3399-113355 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 05.12.2020 10:26 Juhana Nordlund  
  Kyseessä on Opiskelija-niminen raitiovaunupysäkki. Se sijaitsee kahden kiertoliittymän välisellä osuudella Insinöörinkadulla. Kuvassa näkyvätkin molemmat kiertoliittymät. Lähimpänä näkyvä on Orivedenkadun kiertoliittymä ja tuo kauempana sijaitseva taas Opiskelijankadun vastaavan tyyppinen liittymä. Bussipysäkin nimi oli silloin kun tuolla viimeksi kuvasin nimeltään Orivedenkatu, nimet yhtenäistetään (Opiskelijaksi) varmasti viimeistään silloin, kun raitioliikenne alkaa.

Tämä tulee siis olemaan yksi vaihtopysäkeistä liikennemuodosta toiseen Hervannassa. Busseissa on ovet vain oikealla puolella, siksi ajoratojen / kaistojen järjestely on nimenomaan näin päin. Tampereella raitiovaunujen molempien kylkien ovia hyödynnetään jo ihan yhteenkin suuntaan ajettaessa, ei ainoastaan vaunujen kaksisuuntaisuuden takia.

Kauempana, toisenkin kiertoliittymän takana, sijaitsee Hervantakeskus. Sinnekin tulee vaihtopysäkki, mutta osittain hieman Opiskelijasta poikkeava.
kuva 05.12.2020 06:37 Juhana Nordlund  
  Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy (HML) ajoi todellakin aikanaan Tikkurilaan, vieläpä samanlaisilla Wiima M68:illa, jollainen kuvassakin näkyy (varmasti myös kuvan yksilöllä). Mutta jos kuva on todellakin vuodelta 1977, kyseinen Wima onkin jo Vantaan Liikenteen omistuksessa. Hyvin suuri osa HML:n ja STA:n Vantaan Liikenteelle päätyneistä Volvo / Wiimoista säilytti alkuperäiset värinsä (varsin useat myös järjestysnumeronsa). Syksystä 1975 eteen päin HML-STA-konserni ajoi vain Helsingin sisäisiä linjoja. STA:sta tuli 1980-luvulla uudelleen seutuliikennöitsijä (siinä vaiheessa HML oli jos fuusioitu STA:han). HML-STA-fuusioissa STA jäi jäljelle, vaikka alunperin HML oli ostanut STA:n. HML-STA-konserni siirtyi aika pian (1973) Helsingin kaupungin omistukseen, HML:hän hankki STA:n vuonna 1971.
kuva 16.11.2020 08:23 Juhana Nordlund  
  Eli Tampereen Raitiotie Oy 02. Ilmeisesti kolmostakin (03) tullaan näkemään lähitulevaisuudessa koeajoissa.
kuva 16.11.2020 08:04 Juhana Nordlund  
  Hieno, historiallinen kuva. Ensimmäinen kerta on aina ensimmäinen.

Ehkä se TR002 tarkoittaa Tampereen Raitiotie Oy:n vaunua 2. Liikennöinti tulee kuulumaan VR:lle, joka sen tarjouskilpailuissa voitti. Voisi kuvitella, että kaupallisen liikenteen aikana vaunuissa jollain tapaa näkyy operaattorinkin nimi / logo.
kuva 13.11.2020 07:01 Juhana Nordlund  
  Hr1:n ja Tr1:n kitkapainot (aikanaan puhuttiin hankauspainosta) olivat myös erilaiset. Kaiken kaikkiaan Tr1:n suurin vetovoima oli Hr1:tä korkeampi. Mutta vetävien pyörien koon takia suurin nopeus jäi Pekkaa alemmaksi, joskin 80 km/h oli noiden sarjojen nuoruusvuosina varsin asiallinen.
kuva 12.11.2020 17:43 Juhana Nordlund  
  Pyörästöjärjestys ei ollut sama Hr1:ssä ja Tr1:ssä. Hr1:ssä vetävät pyörät olivat suurikokoisemmat verrattuna Tr1:n vastaaviin. Ukko-Pekassa oli vain kolme vetävää akselia, Ristossa neljä. Hr1:n johtotelissä oli kaksi akselia, Riston yksi.

