Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.08.2019 16:25 | Mikko Herpman | ||
| Vai olisiko seisonnan ja huollon aikana metallit kuivaneet tuubeissa ja muualla kuumilla höyryn koskettamilla pinnoilla. Nyt kun on taas ajossa niin mahtaako olla että pintaruoste olisi lähtenyt höyryn mukaan ja puhissut ulos ja kasaantunut tuohon piipun alapuolelle.. | ||||
|
12.08.2019 10:38 | Mikko Herpman | ||
| Olisikohan vaan vähän kylmä moottori tai käynyt pitemmän tovin joutokäyntiä. Kun lähdetään sitten liikkelle tuppaa vähän pölläyttämään. Eilen katselin kun Dv12 nippu lähti Joensuusta Luikonlahteen, oli savutus samaa luokkaa ensimmäiset kilometrit. Sen jälkeen oli jo ihan normaalin näköiset savut. | ||||
|
09.08.2019 11:05 | Mikko Herpman | ||
| Hieno peli kyllä, tosin aika brutaali laite. Erityisestä matkustusmukavuudesta ei oikein pääse puhumaan, liikutaan vain. | ||||
|
07.08.2019 14:52 | Mikko Herpman | ||
| Iso kone ja aika matalalla kanjonissa, varmasti on ollut komean kuuloista!! | ||||
|
31.07.2019 22:52 | Mikko Herpman | ||
| Varmaan sienten kasvatus saattaisi olla toimivaa tuollaisessa tunnelissa. Mikään rautainen taikka "hienompi" on todennäköisesti tukevasti ruosteessa,hapettunut taikka haoantunut varsin lyhyessä ajassa. | ||||
|
|
31.07.2019 18:30 | Mikko Herpman | ||
| Syrjässä oleminen tällä ei ole aivan parasta. Aika lähellä ysitie ja toki Lievestuore, eikä Jyväskylän keskustaan tavattoman kaukana ole... | ||||
|
Kuvasarja: Trenino Verdi – Sardinian vihreät junaset |
19.07.2019 12:11 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuvasarja, ah niin mukavan vanhanaikaista.. No aika liikkunee vähän hitaammin tuollapäin. | ||||
|
19.07.2019 11:51 | Mikko Herpman | ||
| Etteikö tämänkin veturin runko vaan ole vähän mutkalla? | ||||
|
19.07.2019 11:49 | Mikko Herpman | ||
| Tämän radan perusparannus taisi olla sitä siltarumpupolitiikkaa ja olikos tämä Merja Kyllösen aikaansannos? Sinällään peukku kuitenkin, tämähän ei tästä pillaannu ihan heti, jos uuttakäyttöä tulisikin.. Ja joo ei taida rataa puuttua kuin jonkin verran. Ehkä purettua on kilometri.. ? | ||||
|
18.07.2019 15:44 | Mikko Herpman | ||
| Onko tuo veturin runko mutkalla, vai onko tuossa vaan kameran tekemää vääristymää tai silmä vaan hämääntyy. | ||||
|
29.06.2019 00:58 | Mikko Herpman | ||
| Saakohan tämä ylleen katosta.. Maalattu hienoon kuntoon, mutta jos joutuu taivasalla majoittumaan on jo parin vuoden päästä alakuloisen näköinen kun nokivesi tekee raidat ja siitä jonkun ajan päästä alkaa saumoista valumaan ruostevanaakin. | ||||
|
09.06.2019 13:46 | Mikko Herpman | ||
