Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.01.2024 13:13 | Mikko Herpman | ||
| On todella upea aurauskuva jopa penkanlevitys menossa, nykyään kun on ollut paljon aurausta vain pyöräkoneella ja harjalla. Mikähän on nykyisin linjan aurausohjeet, jossain vaiheessa taisi olla että jos radan Sn on yli 80km/h ei tarvitse aurata vaan junat pöllyttävät lumet pois.. | ||||
|
20.01.2024 17:02 | Mikko Herpman | ||
| Jospa vaan ei ole ollut GRK:lla omaa vetokonetta käytettävissä juuri tähän... | ||||
|
20.01.2024 17:01 | Mikko Herpman | ||
| Katoppas joo, eipä ole sattunut omalle kohdalle tuollaista "Diesel_tenderiä". Mitenkähän noista on polttoainetta lisätty vetureihin, ihankohan valutettu käsin taukopaikalla, vai lieneekö ollut jokunlainen automaatti millä on saatu vetureihin lisää ainetta ajon aikana. Mitenkähän mahtoi olla, oliko Union Pacificin museohöyryvetureiden perässä olevat nykyiset 2xvesitenderit (toki ne ovat ihan höyryvetureiden tendereitä), aikanaan ollut tällaisessä diesel_tenderi käytössä. |
||||
|
|
20.01.2024 13:09 | Mikko Herpman | ||
| Taitanee olla säiliövaunu Burlington Northern väreissä, lieneekö "virkatarvike" vaunu... Vetureissa taitaa olla aika isot tankit pääsääntöisesti, mutta laaja maa vaativat veturit täydennystä usein. | ||||
|
10.01.2024 09:32 | Mikko Herpman | ||
| Kyllähän kuuraa kertyy puihin ja lankoihin varmaankin kaikkialla Suomessa kun kelit ovat sopivia. Toki etelämmässä on enemmän mahdollisuuksia että on suojasäätä, niin kuurat sulaa pois. Kuten vaikkapa eilen näin kävi tässä Joensuun seudullakin. | ||||
|
08.01.2024 15:33 | Mikko Herpman | ||
| Kaiketi näihin koviin olosuhteisiin on mahdollista tehdä toimivia ratkaisuja, Pohjois-Amerikan pohjoisosissa on aina pitkiä kylmiä pakkasia ja toki tuossa naapuri Venäjälläkin on paljon kylmiä paikkoja. Kaikki toimilaitteet sellaisiin paikkoihin missä lumi/jää ei pääse tekemään pahojaan. Kai ilmankuivaajat ovat liki standardi jo rautatiekalustossa ainakin uusissa, vanhempiinkin niitä on asennettu. Sinällään otetaan vaikkapa vanha Dm7, kaikki EP-venttiilit on sijoitettu joko matkustamoon tai moottoripään kaappiin. Täten niiden olosuhteet ovat aina normaalisti + puolella. Samaten paineilmakeskus on matkustamotilassa. Kun vaunu on käytössä sisätiloja luonnollisesti pidetään lämpiminä niin toimilaitteetkin pelaa paremmin. Vettä poistavat paineilmasäiliöt toki ovat mahan alla, mutta mikäli ne tyhjennetään ja huolletaan ei juuri ole huolia kovallakaan pakkasella. Toki vanhna kalusto on yksinkertaisempaa kuin uusi mutta kuitenkin esimerkki miten suunnittelulla voidaan varmistaa toimivuutta. |
||||
|
|
08.01.2024 13:21 | Mikko Herpman | ||
| Pitkään jatkuva kova pakkanen -30-40C on kovaa rääkkiä kalustolle, ihan mille kalustolle vaan. Tulee kaikenlaisia sellaisia huolia mitkä eivät vielä paljastu yhden tai kahden vuorokauden pakastuskokeessa. Etenkin jos ajetaan ja ajoviima vaikuttaa vielä lisää ankaraan pakkaseen. Yksikin "heikko" kohta voi jo lopettaa liikkeen. Jos esimerkiksi paineilmajärjestelmään pääsee kosteutta ja jokin toimilaite tai venttiili jäätyy, peli on poikki. Tähän lisänä vielä jos kone seisoo yöt ulkona eikä paikat pääse sulamaan oikein missään vaiheessa. |
