1059-26047 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 20.12.2013 11:59 Kimmo T. Lumirae  
  Niila on oikeassa, mitenkähän noilla on nähnyt eteensä? Saksassa on ollut säädös, jonka mukaan ajovalojen on muodostettava tasasivuinen kolmio ja se näkyy tästäkin kuvasta.
kuva 20.12.2013 11:56 Kimmo T. Lumirae  
  Yhtenäisveturi. Valmistettu mahdollisimman pitkälle keskenään yhteisistä ja yhtenevistä osista. Yleisveturi on tosiaankin virheellinen käännös. Vakioveturi tai standardiveturikin hieman ontuu viitaten enemmän veturin vakiokäyttöön tietyssä tehtävässä. Hankala käännös joka tapauksessa. Koitas Hessu luoda uussana tähän tarkoitukseen! :o}
kuva 19.12.2013 18:16 Kimmo T. Lumirae  
  Arvontakuva. Sr1 on mielestäni tylsä veturi mutta minä olen kyllä ostettavissa pitkällä polttovälillä ja kirkkailla ajovaloilla. Kuva on siis hieno.
kuva 19.12.2013 16:00 Kimmo T. Lumirae  
  Niin todella on, siinä on pyörästössä samankaltaisen beugniot-vivutkin kuin Vempussa. Pellin alla ärisee se ainoa DDR:ssä saatavissa ollut veturidiesel, tässä ahtamattomana.
kuva 19.12.2013 15:58 Kimmo T. Lumirae  
  Toki. Tein joskus Höyryveturipuiston H0-radalle veturin, joka sai joiltakin harrastajilta ehkä vähemmän mairittelevan lempinimen "viitteellinen Risto", käyttäen lähtökohtana Rocon 41:tä ja lähteenä kuvaa tuosta Johnin Ristosta.
kuva 19.12.2013 13:17 Kimmo T. Lumirae  
  Kuva on Leipzigistä, ja juuri Leipzigin kevätmessut olivat DDR:n näyteikkuna ulkomaalaisille kauppiaille sekä myös paikka, missä DDR:läiset ojentelivat kultamitaleita korkeasta laadusta toinen toisilleen...

Mainoksiahan DDR:ssä toki oli, ja syynä oli derkkujen heikko itsetunto ja tarve näyttää että asiat ovat vähintään yhtä hyvällä tolalla kuin lännessäkin. Mainokset vain olivat toisentyyppisiä kuin meillä, niissä saatettiin kehoittaa esim. että "Käyttäkää saippuaa" tai "Juo Disko-Colaa" (derkkulainen tuote, muita kolajuomia ei ollut). DDR:ssä nähtiin hirveästi vaivaa tämän ulkoisen kuvan eteen ja siellä filmattiin mm. musikaaleja, koska niitä oli lännessäkin! Jossain dokumentissa kerrottiin, miten musikaalintekijöillä oli vahvavirtaa kuvauksia varten perjantaisin klo 14-16 ja kaikki filmaustoiminta piti ajoittaa siihen hetkeen. Muuna aikana vahvavirta oli varattu läheiselle sairaalalle.
kuva 19.12.2013 13:11 Kimmo T. Lumirae  
  Olen aina pitänyt neliykkösestä: se on tyypillinen saksalainen kivihiilensyöjä; omalla tavallaan siro. Toinen syy on, että se muistuttaa kovasti Ristoa mittojaan myöten; olisiko 41 kuitenkin muutaman prosentin tuhdimpaa tekoa kuin Risto? Onko palstan höyryveturiasiantuntijoilla käsitystä tästä vertailusta?
kuva 18.12.2013 18:52 Kimmo T. Lumirae  
  Joo ei sitä tarvitse siinä välissä vaihtosuunnata. Kirjoitin että "tasasuunnataan joka tapauksessa tasavirraksi"; jos syötettävä sähkö on tasavirtaa, sitä voi käyttää sellaisenaan. Näin toiminee myös Allegro Venäjällä, siinä missä M200 Helsingissäkin.
kuva 18.12.2013 01:49 Kimmo T. Lumirae  
  Arvaanko oikein, että kuvan traktori on Valmet? Siitä aloin tuumaamaan mittakaavaa.
kuva 18.12.2013 01:07 Kimmo T. Lumirae  
  Käyttötarkoitukseltaan kuitenkin sama kuin meillä 1500 V. Ja siis kolmivaihetta tuo Markun mainitsema 480 V. Monesti HEP-generaattoria käytti erillinen dieselkone, mutta tässä teho (max. 800 kW, sama muuten kuin Sr1:n 1500 V käämin teho) otetaan päämoottorilta.
