Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.11.2023 16:11 | Petri Koskela | ||
| On Liettuan Rautatiemuseon ulkonäyttelyalue. Itse museo on asemarakennuksen toisessa kerroksessa. https://www.facebook.com/Gelezinkeliu.muziejus | ||||
|
20.09.2023 11:53 | Petri Koskela | ||
| Elokuvassa on vain yksi virroitin ylhäällä kummassakin ajossa - tulkitsin siis väärin edellisessä kommentissa tätä "bénéficié du lever du second pantographe après « fusion » de la semelle du premier" - eli ilmeisesti lennossa vaihtoivat toisen virroittimen ylös, elokuvan lopussa näyttäisi olevan takimmainen ylhäällä. | ||||
|
|
20.09.2023 10:54 | Petri Koskela | ||
| Wiki kertoo samaa virroittimesta ja että se johtui kitkasta. Jännite oli nostettu 1,9 kilovolttiin. Tämä kone ei päässyt kuin 325 km/h nopeuteen virroitinongelmien takia ja seuraavan päivän koeveturi BB9004 saavutti tuon 331 km/h nopeuden käyttäen kahta virroitinta - eli on myös virralla ollut vaikutusta. Koska haluttiin kohdella tasapuolisesti kumpaakin osallistunutta valmistajaa - toinen oli Jeumont-Schneider - annettiin kunnia yhdessä molemmille. | ||||
|
20.12.2020 23:39 | Petri Koskela | ||
| Yritin lisätä kuvan joka ratkaissee arvoituksen mutta vorg on hetkellisesti rikki tai huollossa, ei tullut kuva näkyviin ja lisäysoikeudetkin hävisivät. Mutta kuitenkin, löysin kuvan otettuna toiseen suuntaan jossa pönöttää kilometritolppa 775, ainoa paikka johon tuo luku ja tämä maisema sopii on Pyssylampi. Tunnistaako kukaan siksi paikaksi, Kohtavaarasta etelään, Joensuu-Nurmes -radalla. | ||||
|
19.12.2020 11:53 | Petri Koskela | ||
| Kumpikaan näkyvistä risteysvaihteista ei ollut rinnankytketty - eikä ristiinkytkettykään - ja kaikkia kielipareja käännettiin omilla asettimillaan ja jokaisessa oli oma opastimensa. Ihan vasemmassa laidassa on jotain mikä kaipaisi selitystä, vaihteenasetin ilman opastinta ja opastimellinen mutta asettimeton raiteensulku, poliisi, ja niitä ja jotain muutakin yhdistävä kaapeli- tai muu kanava. Kaikki kulkutievaihteet lienevät paikallisesti käännettäviä, vain lukitukset tehdään asetinlaitteesta. Onkohan poliisi kytketty vaihteeseen? | ||||
|
18.12.2020 23:24 | Petri Koskela | ||
| Tuossa sama paikka toisesta suunnasta - ja vähän aikaisemmin http://vaunut.org/kuva/115640 | ||||
|
25.12.2019 18:15 | Petri Koskela | ||
| Hr11 kuvia ja piirustuksia - myös pohjapiirustus - on Resiina-lehden numerossa 4/92, sivulla 13. Koska olemme Resiinan sivuilla en kopioi kuvaa tänne, Resiinan väki sen voinee halutessaan tehdä. | ||||
|
Kuvasarja: tsekki |
29.06.2018 20:16 | Petri Koskela | ||
| Kuvan yhteydessä on kommentoitu lisää ja siellä on linkkejä kuviin joissa kanki- ja kampikoneisto näkyy selvästi, Heikin selostuksen mukainen on se. Onko tämä laisinkaan hammaskiskokone on vielä selvittämättä, samaa tyyppiä on sen verran runsaasti eri maiden rautateillä ollut että eivät ainakaan kaikki sellaisia ole olleet - kunnes toisin todistetaan. | ||||