||||
|
06.01.2024 13:28 | Mikko Herpman | ||
| Niin tämä täysi sähkön omavaraisuus... Jos sattuu tuulemaan, olemme omavaraisia... Vaan kun ei tuule ollaan edelleen vahvasti tuontisähkön varassa. Eli tuulettelut omavaraisuudesta ovat vähän ennenaikaisia, toki tilanne on parempi kuin ennen OL3 valmistumista. Edellä tuumaamani miten ajoneuvoja ladataan, todennäköisesti sähkö riittää. Jatkossa älykäs ohjaus varmasti tulee mukaan isommassa määrin, jos sähköä ei ole tarpeeksi ohjataan sähköautojen latausta pienemmälle tai jopa otetaan niistä huippukuormassa takaisin verkkoon päin. Edellyttäen että käyttäjä on sen hyväksynyt ja laitteet tukevat ominaisuutta. |
||||
|
|
05.01.2024 20:24 | Mikko Herpman | ||
| Onhan tuota sähköautoasiaa kaavailtu jonkin verran. Sinänsä Suomessa on myös paljon lämpötolppia monessa paikassa ja niistä tulee aika paljon kuormaa jos lasketaan yhteen ja vielä pahimmoilleen yhtä aika aamulla ja iltapäivällä. Ja pitää muista että iso osa sähkö- ja toki myös polttomoottoriajoista on maksimissaan 50km per päivä. Tuo ajomäärä on helppo ladata yön aikana hitaasti vaikka lämpötolpasta 10A tai 16A tehoilla. Ja jos on kolmivaiheliitäntälaite saadaan akku täyteen nopeasti ja ei tule pitkää ja jatkuvaa kuormaa. Älykkäät latauksen ajastamiset ovat lähes jokaisessa autossa valmiina. Tästä pääteltynä vaikka tehtäisiin yliyön vaihto polttiksista sähköautoihin, verkot kestäisi ihan hyvin. |
||||
|
31.12.2023 14:10 | Mikko Herpman | ||
| Kieltämättä pikkukuvasta heti vilkaisen myös että Huruhan siinä. Lieneekö suunnittelua tehty samoihin aikoihin ja on otettu vaikutteita toisista, autoista, ja ajan tyylistä.. ?? | ||||
|
19.12.2023 10:37 | Mikko Herpman | ||
| Olikohan kuitenkaan veturissa lovipyörä, kuuntelin 1.26 kohdalla on vaunussakin lovipyörä eli olisikohan ensimmäisessä vaunussa lovet, aika samanlainen kolina. | ||||
|
09.12.2023 13:49 | Mikko Herpman | ||
| Fenniarailin väritys passaa Vectroniin hienosti! | ||||
|
09.12.2023 13:43 | Mikko Herpman | ||
| Katos Tk3 höyryää tuolla junan keskellä ikään kun DPU-apuveturina.. Mites se on tuolla, eikös se yleensä ole heti tuossa Dieselin takana? Jaa vai onkos tuossa DV:n perässä vain "apuvaunut" ja Tk:n perässä museojuna, eli ei tarvitse tehdä niin paljoa vaihtotöitä? | ||||
|
13.11.2023 10:36 | Mikko Herpman | ||
| Tokihan noita kuormasta pudonneita tai harittavia pöllejä joskus näkee. Mutta jos ajatellaan kuljetusmääriä niin aika vähän niitä näkyy... | ||||
|
|
13.11.2023 10:12 | Mikko Herpman | ||
| Tokihan Suomessakin voitaisiin tehdä näin siistiä kuormaa, tarvitaan vaan enemmän aikaa kuorman tekoon. Ja ehkäpä enemmän työvoimaa sahureineen. Mikä lienee laskennallinen etu tarkan kuorman tekemiseen verrattuna Suomalaiseen tyyliin "rennommin" kuormattuna. Lyhyillä kotimaan kuljetuksilla, ei liene merkittävä? |
||||
|
06.11.2023 11:11 | Mikko Herpman | ||
| Penkkien selkänojat ovat takakenossa, lieneekö ollut pitkiä miehiä ajelemassa tällä ja ei ole muuten mahtunut sisään. Kuva aitaa olla jostain 1990-luvun aika alkuvuosilta. Ja mahtaako olla kyseessä liki ainutlaatuiset Elcatit, postillahan oli paljon pakettiautomallisia Elcatteja mutta nämä henkilöauto Elcatit ovat harvinaista herkkua. | ||||
