Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.04.2016 11:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Alikulku ja sähköradan välikytkinasema, jokseenkin tuossa kuvan lumikasan kohdilla. Näillä näkymin on tapahtunut sotien aikana junaonnettomuus, joka johtui desanttien toiminnasta. Jossain veteraanilehdessä oli muisteloa siitä, miten junassa oli sotilaita ja takaa-ajopartio saatiin heti kasaan, muistelenpa vielä että epäillyt napattiinkin. |
||||
|
26.04.2016 14:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ja kirjoitinkin noin siksi, koska ei tuohon välttämättä ole yhtä ja ainoaa oikeaa "järkevää" syytä: molemmissa tavoissa on suunnilleen yhtä paljon vaivaa. Mutta tuo 10 metriä on säännöissä selvästi kielletty ja turvallisuuskriittisillä aloilla sääntöihin välinpitämättömästi suhtautuvat siirretään muihin hommiin ennen kuin jotain sattuu. |
||||
|
|
25.04.2016 16:41 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Pasin kysymykseen suoranainen vastaus: kyllä, koska Voithin vaihteiston voitelupumppu on moottorin puolella, ei vetopyörien. Liikutettaessa Dv:tä, jonka päämoottori ei käy, Voithin voitelu ei toimi lainkaan ja jo muutaman kilometrin päässä paikat alkavat kärsiä. Mikolta hyvä arvaus, mutta kun liikutellaan kolmea "lämpimänä pidettävää" veturia, joita ei olekaan tarkoitus laskea kylmäksi jotain isompaa huoltotoimenpidettä varten niin ero kolminajoon kytkemisen ja Voithin aluevaihteiston keskitämisen, jolla saadaan Voith kokonaan irti vetopyöristä, työmäärässä on kyllä pieni. Toki tällöin pitäisi käynnistää Webaston moottorinlämmitin ja kuluttaa sekin polttoainetta. Ehkä tarkoitus on tässä juuri se, että perillä kaikki veturit ovat tuollaisenaan heti käyttökuntoisia ja käyntilämpöisiä. |
||||
|
25.04.2016 11:55 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Näin on, ja jos on kolme vetävää akselia, ei olisi järkeä niistä yhtä keventää. Näin oli asian laita kuitenkin SNCF:n A1AA1A 68000:ssa (to-del-la hankala tyyppimerkintä, koska se on sidottu akselijärjestykseen), jossa raskaissa liikkeellelähdöissä telin keskimmäisenä olevaa juoksuakselia kevennettiin, jolloin painoa saatiin enemmän vetoakseleille. Nopeuden noustessa kevennys poistettiin, jolloin veturin akselipaino pieneni ja salli suuremmat nopeudet. | ||||
|
25.04.2016 11:52 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kuvassa on neljä kalustoyksikköä, joissa on ohjaamo, ja koko junayhdistelmää voidaan ajaa niistä mistä hyvänsä. Tarkasti ottaen kuvan junassa on kuusi ohjaamoa, ja hallinta voidaan ottaa niistä mihin tahansa ja hallita siitä koko junan vetureita, vaunuston ovia yms. ja jarruja. Eli periaatteessa kuvan junaa voitaisiin ajaa myös vaikka keskellä olevan Sr2:n junaa vasten olevasta takaohjaamosta. En muista ulkoa, montako näitä tämäntyyppiseen kauko-ohjaukseen (Siemensin järjestelmä) yhteensopivia kalustoyksiköitä sai liittää yhteen, mutta luku oli mahdollisesti 10. Niinpä tulemme varmaan näkemään aika villejäkin yhdistelmiä tulevaisuudessa, huomioiden, että Sr3 on jo valmistajansa puolesta yhteensopiva näiden kanssa, siis myös Sr2:n. |
||||
|
11.04.2016 20:42 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mukavaa muisteloa Jormalta. Seeproista poltettiin karstoja myös Tampereella laittamalla niitä työjuniin kesäaikana. Seepra oli ihan kelpo peli linjallakin. Olen aina sanonut että Seeproissa ei ole kuin yksi vika ja se ei ole Seepran oma vika: niitä on liian vähän. |
||||
|
