![]() |
04.05.2008 23:47 | Petri Koskela | ||
Ehdottomasti samaa mieltä Jussin kanssa - tämä kannattaa kokea jos siellä päin liikkuu. Taisimmepa 80-luvun alkupuolella oikein tarkoituksella muutaman harrastajakollegan kanssa mennä tuonne kokemaan hurjaa kyytiä metrin raideleveydellä, varsinkin pohjoinen osuus joka sinulta jäi nyt kokeilematta on paikoitellen aika huimaa menoa korkeuseroineen. Mieleen jäi myös X302:n kuljettaja-rahastajan tapa rojauttaa peltinen kalupakki kuolleen miehen polkimen päälle - rikkomus lienee jo vanhentunut joten paljastan sen näin julkisesti. Kalusto oli silloin monimuotoista, oli Renaultia, Brisonneau&Lotzia ja veturijuniakin. Nettisivuillansa http://www.trainprovence.com/ on paljon asiaa ja etusivun video antaa hyvän joskin pienen tuntuman menosta - varsinkin se ohjaamokuvapätkä jossa tullaan sillan alta. Kaivelen vanhoja kuvia ja skannaan kunhan muistan. Ja on niitä muillakin kanavallaolijoilla - dialaatikolle siitä... | ||||
![]() |
04.05.2008 23:39 | Petri Koskela | ||
Ei uskoisi että tuollainen joki voi tulvia niin voimallisesti että vie siltoja ja radan alusrakenteet monin paikoin mennessään mutta näin vain kävi viimeksi marraskuussa 1994. Vaati 18 kuukauden työn ennenkuin rata oli jälleen liikennöitävässä kunnossa. Koko radan kohtalo oli silloin vaakalaudalla mutta onneksi herätettiin henkiin. Kun muistan kaivan esiin ja skannaan kuvia tuhon jäljistä. | ||||
![]() |
13.04.2008 21:20 | Petri Koskela | ||
Yksi syy kumipyöriin on hiljaisempi kulku linjoilla 2 ja 6 jotka pitkiltä osin kulkevat katujen yläpuolella ja asukkaiden ikkunoiden tasalla. Tällä ensimmäisten joukossa (koerata, 11, 1 ja 4) kumit saaneella pitkällä linjalla ei maanpäällisiä osuuksia ole paitsi lyhyt pätkä Bastillen kohdalla - jossa muuten on ainakin ollut systeemin jyrkin kaarre, säde 36 metriä ja vielä 40 promillen nousussa. Ykkös- ja neloslinja saivat kumipyörät kapasiteettisyistä, nopeampitempoinen liikennöinti mahdollisti jatkuvasti pahenevista ruuhkahuipuista selviytymisen, 60-luvun alussa siis. (Käyttäjä muokannut 13.04.2008 21:24) | ||||
![]() |
13.04.2008 21:02 | Petri Koskela | ||
Juuri tämän kuvan maisemiin sijottui vuoden 1972 hittileffakin. Brando oli jo alkanut harmaantua. Metrolla oli siinä oma sivuosansa. | ||||
![]() |
13.04.2008 14:29 | Petri Koskela | ||
Tämä nyt saattaa taas kuulua sarjaan niuhotus mutta olisiko tuo aseman nimi paremminkin "idän asema" ja Gare du Nord vuorostaan "pohjoisen asema", kuvaten suuntaa mihin asemalta ollaan yhteyksissä. Lisensoidut ranskanosaajat tarkentakoot jos tarvetta esiintyy. Idempänäkin kun on "kantakaupungin" alueella ainakin pari asemaa - no, ovat sitten ehkä kaakossa. Jos joku olisi Pariisin itäinen asema niin eiköhän se olisi Gare de Lyon. | ||||
![]() |
11.04.2008 10:24 | Petri Koskela | ||
Taksien väri alkaa Saksassa muuttua jonon perästä päin, vuodesta 1971 ne olivat määrättyjä olemaan norsunluunvärisiä jotta paremmin pimeässä näkyvät, nykyisin saa anoa erivapautta. | ||||
![]() |
05.04.2008 11:17 | Petri Koskela | ||
Lisätään listaan vielä Vr2 - https://vaunut.org/kuvasivu.php/5103 - kuvattu vastakkaiseen suuntaan kuin tämä kuva. Muistelisin siellä Vv13 nähneeni myös vai hoitivatko vain Turun aseman henkilöliikenteen vaihtotöitä? | ||||