|
25.10.2023 08:58 | Mikko Herpman | ||
| Susi vaanii kanaa... Mukava kuva Pieksämäeltä, vielä vanha varikko kuvaajan selän takana nippa nappa toiminnassa. Aseman 1. raiteeltahan kääntyi raide tänne "tallille". | ||||
|
25.10.2023 08:46 | Mikko Herpman | ||
| Muistan Suolahdessa nähneeni sopivan rampin missä oli hieman kavennettu toista päätä että mahtuu lätän liukuoven aukkoon. Siitä varmaan olisi saanut myös pumpulla kevyempää lavatavaraa sisään. | ||||
|
24.10.2023 15:48 | Mikko Herpman | ||
| Nopealla vilkaisulla katto taitaa pitää vielä vettä? Vaikka vesikourut puuttuu, yllättävänkin ehjän näköiset seinät ainakin tästä kulmasta. Lieneekö aika pitkät räystäät suojanneet seiniä..? | ||||
|
24.10.2023 15:41 | Mikko Herpman | ||
| Meneekö johonkin bioenergialaitokselle polttoon? | ||||
|
16.10.2023 13:18 | Mikko Herpman | ||
| Onko sorvissa oma sähkömoottori joka pyörittää sorvattavaa kappaletta? Näkyy olevan jotain kaapeleita ja kytkentärasia koneen kyljessä. | ||||
|
13.10.2023 11:17 | Mikko Herpman | ||
| Tällainen osuma vaatii kyllä jo hiukean tuurin. Miten sattuikaan että veturi iski jo mäntyyn ja sopivasti kierähti niin, että vankka rungossa kiinnioleva oksa osui juuri sopimassa kulmassa kaarevaan seinään. Veikkaan jos koittaisi uudestaan tekemään vastaavaa ei onnistuisi mitenkään. Onneksi kalusto kuitenkin saa olla sisäsäilytyksessä odottamassa korjausta niin ei pääse sade kastelemaan rakenteita! |
||||
|
02.10.2023 16:08 | Mikko Herpman | ||
| No varmasti liki kaikki höyryveturit ja muutkin ovat korjattavissa ajokuntoon. Kyse lienee vain työvoimasta ja rahasta. Missäköhän kunnossa tämä oli kun museoitiin. Ainakin maalattiin, mutta mikä mahtoi olla koneiston tilanne. Onko loppuun ajettu vai korjattiinko parempaan kuntoon? Ja kattila toki tarvitsee enemmän tai vähemmän korjausta. Vertailukohtana voinee pitää vaikka Toijalan Tv1 Jumboa, se taisi olla liki konepajankunnostuksen jäljiltä ennen museointia. |
||||
|
|
02.10.2023 11:23 | Mikko Herpman | ||
| Taitaa olla joku savupanos nokikaapissa. Hieno kuva joka tapauksessa! Aika hyvin nousee piipusta, mahtaako olla joku puhallin auttamassa virtauksessa...? | ||||
|
25.09.2023 09:56 | Mikko Herpman | ||
| Mielenkiintoisia kommentteja, minkähän verran jo on noita sähköbusseja suomessa palanut, polttomoottoriautojen käryjähän tulee liki viikoittain. No tokihan sähköbussit ovat aika tuoreita, eli ehkä se selittää palamattomuutta ainakin vielä... Tänne Joensuun perällekin tuli (pakotettuna) akkusähköbusseja, Volvoja näyttävät olevan merkintöjen mukaan. Yleisönosaston mukaan mukavia, ainoa miinus on että kuulemma ovat vähän kylmiä kovilla pakkasilla. Polttoainekäyttöinen lämmitin on toki varusteena. Keskustassa tallustellessa, pitää kyllä sanoa että nuo ovat varsin fiinejä, eivät metelöi taikka käryä mitään, no eihän näistä uusista dieseleistäkään oikein mitään käryä tule! Ajosuorite/akusto lienee mitoitettu päivän ajoille, näin ymmärsin yhden kuljettajan puheista. Painoltaan taitavat olla lähellä polttomoottoriautoa. Saapa nähdä milloin palavat soihtuna ja ihmetellään suut auki miten huonoja ne onkaan ;) Heko heko! |
||||
|