kuva 17.12.2013 23:33 Kimmo T. Lumirae  
  Täytyy sanoa, että olen hieman pettynyt. Odotin jotain siistin klubin näköistä tilaa sohvineen ja toppastooleineen sekä muutamaa sänkyä, jossa voisi elvahtaa työmatkan lomassa... :oP
kuva 16.12.2013 19:28 Kimmo T. Lumirae  
  Sattumakuva. Filisurin asema näkyy saaneen katoksen laiturille. Filisur on hieno paikka junabongaukselle; junia tulee ja menee kolmesta suunnasta ja junan lähestymisestä tiedottaa antiikkinen asetinlaite aina kellojen tietynlaisella kilkatuksella.

Junassa kolmantena taitaa olla maailman pisin ravintolavaunu: 34-metrinen vaunu koostuu kahdesta pysyvästi yhteenkytketystä 17 metrin vaununpuolikkaasta.
kuva 16.12.2013 14:41 Kimmo T. Lumirae  
  Nesteen asemia tosiaankin on Puolassa ja pohjoiseen päin tultaessa Hesburgerit alkavat Latviasta.
kuva 16.12.2013 14:39 Kimmo T. Lumirae  
  Mikä on muuten syynä tuohon veturin vaihtoon?
kuva 16.12.2013 14:35 Kimmo T. Lumirae  
  Akselijärjestys on vain kovin epätyypillinen linjaveturille ja sitäkin tyypillisempi jenkkiläiselle vaihtoveturille. Mutta minä tunnetusti en olekaan höyryveturiasiantuntija vähäisimmässäkään määrin.
kuva 16.12.2013 14:30 Kimmo T. Lumirae  
  Tuukka: taajuusmuuttajavetureissa veturiin tuleva sähkö tasasuunnataan joka tapauksessa tasavirraksi, ja syötetään ns. välipiiriin. Siitä taajuusmuuttajan invertteriosa hakkaa sähkön tarkasti säädettäväksi vaihtovirraksi, jota käyttämällä voidaan käyttää pienikokoisia mutta silti tehokkaita ajomoottoreita, jotka hyödyntävät kiskon ja pyörän kitkat mahdollisimman tarkkaan. Siksi vaihtovirtakäyttö.
kuva 16.12.2013 14:26 Kimmo T. Lumirae  
  Kerrassaan taidokasta työtä! Hieno juttu! Mittakaava lienee 0 ?
kuva 15.12.2013 19:51 Kimmo T. Lumirae  
  Seisakkeen nimi oli Ruutana. Tampereelle päin rata laskee aika tavalla noustakseen taas kohta uudelleen; notkon pohjalla oli Jussilan seisake. Oriveteen pän seuraava seisake oli Kallio ja sitten Suinula.
kuva 15.12.2013 18:31 Kimmo T. Lumirae  
  "Vanhemmat ja vaimot rakastavat kielteisten asioiden liioittelmista" -Vanha viidakon sanonta-
kuva 14.12.2013 20:54 Kimmo T. Lumirae  
  Olisi siinä yhden kommentoijan ajattelemattomuus saatukin järjestykseen, ja Topi jo asiaa asiallisesti pahoitteli. Mutta ei siinä olisi tarvittu tällaisia 3-4 hengen kivittäjäisiä...Omasta puolesta kuitenkin päätän täältä jo tähän.
kuva 14.12.2013 12:17 Kimmo T. Lumirae  
  Sattumakuva. Hitsi kun on söpö, suurisilmäinen, pieni veturi. Ehkä tämä on se pienen pieni veturi, joka aamulla varhain hieroi savuisia silmiään? Tuo on jonkinlainen turbiinipiippu? Raideleveys ei ole ihan 600 mm...olisiko kolme Ruotsin jalkaa? Hauska kuva, tuo veturi on suorastaan säälittävän pieni. Mutta ehkä hän kasvaa vielä isoksi ja vahvaksi...
kuva 14.12.2013 01:03 Kimmo T. Lumirae  
  Olen Tuukan kanssa eri mieltä Trumanin valtavuudesta. Ristohan painoi tendereineen 155 t, Truman 170. Riston kattilateho oli 1600 hv, Trumanin 1709. Alle kymmenen prosentin ero tilanteessa, jolloin oli ankara vetokalustopula ja Risto varmasti kysytyimpiä vetopelejä; tuskin Trumania siksi vierastettiin että se olisi ollut aivan liian iso?