![]() |
14.03.2008 17:58 | Petri Koskela | ||
Jarmon kaksi kommenttia sitten muistelema viritys näkyy tässä: https://vaunut.org/kuvasivu.php/5103 | ||||
![]() |
13.03.2008 11:38 | Petri Koskela | ||
Mikä on tuo takimmaisen kytkintangon käyttämä laite, 1912-1937 -historiikin sivun 421 kuvassa on tämä sama veturi Suomessa, halkopiipullakin jo, eikä samaa laitetta enää näy. Olisiko jokin koeajoihin liittyvä mittalaite kun asennuskin on kovin väliaikaiskytkennän näköinen. Normaalikäytännön mukaista nopeusmittarinkäyttölaitetta ei kuvassa näy eli saattoi olla varuste joka myöhemmin vaihdettiin tavallisempaan Deutaan - Ivalon mukaan Suomessa käytetyt rekisteröivät mittarit Haushälter ja Teloc saivat liikkeensä vastakammesta eikä tällaisesta vipulaitoksesta - mutta se oli tosin vuoden 1940 tilanne. Onko tenderin "peräkannella" valokaasusäiliö? (Käyttäjä muokannut 13.03.2008 11:43) | ||||
![]() |
12.03.2008 23:03 | Petri Koskela | ||
Nyt pikkuisen viilaan pilkkuja ja kuvan kommenttia: Ainakaan kuuskytluvun lopulla ei noita puomeja tarvinnut veivata vaan vaijereita käyttivät sähkölaitteet, niitä näkyy muinoin tänne laittelemassani kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/4382 - joka puomille oli omansa. Saattaa toki olla että nämä myöhemmissä vaiheissa olisivat poistuneet ja käsivoima otettu uudelleen käyttöön. Kummasti on tunnelma tiiviimpi tässä uudemmassa kuvassa, liikenne lisääntyy ja puihin tulee vuosittain uudet lehdet. | ||||
![]() |
03.03.2008 22:26 | Petri Koskela | ||
Pasiloiden välillä pääsi liikkumaan vallan hyvin jommasta kummasta ratapihan päistä jos tarvetta esiintyi, jos katsoo katuliikennekuvia siltä ajalta niin kovin oli väljää vielä silloin. Toisaalta, ei Länsi-Pasilassa ollut juurikaan mitään vielä tuohon aikaan, liikerakennuksia enimmäkseen, asutus nykylaajudessa alkoi vasta rakentua. Kiitos myös omasta puolestani Larille näiden kuvien esillesaattamisesta, silloin ei tullut juurikaan yleiskuvia otetuksi vaikka niin rautatieharrastajia oltiinkin, tämä avaa silmiä ymmärtämään kokonaisuuden muuttumista. Ottakaa harrastajat kuvia muuttuvasta ympäristöstä, niitä on mukava katsella vaikkapa 25 vuoden kuluttua - mutta valitkaa media oikein, tuohon aikaan olisi digikuvat (ei ollut, tiedän) tallennettu 8 tuuman lerpuille, niihin sentän mahtui parhaimmillaan 1,2 megaa per kappale (winzip osasi jakaa usealle volumelle - ai niin mutta eihän silloin ollut peeceetä saati windowssia eli winzippiä, onneksi ei ollut siis digikuviakaan koska ongelmanhan olisi pukannut)... (Käyttäjä muokannut 03.03.2008 22:31) | ||||
![]() |
29.02.2008 19:13 | Petri Koskela | ||
Hyvinhän tuo näyttää toimivan. En edes 2D-kuvista huomannut vaihdekoiraa (korjaus: poliisikoiraa) mutta stereossa astui esiin hän. (Käyttäjä muokannut 29.02.2008 19:15) | ||||
![]() |
20.02.2008 21:05 | Petri Koskela | ||
Nykyihminen ihmettelee noin pitkän hihnan päälläpysymistä - vastaus piilee kai hihnapyörän kehän muodossa - itsekeskittävä? | ||||
![]() |
20.02.2008 20:56 | Petri Koskela | ||