20.09.2023 19:42 | Mikko Herpman | ||
| Kerta kaikkiaan upea kuva ja mieltä lämmittää nähdä juna kulussa tällä rataosalla. Pikku hiljaa on kuntokin noussut ja säätynyt liikenteen lopettamiselta vaikka näytti aika huonolta noin reilu 10v sitten. Äänekosken uusi sellutehdas todennäköisesti "pelasti" tämän rataosan. | ||||
|
05.09.2023 11:11 | Mikko Herpman | ||
| Eipä ole tietoa romutusperusteista, mutta jos jotain perusteita miettii niin kaiketi yleinen kuluminen on yksi isoin tekijä. Paljon ajettuja kilometrejä ja se on tehnyt jälkiä moneen paikkaan. Metallit väsyy, sähkökomponentit kuluu, laakeroinnit, käämitykset, jne. Lisäksi kaiketi joku muu isompi vaurio (törmäys, tulipalo, yms.) voisi aiheuttaa hylkäyksen. Sarjaahan on myös saneerattu "sieltä täältä", eli ei kaikenkattavasti alkaen ensimmäisestä ja päättyen viimeiseen. | ||||
|
04.09.2023 15:59 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuva, aikanaan ollut tavallinen näkymä mutta nyt näyttää oikein mukavalta. Alkupään vetovaunut hommissa, näistä on aika vähän kuvia. Näkyy olevan tässä jo B-ohjaamot ajopäänä, jokohan oli työsuojelu voimissaan ja suositeltu ajaa hiljaisesta päästä. | ||||
|
01.09.2023 12:09 | Mikko Herpman | ||
| Hyvä että on taas riittävästi Vankkoja ajokunnossa. Saapa nähdä miten käy kun lehtikelit alkaa ja alkaa kerääntyä taas lehtiä koneistoon. Toivottavasti puhdistuspartiot huolehtivat riittävästi ettei tulisi tulipaloja. | ||||
|
28.08.2023 11:06 | Mikko Herpman | ||
| No Lättähän ei ole kovin janoinen jos vertaa muuhun dieselkalustoon. Jos vaikka vertaa polttoaineen säiliöiden kokoa, lätässä on vain 300 litran tankki ja sillä voi ajaa liki 1000km. | ||||
|
08.08.2023 10:57 | Mikko Herpman | ||
| Itse matkustelin keväällä ihan nautiskellen Vankalla Pieksämäki-Joensuu. Sai kuunnella moottorin ja voimansiirron ääniä, sellaista fiilistelyä oikeastaan. En sanoisi vaunun olevan äänekäs (toki sähköjunaa äänekkäämpi), kesällä kuumalla kelillä toki aika lämmin ja penkit eivät ole aivan mukavimmat. Mutta tavallaan low tech laite, WC-tiloissakin käyttönapit luovat oikein lämmintä fiilistä. Ja bittinikkarin mieltä lämmittää myös se että vaunun käyttöjärjestelmänä ainakin oli Ms-Dos, ehkä lienee edelleenkin, suljettu järjestelmä ei sinänsä huolta vaikkapa tietoturvariskeistä. | ||||
|
08.08.2023 10:51 | Mikko Herpman | ||
| Mitä tulee pyöräilyyn täältä Pohjois-Karjalan näkökulmasta. Näin kesällä näkee ihan työmatkaa pyöräileviä jonkin verran, sähköpyörät ovat varmasti tätä edesauttaneet, vähemmän hikeä kainaloissa.. Mutta kun keli kääntyy syksyyn, sataa tuulee ja kohta räntää ja lunta, romahtaa pyöräilijöiden määrä aivan murto-osaan. Kovimmat sissit painaa läpi talven (varmaan saa jotain perverssiä nautintoa kun jää piiskaa naamaa ;)), mutta suurin osa vaihtaa autoon ja bussiin(no, kerran tunnissa tästä meiltä). |
||||
|
07.08.2023 10:12 | Mikko Herpman | ||
| Pientä raivausta on näköjään tehty rakennuksen ympärillä. Onko asetinlaite edelleen asemarakennuksessa sisällä vai siirretty sellaiseen konttiin ratapihan laidalle? | ||||
|
03.08.2023 17:40 | Mikko Herpman | ||
| Hienoa ja jopa vähän nostalgiaa mielessä, kun aktiiviset veturit viettävät taukoja oikeassa veturitallissa! | ||||
