3355-146329 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 28.02.2007 23:11 [Tunnus poistettu]  
  Miksi Pekka tuli vasta Järvenpäässä mukaan? Oisko ollut jotenkin näin. Aikoinaan ennen matkaa Veturimiesliitosta tiedusteltiin riittääkö Pr1 veturin vesi kahdeksan vaunuisella junalla Helsingistä Hyvinkäälle. Siellä oli vielä silloin höyrykoneita tuntevia. Vastattiin myöntävästi. Vähän ennen matkaa siellä tultiin toisiin ajatuksiin ja ei riitä. Suunnitelmat olivat silloin jo pitkällä ja oli helpointa auttaa järjestämällä apua matkan loppuosalle. Tässä tuo Paikun vetämä juhlajuna saapumassa Järvenpäähän, jossa Pekka tuli sitten apuun https://vaunut.org/kuvasivu/12258
kuva 28.02.2007 20:33 [Tunnus poistettu]  
  Petrille: Tk3-sarjan vetureita valmistettiin kaikkiaan 161 yksilöä. Maamme runsaslukuisin yksittäinen veturisarja siis. Ne eivät kuitenkaan koskaan kaikki ehtineeet olla samaan aikaan liikenteessä. - Ennen uusimpien Tk3:sien valmistumista niitä menetettiin sodissa ja jouduttiin sotien jälkeen luovuttamaan Neuvostoliittoon. Niiden historia on hyvin monivivahteinen, sillä niitä saatiin jatkosadassa vallattua takaisin ja sotien jälkeen myös hankittua takaisin Suomeen. Toiset sanovat jopa ostettua, mutta taitanee kuitenkin vaihtokaupoilla saadun takaisin. Huomattava on kuitenkin, että meillä on ollut veturisisarusparvia, joihin kuului yli 200:kin veturiyksilöä. Siis lähes samankaltaisia vetureita, mutta eri sarjoihin kuitenkin kuuluen.
kuva 28.02.2007 19:00 [Tunnus poistettu]  
  Ja huomatkaa sähköistyksestä varoittava tarra höyrykuvussa!! Mihins se tätä lähin sähköistys tuolloin ylettyi (Ruåtsia ei oteta huomioon) Tampereelleko? - No älähän nyt. Tarrat ovat jo ennakoivasti valmiina paikoillaan, kun tästä vielä kuitenkin lähetään etelään
htt://vaunut.org/kuvasivu/123 Hajatietoja 1163:sta myös Pasilan kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/14182
kuva 27.02.2007 14:04 [Tunnus poistettu]  
  Hauskaa vertailtavaa myös tämä. Verrokkikuvassa autoliikenne Savonlinnaan Punkaharjun suunnasta kulki tuolloin vielä tämän Kyrönsalmen yhdistetyn rauta- ja maantiesillan kautta https://vaunut.org/kuvasivu/7221
kuva 27.02.2007 13:58 [Tunnus poistettu]  
  Muutosta taas kerrakseen! Mikä siltapari näistä on verrokkikuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/5624. Otin aikoinaan tältä paikalta länteen vievän raiteiden välistä kuvan 1.1.1965 samallalailla myös ilman kalustoa. Siitä saisi varmaan kanssa vielä paremman verrokin tälle:)
kuva 24.02.2007 13:46 [Tunnus poistettu]  
  Uskon PasiS, että saamme vielä yleisesti ihailla niitä. Olivat muistaakseni vuosilta 1947 ja 1948. Mukana on. No, oikeastaan kaikki noilta ajoilta on harvinaista. Meinasin sanoa, että joukossa on semmoista kuvamateriaalia mistä mv-kuvatkin ovat harvinaistä herkkua.
kuva 24.02.2007 12:34 [Tunnus poistettu]  
  Muistorikas kirja myös meidän perheessä. Löytyy mankkanauhalta ylös otettuna, kun Make poikani yrittää innokkaasti muistaa ulkoa hänelle tästä lukemaani tekstä. (Kukahan hänelle lienee tämän alan perusteoksen hankkinut:) Elettiin silloin joulua 1973. - Tuon aikakauden vastaavaa muuta luettaavaa oli myös, kun Aku jenkkiveturinkuljettajan asuineen ja taskunauriksineen seikkaili Tiku ja Taku oravien kanssa jossain vastaavassa opuksessa, joka lienee huomattavasti vanhempaa tuotantoa kuin tämä.
kuva 23.02.2007 20:54 [Tunnus poistettu]  
  Ajattoman puhutteleva kuva. Ja vielä jouluaattona, päivistä upeimpana otettu. Parasta joulukorttiainesta samalla myös. Mä olen ollut kanssa joskus jouluaattona kuvaamassa Kouvolassa. Ihan näin dramaattista kuvaa en silloin onnistunut saamaan 1020:n saapueassa postijunassa Pieksämäeltä. Ehkä ajat ovat muuttuneet siinäkin mielessä, että Pasia tuskin epäiltiin teollisuusvakoilijaksi niinkuin meitä silloin, kun olimme junan saavuttua päivällä kuvaamassa yleisellä tiellä Kouvolan talleja. No silloin oli talliporukassakin vielä sodankokeneita, joille oli varmaan outua, kun joku pyöri tuona hiljaisena päivänä isoine kameroineen ja jalustoineen talleja kuvaten. - Tällaisia kylmän lumisia höyrykuvia monet ulkomaiset kolleekamme saivat ihailla Suomesta mm. englantilaiset ystävämme ja kyselivät kuinka kylmää Teillä siellä Suomassa oikein talvella onkaan. No heikälaisia saamme kiittää monista upeista Suomessa otetuista rautatieaiheisista kuvasta. Vaikka esim. Kuosman Kake otti Hitlereistä (Pr2) värikuvia niin englsmanneilta löytyy niistä värikuvia koristeraitoineen ennen niiden ulkonäöltään suomalaistamista. Sehän tapahtui niinkuin tiedämme jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Uskomatttoman hienoa dokumentointia engelsmanneilta siis. Värikuvat ylipäätään tuolta 1940-luvun pulivälistä Suomesta lienevät aika harvinaisia.
