Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.01.2015 19:30 | Lasse Hinkkanen | ||
| Nämä olivat kreosoottisäiliöitä, jotka olivat putkilla yhdistetty kyllästämön konehuoneeseen. Vaunuissa oli kierukat, joissa kiersi höyry ja joka piti kreosootin kuumana. Toisesta säiliöstä kreosootti pumpattiin kyllästysylinteriin ja pidettiin siellä paineellisena. Sitten kreosootti pumpattiin takaisin samaan säiliöön. Välillä kreosoottia pumpattiin toisesta varastosäiliönä toimivasta säiliöstä lisää toiseen säiliöön. Varastosäiliötä taas täydennettiin säilövaunusta. Tuossa välissä olevassa kopissa oli tarvittavat venttiilit ym. Tuon toisen vaunun päällä oli pitkä putki, josta pölkyistä tullut vesi pääsi höyrynä pois säiliöstä. Nämä vaunut olivat koko ajan paikoillaan, ei niitä siirretty mihinkään. Nyt ne on siirretty pois, koska sinne tuli uudet kreosoottisäiliöt. | ||||
|
15.11.2014 15:23 | Lasse Hinkkanen | ||
| Luulen, että Saab 95/96 autoissa tuo vapaakytkin oli jäänne 2-tahti ajalta. 2-tahtinen moottori ei saanut riittävää voitelua pitkässä moottorijarrutuksessa. Näissä oleva Fordin nelitahtinen V4 kone ei vapaakytkintä olisi välttämättä tarvinnut. Lisäksi näissä oli rattivaihde ja pakkilukko, eli vaihde täytyi laittaa pakille ennen kuin sai virta-avaimen pois lukosta. |
||||
|
14.11.2014 18:28 | Lasse Hinkkanen | ||
| Niin, Valkolan silta ainakin purettiin joskus 15v sitten. | ||||
|
14.11.2014 18:10 | Lasse Hinkkanen | ||
| Eikös tuo ollut 4-tie vielä tuohon aikaan. | ||||
|
|
14.11.2014 18:02 | Lasse Hinkkanen | ||
| Meillä oli Haapamäellä työautona 70-luvun alkupuolella VR:n Mosse , jossa oli aivan tavalliset mustat kilvet Hämeen läänin tunnuksilla. 70-luvun puolivälissä saimme Saab 95:n jossa oli vaaleat kilvet ilman leijonaa, numero ensin ja sitten läänin tunnus. Muistan tuon tunnuksenkin, se oli 608-H. Saabissa oli vapaakytkin, jonka sai päälle/pois jalkatilassa olevalla vivulla. Me nuoremmat miehet tykkäsimme vapaakytkimestä, koska vaihtaessa ei tarvinnut polkea kytkintä. Vanhemmat miehet taas pitivät enemmän moottorilla jarruttamisesta. Tuon jälkeen tuli Jeep Wagoneer, jossa oli normaalit rekisteritunnukset. Tuo Hämeen läänin tunnus tuli siitä, että ne olivat Tampereen autoja. | ||||
|
12.11.2014 04:06 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kyllä nykyäänkin Äänekosken ohi ajellessa ihmiset alkavat katselemaan toisiaan. Kun sitä paskaa ei saa laskea vesistöön, niin johonkin se on laitettava. Ok Jouni minä saatoin muistaa väärin tuon seisakkeen nimen. |
||||
|
|
11.11.2014 18:13 | Lasse Hinkkanen | ||
| Ainakin puhutaan Kuusaankoskesta, Kuusankoski on muualla. Onhan siellä Kuusaanporttikin, lieneekö se toinen puu enää pystyssä. Ainakin rautatieseisake on nimeltään Kuusaa, joten kyllä paikan nimi on myöskin Kuusaa. | ||||
|
11.11.2014 18:05 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tuossa näkyy VR:n puhelinlinja, jonka olen tuosta kohdalta purkanut pois. | ||||
|
11.11.2014 17:57 | Lasse Hinkkanen | ||
| Linja on Posti-ja lennätinlaitoksen, koska tuolla suunnalla ei ollut koskaan teräksisiä yläorsia VR:n käytössä. Lisäksi orsissa on neljä kantoaaltoyhteyttä. | ||||
|
09.11.2014 15:11 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kyllä se Mansikka-aholta näyttäisi. | ||||