|
03.08.2023 09:33 | Mikko Herpman | ||
| Aivan upea kuva, taitaa olla keltainen hetki menossa. Katsoin pikkukuvasta että taitaa olla pienoisrautatieltä! Ja vielä vanha caboose löytynyt kuvaan, lieneekö vielä käytössä... Ainakin pyörät näyttävät kiiltävän, eli jotain käyttöä sillä varmaankin on. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatieliikennettä Fraser River Canyonissa heinäkuussa 2023 |
03.08.2023 09:28 | Mikko Herpman | ||
| Vau, upeita kuvia nämä piristävät mieltä! Lokakuun lopulla reissu Floridaan, katsotaanko ehtiikö kuvaamaan vaikkapa mehujunan "Juice Train". | ||||
|
03.08.2023 09:23 | Mikko Herpman | ||
| Sinällään kun puhutaan rautatiekaluston saneeraamisesta se lienee useimmiten kannattavaa verrattuna uushankintaan. Sr1 veturit lienee saneerattu pariinkin kertaan, Dv12 veturitkin on päivitetty, Fenniarailin Dr18 saneerattu tai oikeastaan rakennettu uudelleen mutta vanhalle pohjalle. Samaten North railin Dr21, myös rankasti saneerattu. Mikä lienee vetureiden tarve tällä hetkellä, riittääkö vetokalusto etenkin jos Sr3 vetureita tilataan lisää jaSr2 palvelevat tarpeeksi hyvin nykyisellääkin kunnes Sr3 vetureita on riittävästi. |
||||
|
|
01.08.2023 12:10 | Mikko Herpman | ||
| Kyllähän Karjalan radan junat aina jäävät myöhään jos on Sr1 vetäjänä. Keskinopeus Luumäen eteläpuolella on sen verran suuri ettei Sr1:n nopeus siihen riitä. | ||||
|
28.07.2023 14:34 | Mikko Herpman | ||
| Meneekö miten paljon urbaanilegendoihin.. Eikös näissä ollut kaikenlaisia huolia alkumetreillä. Pyöräkerrat olivat pehmeitä ja kului kovasti, ohjaamo oli vetoinen, oliko jo korjattu tämän valmistuessa? Mutta miten mahtoi olla maalipinnan suhteen, oliko maali huonoa ja kovaa kulumaan? Onko tähän yksilöön jo rapattu uudet kuljettajan ikkunat kun maali niiden ympärillä on "tuoretta" ja jotain laikkuja kyljessä muutenkin, paikkamaalausta vaiko jotain muuta. | ||||
|
25.07.2023 16:24 | Mikko Herpman | ||
| Ainahan Jyväskylässä on puuta kuskattu, kun puunjalostusta on etelässä ja pohjoisessa. Mutta kun Venäjän puuntuonti on poikki, niin puuvirrat kulkee eri tavalla. Joten mahtaisiko tämä vaikuttaa puuvaunujen määrään... | ||||
|
19.07.2023 10:58 | Mikko Herpman | ||
| Tk3 1150 Frichs taitaa olla pienemmät puskinvalot... | ||||
|
12.07.2023 20:51 | Mikko Herpman | ||
| Mielenkiintoista, onko asetinlaite tulossa Minkiölle käyttöön? | ||||
|
03.07.2023 12:30 | Mikko Herpman | ||
| Keli olosuhteet ovat aika paljon mukavia jenkeissä, verrattuna vaikka pohjois-eurooppaan joten tavaroita, koiria, ihmisiä on kätevä heittää lavalle. Lienee historiassa traktoreista kehittynyt lava-autoja joten kasvupolku on ollut luonnollista. Verotus tai laki ei ole säädellyt isommasta mitään tyyliä autoissa. | ||||
|
03.07.2023 12:25 | Mikko Herpman | ||
| Eikös tässä ole jo sitä sähköä joka ei satuta. Vaan kerralla napsauttaa ja loppu tulee. | ||||
|
25.06.2023 16:21 | Mikko Herpman | ||
| Kas kas, penkille pääsee jopa pitkälleen. Ei ole "gettokäsitukia"jokaisella penkillä 60cm välein. | ||||
|
23.06.2023 16:38 | Mikko Herpman | ||