kuva 22.02.2007 23:32 [Tunnus poistettu]  
  Kas avosiltainen F siis palkongilla varustettu. Työn touhuissa vammautunutkin. Toinen kaidepuu tai siis kaiderauta kadonnut. Äffiä näki tuolloin vielä Pasilassakin. Myös näitä avo-Äffiä. Käyttivät niitä mm. rantaradan järjestelyjunissa. - Lyhyen matkan (henkilöjuna)unelmakokoonpanooni kuulu lyhyt avo F itsestäänselvyytenä. Juuri tällainen avo Äffä oli toisinaan myös Toijalanpostijunan vaunuston matkassa. Sitä kun katseli esim. Linnunlaulun sillalta niin tuo F erottui lyhyytensä vuokisi junarungosta ja myös toisinaan savupilvestä, joka tuli tuosta katolla olevasta ah niin suloisen näköisestä kamiinan torvesta. - Mainio ajankuva kertakaikkiaan monine yksityiskohtineen mm. asusteineen, sähköpylväineen jne.
kuva 18.02.2007 22:19 [Tunnus poistettu]  
  Kylläpä on taas käsittämättömän tunnelmantäyteinen kuva! Vaan mitäpä sitä ei olisi valmis tekemään oman "lemppari" koneensa kuvaamisen hyväksi, jos olen ymmärtänyt oikein:) - Ainakin mua, joka taistelin 1960-luvun puolivälissä ekojen värifilmieni kanssa toukokuussa 1965, tällainen kuva puhuttelee yöllisellä väriloistollaan.. Muistan, kun toivoin aurinkoista päivää aina värikuvien ottoon. Mikäli, joku olisi sanonut, että joskus otetaan kirkkaampia värillisiä kuvia yöllä, kun nyt saat päivällä, olisi tieto vienyt kyllä jalat alta. No onneksi kehitys ei jäänyt sille tasolle. Taidon kehittyessä sitä oppi kuvaamaan jopa pilvisenä päivänä. - Vieläkö tuossa oikealla on aito vesiviskuri pystyssä. Tuon oikealla olevan matalan rakennuksen edustalla oli penkki, missä Kontiomäen pojat olivat usein tupakilla ja paransivat maailmaa. Siitä oli lyhyt matka pitää moppaa yllä hiljalleen tuossa oikealla (kuvan ulkopuolella) savuavien Jumbojen tulipesissä. Siinä istuessan remonttimiehet ym. ihmettelivät toisinaan, miten joku on voinut tulla tänne etelästä saakka kuvaamaan nimenomaan höyryvetureita ja vielä juoksemaankin niiden perässä:)
kuva 18.02.2007 13:31 [Tunnus poistettu]  
  Ja tämä kuva käy taas hyvänä verrokkina samalta puolelta. https://vaunut.org/kuvasivu/6624
kuva 18.02.2007 13:29 [Tunnus poistettu]  
  Ai ai kuinka hyvää salaatin jatketta noista voikukan lehdistä saa. Ja jos on vähänkin viitseliäisyyttä niin juuret ovat hyvä ravinnelisä moneen asiaan. (Hankalat kaivaa esiin ja puhdistaa) Vai miltä tämä resepti kuulostaisi tuhdin Coca Cola annoksen jälkeen. No arvaan ei tarvitse vastata:( Muuten täydellinen kuva. Jäin vain kaipaamaan sitä pörriäistä kukka-asetelman ympäriltä vai liekö jossain lehden alla piilossa? - Ja mihin sekin oppi on oikein mennyt. Jouduin koulussa kolmena vuonna 1958-60 keräämään, "prässäämään" jne ja opettelemaan 90 kasvin latinalaiset nimet, suvut ym ulkoa ja en muista edes tämän varmaan kaikkein helpomman latinalaista nimeä. No lohdutuksena voin sanoa, että enpä ole elämässäni tarvinnut vielä niiden 89 muunkaan kasvin latinalaista nimeä.
kuva 18.02.2007 13:07 [Tunnus poistettu]  
  Tällaiset kuvat ovat kyllä erinomaisa oman aikansa dokumenttejä. Autojakin näkyy (nekun tuppaavat aina parinvuosikymmenen välein uusiutuvan aina erinäköisiksi nopeimmin ainakin kuin veturit) ja kuva henkii hyvin myös aikakauden pukeutumistyyliä. Huomatkaa porukkaa taaimmaisen autovaunun "yläkannella" Ja kaukaa takaa näyttäisi majailevan vielä vanha kaasuvaloinen manuaalinen laatikkoaura (?) Tämä kuva on juuri sellainen mitä tuolloin parikymppisenä eläneet muistelevat muutaman vuosikymmenen kuluttua hymysuin nuoruusmuistoinaan maailman joskus näyttäneen.
kuva 17.02.2007 21:27 [Tunnus poistettu]  
  Tässä näkyy selvästi kuinka leveä tuo Trumpan tulipesä on. Ulottuu selvästi kehyksen ulkopuolelle. Mitä muita vastaavia vetureita meillä on ollut? Vahvana veturina vedenkulutuskin on ollut suurta. Katsokaa kuinka kaukana toisistaan nuo tenderin koetushanatkin ovat. Ihan tipalla tällä ei kotiin nilkutella. Alimmaisen hanankin jälkeen täytyy vielä jäädä pelivaraa. - Tämä 1307 ajoi viimeisenä liikenteessä olleena Tr2-sarjan veturina viimeisen ajonsa 3.3.1968 Karjaalta Riihimäelle. Viikkoa aikaisemminhan tuona karkausvuonna oli toinen merkittävä höyryveturisarja ajanat maassamme viimeisen ajonsa samalla Karjaa - Riihimäki välillä.