|
03.11.2014 19:37 | Lasse Hinkkanen | ||
| Noiden mastojen korkeus on 32m. Kuten Niila sanoi, niissä käytettiin 1000W hehkulamppuja aluksi. Myöhemmin niihin asennettiin 700W elohopeahöyrylamput samoihin valonheittimiin. Joillakin paikkakunnilla esim. Porissa oli mastossa 2000W halogeenivalonheittimet. Myöhemmin vaihdettiin valonheittimet ja suurpainenatriumlamput. Nämä pitkät mastot ovat vähentyneet ja tilalle on tullut 18m mastoja, joita on vähän tiuhemmassa. | ||||
|
03.11.2014 18:54 | Lasse Hinkkanen | ||
| Taitaa olla kelavaunu, liittyen langanvetojunaan. | ||||
|
03.11.2014 18:50 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kyllä 1985 oli ainakin Saarijärven nurkissa vaikka minkälaista kiskoa. Aikoinaan Yleisradio äänitti siellä päin kiskonkolketta juuri sen takia, että siellä oli niin monenlaista kiskoa. | ||||
|
26.10.2014 19:02 | Lasse Hinkkanen | ||
| Silmä tottuu näkemäänsä ja jos se on tarpeeksi ruma, niin se on kaunis. | ||||
|
26.10.2014 18:43 | Lasse Hinkkanen | ||
| Isänikin aloitti työuransa Seinäjoella juoksupoikana 16-vuotiaana. Kulkuvälineenä oli polkupyörä, en muista oliko se oma vai talon. Haapamäellä oli myös juoksupoikia, jotka toivat työmääräyksiä veturimiehille. Heillä oli talon puolesta polkupyörä käytössään. Veturimiehet asuivat osa VR:n asunnoissa ja osa taloissaan kylällä. Matkat eivät olleet pitkiä, joten polkupyörällä pärjäsi hyvin. Eräs tuntemani juoksupoika kylläkin osti palkoillaan mopon ja ajeli matkat sillä, joskin omilla bensoillaan. Olin kerran kylässä tutulla veturimiehellä joka oli varalla ja hän näki ikkunasta että juoksupoika tuli pihaan, hän sanoi: "Jaha käry kävi". |
||||
|
18.10.2014 15:02 | Lasse Hinkkanen | ||
| Eräs vanha tallimies kertoi, että Tr2:n tullessa kuonaamaan, koko monttu oli täynnä. | ||||
|
01.10.2014 21:48 | Lasse Hinkkanen | ||
| Miksi tuo pitää heti tukkia, ämpäri alle vain. | ||||
|
27.09.2014 20:44 | Lasse Hinkkanen | ||
| Minä en tajunnut miten tuo video liittyy tähän kuvaan, mutta en minä aina tajua yhtään mitään. | ||||
|
26.09.2014 00:48 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kyllä rautatie on paikkojen nimiin aika paljon vaikuttanut. Eihän Vaajakoskelta löydy sen nimistä koskea, vaan se on Haapakoski. Haapakosken alapuolella on Vaajavirta, mutta koska oli jo olemassa Haapakoski niminen liikennepaikka, niin tästä paikasta tuli Vaajakoski. | ||||
|
24.09.2014 15:30 | Lasse Hinkkanen | ||
| Jyväskylässä oli MD110 LIM1 ja tällä LIM1:llä oli alaisenaan kolme muuta LIM:ä joista yksi oli Haapamäen LIM4. Jyväskylän MD oli sitten tukevammin kiinni rautateiden puhelinverkoissa. Kun teleliikennelakia sittemmin muutettiin oli VR:llä mahdollisuus käyttää omaa kaukoverkkoaan ulospäin soitettaessa. Esimerkiksi Oulusta soitettaessa Helsinkiin yleiseen verkkoon, puhelu ohjautui VR:n kaukoverkon kautta Helsinkiin ja sieltä ulos HPY:n verkkoon. Näin päästiin paikallispuhelun hinnalla. Yleisestä verkosta sisäänpäin tulevia puheluita ei VR:ä saanut ohjata kaukoverkkonsa kautta, vaikka se olisi ollut teknisesti mahdollista. Nykyään taitaa sekin onnistua koska esim. Helsingistä palvelunumeroon soittavalle voidaan vastata vaikka Rovaniemellä. Tosin palvelupuhelut on hinnoiteltu niin, ettei sillä ole väliä mitä verkkoa pitkin se menee. | ||||