|
29.06.2018 19:33 | Petri Koskela | ||
| Enemmänkin löytyy tietoa kun laittaa veturityypin muotoon 411.019 pisteen kera hakutekijäksi. Käyttökuntoon laiton viivästyttyä ei tekniikan museo jatkanut veturin vuokrasopimusta Jaroměřin museon kanssa ja haki koneen pois viime syksynä. Tavoitteena on saada veturi ajokuntoon muutaman vuoden kuluessa. http://www.ceskenoviny.cz/zpravy/lokomotiva-conrad-vorlauf-opustila-muzeum-v-jaromeri/1554514 - kääntyy ainakin englanniksi Google translatorilla, suomeksi hivenen vaikeaselkoiseksi. Sain dokumenteista vaikutelman että tämä tyyppi olisi vain kitkavetoinen, kolmannen akselin kalut ovat ulkopuolista Stephensonin luistikoneistoa kuten onkin jo kuvasarjan kommentissa todettu. Sieltä ei tule heti lukeneeksi, varsinkaan yhden kuvan sarjoissa. Jatkoa odotellessa... | ||||
|
01.06.2018 19:55 | Petri Koskela | ||
| Hannu on siinä mielessä oikeassa että veturi kuuluu sarjaan jonka rakentaminen aloitettiin sota-aikana mutta viimeiset koottiin tilanteen rauhoituttua 50-luvun alussa. Tämäkin teki työuransa Intiassa. Tuolla tarinaa http://www.heeresfeldbahn.de/lokomotiven/deutschland/hf_110_c/145.html | ||||
|
12.03.2018 21:41 | Petri Koskela | ||
| Lienee riskit puntaroitu kun laatat eivät näytä olevan mitenkään pituussuunnassa kiinnitettyjä, ainakin äkkipysähdyksessä ylin laatta saattaa jatkaa matkaansa. Vai onko tässä nyt jokin juttu mitä maallikko ei osaa ottaa huomioon? | ||||
|
09.03.2018 07:49 | Petri Koskela | ||
| Ja kyljet hiekkapuhallettu muhkuraisiksi | ||||
|
09.02.2018 21:47 | Petri Koskela | ||
| Lienee ollut aikamoinen pössähdys kun varoventtiit ja hetken päästä viheltimet ovat leikkautuneet syntyneen kulkuaukon yläreunaan. Vähän leijailee höyryä kattilasta vielä ja onpa vettäkin loiskahtanut äkkipysähdyksessä. Miksiköhän höyrykuvun suojapelti on alareunastaan noin taipunut, onko karkaava höyry siitä löytänyt helpomman tien? | ||||
|
29.01.2018 10:38 | Petri Koskela | ||
| Ja ratit Trabantista: http://www.bilder-hochladen.net/files/ebpw-11-19ca.jpg | ||||
|
23.01.2018 13:18 | Petri Koskela | ||
| Lienee oikein Rautatieomenapuu - Malus `Hyvingiensis`- Hyvinkään kaupungin nimikkopuu. Tämä löytynee usean rautatieharrastajankin puutarhasta. Nimi voidaan kirjoittaa myös nuotoon Rautatienomenapuu. http://www.hyvinkaa.fi/globalassets/asuminen-ja-ymparisto/puistot-metsat-ja-leikkipaikat/liitteet/kaupungin-nimikkokasvi.pdf | ||||
|
14.01.2018 22:59 | Petri Koskela | ||
| Eikö Ruotsissa ole ensimmäistäkään tasoristeystä tai muuta paikkaa jossa junan voisi jättää huomaamatta kun ei tässäkään ole keulassa turvaväritystä kun kaapeliliittimessä ja kytkimen suojapellissä. Peilissä lienee seepraraidat ettei liian läheltä kävelevä piitkä Börje kolauta päätään siihen. Olen pitänyt ruotsalaisia jonkinlaisina turvallisuuden edelläkävijöinä Volvoineen ja turvavöineen. Vai ovatko taantuneet? | ||||
|
07.01.2018 00:29 | Petri Koskela | ||