kuva 16.02.2007 01:14 [Tunnus poistettu]  
  No tuo valtatie oli jo silloin tietysti nro viisi eikä kuusi, kuten tuossa edellä kirjoitin. Tuon taaimmaisen sinisen liikennemerkin tietämillä oli rautatien ylittävä viitostien tasoristeys, joka toisinaan varsinkin aiempina 1950-luvun vuosina oli usein tukossa, kun pitempi tavarajuna seisoi Pajujärven pysäkillä. Juna katkaistiin, tavaravaunujen seistessä tasoristeyksessä ja matkaveturin tehdessä vaihtotöitä pysäkillä. Vielä kesällä 1959 tänne ei ollut mitään asiaa raskaan sarjan vetureilla. Niinpä kalusto koostui Tk3, Tv1, Tv2, Hv2 ja Hv3-sarjojen vetureista sekä kisko-autoista. Kilometritilastojen mukaan maassamme oli heinäkuussa 1959 vain kaksi Hk3-sarjan veturia ajossa. Toisen niistä näin tuolloin ajossa Pajujärvellä:)
kuva 16.02.2007 00:54 [Tunnus poistettu]  
  Aij ai aagh! Voi voi. Ei ei huh huh. Mikäli olen vähääkään ymmärtänyt oikein paikan (ja miksen olisi) niin kesällä 1959 olin Tk3:n mukana työjunassa Pajujärven pysäkiltä, kun työjunan miehistö vaihtoi sillan (keskellä päivää) tuossa Sr1:n vetämän junan alla. Ainakin kuvassa vasemmalla kevyenliikenteen (?) väylällä näyttäisi olevan vieläkin silta. Siitä vähän vasemmalle oli meillä hieno uimapaikka. Pajujärven pysäkki sijaitsi noista parista maantieliikenteen sinisistä liikennemerkeistä n. 50 m etelään siis poispäin kuvasta. Silloin kesällä 1959 tuota maantietietä tuossa vasemmalla tehtiin. Valtatie 6 kulki silloin kesän alussa vielä tämän kuvan oikealla metsän reunaa tuon kaukana näkyvän ladon vieressä mutkitellen tämän tästä radan yli, mutta kesän lopulla jo tuossa vasemmalla. Joka kesä vuosina 1953-60 vietin muutaman päivän Pajujärvellä, mutta tuolloin kesällä 1959 peräti kuusi viikkoa. Monet upeat junamuistoni ajoittuvat tähän maisemaan. Eipä uskoisi, että "kylän pojat" saivat pientä temppuilua hyväksikäyttäen tavarajunat pysähtymään tuohon vastapäiseen mäkeen vetopyörien jäädessä jauhamaan tyhjää ei tosin enää 1950-luvun lopulla "harrasrettu" tällaista toimintaa enää. Kiitos Jape mulle muistorikkaan maiseman postaamisesta:) Ps se silta työ kesti kauan ja minä kaupunkilaispoika opin sinä aikana veturimiehistöltä monenlaisia erikoisia asioita.
kuva 12.02.2007 21:34 [Tunnus poistettu]  
  Mites tässä (taas) tähän vanhaan kompaan mentiinkin. Ollut useasti esillä aiemminkin. No kaksiraiteinen rataosuushan tuo Pasilan aseman ja Helsingin välinen rataosuus oli vielä 1960-luvulla noiden kallioden poiston aikoina. Kallioden välissä rata kiemurteli ylös Pasilan asemalla. Pasilan ja Helsingin väliset laajennustyöt alkoivat juuri niistä kallioleikkauksista syksyllä 1966. Linnunlaulun kohdalthan se leveni vasta syksyllä 1968, jolloin se vanha silta poistui käytöstä. - Ammatti-ihmisenä tuo väärä sanonta on ymmärrettävästi särähtänyt nimimerkki JR:n korvaan ja kunpa tää ois ollut edes mun ensimmäinen hairahtumiseni asiasta...
kuva 12.02.2007 18:14 [Tunnus poistettu]  
  Vauhtia ja voimaa. Aikoinaan, kun höyryhepot seisoivat tuossa alhaalla kuonamontunpäällä kuonattavana niin juuri näin päärataa ylös nousseet toiset rautahevot (mustilla savuilla) sai mukavasti elävöittämään kuvia. Tuo kääntöpöydän kulma lienee nähnyt monta edelläkuvatun kaltaista tilannetta. Pian tuossa Sr1:sen edessä alkoi se kapea mutkainen kallioleikkaus ennen Pasilan asemaa. Se oli aikaa, jolloin kaksi raideparia riitti (no oli ainakin realiteetti riittämisestä en tiedä) hoitamaan Pasilan ja Helsingin välisen pääradan liikenteen:)
kuva 12.02.2007 18:04 [Tunnus poistettu]  
  Mukavaa kuvausriistaa varmaan nämä äänimaailmoineen. - Voi kyynelten äiti. Tuossa keltaisen pienveturin paikalla romutettiin (joulukuussa 1964) ne kaksi Pasilan viimeistä Hk3:a 485 ja 486. Eikä ainuttakaan Hk3:sta säästynyt koko maasta jälkipolville. Siis ne pienet sirot Ten-wheelerit!. Myöhemmin vielä niiden isoista veljistä Hv4:sta ainakin 745 koki Pasilassa saman kohtalon (tosin eripaikassa vaikka ei se yhtään lohduta). Hk3:t 485 ja 486 olivat "roikkuneet" ajossa Hesassa toinen vuoteen 1960 toinen 1961:een Porvoon liikenteen vuoksi. Ja kävihän näitä kevyensarjan Ten-Wheelereitä (tällä kertaa Hk2:sia) Pasilassa vielä Karjaalta (lisä)pikajunissakin ainakin vielä jouluna 1957
kuva 12.02.2007 17:46 [Tunnus poistettu]  
  Ääh mikä kontrasti. Mulla oli muutama päivä sitten tilaisuus tutustua korkealatuiseen kuvaan, mikä oli otettu tältä samalta paikalta 1950-luvulla. Niinkuin tässä Vemppu ahertaa, niin siinä teki Lippakana 797, tuo oikein stadilainen, hommia. Vemppu aavistaa hommiensa täällä pian päättyvän, mutta Kanasta "loisti" usko tulevaisuuteen. Sitä lisäsi hiekkajaalat laiturissa, jotka olivat purkaneet tuonne Vempun taakse kentälle kuormiaan Sipoon saaristosta. Kaupunkia rakennettiin ja usko tulevaisuuteen oli vahva. -Tässä näkyy mainiosti tuo Ruoholahden silta. Kerran Vemppuparin työskennellessä yhteenkytkettyinä Länsisatamassa oli Wärtsilän telakalta irronnut proomu, jonka päällä oli nosturi. Ajauduttuaan tuohon sillan kupeeseen mainittu Vemppupari tuli sillalle ja nosturin puomi osui Vempun hytin kylkeen seurauksella, että yksi sivunumeroista "plumps" putosi mereen. Heh heh! Muuta vahinkoa ei siitä raportoitu.