Jos Google Earthiin (tai muuhun vastaavaan) syöttää koordinaatit 51°19'10.73"N 12°19'17.20"E niin näkee juurikin tämännäköisen paikan. Vasemmalla oleva katu on Eythraer Strasse ja kuva on otettu Antonienstrassen sillalta. Näin kaukaa arvioituna. (Käyttäjä muokannut 20.02.2008 20:57) | ||||
![]() |
18.02.2008 12:17 | Petri Koskela | ||
Siis tuo edellämainitsemani ennakkoonsuunnittelu-tarjous-kaupansyntymiskuvio koski nimenomaan näitä dieselversioita, Sm1 -tarina on sitten erikseen. | ||||
![]() |
17.02.2008 23:54 | Petri Koskela | ||
Suora lainaus 1962-1987 -historiikin Dm8 -osiosta: "Niinpä kuljetustoimiston muistiossa edellytettiin että hankittava dieselmoottorijuna olisi rakenteeltaan sellainen, että se voidaan muuttaa sähkökäyttöiseksi Helsingin paikallisratojen sähköistämisen toteuduttua". Tarinaa eteenpäin lukiessa tulee vastaan toteamus että Valmetia oli kehoitettu jo vuoden 1958 alussa aloittamaan tällaisen junan suunnittelu vaikka tarjouspyynnöt kolmelle kotimaiselle ja 15 ulkomaalaiselle toimittajaehdokkaalle lähetettiin vasta kesällä 1960. Valmethan sen kaupan sitten saikin ylivoimaisesti halvimmalla tarjouksellaan. | ||||
![]() |
17.02.2008 13:49 | Petri Koskela | ||
Historiikista luettua: vuonna 1921 suunniteltiin tulistajiksi muuttoa ja ilmeisesti niin tehtiinkin. Silloin, niinkuin Ilkan kommentistakin voi päätellä, luistikoneisto muuttui mäntäluistilliseksi - ei tosin täydellä varmuudella, sananmuoto on tekstissä vähän epämääräinen. Eli ennen vuotta 1921 olisi kuva otettu. Samoin kertoo historiikki että veturisarja on _miltei_ koko ikänsä ollut Karjalan radan kalustoa - eli juuri tämä kuva voi silti olla muualta. (Käyttäjä muokannut 17.02.2008 13:50) | ||||
![]() |
09.02.2008 11:30 | Petri Koskela | ||
Heitänpä huiman arvauksen: Vuoksenniskan rautatehtaalta Turusta - ja varsinkin kun haun tuloksena on https://vaunut.org/kuvasivu/12562 (Käyttäjä muokannut 09.02.2008 11:31) | ||||
![]() |
09.02.2008 10:46 | Petri Koskela | ||
Jos ei olekaan noita kiviä tuottavasta vaan käyttävästä tehtaasta kysymys - johan Jormakin kuvatekstissä kirjoittaa tehtaasta, harvemmin kaivosyhteyksissä semmoista sanaa käytetään. Nyt pitäisi palauttaa mieleen missä prosessissa tarvitaan kalkkikiveä - ettei olisi lasitehtaasta kysymys - ja eikös jossain metallurgian alallakin kalkkikiveä käytetä, senhän Jorma jo varmisti että sitä tavara on. Ja kun vielä tavaraa viedään ylöspäin, vaikka jonkin sulatuspöntön kitaan - tyhjä vaunu tulossa alaspäin... (Käyttäjä muokannut 09.02.2008 10:46) (Käyttäjä muokannut 09.02.2008 10:49) | ||||
![]() |
07.02.2008 19:29 | Petri Koskela | ||
Osan käytöstä paljastaa kuva https://vaunut.org/kuvasivu/1133 - syöttökaapeliarina näkyy tämänkin kuvan vasemmassa laidassa. Eli liikennettä palvelee hän, tietoliikennettä. Toista oli muinoin: https://vaunut.org/kuvasivu/11990 | ||||
![]() |
06.02.2008 20:20 | Petri Koskela | ||
Ei ehkä ihan näitä kiskoja mutta samaa rataosaa kuitenkin - laitapa etusivulta alkaen löytyvään kuvahakuun hakusanaksi vaikka "kovjo" niin jo alkaa löytyä, samoin on täällä oiva tägijärjestelmä joka tosin tämän kuvan kohdalla onnahtaa koska ottaa koko syötetyn rivin hakutekijäksi - siis laittakaa täggääjät yksi kerrallaan niitä tageja ellette nimenomaan halua yhdistelmää kuten veturisarja *ja* numero. | ||||