kuva 14.12.2013 00:56 Kimmo T. Lumirae  
  En kyllä itse lähtisi mestaroimaan otettua ja julkaistua kuvaa ja kritisoimaan kuvaajaa tämän käyttämistä metodeista. Kyseessä on sama asia, kuin "oliko luvat kunnossa" yms. yms. hölpötystä. Kuvaaja vastaa itse toiminnastaan ja sillä hyvä. Jos asiaan jonkun on pakko puuttua, niin ei ainakaan vorgin käyttäjien. Pakostakin keskustelusta tulee mieleen hieman "ootsä vähä noob kun et osaa tuollaista aatella kuvatessasi".

Ei näin.
kuva 14.12.2013 00:50 Kimmo T. Lumirae  
  Jo nyt on niuhotusta! Joku vaivautuu laittamaan harvinaisesta poikkeustilanteesta teknisesti erinomaisen kuvan niin eikö joku hemmetti ole niuhottamassa että oikein kirjoitusvirheitä ja tunnisteet (sic!) mitä sattuu. Varjele, vakainen Luoja!!!
kuva 13.12.2013 09:51 Kimmo T. Lumirae  
  Myös junien nopeuden alentamista olisi varmaan syytä harkita, taajama-alueilla sn 50 ja taajamien ulkopuolella sn 80.
kuva 13.12.2013 09:48 Kimmo T. Lumirae  
  Sattumakuva. Huomio kiinnittyi laseja pesevän herran vaatetukseen: huomioliivi ja työtakki toki, mutta näkyy olevan suorat housut ja pikkukengät jalassa. Tuskin siivoustyöntekijä, pikemminkin veturinkuljettaja itse on päättänyt siivota työkalunsa ikkunat ja ryhtynyt tuumasta toimeen.

Sr1:llä ja kuvan veturilla on ehkä saman verran sukulaisuutta kuin Moskvitsh Alekolla ja aikalaisellaan Audilla; jotain samoja piirteitä ulkonäössä mutta toinen valmiiksi masentavaa antiikkia ja toinen aikansa huipputuote. 1044:n historiaa on jo kuvakommenteissa käsiteltykin, mutta siis tämä vuodesta 1976 yli kahdensadan kappaleen sarjassa valmistettu veturi kehittää peräti 7200 hevosvoiman tehon, jolla se oli aikoinaan maailman tehokkain neliakselinen sähköveturi. Veturi on myös kooltaan kompakti ja vain 16 metriä pitkä, kun puolestaan Moss...tarkoitan, Sr1 on kolme metriä pidempi, jotta valtavat neuvostotuulettimet mahtuisivat mukaan. Maksimivetovoimaksi tälle tyristorisäädetylle veturille ilmoitetaan ällistyttävät 340 kN, jolla se peittoaa Sr2:n ja muut nykyajan taajuusmuuttajapelit; tämä kertoo lähinnä veturin sähköpuolen reilusta mitoituksesta. Sr1:n suurin vetovoimahan on todellisuudessa ehkä 220 kN ja kuumentunein ajomoottorein 150-160 kN luokkaa.
kuva 12.12.2013 11:56 Kimmo T. Lumirae  
  Eräs sohvanpohjan miettituokio ( :o} ) käsitteli kerran juuri ilmajäähdytteisiä dieseleitä, mm. Deutzeja, ja niiden ympärille kasattuja Magiruksia. Olisiko niin, että ilmajäähdytteinen kone on monessakin mielessä huoleton; ajatellaanpa vain Kuplaa tai vaikka Tve 1 Otsoa, sen saattoi jättää pidemmäksikin ajaksi seisomaan pakkaseen ja sitten vain mentiin ja startattiin, tietysti edellyttäen, että sähköä riitti. Kyse oli kuitenkin ensi sijassa luotettavuudesta, ja varmaan tämän vuoksi Magirus oli suosittu paloauto: oli yksi asia vähemmän murehdittavana luotettavuudessa, kun nestejäähdytys puuttui. Muistan Deutzin koneita nähneeni myös ratatyökoneissa, jotka seisovat etenkin talviaikaan pitkiä aikoja; eipähän jäädy jäähdytysvesi!