| Sattui Dieselveturit ja Moottorivaunut 2 opus käsiin. Veturissahan on siis Valmet/MAN V8V22/30 m.A.u.L Moottori. V8V = 16 sylinterinen V -moottori, 22=männänhalkaisija cm, 30=iskunpituus cm, m.A = Ahdettu, u.L varustettu ahtoilman jäähdyttimellä. Moottoria on sekä esikammio- (alkupään veturit kuten 2216) että suoraruiskutussylinterikansilla (loppupään veturit kuten tämä uusin 2241). Voitelujärjestelmästä seuraavasti, öljytilavuus n. 420 litraa. Voitelujärjestelmä on monimutkainen mutta tässä pääpiirteissään. Pumppu imee öljyä öljypohjasta, jonka jälkeen se kulkee ensin öljynlämmönvaihtimeen ja päävirrassa olevien rakosuodattimien 6kpl, sekä verkkosuodattimien 4kpl läpi. Näiden jälkeen öljy johdetaan moottorin eri osiin. Öljyn sivukierrossa on lisäksi 3kpl paperisuodattimia. Voitelujärjestelmään kuuluu myös esivoitelupumppu, millä voidellaan ja nostetaan öljynpaine ennen käynnistystä. Tämän Veturin osalta historiatiedot löytynee, eli missä kunnossa veturi on ollut kun se on jäänyt seisomaan. Suoraan ajosta, vaiko vaikkapa huollon jälkeen. Jos muistikuvani on oikea, tämä tuli suoraan Hyvinkään konepajalta Toijalaan. Joten ainakin tankki oli täynnä, miten lie oliko muutenkin huollettu? |
||||
|
06.06.2019 12:52 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaa kuitenkin olla alkuperäinen turvahäkki tuossa 1009.. Piilottunee varmaankin vain noiden korotuslautojen ja sen yli kukkuraan kuormatun hiilikasan joukkoon. Tässä ja samaten kuin myös muissa vetureissa mihin on häkki tehty jälkeenpäin.. Se on paljon sirompi, tehtävänään toki vain estää ihmisten tai työkalujen suora nousu ajolankoihin.. Alun perin ilmeiseesti vyörytyslaitoksista romautettiin hiilet tuon häkin läpi tenderiin. Joten se piti olla aikamoista rautaa, jotta kestää moisen käsittelyn. |
||||
|
06.06.2019 12:45 | Mikko Herpman | ||
| Taisi ainakin jossain alkuperäisissä tuumauksissa olla juuri tuo tehokkuus yhtenä tekijänä Äänekosken sellujunien vetoon. Toisaalta myös Äänekosken tehtaalla vaunujen kuormaus on robotisoitu ja vetureiden Diesel-käytöllä siirrellään roikkaa lastauksen edetessä. Olikohan myös Vuosaaressa purkaus automatiikalla ja veturia käytetään siinäkin Dieselillä.. | ||||
|
05.06.2019 11:58 | Mikko Herpman | ||
| Olisipa makiaa jos olisi oikeasti pikku kesäpendeliä näillä Mikkelissä. Vaan ei oikein enää anna infra helposti siihen mahdollisuutta. Mikäli rataväylä olisi edelleen auki, olisi ajatusleikkinä voinut olla "raitiorata" Sataman ja tämän paikan välillä. Kääntösilmukat molempiin päihin. Vetovaunu näyttäisi olevan hyvässä maalissa, perävaunussa sen sijaan jo vähän katon rajasta on alkanut ruostevanaa valumaan.. Hienoa että säästyivät romutukselta, mutta kauanko pysyy siinä kunnossa näin ulkosalla ilman suojaa että kaupunki näitä jaksaa katsella tai kunnostella. Olikohan jotain katosta tai suojaa näiden ylle suunnitteilla? |
||||
|
04.06.2019 20:05 | Mikko Herpman | ||
| Lieneeköhän miten yleinen käytäntö että Vectroni seisoo poissa langan alta? Mahtoiko kuitenkin olla "liekassa", jotta pysyy apudieselit käyntilämpöisinä? Vaiko kaiketi näissä on mahdollisuus käyttää ulkoista virtaa lataukseen ja lämpöjen ylläpitoon? Kuuluukohan varustukseen Webastoa millä saisi koneet lämpimäksi ilman ulkoista sähköä? Tosin taitaa olla pääsääntöisesti aina seisontapaikoilla joko ajolanka tai muuten maasähköä. |
||||
|