|
Kuvasarja: Kivikukot |
24.09.2014 14:28 | Lasse Hinkkanen | ||
| Vanha Parkano on nykyään Kairokoski. Kyllä Haapamäen ja Myllymäenkin suorittajat valittivat, että linjaradiosta kuuluu venäjänkielistä molotusta hyvällä radiokelillä. |
||||
|
|
24.09.2014 09:30 | Lasse Hinkkanen | ||
| Puhelu lähti Haapamäeltä Soneran 2Mb väylän kautta Jyväskylään. Jyväskylästä puhelu ohjautui radan varteen auratun valokuidun kautta Seinäjoelle joko Tampereen tai Pieksämäen kautta. Näin tapahtui siis, jos soitti Corenetin lankapuhelimesta. Nämä valokuituyhteydet ovat sellaisia, että bitti saattaa kiertää puoli Suomea ennen kuin se on vastaanottajalla. Kerran katkesi valokaapeli, jossa osa kuiduista oli Soneran ja osa Corenetin Ov-Jäs välillä. Kuopiossa pimeni Kolmosen televisiolähetyksen ääni, mutta kuva näkyi. Tämähän oli katastrofi, koska Salkkarit oli juuri alkamassa. Myöskin Seinäjoen kaukolta pimeni Kolho. |
||||
|
|
23.09.2014 21:41 | Lasse Hinkkanen | ||
| Ei tuolta mitään kokseja tai kuituja ole purettu, koska niitä ei ole koskaan ollutkaan. Relekeskuksen aikaan oli avojohtolinjat, joissa kulki tilaajayhteyksiä sekä 12-kanavaisia kaukoyhteyksiä. Digitaalikeskus liittyi ulkomaailmaan Soneran 2Mb yhteydellä Jyväskylään. Jos puhelimen linjassa on jännite, mutta vapaaääntä ei tule, niin liittymä on blokattu eli suljettu. Keskukset omisti alun perin Valtionrautatiet. Sen jälkeen perustettiin yhtiö nimeltä Railtelia, jossa VR oli enemmistö-osakas. Tämän jälkeen tuli Corenet jonka omaisuutta nämä viestilaitteet ovat vieläkin. Sitten tuli Ratahallintokeskus, joka myöhemmin liitettiin osaksi silloin perustettua Liikennevirastoa. Liikennevirasto teetti RAILI-järjestelmän jonka myötä myöskin liikenteenohjauksen puhelinnumerot vaihtuivat, joskin vanhat numerot taisivat pelata rinnan vielä jonkin kuukauden. Muistaakseni Sonera toteutti liikenneviraston puhelinnumeroavaruuden. |
||||
|
21.09.2014 20:26 | Lasse Hinkkanen | ||
| Huttula oli mielestäni aikoinaan aika korkealla sijaitseva VR:n liikennepaikka. | ||||
|
21.09.2014 10:11 | Lasse Hinkkanen | ||
| Olin 76-vuonna Riihimäellä koulutuksessa ja kurssin päätteeksi kävimme tutustumassa Helsingin Spurplan-releasetinlaitteeseen. Asetinlaite oli silloin täydessä käytössä, vain linjojen kauko-ohjaus vielä puuttui. Tuo puinen asetinlaite oli muistaakseni jo silloin purettu. | ||||
|
21.09.2014 09:57 | Lasse Hinkkanen | ||
| Eräs työkaverini, joka oli Riihimäeltä kotoisin, esitteli minulle näitä pommisuojia. Vaikka ne olivat pomminkestäviä, eivät ovet pikkupoikia pidelleet. | ||||
|
|
21.09.2014 09:34 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tuonne tuli 60-luvun lopulla puhelinkeskus, joka oli automaattinen relekeskus. Lisäksi siellä oli muita viestilaitteita. Myöhemmin 90-luvulla puhelinkeskus vaihdettiin digitaaliseksi. Digitaalikeskus on siellä kenties vieläkin, vaikka lankapuhelimia ei enää ole. Ei tämä vara-asema kestä pommin täysosumaa, vaan toimii lähinnä sirpalesuojana. Vanhat miehet kertoivat että ensimmäinen pommin täysosuma tuli yleisökäymälään, jossa ei ollut kuitenkaan ketään sisällä. Ryönää oli ympäri ratapihaa. Haapamäen pommituksissa ei tiettävästi kuollut kuin yksi ihminen, hän oli ilmavalvontasotilas jonka sirpalesuojaan vanhan vesitornin vieressä tuli pommin täysosuma. Tieto ilmavaarasta tuli niin ajoissa, että muut ihmiset ehtivät metsiin karkuun. |