kuva 12.02.2007 17:28 [Tunnus poistettu]  
  Hieno otos! Kuva saa aivan erilailla katsottavuutta, kun siihen onnistuu saamaan näin paljon erilaista kalustoa. Joskus vuosien kuluttua tämäkin on varmasti hyvä dokumentti ajastaan. Tuosta Deeveriparista tukkijunansa kanssa tuli mieleen, että (mikäli olen ymmärtänyt oikein) matkustaja-asemalta siis tuosta, missä tuo Sr1 seisoo junineen, lähtivät nämä loppuaikojen (vuosina 1972/73) Riksun höyryvetoiset kiitotavarajunat. Varmaan tämäkin on lähtenyt siitä https://vaunut.org/kuvasivu/9552 Siinä niitä ainakin usein seisoi ennen lähtöään. Näitä vasemmanpuoleisia matkustajalaitureita ei vielä siihen maailmanaikaan ollut rakennettu.
kuva 11.02.2007 17:09 [Tunnus poistettu]  
  Juhanalle tiedon jyväsiä:) Höyryveturt jouduttiin aika-ajoin laskemaan kylmäksi (sammuttamaan siis tulet tulipesästä) mm. erilaisten huoltotoimenpiteiden vuoksi tai jäädessään pitempiaikaisesti seisomaan. Hiilipolttoisissa vetureissa, kuten tässä säilytettiin tenderin takaosassa ns. alkulämmityshalkoja. Pelkät hiilet, kun ovat aika hankalasti syttyviä. Ensin tehtiin haloilla alkutuli, jonka jälkeen voitiin kätevästi alkaa lämmittään hiilillä ja pikku hiljaa nostaa painetta. Esim Hv3:ssa saattoi nähdä hiilien ja alkulämmityshalkojen jälkeenkin vielä tyhjää tilaa ja tenderin päällä säilytettiin toisinaan erilaisia suurempia työkaluja ja tulenhoitovälineitä. Pääsääntöisesti tendereistä löytyi tilaa aina sen verran, minkä alkulämmityshalot vei. Toisinaan, kun pienet hiilipolttoiset tankkiveturit esim Kanat (Vr1:t) laskettiin kylmäksi alkulämmityshalot lastattiin hytin lattialla tai avoimelle ovelle odottamaan ylöslämmityksen alkamista. Tämän vuoksi näkee toisinaan kuvia, missä avoimien ovien kohdalla on siisti pino halkoja.
kuva 11.02.2007 16:09 [Tunnus poistettu]  
  No yritetäänpä auttaa nmrk:iä vain utelias, sillä varauksella, että aivan varmaahan tässä ei varmasti voida puhua:) Lätät aloitti Ri-Kr välillä 1956 ja viimeinen säännöllinen höyryvetoinen henkilöjuna tuo Hanko-Riihimäki postijuna loppui aikataulukauden vaihteeseen toukokuulle 1960. (Vetovoimana mm. noita Riksun Schwartzkopffin kakkosia) Höyryvetoinen henkilöliikenne ja kiskoautot ajoivat siis muutaman vuoden samaan aikaan. Aivan 1950-luvun alkuvuosina henkilöjunissa käytettiin mm. Hurrikaaneja ja myöhemmin 1950-luvulla myös klapipolttoisia Hk2:sia ja Hv4:iä. Raskas kiskotus valmistui Kr-Hy läpiajettavaksi vuonna 1961 siis säännöllisen matkustajaliikennehöyrykauden jälkeen. - Olisi mielenkiintoista tietää käytettiinkö Pekkoja esim. satunnaisesti tavarajunissa kyseisellä välillä 1960-luvulla esim. joskus korvaamaan Ristoa tai Trumania. (Löytyisikö työkirjoista mainintoja vaikka niistä Aimon?). Sinä kovana pakkastalvena 1966 kiskoautovuoroja korvattiin jossain päin Suomea höyrykoneilla, mutta täältäpäin ei ole mulla tietoa vastaavasta. Ukko-Pekka on sinällään ollut harvinaisenpuoleinen ilmestys Karjaallakin ja joilla aivan satunnaisesti ajettiin Turkuun saakka varmuudella ainakin joulukuulle 1966.
kuva 11.02.2007 11:59 [Tunnus poistettu]  
  Miten on. Onko 1004 tässä aikaisemmilta työvuosiltaan tutulla asemalla?, jolloin se olisi myös kokenut vilkasta tuossa yllä kuvattua Lohjan rautatie-elämää. Eli vedettiinkö Pekoilla aktiiviaikoina matkustajajunia Lohjalla ja jos vedettiin niin minkähänlaisia junia ja mihin saakka:) Nmrk vain utelias!
kuva 10.02.2007 18:59 [Tunnus poistettu]  
  Tottahan toki Riihimäeltä Sk3:sia löytyi varsin pitkään ajossa. (Viimeisen kerran maassamme on ollut Mummo ajossa toukokuussa 1960. Tosin oli tuolloin jo siirto-ajo). Riksusta löytyy hauska maininta polttoainekokeiluista 1930-luvulta, jossa Mummoissa poltettiin kämmenenkokoisia brikettäjä. Vanhojen kuskien mukaan parempaa polttoainetta sai hakea! - Tässä näkyy hyvin tuo piiska, josta myös jälkimmäisen koneen tunnistaa helposti Mummoksi kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/33358 - Hr1 1005 oli 1960-luvun loppuvuosina useimmiten munkin kameran eteen osunut Pekka 1010:n ja 1006:n ohella noissa Stadin-Toijalan postijunissa.