04.06.2019 13:54 | Mikko Herpman | ||
| Tämähän on keskellä "kaikkea"! Tosin jos miettii asemaa kesämökiksi, on aika homma ja kohta lienee jo myöhäistä. Katto vuotaa ja lienee vain ajan kysymys kun katto tulee sisään.. Ja toki muutenkin avoimet ovat ovat jo houkutelleet jopa tänne vandaaleja.. | ||||
|
|
04.06.2019 13:50 | Mikko Herpman | ||
| Eikös Kalevan jutussa mainittu toisen veturin tulleen siirrossa tavarajunaa varten.. ;) Sinällään IC-vaunut sopii hienosti veturin perään tasaisena pötkönä. |
||||
|
|
03.06.2019 22:29 | Mikko Herpman | ||
| Ei taida olla Clayttonia enää. Mahtoivat poistaa kaikista vetureista kun höyrylämmitystarpeet vaunuista loppui. No tokihan museolla on ajokuntoisia höyryjä, eli saihan sieltä lämmityshöyryä mikäli kaikki muut asiat on ok. |
||||
|
|
02.06.2019 23:28 | Mikko Herpman | ||
| Yksi iso show stopperi on uuden akuston tarve. Jossain kohtaa aikajanaa tuli komento hävittää tästä akut.. Oliko tarpeen.. ehkä ne olivat jo vanhat.. tai eivät.. Mutta uudet akustot on joka tapauksessa useamman tonnin paukku.. Lisäksi on tietysti moottorin esilämmitys, tähän ei kaiketi ole asennettu sähkölämmitystä kuten tehtiin jälkeenpäin 2216 veturiin. Joten esilämmitys pitää tehdä höyryllä. Toki pitkä seisominen on voinut tehdä jumittumisia, hapettumia, jne.. Joten oleellisten osien läpikäynti/huoltaminen on varmasti tarpeen. Tämä tekniikan läpikäynti toki on aikaavievää, joten mahtaako milloin olla aikaa moiseen. Olisihan se upeaa nähdä toinenkin Dr12 käyntikunnossa. |
||||
|
31.05.2019 19:58 | Mikko Herpman | ||
| Taitaa olla kuvassa 40xx vaunu sisäverhoilusta päätellen. | ||||
|
27.05.2019 20:29 | Mikko Herpman | ||
| Omaankin maallikon silmään aika hyvälle näyttää. Hieman pintahalkeamaa muttei näytä hötöltä. Jousi/ruuvvikiinnitys niin ei nauloistakaan pääse elämään. Joten ehkäpä on kuitenkin kohtuu hyvässä kunnossa. Sepelitukirakenne pitää pölliä kuivempana kuin sorapenkka. | ||||
|
19.05.2019 22:31 | Mikko Herpman | ||
| Voisiko sanoa että jo varttuneeseen ikään päässeet veturit säännöllisessä matkustajaliikenteessä. Lieneeköhän molemmat koneet käynnissä koko ajan, vaiko sammuksissa aina peräpään kone? | ||||
|
19.05.2019 22:17 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuva, lättä painaa varmaankin tehot täysillä kiihdytellen ylös Jyväskylän asemalta, jolta on nousua joka suuntaan. Hento musta savu kertoo että dieseliltä pyydetään todennäköisesti maksimitehoja. Näissä kun ei ole digitaalista tietokonetta valvomassa aina optimaalista ilman ja polttoaineen seosta. | ||||
|
17.05.2019 21:28 | Mikko Herpman | ||
| Itsekin valitsen aina pendoon kun vaan osuu sopivasti. Nopeinta kyytiä useimmiten ja vauhti hieman tuntuukin. Mukavinta tosin omaan makuun on kakskerrosvaunun yläkerta. Hiljaista kyytiä. | ||||
|
17.05.2019 15:38 | Mikko Herpman | ||
| Menikö tuo pyöräsorvi ja muukin tallikalusto romuiksi kun ratakin purettiin? Vai onko sorvi jossain museorautatiellä tallessa? | ||||
|
|
17.05.2019 14:16 | Mikko Herpman | ||