| Tämähän on juuri muutettu Dm4:ksi - mutta miksi "uudessa" telissä (matkatavaraosaston ovista päätellen) on kardaanin jäännökset? Milloin kardaanit poistettiin, olikohan kaikissa jälkeenpäin 50-luvun lopulla rakennetuissakin moottoriteleissä kuitenkin alkujaan kardaanit? | ||||
|
20.12.2017 22:26 | Petri Koskela | ||
| Neuvostovaunussakin ollut ilmeisesti Pushkimet ruuvattuina paikoilleen kun ei välivaunua näy. Teppo kertonee historian kulun - vaikka on se kai jo täällä jossain, ehkä useampaankin kertaan. | ||||
|
06.11.2017 23:27 | Petri Koskela | ||
| No niinpä tietysti yo-talo, etsin jostain kauempaa ja suurempaa jolloin tellingitkään - jos sellaisia ovat - eivät välttämättä ole korkeita. Antanette ei-stadilaiselle anteeksi. Mitä mieltä Heikki olet, voisiko olla Austin of England pylväikön lähellä? |
||||
|
|
06.11.2017 21:38 | Petri Koskela | ||
| Lähinnä kaupungintalon pylväikköä oleva auto voisi olla Austin A40 Somerset vuosilta 1952-54, takaluukun avaushantaaki kiiltelee sopivasti - luukku aukesi taaksepäin: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/17/Austin_A40_Somerset_rear_three_quarters_January_1954_ca_1200cc.JPG . Paku on korkealla "konepellillä" varustettu VW - mutta pelti madaltui vasta 1955. Viskuri ei näytä samalta kuin kuvassa http://vaunut.org/kuva/118601 Mikä on kupoli Stockan ja Vaakunan välissä ja mitä korkeaa sen vieressä rakennetaan, kummallakin puolella? |
||||
|
05.10.2017 20:18 | Petri Koskela | ||
| Mikä on tuo "puskinlyhtyilmiö"? | ||||
|
11.08.2017 22:59 | Petri Koskela | ||
| Tämä tieto saattaa olla jossain vorgin uumenissa tahi Resiinan sivuilla mutta kysyn kuitenkin Eljaksen neljänneksi viimeisen kommentin herättämänä - hän viitannee Turku-Helsinki -liikenteeseen ennen Porkkalan tunnelin aukeamista: miten tapahtui Hyvinkäällä suunnanvaihto, kulkiko veturi tenderi edellä osan matkaa vai oliko Hyvinkäällä toinen kone odottelemassa oikein päin? | ||||
|
24.07.2017 18:41 | Petri Koskela | ||
| Perjantaina kun kuvan otin oli veturin keulan kohdalla sulkunauha jossa lappu "Työmaa-alue - Pääsy kielletty". Siksi kuva on ratapihan toiselta puolelta verkkoaidan takaa. | ||||
|
21.07.2017 17:44 | Petri Koskela | ||
| Tuolla näkyy: http://vaunut.org/kuva/120879 | ||||
|
|
21.07.2017 16:01 | Petri Koskela | ||
| Vieläkin seisoo veturi ja juna Lohjalla, lienee laahustelin laakerivaivaa kun on tenderi irti, veturin perä tunkattu ylös ja akseli irrallaan laakeripinnat suojattuna. Olisikohan epäkorrektia laittaa tänne kuva moisesta epäonnesta? | ||||
|
11.07.2017 19:28 | Petri Koskela | ||
| Saattaapa tuolla pilsneripullonkin aukaista, on sellainen ura työstetty kannan juureen. Eikös niitä jokin alan yhdistys myynytkin muinoin? | ||||
|
01.07.2017 23:48 | Petri Koskela | ||
| Tuosta http://vaunut.org/kuva/80565 voi vertailla, molemmat kyljet näkyvillä - ja koneistopäät vastakkain | ||||
|
|
01.07.2017 22:19 | Petri Koskela | ||