||||
|
15.09.2014 17:01 | Lasse Hinkkanen | ||
| Mitenkähän lätille käy, Kankaan tehdasrakennuksen katto on tulessa tällä hetkellä. | ||||
|
14.09.2014 11:11 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kiskojen-ja pölkkyjenvaihto alkoi vasta tuolta ratapihan päästä kohti Saarijärveä. | ||||
|
13.09.2014 20:18 | Lasse Hinkkanen | ||
| Onhan niitä tapauksia sattunut aikoinaan ettei laitos hälyttänyt koko ajan lätän alla, koska kiskot olivat niin ruosteessa. Nykyajan laitoksissa on impulssikytkentä joka pitää hälytyksen päällä pompuista huolimatta. Jos pomppuja tulee tieosuuden jälkeen niin laitos hälyttää vielä 40 sekuntia sen jälkeen kun juna on jättänyt tasoristeyksen jälkeisen viimeisen erkan. Uudemmissa laitoksissa on aikarele sitä varten, että jos juna ajaa tasoristeyksen ohi ja jää viimeiselle erkalle. Tällöin varoitus alkaa uudestaan määrätyn ajan kuluttua. | ||||
|
11.09.2014 18:28 | Lasse Hinkkanen | ||
| Muurame tehtiin sellaisena halparatkaisuna, jossa ei ollut turvapusseja olenkaan. Ohiajovara toteutettiin sivuraiteella pääopastimen jälkeisillä raideopastimilla. Vaihtokulkuteitä ei siellä ole ollenkaan, koska Muurame on vain kohtauspaikka. Tänne tuli ensimmäiset pitkät vaihteet joissa sn poikkeavalle raiteelle oli 60km/h. | ||||
|
06.09.2014 16:58 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kuinkas tuonne voi höyrykoneella mennä, kun avotuli ja tupakanpoltto on kielletty. Viinapannu voi räjähtää. | ||||
|
31.08.2014 19:15 | Lasse Hinkkanen | ||
| Käsittääkseni veturin imuri eli injektori perustuu höyryn lauhtumiseen kartiorenkaiden välissä. Näin syntyy kova imu joka antaa vedelle niin kovan nopeuden, että se menee kattilaan massaansa sitoutuneella energialla. Tosi on, että noin kuuma vesi ei lauhduttaisi höyryä juuri lainkaan ja alkaisi kiehumaan höyryn lämmöstä. | ||||
|
18.08.2014 19:52 | Lasse Hinkkanen | ||
| Motti on kuutiometri ja senttaali on 100kg. | ||||
|
05.08.2014 20:12 | Lasse Hinkkanen | ||
| Jarkko on oikeassa. Nämä tarrat olivat viinatrokareille tarkoitettuja. Viinanmyyjät laittoivat pullon matkatavaran säilytyslokeroon ja myivät avaimen ostajalle. | ||||
|
06.07.2014 10:18 | Lasse Hinkkanen | ||
| Jospa nämä vaunut ovat sellaisia, että ne eivät kelpaa junan perään. Työmaaliikenteeseen kylläkin. | ||||
|
17.06.2014 19:22 | Lasse Hinkkanen | ||
| Näitä kylttejä laitetaan yleensä sellaisten polkujen alkuun jonka kautta ihmiset kulkevat radan ylitse. | ||||
|
29.05.2014 18:51 | Lasse Hinkkanen | ||
| Siellä taitaa olla tanskalaiset puominkääntölaitteet. Noita kokeiltiin suomessakin, mutta eivät ne pelanneet pakkasessa. Olivat hinnaltaan vain 1/3 mitä Nokian valmistamat. | ||||
|
29.05.2014 18:42 | Lasse Hinkkanen | ||
| Pysäytyskenkä ja oikein turkkilevystä hitsattu. | ||||
|
18.05.2014 06:33 | Lasse Hinkkanen | ||
| Näkyväisyys takaperin ajettaessa taitaa olla aika minimaalinen, jos ei ole pää pihalla koko ajan. | ||||
|
18.05.2014 06:29 | Lasse Hinkkanen | ||
| Olen joskus ihmetellyt tuota tasoristeyslaitoksen nimeä, onko Liepeellä joskus ollut Rauma-Repolan toimintaa. | ||||