Jos kuvan Ukko-Pekka on valmistunut vasta sarjatunnusuudistuksen jälkeen, siitä ei ole tarpeen käyttää merkintää P1 oikeastaan missään yhteydessä. Äkkiseltään muistelisin, että Pekoista vain sarjan vanhimmat ehtivät kantaa P1-tunnusta.
kuva 12.11.2020 14:17 Juhana Nordlund  
  Juurikorpi - Kotka taitaa olla suurimmaksi osaksi yksiraiteista rataa..., siellähän Sm2:takin edelleen näkee. Samoin osuudella Lielahti - Nokia. Joskus ehkä taas nähdään Sameja vähän pidemmilläkin yksiraiteisilla osuuksilla?
kuva 09.11.2020 16:42 Juhana Nordlund  
  Linjasto oli tuolloin sellainen, ettei ollut tarvetta päästä Yliopistonkatua suoraan. Linja 1 kääntyi oikealta alhaalta eli Pohjolasta vasemmalle alas Aurakadulle (mistä edelleen Linnankadulle) ja linja 2 taas kääntyi Yliopistonkadun vastakkaiselta suunnalta Aurakadulle, ja jatkoi edelleen Auransillalle. Molempia liikennöitiin tietenkin kumpaankiin suuntaan (Jyrki kuvasi yhteyksiä päinvastaisessa suunnassa). Linjoja oli tuolloinkin vain 3 eikä sen ajan kolmonen edes mennyt kuvan kohdasta (vaan torin toiselta laidalta).
kuva 08.11.2020 16:18 Juhana Nordlund  
  Tätä kirjoitettaessa kuvausvuotena näkyy 1974. Ei ollut tuon värisiä Susia vielä silloin, voisiko joku 1977 täsmätä paremmin? Puukoristen vaunujen runsaus toki kannustaa päättelemään melko varhaista ajankohtaa, mutta 1974 ei ole mahdollinen. Sr1 3044 on toimitettu 1977.
kuva 07.11.2020 19:39 Juhana Nordlund  
  Vuosien 1988 - 2002 U pysähtyi tosiaan Tuomarilassakin (S ei pysähtynyt), mutta U palveli myös Mankkia, Luomaa, Jorvasta ja Tolsaa, S ei niillä seisakkeilla silloinkaan pysähtynyt.
kuva 07.11.2020 19:18 Juhana Nordlund  
  Vuonna 1987 Rantaradan lähijunareitistöä tosiaan uudistettiin. Väittäisin, että ensimmäisessä vaiheessa U:ta ei tullut, vaan nopea yhteys oli lyhyen aikaa S:n varassa. Ratkaisu ei ilahduttanut varsinkaan Kirkkonummen päässä pienten asemien (seisakkeiden) käyttäjiä, joille tämä merkitsi tunnin vuoroväliä työmatkaliikenteenkin aikana. Tilannetta korjattiin korvaamalla muutamat ruuhka-ajan S:t U:illa, joilla oli jokunen lisäpysähdys S:ään nähden.
kuva 07.11.2020 17:31 Juhana Nordlund  
  Tuon ajan S-juna ei pysähtynyt kuin "isoimmilla" asemilla. Itse asiassa Huopalahtikin oli niin pieni, ettei S:n eikä sen ajan U:n katsottu tarvitsevan pysähtyä siellä. L oli perusjuna Leppävaaran kaupunkiradan ja sen liityntäliikenteen käyttöönottoon asti. Se siis liikennöi kaikkina viikonpäivinä aamuaikaisesta yömyöhään.
kuva 07.11.2020 15:56 Juhana Nordlund  
  Kuvatekstissä mainitaan, että kuva on otettu viikonloppuna ja keskipäivällä. Sm1-runko ei siten voi olla ainakaan U-reitillä, sitä vastoin E, L ja S ovat hyvinkin todennäköisiä. Vuonna 1992 U kulki vain ma - pe, silloinkin työmatkaliikenteen aikaan. Veturin keulasta on päätepuskimeen matkaa ilmeisesti melko vähän, ehkä kymmenkunta metriä?
kuva 05.11.2020 16:57 Juhana Nordlund  
  Näihin hommiin: http://vaunut.org/kuva/45296 . VR:n / rautateiden Suomessa 120-vuotiseen historiaan liittynyt ajelu.
kuva 03.11.2020 07:43 Juhana Nordlund  
  Aivan alkupään Sm2:sissa ehdittiin nähdä hyvin lyhyen aikaa peltikilpiäkin päädyissä. Tästäkin galleriasta löytyy esimerkkikuva: http://vaunut.org/kuva/23122 . Sm1-kaluston osalta rullakilpiin mentiin koko sarjan käsittävän siirtymävaiheen kautta, ei se muistaakseni kovin monta vuotta kestänyt sekään, mutta joitakin joka tapauksessa. Jotain tuntumaa asiaan on saatavissa hyödyntämällä gallerian hakutoimintoa: valitaan Sm1 ja vuorotellen eri kuvausvuosia sopivalla haarukalla.