kuva 05.02.2007 01:05 [Tunnus poistettu]  
  Äsh miten tässä näin mentiin lankaan. Tuijotin vain tuota jälkimmäistä ehkäpä haastellisempaa konetta ja olin uskovinani kuvanalustekstiä:( Älä selitä. No joka tapauksessa tuo johtoveturihan on selvästi Jumbo! Jumbot jos tarkaan lasketaan ovat itseasiassa vielä pitempiä kuin Hv3:t. Jumbohan se on, kun sitä alkaa oikein katsomaan. Siis kyseessä on Tv1+Sk3:n kaksinveto. Näin palaset "loksahtivat" paikoilleen. Turun Jumbot olivat tuolloin muuten 605-614 ja 616.
kuva 05.02.2007 00:06 [Tunnus poistettu]  
  Hv4:jiä ei tuolloin ollut ihan lähimain. Tämä sopisi paremmin esim Hk2:ksi. Karjaallahan niitä majaili tuolloin niin ja tietysti ainakin Tampereella. Mutta jälkimmäinen kone on aivan varmasti Sk3 ja todennäköisesti vielä joku näistä 342, 382, 384 tai 386. Olivat Turun koneitä nääs nämä tuolloin. - Hv3:sia vieraili Turussa säännöllisesti kesän alkuun 1963 Tampereelta, jonka jälkeen nämä Tampellan Hv3:t siirettiin Kouvolan kirjoille. Turun satamasta löytyy esim juuri toukokuulta 1963 ruåtsalaisen junakuvaajan ottama kuva, missä 782 (tuo mun lempparini) on lähdössä pikajunassa Tampereelle. Olisikin hauska yrittää selvittää, milloin siellä on joku Lokomon Hv3:nen ollut visiitillä viimeisen kerran. Se voisi olla esim. Helsingistä 1950-luvun lopulla. Sen jälkeen siellä on kyllä voinut käydä Stadista vielä tampellalaisiakin. Ymmärtääkseni loppuvuosina Pekka on ollut Turussa harvinainen ja mahdolliset tilapäiset käynnit ajoittuvat vuosiin 1961-66. Aina silloin tällöin sieltä löytyy Pekkojen käyntejä Hesasta ainakin 1960-luvun puolessa välissä. Hv-kolmosia oli Turkuun esim. sota-aikana oikein sijoitettunakin ja niillä ajettiin tavattoman suuria kuukausittaisia km-määriä. Niin ja ne olivat tietysti taas näitä Tampellalaisia. Hindenburgit olivat jossain aivan muualla.
kuva 04.02.2007 21:44 [Tunnus poistettu]  
  Oikke turkulainen kone. - Kylläpä veturit silloin kiilsi ja tuo yksin sohottava generaattorin poistohöyryputki (?) on symppiksen ohut ja korkea. - Tämä vuonna 1915 kotimaassa (Tampellalla) valmistettu veturi on joskus nuoruudessaan ollut Helsingin kirjoissa (ei siis Pasilan tai ehkäpä sielläkin?) Suurimman osan elinkaarestaan se on kuitenkin ollut Turun kirjoissa. Siis parhaimpinana aikoina (esim. sota-aikana) lähes tauotta ravannut varmaan Turun-Helsingin ja Turun-Tampereen väliä. Viimeisen kerran liikenteessä vuonna 1965 Turussa. Sen maallinen olemus lakkasi olemasta tässä rautaisessa muodossa vuonna 1971. - Kaikenkaikkiaan nämä kuvat ovat mukavia muistoja, joihin kaikenlisäksi liittyy näin voimakas ulkopuolisiakin kiinnostava rautatietausta:)
kuva 04.02.2007 21:08 [Tunnus poistettu]  
  Tässähän voisi olla haastetta "ruteneeratullekkin" kaluston tunnistajalle. Johtoveturi on selvää pässinlihaa. Se on Hv3, mutta jälkimmäinen kone on yllätys yllätys sekin kyllä ihan selvää pässinlihaa Sk3. Siis rautatiedokumentointina erittäin harvinainen ja epäsuhtainen pari. Hv3 on muuten niitä Tampellalaisia siis joku 781-785:) Tämä Hv oli tuolloin Pasilan kirjoissa ja veikkaampa, että tämä Sk3 on ihan Turun omia koneita.
kuva 03.02.2007 01:31 [Tunnus poistettu]  
  Oliko kenties veturi mestari Honkasalo! Avitti mua toisinaan Riksun kuvauksissa ajattamalla esim. höyrykoneita ulos tallista pienelle ns. ulkoilulenkille tai paremminkin korjauksen jälkeisille koeajoille. Nykyisin kai sanottaisiin fotoajoille:)
kuva 03.02.2007 01:21 [Tunnus poistettu]  
  Mutta välillähän Trumppien miehistöillä oli aidon ranskalaistyylisesti suojalasit silmillä. Aika raakaa tavaraa siis ajoittain piippu lykkäs. - Ja tässä taas näkyy mainiosti yksi noista Riksun tyypillisistä jyhkeistä puhelinpylväistä:
kuva 03.02.2007 00:57 [Tunnus poistettu]  
  Raskaita roikkia työnnettiiin laskumäen yli Riksussa myös tupla Mulleilla siis yhteenkytketyillä Vr5:lla niinkuin Aimon mainiosta kuvastakin voimme todeta. Kuva julkaistu siinä Resiinassa, missä oli se Vr4/5:stä kertova artikkeli. Siellä oli niin isoja roikkia, että jouduttiin ottamaan Trumpat tai tupla Vr5:t laskumäkityöskentelyyn. Ilmeisesti aika ainutlaatuista maamme rautatiehistoriassa!