11.04.2016 16:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Samaa ajattelin kirjoittaessani. Ainakin tuossa äänet natsaisivat sähkökäynnistykseen. Hyvin laivakonemainen käyntiääni muuten Sulzerilla. https://www.youtube.com/watch?v=r0GIbLm5OAo | ||||
|
10.04.2016 09:58 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sait ajatukseni sähkölaitteisiin ja tarkistettuani totesin, että Sm1:ssä on järeämmät ajomoottorit kuin Dr12:ssa, jonka teho toki on hieman suurempi ollessaan kuusiakselinen vaikkakin siis pienemmin moottorein. | ||||
|
10.04.2016 09:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En muista lainkaan tuollaista Monzan mainosta Hurussa. Mahtoiko olla vielä muita mainoksia Nortin lisäksi. joka kuulemma oli täyttä tupakkaa? | ||||
|
10.04.2016 09:48 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En ole koskaan teräspyöriä vasaralla kilautellut, mutta voisin kuvitella, että sitä voidaan käyttää myös jarrujen irtiolon toteamiseen; kilautus valurautaiseen jarrutönkkään eli lossiin, niin ääni on joko kovan metallinen, jos jarru on kiinni, tai sitten lossi liikahtaa, jos jarru on irti. Ja kilautus pyörään kertoo äänen särähtäessä, että pyörässä on murtuma tai vastaava vika; ehjä pyörä soi puhtaasti. | ||||
|
|
10.04.2016 09:45 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En muista tuota Antin saamaa neuvoa konehuoneessa oleskelusta, mutta muistan Jorman mainitseman paikalliskäytön. Olikohan alun perin ajatuksena, että koneapulainen käynnistää moottorin konehuoneesta tarkkaillen samalla moottoria ja muita laitteistoja ja sitten palauttaa paikalliskäytön pois. Kuljettaja voi sitten ajopöydästä käynnistää moottorin myöhemmin tarvittaessa. Akustosta puhuttiin kuulopuheena, että kyseessä olisi ollut käynnistyspariston maailmanennätys: käynnistysvirtahan oli jonkun lähteen mukaan 3500 A. Paljon humpuukiakin puhuttiin kuulopuheena, mutta tämä tieto saattaa periaatteessa pitää paikkansakin. Toki esim. Sulzerin twin-bank-12-sylinterinen (jollainen tietyllä todennäköisyydellä oli tarjolla Hr 12:een päämoottoriksi) on MAN:ia isompi moottori ja jos sellainen sähköllä käynnistetään niin maailmanennätys on ainakin vakavasti uhattuna. |
||||
|
|
03.04.2016 15:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jos tiedettäisiin, että tarvitaan 100 kpl pienehköjä dieseleitä vielä 20 vuoden ajan niin ehkä se kannattaisi. Dv on auttamattoman pieni muuhun kuin vaihtotyöhön ja siihen siinä on tarpeettomankin paljon moottoritehoa. Yleisveturissa puolestaan saisi olla 1800-2400 hv tehoa ja vaikka pääkone sellaiseen vaihdettaisiinkin, pitäisi vaihtaa jäähdytysjärjestelmä ja vaihteisto. Luulen, että jo hyvinkin 15 vuotta kestänyt käsien päällä istuminen jatkuu eli VR tarkkailee tilannetta ja jatkaa Dv-sarjan ajamista loppuun. | ||||
|
|
03.04.2016 01:00 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ergonomia ainakin on 25-sarjan vehkeissä kelvollinen. | ||||
|
|
03.04.2016 00:01 | Kimmo T. Lumirae | ||
| No "heti" ja heti...ensimmäiset Dv12 -yksilöt täyttävät 53 vuotta and still going strong. | ||||
|
28.03.2016 17:36 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Eljaksella lienevät laajat tiedot puukaasutinkalustosta niin meillä kuin muuallakin mutta VR:n historiahan tuntee oikein oman moottorivaunutyyppinsä, Ps 1, joka oli puukaasukäyttöinen jo ennen sotia eli oli puukaasutekniikan testipenkki. Ja peräti sähköinen voimansiirtokin. Tekniikkaa kokeiltiin siinä 1933-36, jonka jälkeen vaunu sai dieselmoottorin. Oliko joissain kapearaidevetureissakin puukaasukäyttöä sotien aikana? |
||||
|