kuva 02.11.2020 18:39 Juhana Nordlund  
  Rullakilvet eivät tulleet kalustoon yhdessä yössä. Ulkopäätyihin kiinnitettyjä peltikilpiä näki jonkin aikaa silloin, kun rullakilpiäkin oli jo jonkin verran käytössä.
kuva 23.10.2020 17:34 Juhana Nordlund  
  Tunnisteissa näkyy junan numero H 702. Minä ainakin päättelin siitä, että kyseessä olisi aikataulunmukainen taajamajuna. Korvattiinko Sm1-2-runkoja tällaisilla silloin, kun kaupunkirataliikenne oli alkanut, ja Sameja tarvittiin pk-seudulla aiempaa enemmän? Kuvausajankohtana Helsinki - Tikkurila oli 4-raiteinen, yksi vuosi sitä aikakautta takana.
kuva 20.10.2020 07:13 Juhana Nordlund  
  Korkeusrajoitusten lisäksi merkittävänä kriteerinä on ollut risteyksien ja liittymien avaruus ("aukean tilan ulottuma"). Lopulliseksi reitiksi valikoituneenkin varrelta jouduttiin ensimmäisen kuljetuksen kokemuksien pohjalta tekemään muutoksia Sääksmäen moottoritieliittymään.
kuva 19.10.2020 07:28 Juhana Nordlund  
  Vaunuja toimitetaan eri vuodenaikoina erilaisissa olosuhteissa. Se näkyy kuvissakin, ja sen kuuluukin näkyä. Mielestäni tässä on jälleen hieno kuva Roopelta. Tästä vaunusta otetaan varsinaiset tyyppikuvat aivan muualla ja toisenlaisissa olosuhteissa. Täydet pisteet minulta.

Tuota siltaa on käytetty raitiovaununkuljetuskuvaamiseen aiemminkin, uskoisin. Sillalla oli tiettyä aktiivisuutta ainakin TROY 01:n tuloiltana.
kuva 15.10.2020 15:14 Juhana Nordlund  
  1984 sopisi oikein mainiosti. Tosiaan Sm1:n ulkoasussa ei monikaan asia täsmäisi 1970-luvun ensimmäiseen puoliskoon. Ja kuten Hannu totesi, seiskakkeen nimikilpi edustaa ilmeeltään muuta kuin vuotta 1973.
kuva 15.10.2020 08:42 Juhana Nordlund  
  Tätä kirjoitettaessa kuvausvuotena näkyy 1973. Kuvan täytyy olla myöhemmältä ajalta, ehkä 1980-luvun alkuvuosilta?
kuva 11.10.2020 20:16 Juhana Nordlund  
  Tälle vaunulle osui sittemmin toinenkin Saksan reissu. Siltä reissulta ei ihan heti palata, todennäköisesti ei milloinkaan.
kuva 10.10.2020 19:31 Juhana Nordlund  
  Kellonaika voisi perustella pikajunaa P 146 Porista.
kuva 10.10.2020 07:19 Juhana Nordlund  
  Itse näen 1435:n etuna sen, että haluttaessa hyödyntää maksimikorinleveyttä 2650 mm paras tarjonta on 1435-raideleveyden vaunuilla. Itse asiassa korinleveys 2650 mm yhdistettynä 1000 mm:n raideleveyteen on todella harvinainen yhdistelmä. Eli paikkakuntien, joilla ei nykyisellään ole raitioverkkoa, mutta ovat sellaista perustamassa, lienee perusteltua valita raideleveydeksi 1435 mm (tai sitten rautateiden raideleveys, jos on aikeita perustaa duolinjojakin eikä rautateiden raideleveys olekaan 1435 mm).
kuva 08.10.2020 15:44 Juhana Nordlund  
  Kiitos lähikuvasta, ja toki tästäkin.
kuva 08.10.2020 15:37 Juhana Nordlund  
  No niin. Todellinen kulttuurityö!
kuva 08.10.2020 14:56 Juhana Nordlund  
  Onpa ovela (ja tyylikäskin) veto toteuttaa tuollainen ikään kuin muistomerkki! Mahtaako jossain tai jollain olla lähikuvaa tuosta samasta kohdasta?