Mutta varmasti viimeistään turboahtamisen kehitys on tuonut isoja ongelmia; kun ei kaikkia paikkoja meinaa saada vedelläkään kunnolla jäähdytettyä niin miten sitten ilmalla? Asiaa lainkaan selvittämättä uskon, että isojen ilmajäähdytteisten dieseleiden litratehoa ei voida nostaa lähellekään samoihin lukemiin kuin modernien, nestejäähdytteisten turboahdettujen koneiden.
kuva 12.12.2013 11:43 Kimmo T. Lumirae  
  Mainittakoon, että veturimiesten palkkauksessa vuonna 1978, josta selkeä muistikuvani on, tunti vaihtotöissä laskettiin vastaavasti 40 km:n arvoiseksi ja yhden kilometrin hinta oli 4,5 penniä. Arvot ovat muuttuneet sen jälkeen moneen kertaan. Mutta veturimiesten todella mutkikasta palkkausta kuvaa ehkä hyvin se, että jos veturimies (kuljettaja tai lämmittäjä/koneapulainen) oli sunnuntaina illalla vaihtotöissä, hän sai jokaiselta tunnilta ainakin sunnuntaikorvausta, iltatyökorvausta, päivystysrahaa ja tuon 40 x 4,5 penniä vaihtotyökilometrejä. Lisäksi tietysti (pieni) kuukausipalkka pyöri koko ajan. Mutta mutkikasta oli, ja on edelleen.
kuva 12.12.2013 11:37 Kimmo T. Lumirae  
  1000 kappaletta näitä on toimitettu tsaarin Venäjälle ensimmäisen maailmansodan aikana ja 200 tilattua jäi tehtaille käsiin kommunistivallankumouksen tapahduttua Venäjällä. Toisen maailmansodan aikana toimituksia Venäjälle jatkettiin niin, että kokonaisvalmistusmäärä oli 3200 kpl (wikipedian mukaan) ja tässähän joskus luimme Eljaksen ansiokkaita tietoja asiasta tarkemmin, vaan en itse muista. Ja että nämä luvut nostavat tämän Trumanimme eli Russian Decapodin eniten valmistettujen höyryveturien joukkoon, ei ihan terävimpään kärkeen, mutta joukkoon kuitenkin. Itse luonnehtisin sitä "joukoksi höyryvetureita, joiden valmistusmäärä on ollut useita tuhansia"; itse muistan tähän hätään Preussin P8:n ja Saksan BR 50-52. Varmaan niitä oli muitakin.
kuva 12.12.2013 11:23 Kimmo T. Lumirae  
  Ettei sitten ollut kaksimoottorinen Dm3, Martin? Niitähän tehtiin 12 kpl Dm3:ia ja 12 kpl Dm4:ia (ja olen muuten ihmetellyt, että mihin käyttöön nuo Dm3:t oikein suunniteltiin, kun Lättiäkin oli jo tilattu ja tulossa?). Dm3:stahan ei ollut kiitojunan vetäjäksi puolikkaan tehonsa takai, mutta yhtä puuvaunua niillä paikallisliikenteessä kiikutettiin (oliko joskus useampia vaunuja mukana?). Vasta myöhemmin kaikki Dm3:t saivat kaksi moottoria lisää ja ne yhdistettiin sarjana nelimoottorisiin Dm4:iin.
kuva 12.12.2013 11:16 Kimmo T. Lumirae  
  Oikeassa reunassa näkyy tosiaan Lokomon alkuperäinen halli vuodelta 1915 ja sen vieressä uudempi, kantikkaampi halli, olikohan 1930-luvulta. Vuosiluvut ovat pääovien yllä julkisivussa.
kuva 12.12.2013 11:13 Kimmo T. Lumirae  
  Varmaankin joskus aikoinaan VR:llä oli joku "mainosjohtaja", mutta kun tuollainen nimike on voi, voi, so last season. Niinpä VR:lle nimitettiin 1991 "markkinointiviestintäpäällikkö" (!!). Mutta kansainvälisesti toimiva suuryhtiö vaatii muuta kuin noita niin kovin hankalasti ymmärrettäviä suomenkielisiä nimikkeitä, niin siksi VR:llä on nykyään brand manager.
kuva 12.12.2013 11:10 Kimmo T. Lumirae  
  Käsittääkseni sen enempää sisävesi- kuin valtamerilaivatkaan eivät käytä verollista polttoainetta. Lentokoneet? Tuskinpa niitä verotetaan. Eli eiköhän naftan verotus kohdistu nimenomaan maantien käyttäjiin ja juuri siksi puhtaasti peltokäytössä olevat traktorit sekä monenlaiset työkoneet ole vapautettu verollisen polttoaineen käytöstä. Rautatiekalusto ei niinikään käytä maanteitä, vaan rautatieoperaattori maksaa valtiolle ratamaksua suoraan eikä polttoaineverotuksen kautta. Niinikään rautatieoperaattori voi käyttää käyttövoimana sähköä, maksamatta siitä erikseen maantieajoneuvon tapaan. Tästä voidaan myös päätellä, että tulevia yksityisiä (kun näkis vain!!) rautatieoperaattoreita ei tulla velvoittamaan ajaa verottomalla polttoaineella.

