivaiheliitäntälaite saadaan akku täyteen nopeasti ja ei tule pitkää ja jatkuvaa kuormaa. Älykkäät latauksen ajastamiset ovat lähes jokaisessa autossa valmiina. Tästä pääteltynä vaikka tehtäisiin yliyön vaihto polttiksista sähköautoihin, verkot kestäisi ihan hyvin. |
||||
|
31.12.2023 14:10 | Mikko Herpman | ||
| Kieltämättä pikkukuvasta heti vilkaisen myös että Huruhan siinä. Lieneekö suunnittelua tehty samoihin aikoihin ja on otettu vaikutteita toisista, autoista, ja ajan tyylistä.. ?? | ||||
|
19.12.2023 10:37 | Mikko Herpman | ||
| Olikohan kuitenkaan veturissa lovipyörä, kuuntelin 1.26 kohdalla on vaunussakin lovipyörä eli olisikohan ensimmäisessä vaunussa lovet, aika samanlainen kolina. | ||||
|
09.12.2023 13:49 | Mikko Herpman | ||
| Fenniarailin väritys passaa Vectroniin hienosti! | ||||
|
09.12.2023 13:43 | Mikko Herpman | ||
| Katos Tk3 höyryää tuolla junan keskellä ikään kun DPU-apuveturina.. Mites se on tuolla, eikös se yleensä ole heti tuossa Dieselin takana? Jaa vai onkos tuossa DV:n perässä vain "apuvaunut" ja Tk:n perässä museojuna, eli ei tarvitse tehdä niin paljoa vaihtotöitä? | ||||
|
13.11.2023 10:36 | Mikko Herpman | ||
| Tokihan noita kuormasta pudonneita tai harittavia pöllejä joskus näkee. Mutta jos ajatellaan kuljetusmääriä niin aika vähän niitä näkyy... | ||||
|
|
13.11.2023 10:12 | Mikko Herpman | ||
| Tokihan Suomessakin voitaisiin tehdä näin siistiä kuormaa, tarvitaan vaan enemmän aikaa kuorman tekoon. Ja ehkäpä enemmän työvoimaa sahureineen. Mikä lienee laskennallinen etu tarkan kuorman tekemiseen verrattuna Suomalaiseen tyyliin "rennommin" kuormattuna. Lyhyillä kotimaan kuljetuksilla, ei liene merkittävä? |
||||
|
06.11.2023 11:11 | Mikko Herpman | ||
| Penkkien selkänojat ovat takakenossa, lieneekö ollut pitkiä miehiä ajelemassa tällä ja ei ole muuten mahtunut sisään. Kuva aitaa olla jostain 1990-luvun aika alkuvuosilta. Ja mahtaako olla kyseessä liki ainutlaatuiset Elcatit, postillahan oli paljon pakettiautomallisia Elcatteja mutta nämä henkilöauto Elcatit ovat harvinaista herkkua. | ||||
|
25.10.2023 08:58 | Mikko Herpman | ||
| Susi vaanii kanaa... Mukava kuva Pieksämäeltä, vielä vanha varikko kuvaajan selän takana nippa nappa toiminnassa. Aseman 1. raiteeltahan kääntyi raide tänne "tallille". | ||||
|
25.10.2023 08:46 | Mikko Herpman | ||
| Muistan Suolahdessa nähneeni sopivan rampin missä oli hieman kavennettu toista päätä että mahtuu lätän liukuoven aukkoon. Siitä varmaan olisi saanut myös pumpulla kevyempää lavatavaraa sisään. | ||||
|
24.10.2023 15:48 | Mikko Herpman | ||
| Nopealla vilkaisulla katto taitaa pitää vielä vettä? Vaikka vesikourut puuttuu, yllättävänkin ehjän näköiset seinät ainakin tästä kulmasta. Lieneekö aika pitkät räystäät suojanneet seiniä..? | ||||
|
24.10.2023 15:41 | Mikko Herpman | ||
| Meneekö johonkin bioenergialaitokselle polttoon? | ||||
|
16.10.2023 13:18 | Mikko Herpman | ||
| Onko sorvissa oma sähkömoottori joka pyörittää sorvattavaa kappaletta? Näkyy olevan jotain kaapeleita ja kytkentärasia koneen kyljessä. | ||||
|
13.10.2023 11:17 | Mikko Herpman | ||
| Tällainen osuma vaatii kyllä jo hiukean tuurin. Miten sattuikaan että veturi iski jo mäntyyn ja sopivasti kierähti niin, että vankka rungossa kiinnioleva oksa osui juuri sopimassa kulmassa kaarevaan seinään. Veikkaan jos koittaisi uudestaan tekemään vastaavaa ei onnistuisi mitenkään. Onneksi kalusto kuitenkin saa olla sisäsäilytyksessä odottamassa korjausta niin ei pääse sade kastelemaan rakenteita! |