28.03.2016 16:35 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mitä rahtia Haapamäeltä Seinäjokeen kulkee? Olen käsittänyt, että Hpk-Sk -välillä ei kulkisi mitään. | ||||
|
28.03.2016 16:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Asutko Arttu mahdollisesti siinä rataoikaisulla, siinähän on vanha vahtitupa hienosti entisöitynä. Kunnan juuri eläköitynyt hammaslääkäri asunee siinä ihan samoilla nurkilla? | ||||
|
28.03.2016 16:29 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tulipa tätä vanhaa sattumakuvaa silmäillessä mieleeni seuraava asia: Sm-junissa oli, varmaan heti ekoista yksilöistä alkaen, kulunvalvonnan merkkivalot ajopöydässä, muistikuva puhuu sinisestä, valkoisesta ja punaisesta valosta. Tässä niiden paikalle on jo vaihdettu tyhjät punaiset kuoret, joista tosin yhdelle näyttää keksityn jotain käyttöäkin; nämä ovat siis suuntakahvan, joka ei kuvassa ole paikoillaan, kohdasta vasemmalle olevat kolme rinnakkaista merkkivaloa. Onko tästä varhaisesta kulunvalvontasuunnitelmasta tiedossa mitään lisätietoja? Jonkunlainen suunnitelmahan on pitänyt olla olemassa, kun se huomioitiin merkkivalojen määrää ja värejä myöden tuolloin uudessa sähköjunakalustossa. |
||||
|
|
28.03.2016 15:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ainakin Dr14 Seeproissa on käyttötuntimittari, samoin Dv15-16 Nalleissa oli sellainen mahdollisena jälkiasennuksena. | ||||
|
28.03.2016 15:36 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Pitikö kaikissa polkupyörissä olla rekisterikilpi, vai oliko tuo esim. armeijan pyörä? | ||||
|
28.03.2016 15:35 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Matkustajajunia ei ole. Seinäjoeltahan kulkee taajis/Viidakkopendo Dm12 Haapamäelle ja sieltä pääsee vastaavalla junalla Tampereelle, mutta junanvaihtoahan tuo edellyttää Haapamäellä. Minkäänlaista rahtia ei taida kulkea tällä "ryömintäkaistalla" Vilppulan pohjoispuolella, vai kyllästetäänkö Haapamäellä vielä ratapölkkyjä? | ||||
|
28.03.2016 15:24 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Itämerenkylpylä Jäähdyslähde ;) | ||||
|
28.03.2016 15:21 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mainiota muisteloa Ristolta ajalta, joka ei enää palaa. | ||||
|
28.03.2016 15:19 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Onneksi rauta oli noinkin vähäistä ja veturi pysyi radalla joskaan ei kiskoilla. Eipä siinä olisi vaunustolle välttämättä mitenkään käynyt. | ||||
|
|
21.03.2016 14:58 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vasemmanpuoleisella koppalakkimiehellä on kovin paljon punoksia sekä lipassa että hihassa ollakseen rautatieläinen. Minkälaista hiiltä hiilihäkäpönttö muuten käytti? |
||||
|
05.03.2016 10:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ehkäpä juuri siksi, että Toblerone on muotoiltu Matterhornin mukaan. | ||||
|
01.03.2016 13:24 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olen kyllä käsittänyt. että 273:een menisi joka ilta autovaunuja sesongista riippumatta, siis Tpe kuormattuja . Korjatkaa tietävämmät. |
||||
|
29.02.2016 17:55 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Fogelin tsungaus, sanoi iäkkäämpi stadilainen herrasmies. | ||||
|
|
27.02.2016 22:23 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mainittakoon, että autovaunut on vedettävä tuolta kuormausraiteelta pois sähköveturilla, koska Tpe aseman päivystäjänä käytetyn Dv12:n pakokaasut häiritsevät kuvan kerrostalon asukkaita. | ||||
|