kuva 08.10.2020 08:04 Juhana Nordlund  
  Tosin eipä noita raiteen pätkiä erotu kohtalaisen tuoreissa, karttapalveluiden tarjoamissa, satelliitin ottamissa ilmakuvissakaan. Ehkä Jyrki tai joku asioista hyvin perillä oleva osaa selostaa tarkemmin?
kuva 08.10.2020 07:32 Juhana Nordlund  
  Tämä kuva on siis Amiraalistonkadun puolelta. Kävin tuolla varsinkin 1980-luvun jälkipuoliskolla jonkun kerran, paikka oli silloin TuKL:n bussivarikko. Nyt en vain millään muista, että raitiokiskot tai niiden jäljet olisivat silloin erottuneet noin selvästi kuin mitä tässä kuvassa näkyy. Olikohan niillä kerroilla sitten ollut lunta maassa, kun ei ole mitään mielikuvaa silloin maassa näkyneistä raiteiden jäänteistä? Tai sitten muisti ei vain enää toimi parhaalla tehokkuudella. Hallin sisällä mielestäni kyllä oli merkkejä raiteiden paikasta, maaliskuun alussa 1989 vierailin varikon sisätiloissakin.
kuva 03.10.2020 19:00 Juhana Nordlund  
  Osassa näistä käännettävistä istuimista oli sellainen mekanismi, että lukitus avattiin painamalla pientä poljinta jalalla. Se vaikutti kuvan ohjeen kohtaan 2 (tarvittiin vähemmän käsivoimia). Hyvin suuri osa (vanhemman pään) sinisistä vaunuista oli kuitenkin varustettu kuvan ohjeen mukaisilla istuimilla, joiden lukitus tosiaan vapautettiin ohjeen kohdan 2 tapaan, vaiheen 1 jälkeen tietenkin.
kuva 29.09.2020 16:52 Juhana Nordlund  
  Kadunnimikyltin mukaan tuo kohta (jossa ratikan keula ja muu etuosa sijaitsee) on Teiskontietä. Eilen ajoin tuon risteyksen kautta.
kuva 26.09.2020 14:33 Juhana Nordlund  
  Tässä näkyy kaikkien kolmen tunnelin suut. Asiallinen kuva senkin puolesta.
kuva 21.09.2020 15:43 Juhana Nordlund  
  Aamupäivän kuluessa päästiin Huopalahteenkin asti: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Ark​istojen+aarteita/junat/Special/Hr1_1004_​Hpl_1987_1.jpg Tuo aamu ei ollut ilmojen puolesta lämpimin mahdollinen.
kuva 18.09.2020 10:23 Juhana Nordlund  
  Finnan omalla haulla filmi löytyy vuorenvarmasti. Hannun mainitsema loppusulku todellakin estää linkin toimimisen.
kuva 17.09.2020 16:20 Juhana Nordlund  
  Lähimpänä Geoab-sarjan liitevaunu?
kuva 15.09.2020 15:19 Juhana Nordlund  
  Onko vielä niin, että ratikan toinen pää (se joka ei edes näy tässä kuvassa) on kuvaushetkellä Sammonkadun kiskoilla, ja vaunun lähin pää ja keskiosa TAYSin ja Hervannan linjausten yhteisellä osuudella? Varmaan jokainen ymmärsi pointin, että vaunu on saapunut Sammonkatua pitkin tähän ja seuraavaksi siirrytään Itsenäisyydenkadulle. Vaunun odotuspaikka on tällaisella väliin jäävällä "harmaalla vyöhykkeellä", joka tietenkin virallisesti kuuluu jollekin kadulle. Kuvan aluetta olen usein kutsunut nimellä Sammonaukio. Jos nyt yhtään tiedän mistään mitään, niin kuvaaja on asettunut Sammonaukio-nimisen pysäkin keskilaiturille kuvaamaan tätä kuvaa.
kuva 15.09.2020 06:26 Juhana Nordlund  
  Historiallinen kuva! Pysäkki on nimeltään Tulli. Virroittimen vieressä näkyvä LähiTapiolan logo on Itsenäisyydenkadun ja Tammelan puistokadun kulmatalon katolla. Tästä ei tosiaan ole enää pitkä matka aseman tunnelille, kuvaajan selän takanahan asema sijaitsee enintään parin sadan metrin päässä.