| Jorma ajanee takaa joko "tankinkorkin" sijaintia tai matkustamonpuoleisen "ovenkarmin" leveyttä - tai tässä tapauksessa kapeutta... | ||||
|
30.03.2017 07:12 | Petri Koskela | ||
| Käsitelty laajasti kuvan http://vaunut.org/kuva/44275 yhteydessä tuo kuuma aihe. | ||||
|
24.01.2017 11:59 | Petri Koskela | ||
| On niitä uudemmissakin höyryvetureissa, ihan uusimpaan asti. Malli on vain muuttunut Friedmann-Metcalfe poistohöyryinjektoriksi joka on sijoitettu hytin alle: http://vaunut.org/kuva/113503 kulmikas suojalaatikko ja poistohöyryputki öljyn- ja lauhdevedenerottimineen näkyy selvästi. Kattilaan ei haluttu käytetyn höyryn mukana tulevaa silinteriöljyä ja se erotettiin pois, Knorrin mallissa ei höyry sekoittunut syöttöveteen joten tämä oli poistohöyryinjektorin haitta, etuina olivat edullisempi hinta ja ylläpito jotka veivät voiton. Näillä saatiin syöttövesi lämmitettyä poistohöyryllä jopa (ainakin teoriassa) 95 asteiseksi saakka jolloin tarvittiin vähemmän energiaa lopulliseen kiehutukseen. Ivalon mukaan säästö on 10,6-12,3%. Lisäetuna kylmän syöttöveden aiheuttamien jännitysten ja siitä aiheutuvien kattilavikojen jääminen pois. Tuossa se uusimman veturin laatikko: http://vaunut.org/kuva/26107 | ||||
|
17.01.2017 12:32 | Petri Koskela | ||
| Tuosta lienee mennyt tie tuon betonikannen yli - mennyt kun ei ole enää minkäänlaista kaidetta. Tie saattaa olla nykyisin kuvaajan takana kun vasemmassa laidassa näyttäisi olevan katuvalo- tai muun pylvään harusvaijeri, kaarre ilmeisesti tuossa kun on pitänyt harustaa. | ||||
|
01.01.2017 12:42 | Petri Koskela | ||
| Jos aloitetaan sillä että Porkkalan tunneli oli käytössä pyöreästi 1947-1955 loppuun, kuinkahan pitkään luukut ja niiden kiskot vielä pidettiin vaunuissa? Lokakuun 1955 kuvassa http://vaunut.org/kuva/62280 on etupään höyryletku paikoillaan, tässä se puuttuu - vaan eipä tuo todista mitään mihinkään suuntaan - ellei jossain sodanjälkeisessä puutteessa otettu tarpeettomammat letkut parempaan käyttöön... Tenderi on vakiomallinen - tai ei ainakaan suuri koetenderi josta kuvan http://vaunut.org/kuva/66857 yhteydessä kommentoidaan. Valitettavasti Jussi ei ole täällä kommentoimassa, hän saattaisi osata haarukoida lisää. |
||||
|
28.12.2016 14:53 | Petri Koskela | ||
| Moisiossa on ollut pohjoisen suuntaan tiesilta ja etelään katsottuna vasemmalla puolella pitäisi olla asuinrakennus muutaman sadan metrin säteellä. Jotenkin intuitio sanoisi että tämä on kuvattu pohjoiseen päin etelään matkalla olevasta junasta... | ||||
|
|
28.12.2016 14:49 | Petri Koskela | ||
| Maastonmuodoiltaan ja rakennuksiltaan sopisi vanhan Vanattaran seisakkeen ominaisuuksiin katsottuna mainiosta vanhatpainetutkartat -palvelusta vuoden 1975 peruskartasta. Kaukaisuudessa valkoisen kopin kohdalla voisi häämöttää kilometripylväs 172, seisake on ollut kohdassa 171,7. Kohdalla 172,1 on ollut aikataulu 185 mukaan erotusjakso, näenkö tuplaorret kolmansissa ajojohtopylväissä? | ||||
|