| Rautateiden ylpeys, upein, nopein (melkein)! S220! | ||||
|
16.05.2019 23:45 | Mikko Herpman | ||
| Paljonkohan olisi nopeutuminen.. Jos Savonrata Mikkelistä Kouvolaan parannettaisiin niin, että Pendo voisi lasketella Sn200 koko välin. Nykyisellään taitaa ajaa välin noin 1:03, eli keskinopeus noin 124km/h. Jos keskinopeuden saisi vaikkapa noin 170km/h, lyhenisi matka-aika noin 15min... Minkä verran vaatisi pelimerkkejä tuollainen parannus..? |
||||
|
16.05.2019 11:58 | Mikko Herpman | ||
| Eiköhän hydraulitunkeilla ja sopivilla nostopaloilla onnistune nosto niin ylös, että aputelit saadaan työnnettyä alle. | ||||
|
15.05.2019 10:10 | Mikko Herpman | ||
| Hienoja tilannekuvia, lieneekö tässä tapahtuva aputelin käyttö aika harvinaista? Vielä niin että aputeliä käyttävä kalusto liikkuu omin voimin korjattavaksi / pois linjalta, nerokasta! | ||||
|
14.05.2019 11:22 | Mikko Herpman | ||
| Asemalla kun ei ole välilaituria, näkyy laitetun kuitenkin apuportaat vaunuun nousemisen helpottamiseksi. Hyvää palvelua! | ||||
|
13.05.2019 01:03 | Mikko Herpman | ||
| Junan kanssa kolaroidessa ovat kaikki automobiilit turvattomia, massojen erot ovat sen verran massiivisia että kevyemmällä on huonot oltavat. | ||||
|
11.05.2019 11:34 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaakohan olla jo Emman viimeiset tarkastuskierrokset.. Jospa Meeri ajaa vastaavat aika pian joten on hyvät vertailtavat tulokset. | ||||
|
06.05.2019 12:11 | Mikko Herpman | ||
| Sattui muistumaan vastaava ajo vuodelta 2012... vähän vähemmän lunta tuolloin. https://vaunut.org/kuva/75009 |
||||
|
04.05.2019 20:39 | Mikko Herpman | ||
| Tokihan nyt Liperin asema on.. Tai on ollut: https://goo.gl/maps/SKifqp5KxLmjiyrAA Paikka on suhteellisen täydellisessä pusikossa ja sitä ei näy oikein mitenkään. Ohikulkevasta junasta voi havaita että talo on ollut asema ja jos en väärin muista valkoinen asemakylttikin on nostettu seinään oven päälle. Tai muistikuva on hatara ja sinivalkoinen kyltti seisoo pusikon keskellä entisellä asemalaiturin kohdalla. Olihan täällä pari kuvaakin: https://vaunut.org/kuva/28803 https://vaunut.org/kuva/125441 |
||||
|
04.05.2019 01:55 | Mikko Herpman | ||
| Sattuuko joltakulta löytymään noista ajoaikoja? Olisi hauska vertailla nykypäivän vastaaviin yhteyksiin ja tuumata miten paljon nopeammin nykyään matkataan! | ||||
|
02.05.2019 22:32 | Mikko Herpman | ||
| On se vaan erinomaista että on tullut lisää rahtia ainakin osalle vähäliikenteisiä rataosia. Kuten vaikkapa Äänekoski-Haapajärvi väli. Tämäkin olisi hienoa saada uuteen kukoistukseen, taikka ainakin kunnostusrahaa niin että taso vähintään säilyy, vaikka vähän paranisikin. Samaa voisi toivoa vaikka Joensuu-Ilomantsi välille, siellä olisi myös puuta vaikka Savon Sellulle.. Mahtaisiko Venäjän puu saada kuljetustarvetta myös Savonlinna-Huutokoski -välille jos Savon Sellu avittaisi sitäkin ja tulisi uusi silta Laitaatsalmeen… Toki Venäjä oli laittamassa tullia puunkuljetuksiin, no sehän toki saattaa muuttua yhtä äkkiä kuin tuleekin.. |