22.02.2016 13:35 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ei kai tässä tarvitse alkaa keksiä pyörää uudelleen. Kyllähän iso kuljetusyhtiö tietää, miten tuollainen homma tehdään, ja tekeekin sitä aika paljon. Veikkaan, että kyse on siitä, että raakapuuala on niin kilpailtua, lähinnä kai rekkoja vastaan, että taksat ovat huonot ja iso firma keskittyy tuloksen tekoon siitä, mitä saa rahdata paremmilla taksoilla. | ||||
|
21.02.2016 17:38 | Kimmo T. Lumirae | ||
| On kerrottu, että vetureita tulisi kymmenen vuodessa, mutta koska se toimitustahti alkaa, niin en muista siitä puhutun. Ehkä se on jo alkanut? | ||||
|
21.02.2016 17:28 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Numeron kirjasintyyppi on aika likelle suomalaisia emalinumeroita ja kirjaimia mm. puuvaunujen kyljissä. Osaako joku fonttiasiantuntija antaa tuolle nimeä ja arvioida, miten lähellä tuo saattaisi suomalaiskirjasinta olla? | ||||
|
20.02.2016 10:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tampereen kivikukkohan oli niin valtavan iso, että se on melkein pikku pakko näkyä jossain vanhoissa Tampere-kuvissa. Mutta onko tosiaan niin, että vorgissa ei sellaisia kuvia ole? | ||||
|
20.02.2016 10:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistaakseni Dv:ssä käytetään nimitystä vetojakkara, joka kuvaa hyvin veturin runkoon hitsattua rakennelmaa, jonka vetotappi osuu tuohon pyöreään reikään ja jonka "jakkaran jalkojen" läpi kardaaniakseli kulkee. Vetojakkara olisi muistikuvani mukaan kuin ylösalaisin käännetty tällainen http://www.laulumaa.fi/var/nxc_general/storage/images/media/laulumaa/kuvat/import/emilia/111145/339717-1-fin-FI/111145_reference.jpg | ||||
|
20.02.2016 10:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuukan selitys on uskottava, mutta mitä ehdokkaisiin tulee, niin VT 08:han näyttää jokseenkin samalta, ja kumpaakin junatyyppiä on ollut erilaisina kokoonpanoina, myös nelivaunuisina. https://de.wikipedia.org/wiki/DB-Baureihe_VT_08 |
||||
|
17.02.2016 23:40 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sellaista ohjetta ei ole eikä ole ollut. | ||||
|
|
17.02.2016 11:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ajovaloja on käytettävä. Täydensin tuohon linkkaamaasi kuvaan vähiä tietojani. | ||||
|
17.02.2016 11:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuntematta asiaa tarkemmin, tässä täytyy olla joku häiriötilanne. Ainakin alunperin Dr16:ssa oli valoautomatiikka, joka sytytteli tilanteen mukaiset ajovalot automaattisesti. | ||||
|
17.02.2016 11:14 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tarkkaan olet kirjasi pitänyt ja hyvä niin. Toivottavasti omat varhaiset muistiinpanoni ovat tallessa. Ratapiharadion tulo 1974 kertoo tuon aikakauden muutoksesta. Hyvä tieto. |
||||
|
|
16.02.2016 15:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Enpä muistanut tällaista vaihetta olleenkaan. Tiedätkö esim. Niklas, mistä mihin tällainen on Perkiössä ollut käytössä? Vielä joskus 1983 tietämissä Perkiö antoi opasteet käsiopasteina ja sitten (koska?) oli jo Etelän asetin käytössä. Entä Jorma; koska vielä soitettiin lankapuhelimella tallin seinustalta? Noin vuonna 1980:hän jo Perkiölle ilmoitettiin kanavalla 8 lähtöaikeista tallilta: monesti kuulin mainittavan veturityypinkin vaikka sillä jos millä ei ollut Perkiön vaihdemiehelle mitään merkitystä. "Kuuleeko Perkiö, 101:een lähtisi Huru tallilta keskitieltä". Vastaus ei ollut, kuten nykyään pitäisi sanoa "101, lupa osuudelle 890" vaan usein lakoninen "Pussiin!" (Päättyvä raide 890 oli "Perkiön tallin pussi".) |
||||
|
11.02.2016 20:02 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Alun perin varmaan turve-Fat:eja. | ||||
|