06.12.2016 19:40 | Petri Koskela | ||
| Yhteisesti on päätetty että Tytyrin eli entiseltä nimeltään Lohjan kauppalan asema on kuvissa. | ||||
|
06.12.2016 19:28 | Petri Koskela | ||
| Näin on maisema muuttunut että ihan aidosti olin tunnistamatta paikkaa joka on vain viidentoista kilometrin päässä nykyisestä olinpaikastani. Koska pääkulkutie on noin kehnokuntoinen ja vaihteenopastimet pyöreää peltimallia päättelin että ollaan haararadalla. Samassa nipussa oli kuvia edesmenneestä Virkkalan asemasta sekä vielä elävästä Kirkniemestä jolloin aloin aavistella että Tytyrin radaltahan tämä. Mikko Alameri visioi viime kesänä jo liikenteen uutta tulemista: http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/417859-rautatieharrastajan-visio-tytyrin-asemalta-kerran-tunnissa-helsinkiin Eli Tytyrin liikennepaikka kunnes toisin todistetaan. Kuvateksti ja tiedot muutettu. |
||||
|
03.12.2016 10:42 | Petri Koskela | ||
| Myös tänä vuonna 2016 oli joulunäyttely marraskuun viimeisenä viikonloppuna - ja muutamaa kommenttia aikaisemmin Heikin mainitsemilla vaunuillaan pääosa liikenteestä Fremoradalla hoitui. Nyky-yleisöä ei lakkaa kummastuttamasta puuvaunuisessa matkustajajunassa ajoittain olleet pieneläinvaunu Ggp http://vaunut.org/kuva/81340 ja vankivaunu No http://vaunut.org/kuva/59551 - kiitos Heikille näistä ja muistakin helmistä. Kiitoksen toki ansaitsevat muutkin kalustollaan mukana olleet. |
||||
|
03.12.2016 09:32 | Petri Koskela | ||
| Kaksinajoon liittyvä paineilmaletkustohan se - kuten kuvan http://vaunut.org/kuva/115546 yhteydessä on todettu. Tässä sarjassa niitä oli vieläpä kaksin kappalein eli kymmenen letkua yhteensä. Ynnä tavallinen jarruletku. | ||||
|
13.11.2016 22:25 | Petri Koskela | ||
| Dm4:n merkinantotorvet ovat vielä katolla lunta keräämässä - eikö ne melko pian muutettu kuljettajan ikkunan yläpuolelle ja suut alaspäin. Kuva voisi siis olla pitkälti 50-luvun puolelta. | ||||
|
25.10.2016 08:09 | Petri Koskela | ||
| Ei ole ollut eikä heti tulekaan, se on varaus U2 jatkolle joka on suunniteltu mutta toteutuspäätöstä ei ole tehty. Toisella puolella lienee samanlainen rakenne kun kerran U7 (wikipedian mukaan) käyttää sisempää raideparia. https://en.wikipedia.org/wiki/Rathaus_Spandau_(Berlin_U-Bahn) - ei saksankielistä sivua ja suomenkielisestä tieto tästä detaljista puuttuu ainakin vielä. | ||||
|
13.09.2016 23:55 | Petri Koskela | ||
| Voisikohan tämä olla Vaasasta? | ||||
|
|
13.09.2016 23:27 | Petri Koskela | ||
| Nyt en saa mihinkään kohtaan Turkua sovitettua tätä maisemaa. 4045 oli ainakin vuonna 1969 viidennessä liikennepiirissä, ei lähelläkään Turkua. | ||||
|
29.08.2016 15:08 | Petri Koskela | ||