kuva 03.02.2007 00:36 [Tunnus poistettu]  
  No mutta tämä kaunokainenhan zsippas tästä vielä Seinäjoelle palvelukseen, jossa ajoi vikan ajonsa 1968 ja romutettiin seuraavana vuonna. Näillä Mulleilla ajettiin erilaisia järjestely tai järjestelyjunan luontoisia niinkuin hauskasti havaintopapereissa seisoo junia Riksun ympäristöön mm. Turenkiin ja Hyvinkäälle. - Tässä näkyy muuten Riksulle yksi niin tyypillisistä korkeista puhelin (?) tolpista, joita oli oikein rykelmäksi asti (ainakin teleellä otetuissa kuvissa) siinä vähän asetinlaitteelta pohjoiseen. Elävöittivävät useita rautatiekuvia aina jonnekin vuoteeen 1969 saakka. Keväällähän 1970 Riksun ratapihalla oli se suuri raide remppa, jossa mm. tallille menevät raiteet uusittiin. - Kiitos näistä mukavista kuvista!
kuva 03.02.2007 00:18 [Tunnus poistettu]  
  Joo tämä Vr2 954:hän se siellä Riksussa huseerasi kesällä 1965. (Löytyy useita dokumenttejä päivystystyössä) Oli vielä sen jälkeeen ajossa Turussa ja Tampereellakin, josta taas helmikuussa 1967 viilletti Riksun ohi Porvooseen "Miljoonan dollarin aivot" elokuvan kuvauksiin yöpyen Pasilan talleilla ja tehden filmausten välillä vaihtotöitä Porvoossa! Että semmoinen väkkärä. - Vv13 kaksinajossa juuri Riihimäellä ei ole asiana mulle tuttu. - Näinhän se oli. Trumppia käytettiin Riksussa mäkipalveluksessa koneen itsensä kuitenkaan ylittämättä aasinselkää. Miten oli ylittikö Vr5:t kaksinajossa laskumäen pukatessaan vaunuja yli
kuva 02.02.2007 23:36 [Tunnus poistettu]  
  Ilmeisesti konepajakorjausta odottamassa tämä Pm:n piirin kone. Joka tapauksessa Tr1 1032 veti todella siistin näköisenä (siis puhtoisena ja hyvässä maalissa) syksyllä 1972 sepelijunia Kouvolan ja Lahden välillä, jossa yllätti mut kerran tuolloin mm. Korian sillalla sepeliroikkansa kanssa. Melko pian aika kaus "eksyi" siis kotikonnuiltaan töihin tämän konepajareissunsa jälkeen.
kuva 02.02.2007 23:21 [Tunnus poistettu]  
  Kyllä tää 609 on. Esim. 605:ssä oli "turkulaisempi" hiiliränni tai se mitä yritän sanoa pitkä ja kapea hiilipiippu niinkuin turkulaisissa 6-satasissa useissa muissakin Jumboissa oli.
kuva 02.02.2007 23:13 [Tunnus poistettu]  
  Ei tämä varmaan miehistön kannalta muista sisaruksistaan poikennut. Joka sarjasta vain tuppas jostain koneesta tulla muita saman sarjan koneita mulle henk. koht. rakkaimpia. Kun kylmätkin Trumpat otetaan huomioon niin kamerani eteen osui viitisentoista Isoa-Poikaa. Joskus siihen mieltymykseen vaikutti koneen erilaisuus muihin saman sarjan yksilöihin tai siitä saatu (vaikeasti otettava) kuva. Varmaan jälkimmäinen syy muodosti mulla lukkarin rakkauden tähän nimenomaiseen Trumppa yksilöön. - Tuolloin 7/1965 puomit laskeutuivat tämän tästä, kun Mullit sahasivat tässä edestakaisin. Ja pian tästä Mullimäärä Riksussa vain kasvoi, kun seuraavana vuonna (1966) Tampere lykkäs niitä vielä lisää sinne saatuaan dieselvetureita enemmän käyttöönsa. No pianhan Vr5:siä lähti Riksusta vielä mm. Ouluun ja Lahteen palvelukseen. Ai niin ja tää kesähän oli siitä erikoista aikaa, että Riksussa palveli myös yksi Ankka. Ankat eivat tietääkseni koskaan ole olleet pitkä-aikaista vakiokalustoa Riksun töissä.
kuva 02.02.2007 22:46 [Tunnus poistettu]  
  Ai tätä savuista tunnelmaa. Näinhän se Riksussa oli. Toisinaan kivihiilen tuoksu ylti kaus kadunkin puolelle. Varsinkin viikonloppuina, jolloin paljon koneita oli "kotona". Tuossa asetinlaite-tornista vasemmalle oli se valtaisa kuonakasa ja sen edessä kun Trumpasta otti värikuvan niin mitään väriä ei kuvasta löytynyt nmrk kokemusta on. Mikäli tämä on tuo sama 1310 niin kävi vielä esim. syksyllä 1966 siis tämän kuvanoton jälkeen yhteenkytkettynä toisen Trumpan kanssa hiilillä tässä vähän matkaa kuvaajan selän takana sen kauniin pienen halkokatoksen vierellä, jonne minäkin muutaman kerran Trumppien perässä juoksin. Koneiden yhteenkytkeminen hiilestykseen ei tietysti mikään harvinaisusuus ollut. Niin tehtiin monella muullakin varikolla. - Tässä Riihimäkeä parhaimmillaan vaikka olen tihrustavinani uudemman ajan salakavalasti ujuttautuvan kuvaan.
kuva 02.02.2007 22:27 [Tunnus poistettu]  
  Voi muistojen tulvahdus. Ei voi olla totta ja mun lempi Trumppanikin. Juuri heinäkuussa 1965 jäin eräällä myyntimatkallani tähän ylikäytävän viereen vaalealla beigen värisellä Kuplallani katsoon rautatieliikennettä, jos tämä on se alas laskettaessa harvakseen kilkattanut kokopuomein varustettu tasoristeys vanhan asetinlaitetornin vierellä siinä aseman pohjoispuolella, missä nyt on silta ylittämässä ratapihaa. Tosin eipä taida olla se tasoristeys. Ainakin tuo taustan sähkölinja ja tien kapeus hämää. - Ai niin sen mun Kuplani rekkari oli AP-383, jos vaikka näkyis muissa kuvissa:)
kuva 02.02.2007 22:14 [Tunnus poistettu]  
  Tv1 609 seisoi jo joulukuussa 1972 Pasilan pikkutallien takana Turusta hinauksessa saapuneena matkallaan Tekniikan Museon pihalle seisomaan vuosikausiksi, josta pääsi aikoinaan Haapamäen Höyryveturipuistoon arvokkaaksi muistomerkiksi monipuolisesta rautatiehistoriastamme. Tämän oli yksi Jumbo, jolla tehtiin niitä kuuluisia viljanhakumatkoja Neuvosto-Venäjältä yli 3000 km päästä alkuvuodesta 1918. - Turussa seisoi tuolloin myös ainakin Tv1 605:kin lähempänä tuota kävelysiltaa tosin.