![]() |
03.02.2008 20:29 | Petri Koskela | ||
Eikö tuolta pitkältä Turun kaudelta ole todellakaan muita kuvia näistä koneista kuin tämä http://www.dlc.fi/~srhs/vv12iso.htm - mielestäni se on tämän https://vaunut.org/kuvasivu/44150 kuvatekstin mainitsemalta kasiraiteelta kuvattu kohti asemaa. Luulisi jostain kenkälaatikoista löytyvän. | ||||
![]() |
02.02.2008 18:08 | Petri Koskela | ||
Kiiltävät kiskot ja lattarautoja pölkkyjen päällä - oltaisko lähellä jotain erikoista laitosta kuten vaakaa, laskumäkeä, siltaa - ja kuvauspaikkakin vielä rataan nähden alaviistoon ja aikamoisen penkereen päällä... (Käyttäjä muokannut 02.02.2008 18:09) | ||||
![]() |
02.02.2008 13:08 | Petri Koskela | ||
Millä nykyisestä vetokalustosta sitten käytännössä saa tuonne ajaa, teoriassa kai Dr14, Dm12 ja Tve:t? Vai tarkoittaako tuo "muu kuin museoliikenne kielletty"? | ||||
![]() |
17.01.2008 22:01 | Petri Koskela | ||
Ja itse itselleni googlauksen jälkeen vastaan että näin se juurikin tapahtuu: "le poste de conduite pivote et se rabat à l'intérieur de l'automotrice, permettant ainsi une intercirculation sans porte" - vaikka en onnistunutkaan yhtään kuvaa aiheesta löytämään. Hakusana eli tyyppi on "AM 96". -Ja keskustelu toimii - kiitos jpl. (Käyttäjä muokannut 17.01.2008 22:06) | ||||
![]() |
17.01.2008 21:45 | Petri Koskela | ||
Kääntyykö tuo ohjauspaikka jotenkin sivuun, seinää vasten, vai mitenkä se läpikävely onnistuu? | ||||
![]() |
04.01.2008 12:51 | Petri Koskela | ||
Veturi on valmistunut Tampellalta vuonna 1925 eli voi olla vasta rakenteilla tuossa kuvassa. Siihen viittaisivat sen ajan tuotannonohjausjärjestelmän liitumerkinnät piipussa - jonka ylin osa näyttää poikkeuksellisen pitkältä muihin halkopiippuihin verrattuna mutta samanlainen on 1912-1937 historiikin tyyppikuvassakin. Eli herra Herranen on saattanut olla työelämään perehtymässä Tampereen kaupungissa. Vai saiko hän tästä tilanteesta kipinän hakea rautatieuralle? | ||||
![]() |
03.01.2008 20:33 | Petri Koskela | ||
Taikka sitten työmaalla on pendelöinyt kaksi sorajunaa ja nyt todistamme kohtaustilannetta varsinkin kun kaikissa muissa kuvissa on koneena 339. | ||||
![]() |
03.01.2008 20:30 | Petri Koskela | ||
Tuntematta Hullujussien käyttötapoja veikkaan että höyrykoneisena on sekin tarvinnut vesihuoltoa - että voi siksi olla kiiinteämpikin vesiposti pumppulaitoksineen tuolla ja tässä käytetään tilaisuus hyväksi veturinkin juottamiseen. | ||||
![]() |
03.01.2008 11:07 | Petri Koskela | ||
Voisiko tuon tulkita niin että piirustukset on laadittu 1949 mutta jostain syystä on hanke jäänyt toteutumatta ja on laadittu uusi ehdotus aseman rakentamiseksi 1952 kuten alimmalla rivillä mainitaan ja joka olisi toteutettu 1954. Hävityksen perusteellisuudesta kertovat piirustusluettelon seuraavat sivut, lähes kaikki rakennukset ovat palaneet sotavuosina, jotkut kahdestikin. | ||||
![]() |
14.11.2007 16:37 | Petri Koskela | ||
Vertaillaanpa vaikka kuvaan https://vaunut.org/kuvasivu/5047 | ||||
![]() |
09.11.2007 15:04 | Petri Koskela | ||