| Tulee tässä jo mieleen miten on ohjaamon ilmanlaatu. Tokihan ilma otetaan suodattimien läpi mutta tuolla takaohjaamossa mahtanee ainakin hiukan kulkeutua hiukkasia sisäilmaan.. No ehkei ole iso haitta tai merkittävä, kaiketi työsuojelu olisi jo sellaisesta huomauttanut... Ei mahtaisi olla iso operaatio laittaa pienet hieman supistavat jatkeet pakoputken päihin ohjaisivat savut hieman ylemmäs. |
||||
|
15.06.2023 15:25 | Mikko Herpman | ||
| Saapa nähdä, uusi tehdas sijoittunee kuvasta vähän vasemmalle. Nykyiset raiteet menevät tuonne näkyvän tehtaan taakse oikealle, puut viedään sinne. Mahtaisiko uusi tehdas saada puut tuolta samalta purkupaikalta kuljettimella taikka tukkiautoilla.. Olisihan se hienoa jos raaka-aine menisi junalla tehtaan toiselle puolelle ja toiselta laidalta kuormattaisiin sitten valmiit tuotteet junaan. Mene ja tiedä, miten tuotteet sitten lähtee, kuorma-autoilla vaiko junalla? Raakapuusta ainakin voisi kuvitella osan tulevan rautateitse. Sinällään tuolla rannassa on kolmen raiteen ratapiha ja ympäriajomahdollisuuskin, joten voisi olla mahdollista saada sieltä pistoraide tai parikin uudelle tehtaalle. Toki tuolta taitaa olla nousua ja jyrkät mutkat, eli miten painava juna mahtaisi nousta mäkeä ja mutkia ylös. Nykyäänhän sinne vain mennään alamäkeä painavilla junilla. |
||||
|
11.05.2023 15:37 | Mikko Herpman | ||
| Kyllä Deevereistäkin joskus tulee aikamoiset käryt kiihdytyksessä. Toki riippuu monesta tekijästä, lisääkö tehot saman tien laitaan vai lisääkö rauhallisesti että turbo ehtii nostaa ahtopaineita ja palotapahtuma on täydellinen. Ja toki miten on säädetty tehokäyrät tässä uudemmassa, monta kuvaa on sivustoilla että savua tulee paljon vähemmän, eli ettei vaan olisi joku nopea tehonlisäys ja tietokoneen ruiskutuskartassa aletaan ruiskuttamaan soppaa vähän reilummin ennen kuin ahtopaine ehtii nousemaan. |
||||
|
|
10.05.2023 11:38 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaa olla myös jonkun verran "koukussa kuormaa", ja lieneekö käynyt vähän tyhjäkäyntiä ennen lähtöä. Kun pistetään tehot täysille niin vähän pöllähtää... Veikkaan että myös uusi Dr19 kömyttelee jossain kohdassa.. Pitäisi olla hiukkasloukko ja SCR katti ettei enää kömytä yhteään mutta onneksi niitä ei ole otettu Suomen vetureihin, säästyy isoilta ongelmilta. Näiss kuitenkin jää päästöt aika pieneksi per tonneille. |
||||
|
20.04.2023 10:57 | Mikko Herpman | ||
| Kaipa metsistä ymmärtävät insinöörit yms. osaavat laskea miten paljon se kasvaa. Ainakin täällä susirajalla tuota metsää on aika lailla. Saa mennä autolla taikka junalla pitkiä taipaleita "puutunnelissa". Toki en mitään ymmärrä metsän kasvatuksesta, mutta sen verran voi havainnoida että talousmetsää se kaikki on. Varsinkin jos poistuu valtateiltä niin puuta kyllä on, ainakin noin silmämääräisesti. Toki aika isoja hakkuitakin on havaittavissa etenkin tämän vuoden aikana. Ilmeisesti kun ei tule puuta venäjältä niin hinta on noussut ja maanomistajat päättäneet laittaa myyntiin.. |
||||
|
20.04.2023 00:10 | Mikko Herpman | ||
| Toinen sininen letku on lämmityshöyryn letku. Eli siitä on saatu aikanaan höyryä vaunuihin ja myös veturi on saanut siitä lämmityshöyryä. Onneksi nykyään on lisätty sähkölämmitys mahdollisuus tähän, eli ei tarvita lämmityshöyryä enää esilämmitykseen. | ||||