| Toinen kuva hyvin samanoloisesta tilanteesta ja samasta lähteestä http://vaunut.org/kuva/99542 - eipä kukaan tuosta ollut bongannut öljytankkia. Mutta kysymys: miten noiden öljypoltto toimi, höyryn avulla puhaltamallako, puhallettiinko lisäilmaa myös? Tuskin ainakaan sähköllä sillä en näe generaattorin poistohöyryä piipun vieressä. Onko varoventtiili puhaltamaisillaan vai liittyisikö juurikin polttimen toimintaan? Yritin etsiä selostusta veturiöljypolttimesta ja löysin tällaisen kiinnostavan kirjasen, siinä on jotain öljyveturia koskevia erityisohjeita tahi käskyjä: http://bt9.ch/files/lokbedienung_unterlagen_barth.pdf - tästä https://www.youtube.com/watch?v=IkG6ss3yCKA näemme että sytyttäminen tapahtuu ulkoa, ainakin tässä amerikkalais-ranskalais-sveitsiläisessä koneessa. | ||||
|
20.08.2016 20:36 | Petri Koskela | ||
| Tai G7/Sk4, tämä taitaa olla irtotenderi jolloin ei sijoituspaikkalistoistakaan ole iloa. Tässä ei ole kuvan http://vaunut.org/kuva/22356 yhteydessä mainittua astinlautaa mutta voi olla karsittu poiskin jos käyttötarkoitus on muuttunut. | ||||
|
19.08.2016 09:13 | Petri Koskela | ||
| Korjaanpa edellistä kommenttiani: voi suuri mustakehyksinen ajovalo olla myös pienjännitevalaistuksen yhteydessä kuten viittaamastani kuvasta http://vaunut.org/kuva/113239 näkyy. Nyt oli muistissani katkos, vaikka kuljin oppikoulun alkuvuosien koulumatkat kolmosella en muistanut merkinantokelloa, kai niitä käytettiin myös pelkällä moottorivaunulla ajettaessa, kolmosella kun ei jälkivaunuja ollut. | ||||
|
|
18.08.2016 23:03 | Petri Koskela | ||
| Se on moottorigeneraattori jolla tehdään valaistukseen tarvittavaa pienjännitettä, 24 V ilmeisesti. Muuhun ei sitä tarvita koska lasinpyyhkijätkin toimivat paineilmalla. Viereisen kuvan Karia-vaunussa http://vaunut.org/kuva/113239 se on pitkittäin oven päällä. Laite tuli vaunuihin vasta peruskorjausten jälkeen, ennen sitä olivat valot ajojohtojännitteellä toimivia sarjaankytkettyjä suuremman jännitteen lamppuja. Rakenteen erottaa isokokoisemmista lyhdyistä kuten kuvassa http://vaunut.org/kuva/99127 | ||||
|
18.08.2016 22:50 | Petri Koskela | ||
| Selvennetään Pertin "linjalle pysähtymistä" ja sen mahdollisuutta hieman: Stålarminkadulla oli kakkosen raiteet kadun toisessa laidassa omalla kaistallaan joten autoliikenteen ei tarvinnut jäädä odottelemaan kahvinhakua. Kuvassa http://vaunut.org/kuva/12570 asetelma näkyy. | ||||
|
14.08.2016 21:41 | Petri Koskela | ||
| Tuossa kohden Nokalla: https://goo.gl/maps/mMdxUtXNwN92 | ||||
|
|
14.08.2016 13:18 | Petri Koskela | ||
| Ja Helsingin Mikonkadulla. Katajanokalla myös. Vai poikkeaako tämä rakenne jotenkin niistä? | ||||
|
11.08.2016 08:48 | Petri Koskela | ||
| Langasto on vakiovarusteena oleva tuulilasin sähköinen huurteenpoisto jonka kuutisenkymmentä vuotta myöhemmin saa jo myös autoihin, useimmiten lisäoptiona. Korjataan, voortiin sai jo 90-luvun alussa. Ollut myös muissa sarjoissa ja vielä aikaisemmin: http://vaunut.org/kuva/4376 ja http://vaunut.org/kuva/13526 | ||||
|
14.07.2016 21:47 | Petri Koskela | ||
| No ilmankos en Mikkelin v.1969 kartasta tuota paikkaa löytänyt kun etsin paikkaa jossa tie alittaa radan ja tekee tiukan mutkan - mutta tuossa kulkeekin vesi! | ||||