10.02.2016 17:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Meinaa itku päästä, kun tuota Narvan kuvaa katselee. Siellähän ei neuvostomiehittäjää sodan jälkeen kiinnostanut minkäänlainen korjaaminen vaan käytännöllisesti katsoen aivan kaikki rauniot ajettiin katepillarilla sileäksi ja tontit pystytettiin täyteen Hrushtshovkia tai vastaavia. Masentava paikka. Kuvassa näkyy ainokaisia säästettyjä rakennuksia, kaupungintalo. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5e/Narva_old_town_2009.jpg |
||||
|
08.02.2016 15:52 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Eiköhän lennätin- ja myöhemmin puhelinlinjoja ollut aina siellä missä rautateitäkin eli tuskin vielä Ouluunkaan päättyivät. Ja arvaan, että VR:n ikioma puhelinverkko käytti juuri näitä, entisiä VR:n lennätinlinjoja. | ||||
|
06.02.2016 11:59 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kahdella vek:illä sellainen oli Tampereella; sama auto kuitenkin. | ||||
|
06.02.2016 11:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Joo, tässähän on komeat kaiteet; missä välissä lie niitä rakennettu? Dv16:eenhan tuli paremmat kaiteet heti tehtaalta, mutta viidessätoista oli vaatimaton kaidevarustus. Mutta tuo viimasuojus; se oli eräs ensimmäisiä havaintojani, kun koulupoikana aloin tutkia vetureiden keskinäisiä eroja ja havaitsin, että Dv16:sta tuollainen puuttuu. Minkäköhän vuoksi, jos kerran sillä oli paljon käyttöä? |
||||
|
06.02.2016 11:52 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistelen, että tällainen henkilöhän on ja vaikuttaa Suomenmaassa. | ||||
|
|
05.02.2016 12:13 | Kimmo T. Lumirae | ||
| OT á la 406: coupehenkisyys rajoittuu tuossa tietysti vain vanteisiin, mutta 406:sta on ollut aito coupé, jonka suunnitteli ja valmisti Pininfarina. Malli oli neliovista pidempi ja matalampi. Se jäi Suomessa ehkä harvinaisemmaksi, mutta keskisessä Euroopassa niitä kyllä näkyi. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/cd/Peugeot_406_Coupe.jpg |
||||
|
03.02.2016 23:07 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitos taas, Eljas runsaista lisätiedoista. Itselleni oli aivan uutta tuo Mäkkärivaunu, josta en ole ikinä ennen kuullut. Ennestään tuttu oli vain SBB:n EW IV -sarjan Mäkkäriravintola, mutta että Saksassakin! http://www.gerdboehmer-berlinereisenbahnarchiv.de/Bildergalerien/19940326-nuer/19940326-941268-MCD-MC-TRAIN-61-80-88-94-002-7-IC-725-NN.jpg | ||||
|
03.02.2016 17:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hirmu terävä on osuma ollut. Tarkastelijana muuten Tampereen nuorempi vetopalveluasiantuntija eli vek:ien jonkinlainen käyttötekninen esimies Kulmakorpi. | ||||
|
|
03.02.2016 17:44 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ei kestä, Teppo, kerran näinkin päin. Vaunuhan on muuten sarjamerkkimuutosta (1.luokasta 2.luokkaan) lukuun ottamatta liki museaalinen: vuoden 1971 TEE-väritys ja alkuperäinen antrasiitinharmaa alusta modernimman viininpunaisen sijaan. Melkoinen eksootti. | ||||
|
|
03.02.2016 13:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistelinkin tähän vaunuun liittyvän jotain erikoista ja tarkistin: kyseessä on entinen Armz211, nykyinen alex:in Brmz. Vaunu on 26,4 metrin normista poiketen peräti 27,5 m pitkä; liekö Euroopan pisin vaunutyyppi? Tämä "puoliravintolavaunu" oli alun perin maalattu toinen pää siniseksi ja loput vaunusta punaiseksi ja sai näin lempinimen "Kakadu". Myöhemmin vaunu maalattiin TEE-väreihin. Virroitinta on tosiaan pidetty ylhäällä vain 15 kV:n alueilla, kun veturi ei syötä vaunuihin 1000 V virtaa Zugsammelschieneniin. Niilalta pohtimisen arvoinen miete. |
||||