En muista kuulleeni, Jouni, mutta dieselvetureiden polttoainejärjestelmät on niin suunniteltu, että polttoaine on jatkuvassa kierrossa. Polttoainepumppu nostaa polttoaineen ns. yläsäiliöön, joka on pienehkö välisäiliö, josta pää- ja mahdollinen apumoottori ottavat polttoaineensa. Ruiskutuspumpuilla on aina jatkuvaa, pientä ylivuotoa, joka palautetaan ruiskutuspumpun käsittelyssä lämmenneenä takaisin polttoainesäiliöön. Muistelen hatarasti nähneeni jossain kaaviossa (tyyppiä en muista millään), että jäähdytysvesikin jossain tapauksessa lämmittäisi polttoainesäiliötä. Ja kun dieselveturit pidetään aina lämpiminä, ei kaiken edellä kerrotun johdosta polttoaineen jähmettymisongelmia juurikaan ole. Muistaako kuitenkin esim. Jorma varhaisemmilta ajoilta ongelmatilanteita?
kuva 10.12.2013 23:20 Kimmo T. Lumirae  
  Tuolta löytyy kuvaa radan Malleteista http://www.users.waitrose.com/~jraby/harz08.html
kuva 10.12.2013 23:17 Kimmo T. Lumirae  
  Jarrumiehen koppihan tuo.
kuva 10.12.2013 23:16 Kimmo T. Lumirae  
  VR:n brand manager Inari Rummukainen lienee vastuussa VR:n yritysilmeestä http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2012-12-06/joulumieli-nousee-raiteille
kuva 09.12.2013 18:05 Kimmo T. Lumirae  
  Kylläkyllä. Chicago North Shore and Milwaukee Railroad asetti 1941 kulkuun Electrolinerin, joka losotti North Shoren päärataa ja tuli loppumatkan Milwaukeen keskustan asemalle katuverkkoa pitkin, kadunkulmissa kääntyillen. Electroliner oli nelivaunuinen niveljuna, jossa oli vessat ja kahvila ja joka kulki 180 km/h, mutta jonka nopeus rajoitettiin 144 km/h:iin. Tämä ei todellakaan ollut mikään ratikka :)
kuva 09.12.2013 11:11 Kimmo T. Lumirae  
  Tuo näkemän mukaan liikennöinti on tietysti hyvä havainto, Topi, mutta määritelmäsi mukaan noi Sveitsissä Churin kadulla kulkevat junat olisivat ratikoita.
kuva 08.12.2013 21:01 Kimmo T. Lumirae  
  Markku: pitänee edetä niin, että raitiotie on rakennettu raitiotiekiskosta. Jos raitiotie käyttää tavallista kiskoa ja toimii, kuten raitiotie yleensä, ja sillä ajetaan raitiovaunuilla, on sekin raititiotie. Eli perimmiltään rautatie, jolla on tarkoitus ajaa raitiovaunulla, lienee raitiotie, ja muut ovat rautateitä.

Ja tästä tuleekin kiva kehäpäätelmä, että laite, jolla on tarkoitus ajaa raitiotiellä, on tietysti sitten raitiovaunu! Mutta tämä määritelmä on vaikeampi pitää hämärtymättä ja kirkkaana, koska jotkut raitiovaunut ajavat esimetroina ja jotkut rautateillä (Karlsruhen malli). Samoin jotkut raitiotiet toimivat kuin rautatiet ja toisaalta, jotkut rautatiet (Sveitsin tietyt kapearaiteiset) toimivat kuin hieman pidemmän matkan raitiotiet.

Jos jollakulla on heittää kehään vedenpitävä määritelmä, niin antaa tulla. Mutta ylläesitetyn valossa en usko, että sellaista edes voisi olla.
kuva 08.12.2013 20:51 Kimmo T. Lumirae  
  Luulen, että paikalla on "aina" ollut tie tai aukio, jossa ei ole ollut juurikaan moottoriajoneuvoliikennettä, ja rata oli helppo vetää siitä. Nyt sen kaivaminen tunneliin maksaisi helikoptereita vaikka tarvetta ilmenisikin.