kuva 01.02.2007 23:35 [Tunnus poistettu]  
  Kyllähän alaratapihan kautta on paljon ajettu erilaisia henkilöjunia monestakin syystä. Esim keväällä 1968 ajettiin henkilöjunia alaratapihan kautta, kun sorajuna oli usein päivisin purkamassa noin kuukauden ajan Hakkilasta tuomaansa kuormaa Eltsun mäen eriraiteille. Silloin tuli Turun junatkin toisinaan tuosta taustalla näkyvää mäkeä alas. Se oli muuten viimeisiä aikoja, kun Pasilan pihalla oli kaksoisraide vielä rantaradalle. Sen jälkeen on liikenne saanutkin tyytyä vain tuohon yhteen raidepariin.
kuva 01.02.2007 17:25 [Tunnus poistettu]  
  Kuvista näkee, että virastotalo on jo vuonna 1969 valmiina. Huhtikuussa 1968 otetuissa kuvissa (jossa muuten Kana 663 vexlaa asemalla) virastorakennusta rakennetaan. Tuo nosturi rajaa hyvin kuvausajankohdaksi alkuvuoden 1968. - Kuinkahan moniin kuviin (siis lukuisten kuvaajien myös ulkomaisten kuviin) tuo taustalla näkyvä suuri Jarkon ihmettelemä puutalokin on taltioutunut. Kuvista päätellen se on iso huvilatyyppinen rakennus 1800- ja 1900 lukujen taitteesta erikoisine torneineen ja erkkereineen. Se on varmaan aikoinaan ollut upea rakennus kantaen vielä 1970-luvullekin tultaessa ripauksen entistä loistoaan, mitä nyt tuolloin jo kyllä alkanut rapistuun. Varmaan vanhemmat kouvolalaiset ja monet muutkin tietävät rakennuksen nimen ja ehkäpä ainakin myöhemmän käyttötarkoituksen.
kuva 01.02.2007 01:26 [Tunnus poistettu]  
  Tällaiset kuvat säilyttävät ja varmaan kasvattavatkin katsottavuuttaan aikaa vastaan. Tässä voi aistia erilaisten vetureiden valokuvauksellista rinnakkain oloa. Venäläistä dieselveturin tuhdimpaa katkua sekoittuneena suomalaiseen vastaavaan ohuempaan parfyymiin. Ja eikös ne sähköveturitkin, kun sille päälle sattuvat joskus pientä pirinää talvikeleillä pidä? Tuoksuista en niiden kohdalla tiedä? - Kuva jollaisen voisi hyvin kuvitella löytävän tiensä esim. rautatie- ja/tai kaivosyhtiön asiakkailleen jakaman kuvakalenterin sivuille. Vertaa esim. lentoyhtiöiden tekemiin ja asiakkailleen jakamiin seinäkalenterihin. Ainesta ainakin olisi.
kuva 01.02.2007 00:54 [Tunnus poistettu]  
  Tuon keskellä olevan tumman valkopokaisen rakennuksen vierustalla sijaitsee paikka, jossa on kuvattu tämä Kana 662. https://vaunut.org/kuvasivu/27482 Aikakausien muuttuessa vanhasta ajasta ei jää usein mitään muistoksi jälkipolville niinkuin tästä näemme . Tuosta Kanan kuvastakin aikausi on jälleen muuttunut eikä siitäkään tämän kuvauksen jälkeen vielä modernimmasta teollistuneesta "maisemasta" ole mitään enää jäljellä. - 1900-luvun paria ensimmäistä vuosikymmentä veikkaan kuvausvuodeksi. (Aivan liian pitkä haarukointi kuvausajankohdaksi). Ainakin "kaura Opelit" ovat jättäneet siltaa ylittäessään tyypillisiä 1900-luvun alkupuolen kuvissa esiintyviä muistojaan maantielle:)
kuva 31.01.2007 23:17 [Tunnus poistettu]  
  Ihan rauhallisesti vaan ilman sen kummempaa dramatiikkaa. Tätä 1163 on joskus aloitettu ehostaa ulkonaseisomista varten. Oisko ollut jo Haapamäen aikoina?, jolloin se on saanut tuon vaalean pohjamaalin. Sitten työ on jäänyt kesken ja veturi on päässyt sen jälkeen pahasti rapistumaan. Eli vaalea väri ei liity mitenkään veturin kuumiin osiin. - Tän hetkisten tietojen mukaan Tk3 1163 oli viimeinen Oulussa käytössä ollut klapipolttoinen veturi. Niin kummalliselta kuin se tuntuukin muutettiin vielä tämän jälkeen puupoltolle. https://vaunut.org/kuvasivu/21024 Osui useasti kamerani eteen Oulussa ja koska muutettiin haloille noinkin myöhään kuin vuonna 1972 lähti työhön Rovaniemelle, josta siitä löytyy klapipolttoisena mainioita kuvia Gollin Garratin kirjassa vuodelta 1972 "Master Pieces in Steam".
kuva 31.01.2007 22:39 [Tunnus poistettu]  
  Näin näyttäis olevan . Tuossa samassa paikassa tuo sama (?) vaunu näkyy mm. Helomaan uudella höyry- DVD:llä kesällä 1968 sekä muidenkin harrastajien Kouvola kuvissa tuo sotasaalisvaunu vilahtelee. Esim juuri talven 1968 kuvissa olen tuota vaunua tai ainakin samanlaista nähnyt Kouvolan kuvissa. - Mä en noista venäläisistä vaunuista paljon tiedä, mutta juuri esim alkuvuoden 1968 kuvissa näitä punaisia vaunuja näkyi venäläisissä rungoissa Hesassa. Nosturi antaa varmaan viitteitä tarkemmasta kuvausajankohdasta.