|
12.05.2014 18:53 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tuo pylvään numero 53 tarkoittaa vuosilukua, jolloin se on siihen laitettu. Onhan se jo yli 60 vuotta tuossa seissyt, joten ei ihme vaikka onkin vähän kenossa. | ||||
|
11.05.2014 10:44 | Lasse Hinkkanen | ||
| Luulisin että XX/21 tarkoitti asuinrakennusta ja xx/11 liikennerakennusta. Olihan niitä muitakin. | ||||
|
08.05.2014 17:48 | Lasse Hinkkanen | ||
| Veturissa näyttäisi olevan kaasuvalot, koska käyntisillalla on kaasupullo. Tuossa kattilan kupeessa on ilmapumppu. Onkohan tässä veturissa olenkaan turbiinigeneraattoria. | ||||
|
06.05.2014 21:55 | Lasse Hinkkanen | ||
| Martin en sorru sarkasmiin. Yritin vain keksiä ilmiölle luonnollisen selityksen. Neuvostoliitto tuli vähän tekniikassa jäljessä meitä. Sinne taisi olla vielä Vainikkalasta kaukokirjoitin-yhteys, kun meillä junasanomat jo hoidettiin tietokoneella. Eräs kaveri kertoi heille kelvanneen meiltäkin kantoaaltotekniikkaa, mutta laitteen kyljessä piti lukea: Nokia. | ||||
|
06.05.2014 19:01 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tpe-Jy välille auratussa kuitukaapelissa suurin osa kuiduista on Soneran ja loput Corenetin. Tämä siksi että Sonera oli mukana rakentamassa tuota kaapelia. Onhan tässäkin kaapelissa kauko-ohjaus ja radiotukiasemien yhteydet, mutta suurin osa on muun tietoliikenteen käytössä. Jy-Pm kuitukaapeli on samojen firmojen omistama. Tuolle välille kuitenkin liikennevirasto aurautti oman kuitukaapelin, joka on ainoastaan turvalaitekäytössä. | ||||
|
06.05.2014 18:45 | Lasse Hinkkanen | ||
| Aivan, yksi raide on tullut lisää tuonne aseman puolelle. | ||||
|
|
06.05.2014 15:49 | Lasse Hinkkanen | ||
| Martin, se on ollut tikka joka on koputellut pylvääseen jossain kauempana. Langat johtavat hyvin ääntä. Ei lennättimiä ollut tuohon aikaan. | ||||
|
|
06.05.2014 15:16 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tätä tekniikkaa Fingrid on käyttänyt kantaverkon ukkosköysissä pitkään. VR tilasi kaapelitehtaalta myös vastaavaa johdinta ja sitä asennettiin kokeeksi joihinkin paikkoihin. En tiedä onko sen käyttö VR:llä sen jälkeen yleistynyt. Ainakin täällä Keski-Suomessa kuidut on aurattu ratapenkkaan, vaikka sähköratapylväät olisivat olleet vieressä. Tuo johdin näyttää vaan ihan tavalliselta M-johtimelta, tietysti kuvasta on vaikea hahmottaa mittasuhteita. | ||||
|
06.05.2014 14:16 | Lasse Hinkkanen | ||
| Joo, Reima siinä näkyy olevan. Hän tuli myöhemmin Jyväskylään ja on ollut jo vuosia eläkkeellä. | ||||
|
05.05.2014 20:34 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kyllähän siinä Sääksjärven kohdalla on tolppa vieläkin. Muisti palailee pätkittäin, joten suojastus taisi olla käytössä vanhalla järjestelmällä jonkin aikaa. Sitä alettiin kuitenkin heti muuttamaan uuteen, kun kaapelointi oli tehty. Suojastus oli pois käytöstä liikennepaikkaväli kerrallaan, sen ajan kun uusi järjestelmä saatiin käyttöön sillä välillä. Liikennepaikkojen väli oli kerrallaan suojastettu siirrettävällä akselinlaskentajärjestelmällä, jota vietiin asemalta toiselle. Tuo akselilaskenta oli samaa laitteistoa kuin Parkanon radalla ennen, eli ferriittirenkaisiin perustuvaa digitaalitekniikkaa. | ||||