Arosan rata on rakennettu 1914, joten tuskin silloin varsinaisia autoruuhkia oli, ei edes vauraassa Sveitsissä.
kuva 08.12.2013 12:07 Kimmo T. Lumirae  
  Voi ei, voi ei, voi ei. Jokainen tällainen on liikaa ja näitä on nyt ollut.
kuva 08.12.2013 00:53 Kimmo T. Lumirae  
  Kyllä on hämäräkuvassa tyyliä! Hieno otos!
kuva 06.12.2013 23:14 Kimmo T. Lumirae  
  Turkissa tapasin pikkubussin, jonka peräytysvaroittimessa oli koiran murahtelevaa haukuntaa "mrrr-wraf-wraf!mrrr-wraf-wraf!mrrr-wraf-wraf!mrrr-wraf-wraf!jne." Se oli hauska, olen yrittänyt katsella mutta en ole missään nähnyt myynnissä. Harmi.
kuva 06.12.2013 23:10 Kimmo T. Lumirae  
  Tuo Sorsapuistohan on käytännöllisesti katsoen Tampere-talon pihamaa.
kuva 06.12.2013 14:23 Kimmo T. Lumirae  
  Muistan tämän nimisen toimittajan vielä 1980-luvultakin juttelemassa mukavia leppoisalla äänellään.

Siirry eteenpäin - Stig framåt -kylttejä on pitänyt olla vielä neliakselisissakin vaunuissa, koska muistan sellaisen joskus nähneeni, näin maakunnassa asuvana siis.
kuva 06.12.2013 14:14 Kimmo T. Lumirae  
  Alkuperäisessä Sr2:n suomennetussa materiaalissa muuten sanottiin, että veturissa on "iskukuulahälytin" :o}
kuva 06.12.2013 13:59 Kimmo T. Lumirae  
  Mitä leikkauksia muuten, Mika, kannatat? Vähennetäänkö sairaaloista (ensiavusta), vanhustenhoidosta, koulutuksesta, poliisin resursseista, armeijasta vaiko tie- ja rautatiemäärärahoista? Nämä kaikki luettelemanihan ovat runsailla määrärahoilla varustettuja aloja, joilla riittää resursseja vaikka muille jakaa.
kuva 06.12.2013 13:54 Kimmo T. Lumirae  
  Kuljin juuri Teneriffan Santa Cruzissa ratikalla, joka vie lyhyen ja ytimekkään nimen omaavaan pikkukaupunkiin San Cristobal de la Lagunaan. Alstomin uusissa Citadis 302-värkeissä oli nähdäkseni sama homma, että kellon ääni tuli piilotetusta kaiuttimesta.
kuva 05.12.2013 21:05 Kimmo T. Lumirae  
  No enpä tullut katsoneeksi kuvauspäivää, vaan pelkästään kuvan lisäyspäivää. Kuvat ovat siis helmikuulta 2012, jolloin Vectroneita koeajettiin Ruotsin olosuhteissa ja mahdollisesti hankittiin samalla niille tyyppihyväksyntä. Esittelyt ja koeajot johtivat kahden veturin tilaukseen, jonka maksaa hampurilainen toiminimi Paribus Rail Port­fo­lio III, joka vuokraa veturit Ruotsiin henkilöliikenteeseen, ja ne toimitetaan nyt joulukuussa 2013.
kuva 05.12.2013 20:23 Kimmo T. Lumirae  
  Siemensillä on erittäin vahvat referenssit, EuroSprintereitä on myyty tosi moneen maahan. Sekä EuroSprinter että sen suora seuraaja Vectron on tehty huippuveturiksi erittäin vaativaan käyttöön, aivan, kuten muutamaa vuotta aikaisemmin Lok2000/Sr2. Tämä, yhdessä sen kanssa, että TRAXX on syntyjään hinnat-alkaen -veturi, painaa henk koht vaakakuppini Siemensin puolelle. Järkisyillä sen sijaan kummankaan valintaa on vaikea perustella, veturit ovat erittäin tasavahvat ominaisuuksiltaan. Alstomiin en ota kantaa, Prima II:lla ei ole kummoisiakaan referenssejä.
kuva 05.12.2013 10:50 Kimmo T. Lumirae  
  Mun mielestäni etenkin tällaisessa vähintäänkin puolitutussa porukassa jokainen voisi vastata itse kirjoittamisistaan ilman huomauttelua. Mitä mieltä muut ovat?
<<   >>