kuva 27.01.2007 13:06 [Tunnus poistettu]  
  Olavi oisko tässä sama tai samanlainen (?) toiselta puolelta. https://vaunut.org/kuvasivu/4203
kuva 12.01.2007 21:55 [Tunnus poistettu]  
  Karjaahan oli "höyrysilmin" huippumielenkiintoinen paikka aina vuosiin 1966/67. Siellä käytettiin mm. mielenkiintoisia 800-sarjan Tk3:sia (niitä joita jouduttiin luovuttamaan Talvisodan jälkeen Neuvostoliittoon ja saatiin myöhemmin sekä vallattua takaisin jatkosodassa, että ostettua sotien jälkeen no ehkäpä sittenkin tavaravaihdoilla) takaisin. Karjaalla oli paljon myös Jumboja sekä kävi Riksusta säännöllisesti Trumppiakin vielä tuolloin. Paikkukin 776 se meidän nykyään ainukaisemme, oli siellä töissä jonkun aikaa kesällä 1966 ja tietysti Ristoja näki siellä. Ja Kanoja ähersi vaihtotöissä, se legendaarinen 792:kin. Pekka lienee ollut Karjaalla melko harvinainen, joku satunnaisilla Turun reissuillaan poikennut ja miten on Pekkojen läpiajot Karjaalta Hyvinkäälle? Mutta noihin vikoihin Karjaa - Hanko höyryihin. Tammisaaren sillathan uusittiin vuonna 1972. Ne eivät siis ehtineet kantaa enää höyrykoneita. Joo kyllähän se tuo ikimuistettava Schwartzkopffin 582:n on, joka Hangossa on käynyt vikana höyrynä. Jos joku paneee paremmaksi otan tiedon kiitollisuudella vastaan. Kanahan seikkaili vielä joskus 1969 Karjaalta Tammisaaressa asti, mutta kyllä 582 kävi lauantaina 17.2.1968, sinä kirkkaana pilvettömänä talvipäivänä normaaliliikenteen aikaisista höyryvetureistamme viimeisenä siinä vain lauantaisin kulussa olleessa viikonloppujunassa vikan kerran moikkaamassa Hangon keksimainosta ihan kotiovella asti:) Ei heti seuraavana sunnuntaina vaan 8-päivän kuluttua sunnuntaina se lähti lopullisesti Karjaan seudulta https://vaunut.org/kuvasivu/14247 Ihme kyllä, sitä nuoremmat Pikku-Jumbot ja Jumbot ehtivät viimeisetkin poistua ennen Schwarzkopff ystäväämme. No ei sillä liene niin suurta merkitystä. Pataan päätyivät kaikki, jonkun aikaa Riksun jonossa koipia oiottuaan elämäntyönsä päätteeksi.
kuva 12.01.2007 13:15 [Tunnus poistettu]  
  Hyvin saatu vangittua ripaus höyryn romantiikkaa. Kunnon talvimyrsky muurannut pylväänsivunkin valkoisella laastillaan. Kouvolan piiriinhän oli sijoitettu yksi neljästä Beilhackin lingoista, mutta tämä muuraus on mestari talven tekosia:) - Ja katsokaa kuinka kattilan pellit kiiltää. Kouvola piti huolen omistaan. - Samanlainen S-merkki oli mm. Hangon aseman eteläpäässä radan länsipuolella ainakin vielä silloin kuin käänsivät höyrykoneet Hangossa sen kolmioraiteen kautta. Arvaako kukaan muuten, milloin Hangossa on käynyt höyrykone viimeisen kerran normaaliliikenteen aikana. Näitä raskaansarjan koneitahan siellä ei koskaan ehtinyt vakinaisen liikenteen aikana vierailla.
kuva 11.01.2007 02:43 [Tunnus poistettu]  
  Onko tämä Raahen nykyinen pienkaluston talli!!! - Raahen kaksipilttuinen vaaleaksi rapattu erikoisen kauniin näköinen veturitalli oli yksityisradan aikuinen. Poikkesi siis täysin VR:n punatiilisistä veturitalleista. Raahen talli oli höyrykoneiden osalta käytössä tammikuulle 1969, jolloin Tk3 1155 jäi sinne seisoon lopetettuaan vakinaiset työnsä Raahessa. - Katso Helomaan DVD Höyryvetureiden viimeiset työvuodet 1968-75, jossa Raahen talli näkyy hyvin, kun Tk3 1155 ajetaan sisään talliin työvuoron päättyessä kesällä 1968. Tästä Tk kolmesta oli tuulikaulus käännetty sivuun, kun se ajetaan talliin. Talliin ajo näkyy myös filmiotoksessa hyvin. Samallalailla käännetään ymmärtääkseni Porvoossa Tk3 1168 tuulikaulus, kun se ajetaan Porvoon talliin. - Siis tällä rakennuksella ei ainakaan ole mitään tekemistä sen tallin kanssa, jossa Raaheassa säilytettiin höyryhepoja:) No välillähän niitä seisoi siinä ulkopuolellakin niinkuin esim Tv1 942 toukokuussa 1966.
kuva 07.01.2007 16:01 [Tunnus poistettu]  
  Äläpä Juhana VIELÄ kiittele. Kuva saattaa olla harvinaisempi, mitä nopealla vilkaisulla arvaakaan. En ole koskaan nähnyt kuvaa 785:stä Itävaltalaistyyppisillä vierintäventtiileillä varustettuna. Mikäli tässä sellaiset on, (kuka tunnistaa) niin kuva on otettu 14.3.1937 - 25.4.1939 välisenä aikana. Eli kuva saattaa sittenkin olla huomattavasti vanhempi, mitä tuossa alussa aprikoin. Samanlaisia vierintäventtiileitä kokeiltiin myös sisarveturi 784 vähän ennen talvisotaa.
<<   >>