Oli usealla jaolla ja nimenomaan Tepon ehdottama 22767 kuuluisi 72-paikkaisiin (22751-22800) joissa ikkuna on keskellä vaunua ja siten määräasemakilpi sen alla - viite Junat 1-1985 Postivaunu-palsta. Junat 1-1984 -lehden artikkelissaan Tapsa kertoo kaikkien 1952 vuoden Ci -vaunujen tulleen hylätyiksi vuoteen 1972 mennessä, numerot olivat 2336-2343 eikä niitä kai koskaan muutettu 2 lk vaunuiksi ja uudelleennumeroitu. Siis päätyä lähellä oleva valkoinen ykkönenkin puuttuu tästä kuvan vaunusta. Hämmästelen puolestani vasemmanpuoleisen vaunun keskellä olevaa tupakointi sallittu -kilven näköistä laattaa - yhdistetyissä CEi -vaunuissa näitä kai oli mutta miten tässä viisinumeroisessa? - Teppo ehtikin jo näistä kertomaan kun jouduin kahlaamaan lähteissä... Mistäpä löytyisi se kurssipaikka muuten, kysyntää näyttäisi olevan? (Käyttäjä muokannut 09.11.2007 15:06) (Käyttäjä muokannut 09.11.2007 15:09) | ||||
![]() |
05.11.2007 17:38 | Petri Koskela | ||
Oliskohan nämä jotain erikoislaatua, esim. pylväsaihioiksi tarkoitettuja - seuraavan vaunun kuorma ei ole ollenkaan samaa laatua kooltaan tai kuormaukseltaan. Vai oliko niin että vain kuusta voi kyllästää? No kaivospölkyiksi sitten. (Käyttäjä muokannut 05.11.2007 17:40) | ||||
![]() |
29.10.2007 23:51 | Petri Koskela | ||
Varikkoa minäkin ajattelin mutta mutka on oudossa paikassa https://vaunut.org/kuvasivu/34606 - vai olisiko mutka siirtynyt uuden asemarakennuksen takia, tuliko raiteita lisää länsipuolelle, vertaa https://vaunut.org/kuvasivu/21254 . Mutka siellä siis kuitenkin on, toisin kuin em. kaavio kertoo. Lievennän epäilyksiäni nyt kun olen nyt selannut lähteitä, vielä kun löytyisi wanha kaupunkikartta. | ||||
![]() |
29.10.2007 17:43 | Petri Koskela | ||
Sarja oli ainakin neliosainen ja kansien lisäväri jokaisessa erilainen. Alkujaan olivat ilmeisesti 100-vuotisjuhlien yhteydessä jaeltuja koska ensimmäisen painoksen takakannen logon yhteydessä on toteamus 1982-1962. Näitä sai aikoinaan Rautatiemuseosta ja siellä uskoisin olevan myös silmäilymahdollisuuden. | ||||
![]() |
29.10.2007 17:14 | Petri Koskela | ||
Mistä ihmeen kohdasta on kuva otettu jos oletetaan että kaavio https://vaunut.org/kuvasivu/42764 on suunnilleen samoilta ajoilta? Kaarteet eivät oikein istu paikoilleen. | ||||
![]() |
25.10.2007 16:42 | Petri Koskela | ||
Kenttärata ylitti joen Koroisten kohdalla ja kulki samansuuntaisena kuin rautatie noin puolen kilometrin päässä yläjuoksulle päin - ainakin loppuvaiheessaan. Tuskin on tämä. | ||||
![]() |
25.10.2007 15:47 | Petri Koskela | ||
Kertokaapa Turun raitioteiden historian tuntijat mikä on ollut raitiotie joka meni tuolloin Aurajoen ratasillan alta - minä en tiedä ainakaan. | ||||
![]() |
08.10.2007 08:48 | Petri Koskela | ||
Pystytaustalevyinen kaasuesiopastinkin on vielä punavalkoinen varreltaan, viime vaiheissaan se sai hopeanhohtoisen pinnan kuten muutkin opastimet - miksiköhän? Niinpä, enää eivät PorPr:n vanhat pötkötä penkalla, eikä pian Säkylässäkään. (Käyttäjä muokannut 08.10.2007 08:48) | ||||
![]() |
29.09.2007 00:56 | Petri Koskela | ||
Historiikki 1962-1987 sivu 162: "Sillan 125-metrinen pääjänne lyhennettiin 104 metriin. Tällaisenakin se on VR:n pisin siltajänne. Jänne siirrettiin laivaväylän siirron takia runsaat 20 metriä keskustan suuntaan." | ||||