||||
|
02.05.2019 16:11 | Mikko Herpman | ||
| Kuvasta näkee kuinka rata kulkee korkealla ja aika kapealla penkalla. Nyt kun uutta siltaa tehdään viereen on kaiveltu penkkaa molemmista päistä ja tuettu rataa noilla metallituilla ja muilla rakenteilla.. Olikos että varsin koko silta ei heilunut mutta tuo päätylaakeri oli elänyt liikaa ja siitä tuli käyttökielto hetkeksi.. Mistä lie johtuu oliko sen tuenta vähän pettänyt.. | ||||
|
27.04.2019 15:43 | Mikko Herpman | ||
| Heponen joo, onko tämä järkevällä 4-pyttyisellä turbokoneella? Vaiko Gas Guzzler V8 pellin alla? | ||||
|
26.04.2019 21:21 | Mikko Herpman | ||
| Juurikkaiden ajoa varten ei ehkä olisi koskaan rakennettu rataa. Radan pääkäyttäjä taisi olla Kauttuan paperitehdas, miten lienee oliko minkä verran liikennettä parhaimmillaan. Kauttualta taisi olla aika suora rata sokeritehtaalle, mahtoiko olla sokeritehtaan rata milloin rakennettu? | ||||
|
|
26.04.2019 15:57 | Mikko Herpman | ||
| Näin minäkin sen muistan, kirjoitin väärin.. Piti kirjoittaa että tarjouspyyntöön ei saatu vastausta. | ||||
|
|
26.04.2019 11:56 | Mikko Herpman | ||
| Niin, pitkään jatkui ison operaattorin toimesta rautatieliikenteen alasajo. Yrityksien kuljetussopimukset menivät umpeen ja tarjouksiin ei saatu edes vastausta.. Eli ei enää ollut mahdollista saada uutta rautatiekuljetussopimusta.. Joten jäivät raiteet vaille käyttöä.. Tai hinnoittelu oli ehkä erikoista.. Serkkuni oli töissä Punkaharjun vaneritehtaalla ja järjesteli myös puunkuljetusta Suolahden vaneritehtaalle. Rata menee tehtaiden pihasta pihaan. Mutta VR:n tuolloin noin 2003 tekemä tarjous oli neljä kertaa kalliimpi kuin kuorma-autoilla vieminen.. Joten rekoilla siis.. Kyseesä olisi ollut kokojunakuljetukset.. Esimies oli sanonut että laitetaan junalla ekologisista ja turvallisuus syistä vaikka olisi kaksi kertaa rekkaa kalliimpi, mutta näin. |
||||
|
24.04.2019 12:56 | Mikko Herpman | ||
| Hieno ajankuva, kuvatessa aivan arkinen. Taunus kuvassa jo "sisäänajettu" mutta onko puomien toisella puolella kenties kotimaista tekoa oleva Talbot Horizon? Jokohan modernit kehityksen tuulet puhaltavat tätä kuvaa ottaessa. Hiekkatie vaihtuu asfaltoiduksi, tasoylikäytävä poistunee.. |
||||
|
23.04.2019 12:54 | Mikko Herpman | ||
| En ole tuollaista kuoppasorvia koskaan tutkinut läheltä.. Mutta Kuopion konepajan sorvi oli "kopiosorvi", eli pyörä paikalleen ja terä alkukohtaan. Sorvi seurasi mallipalasta profiilia ja terä sorvasi pyörän sen mukaan oikeaan profiiliin. Ja profiilihan siinä on olennainen, joten kaippa pyörän voi sorvata monellakin millä lie sorvilla, jos sen siihen saa kiinni ja sorvaajalla on oikea profiili käytettävissä. |
||||
|
23.04.2019 11:02 | Mikko Herpman | ||