||||
|
02.10.2023 16:08 | Mikko Herpman | ||
| No varmasti liki kaikki höyryveturit ja muutkin ovat korjattavissa ajokuntoon. Kyse lienee vain työvoimasta ja rahasta. Missäköhän kunnossa tämä oli kun museoitiin. Ainakin maalattiin, mutta mikä mahtoi olla koneiston tilanne. Onko loppuun ajettu vai korjattiinko parempaan kuntoon? Ja kattila toki tarvitsee enemmän tai vähemmän korjausta. Vertailukohtana voinee pitää vaikka Toijalan Tv1 Jumboa, se taisi olla liki konepajankunnostuksen jäljiltä ennen museointia. |
||||
|
|
02.10.2023 11:23 | Mikko Herpman | ||
| Taitaa olla joku savupanos nokikaapissa. Hieno kuva joka tapauksessa! Aika hyvin nousee piipusta, mahtaako olla joku puhallin auttamassa virtauksessa...? | ||||
|
25.09.2023 09:56 | Mikko Herpman | ||
| Mielenkiintoisia kommentteja, minkähän verran jo on noita sähköbusseja suomessa palanut, polttomoottoriautojen käryjähän tulee liki viikoittain. No tokihan sähköbussit ovat aika tuoreita, eli ehkä se selittää palamattomuutta ainakin vielä... Tänne Joensuun perällekin tuli (pakotettuna) akkusähköbusseja, Volvoja näyttävät olevan merkintöjen mukaan. Yleisönosaston mukaan mukavia, ainoa miinus on että kuulemma ovat vähän kylmiä kovilla pakkasilla. Polttoainekäyttöinen lämmitin on toki varusteena. Keskustassa tallustellessa, pitää kyllä sanoa että nuo ovat varsin fiinejä, eivät metelöi taikka käryä mitään, no eihän näistä uusista dieseleistäkään oikein mitään käryä tule! Ajosuorite/akusto lienee mitoitettu päivän ajoille, näin ymmärsin yhden kuljettajan puheista. Painoltaan taitavat olla lähellä polttomoottoriautoa. Saapa nähdä milloin palavat soihtuna ja ihmetellään suut auki miten huonoja ne onkaan ;) Heko heko! |
||||
|
20.09.2023 19:42 | Mikko Herpman | ||
| Kerta kaikkiaan upea kuva ja mieltä lämmittää nähdä juna kulussa tällä rataosalla. Pikku hiljaa on kuntokin noussut ja säätynyt liikenteen lopettamiselta vaikka näytti aika huonolta noin reilu 10v sitten. Äänekosken uusi sellutehdas todennäköisesti "pelasti" tämän rataosan. | ||||
|
05.09.2023 11:11 | Mikko Herpman | ||
| Eipä ole tietoa romutusperusteista, mutta jos jotain perusteita miettii niin kaiketi yleinen kuluminen on yksi isoin tekijä. Paljon ajettuja kilometrejä ja se on tehnyt jälkiä moneen paikkaan. Metallit väsyy, sähkökomponentit kuluu, laakeroinnit, käämitykset, jne. Lisäksi kaiketi joku muu isompi vaurio (törmäys, tulipalo, yms.) voisi aiheuttaa hylkäyksen. Sarjaahan on myös saneerattu "sieltä täältä", eli ei kaikenkattavasti alkaen ensimmäisestä ja päättyen viimeiseen. | ||||
|
04.09.2023 15:59 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuva, aikanaan ollut tavallinen näkymä mutta nyt näyttää oikein mukavalta. Alkupään vetovaunut hommissa, näistä on aika vähän kuvia. Näkyy olevan tässä jo B-ohjaamot ajopäänä, jokohan oli työsuojelu voimissaan ja suositeltu ajaa hiljaisesta päästä. | ||||
|
01.09.2023 12:09 | Mikko Herpman | ||
| Hyvä että on taas riittävästi Vankkoja ajokunnossa. Saapa nähdä miten käy kun lehtikelit alkaa ja alkaa kerääntyä taas lehtiä koneistoon. Toivottavasti puhdistuspartiot huolehtivat riittävästi ettei tulisi tulipaloja. | ||||
|
28.08.2023 11:06 | Mikko Herpman | ||
| No Lättähän ei ole kovin janoinen jos vertaa muuhun dieselkalustoon. Jos vaikka vertaa polttoaineen säiliöiden kokoa, lätässä on vain 300 litran tankki ja sillä voi ajaa liki 1000km. | ||||