![]() |
29.09.2007 00:43 | Petri Koskela | ||
Historiikki 1862-1912 kuva 78: Savonlinnan lähellä olevan Kyrönsalmen sillan paikoilleen työntäminen. | ||||
![]() |
24.09.2007 17:49 | Petri Koskela | ||
Siksipä kysymys alkoikin toteamuksella asian vieressä olemisesta. Pikku-Maybachin ääninäytettä vielä odotellaan... | ||||
![]() |
21.09.2007 19:27 | Petri Koskela | ||
Kävinpä kännyköimässä vertailukuvan nykytilanteesta: https://vaunut.org/kuvasivu/41947 | ||||
![]() |
20.09.2007 17:35 | Petri Koskela | ||
Siis tätä paikkaa arvelen, on siitä vielä Kirkniemeen matkaa... http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?text=Kolmen+Piipun+Kuva&scale=16000&y=6675415&x=2499771&lang=FI | ||||
![]() |
19.09.2007 19:54 | Petri Koskela | ||
Virkkalan pitäjänkartassa vuodelta 1938 näkyvät myös nämä aseman suunnalta erkanevat raiteet joita ei erotu toisesta suunnasta otetusta edellisen kommentin linkin kuvassa - ääni siis Virkkalan puolesta. | ||||
![]() |
18.09.2007 19:46 | Petri Koskela | ||
Muistan niitä olleen koko raiteen mitalta aina jalankulkusillan ohikin, myös purettavia Dm4:ia niiden edellä ja olivat Hv1 ja Tv1 sarjaa kaikki. Näitä kahta lukuunottamatta koko jono purettiin saman raiteen alkupäässä - vuosi lienee ollut 68-69, Katajiston Jussi tietänee tarkemmin. Kuvia ei niistä juurikaan tullut otettua kun oli vielä eläviä Ankkojakin kuvattavina. | ||||
![]() |
18.09.2007 19:36 | Petri Koskela | ||
Veturi on vasta 43-vuotias tuossa kuvassa, muutamat sodat käynyt tosin. | ||||
![]() |
09.08.2007 13:49 | Petri Koskela | ||
Kun ei vastausta muualta kuulu niin väitän että kuvauspaikka - siis se jossa kuvaaja seisoo - on nimeltään Nummentie ja kuvaajan nenä osoittaa Moisiontien suuntaan. Kuvattava kohde on Suomen ensimmäinen hitsaamalla tehty rautatiesilta. Veturi voisi olla 2735 mutta mihin se on hukannut kaverinsa jos samalta retkeltä kuva on kuin muut tänään lisätyt? | ||||
![]() |
09.08.2007 13:44 | Petri Koskela | ||
Etsi jostain käsiisi Junat-lehden (kyllä, sellainen oli joskus olemassa) numero 5/94, se oli teemanumero Dm4:stä ja kiitojunarungosta. Kuvan veturi on kuitenkin siis Hr11 joka on pelkkä veturi ilman matkustajaosastoa mutta muistuttaa ulkonäöltään ja olemukseltaan Dm4:ää. Hr11:sta taas on juttua Resiina-lehdessä 4/92. | ||||
![]() |
19.07.2007 19:24 | Petri Koskela | ||
Tuossa näyttäisi olevan tuntomerkkeihin sopiva paikka (nyt kyllä ratsastin Mikon vastauksella): http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?text=Pirkon+kuvauspaikkako&scale=16000&y=7145050&x=3541664&lang=FI |
||||
![]() |
15.07.2007 23:50 | Petri Koskela | ||
Tämä laatta näkyy siis kuvissa https://vaunut.org/kuvasivu/37037 , https://vaunut.org/kuvasivu/19462 ja https://vaunut.org/kuvasivu/19409 - ja sen pari eli toisen puolen laatta taas kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/34303 . Ja kun nyt tarkkaan kuvaa katson niin onhan se ruuvattu, kupukantainen messinkiruuvi on uponnut niin syvälle että ensin näyttää tyhjälle reiälle, yleensä noissa paikoissa näkee kupu-uppokantaisia eli linssikantaisia ruuviloita... |