| Äänekosken sellutehtaan alapuolisissa vesissä veneilleenä voin todeta että kun tuli Kuhnamolla ylävirrasta kohtaan missä oli tehtaan purkuputket, peräaallon kuohut muuttuivat ruskeaksi ja isokuplaisiksi. Ja jos kävi veneellä tehtaan rajapuomilla, näki kuinka monesta putkesta tuli ohutta ja paksumpaa tavaraa suoraan järveen. Vanhemmat putket lorottivat ihan näkyvästi, todennäköisesti uudemmat oli laitettu vähän häveliäämmin pinnan alle.. Nykyään alapuolinen vesistö kuulemma on taimenvesi (istutettuja toki), mutta jotenkin sen sotkun nähneenä en aivan varauksetta popsisi niitä ahdin antimia... Luultavasti ainakin raskasmetalleja on pohjamudissa vielä pitkään. Toki tällä kohtaa järvien (Keitele ja Kuhnamo) virtaamat ovat kohtuullisia, eli pintavedet vaihtuvat suhteellisen nopeaan. Äänekosken tehtaiden jätevesin puhdistamisponnisteluja luultavasti noissa vesissä vaikutti Keitele-Päijänne kanavan rakentaminen. Piti laittaa vesitie kuntoon, jos vaikka turistivirtoja alkaa tulemaan kanavaa pitkin. No vesistö parani, turistivirrat taisivat jäädä aika marginaalisiksi. |
||||
|
22.04.2019 13:34 | Mikko Herpman | ||
| Pieni parvekekin laitettu huoltomiesten tauoille | ||||
|
Kuvasarja: Tka7 nro 190 |
14.04.2019 13:55 | Mikko Herpman | ||
| Todennäköisesti 190 on kunnossa. Tosin sehän on ollut seisomassa pitkään, joten oli ehkäpä vähän arvelua, että mahtaisiko pitkä ajo heti seisomaan jälkeen tuoda yllätyksiä. Museon 198:n kanssa oli loppuun hapertuneita hihnoja ja muuta pientä huollon tarvetta. Toki myös kardaanien paikalleen laitto kylmässä/lumessa ei ole erityisen hauskaa ja toimenpide vaatii toisen akselin keventämistä tunkilla, jotta saa pyöräytettyä laipat kohdalleen. | ||||
|
13.04.2019 14:35 | Mikko Herpman | ||
| Mutta taisi kuitenkin tulla lämmityspuhaltimelle sähköä etummaisesta koneesta ettei tarvinut palella kopissa... | ||||
|
10.04.2019 12:43 | Mikko Herpman | ||
| Hienosti säistynyt deeveri vetotehtävissä. | ||||
|
08.04.2019 23:03 | Mikko Herpman | ||
| Itäradasta Joku poliitikko kommentoi, että voisi olla taloudellisempaa poistaa tasoristeyksiä Savon- ja Karjalan-radoilta. Sekä tehdä paikoin lisää ohituspaikkoja/kaksoisraidetta... Kuulosti yllättävän järkevältä kommentilta. Ja tottahan se, jos saataisiin nopeutta ylös 140 -> 200 tai 160... Jo lyhenee matka-aika tunnilla Joensuusta/Kuopiosta pääkaupunkiin. Pendolla tuli sipaistua Pieksämäki-Mikkeli väli edellisenä viikonloppuna ja niin vaivattomasti loikuutti 140km/h.. ettei Haukivuoren pysäys olisi vaikuttanut mitään... Puhumattakaan jos tasoristeykset olisivat mennyttä aikaa ja rautateiden ylpeys S220 voisi lasketella vieläkin vapaammin... |
||||
|
08.04.2019 16:19 | Mikko Herpman | ||
| Mielenkiintoinen tosiaan tuo mutka piipun päässä.. Mietin sitä itsekin ja ajattelin olisiko tulipesän vetoa myös auttava ankarassa viimassa, kääntää sopivasti niin tekee hyvää vetoa. Mutta onhan höyryissä kai aina apulietsoin tai mikä sen nimi olikaan millä saadaan piippuun höyryllä vetoa. Joten tunnelissa ehkä vähän saa helpotusta jos voi ohjata savua toiseen laitaan..? Mahtaakohan hammaspyöräkäyttö olla kiinteä vetopyörän akselissa, vaiko erikseen kytkettävä/laskettava ratas? |
||||