kuva 15.09.2020 06:20 Juhana Nordlund  
  Valoisa, alkusyksyinen tunnelma! Ja historiallinen hetki. Kuvatekstissä tällä hetkellä esiintyvä Sammon valtatie sijaitsee oikeasti kauempana eli Hervannan valtaväylän itäpuolella. Vaunu on siis siirtymässä Sammonkadulta Itsenäisyydenkadulle. Siisti kuva, jollaisia olemme tottuneet niitä Roopelta saamaan.
kuva 11.09.2020 06:22 Juhana Nordlund  
  Ensimmäinen vaunu on CEhit. Ikkunat, katto ja jaettu 1./2. luokka muodostavat yhdistelmän, joka täsmää vain sarjaan CEhit.
kuva 10.09.2020 14:44 Juhana Nordlund  
  Valikosta löytyy M0, jota on tämän sarjan yhteydessä käytetty aiemminkin.
kuva 06.09.2020 12:13 Juhana Nordlund  
  Niin, Hollon oikaisu otettiin käyttöön syys-lokakuussa 2002. Siinä vaiheessa Rk 27813 oli jo olemassa tuon numeroisena ja nimenomaan Rk:na. Väriasu taisi olla vanhan ratalinjauksen aktiiviaikana kuitenkin sininen? Jos värinäkökohdalla ei ole merkitystä, niin kyllä sekä veturi että kaikki vaunut ovat kulkeneet Hollossa vanhaakin linjausta pitkin.
kuva 06.09.2020 10:55 Juhana Nordlund  
  76:sissa oli usein (muttei mitenkään aina) Scania-Vabiksen logo keulalla. Sen puuttuminen aikaansai sen, etten pitänyt 76:ta ensisijaisena vaihtoehtona. En kuitenkaan millään tavoin sulje sitä pois, kuvan autosta huokuu Vabis-aikakausi omalla tavallaan ilman muuta. Moottorikin oli tosiaan sama 11-litrainen.
kuva 06.09.2020 08:19 Juhana Nordlund  
  110 ja 142 olivat automallien mallimerkintöjä, ei moottorien. Tietenkin moottorikoko (sylinterien iskutilavuus) tuli selville tuolloin automallienkin merkinnän kautta. Mutta enemmittä viisasteluitta, 110:n moottorikoko oli 11,02 litraa ja 140:n noin 14 litraa. Viimeksimainittu oli V8. Scania LB140 on esitelty vuonna 1969. Kuvan aikaan sellainenkin malli oli jo maailmalla. Ennen 140:n julkaisua 110 oli tosiaan suurimoottorisin sillä hetkellä markkinoilla ollut Scania.

V8:aa asennettiin linja-autonalustoihin vuosina 1971 - 78. Malli oli BR145. Moottori oli vapaastihengittävä, ja sylinteritilavuus sama kuin kuormuripuolen 140:ssä ja 141:ssä. Mallimerkinnän viimeinen numero ei ilmaissut moottorin kokoa, vaan enemmänkin auton kehitysasteen (1 oli parannettu versio 0:aan päättyneestä ja toisaalta 6 oli modernimpi painos 5:een päättyneestä jne). Takamoottoribussinalustat, joissa kone oli pitkittäin, alustan mallimerkintä oli 85 / 86 / 116 / 145 jne. Jostain syystä Pikkukoneinen nokkakonealustakin muuttui jossain vaiheessa B86 / BF86:ksi. Muitakin erikoisuuksia Scanian laaja historia tuntee.
kuva 05.09.2020 14:59 Juhana Nordlund  
  Kannelmäen pohjoispuolella 1975 sattuneen onnettomuuden jälkiä näkyykin kuvassa http://vaunut.org/kuva/62040
kuva 04.09.2020 16:16 Juhana Nordlund  
  Tämä kuva on ilmeisesti otettu samalla kerralla kuin kuva http://vaunut.org/kuva/136585 Samat autotkin esiintyvät, toinen hieman eri kohdassa.
kuva 01.09.2020 07:21 Juhana Nordlund  
  Jimi: Ehkä kurottaja edustaa oman sektorinsa katumaastureita (tämä huomautus sisältää aiheeseen kuuluvan hymiön).

Tuosta kiskopyöräasiasta, jos kurottajaa ei käytetä eikä sitä edes ole tarkoitus käyttää raitiotiellä muualla kuin katuradalla, niin sittenhän kiskopyörien raideleveys voi olla aivan hyvin esimerkiksi 1524 mm.
kuva 31.08.2020 08:35 Juhana Nordlund  
  Tampereen ratikan raideleveys on 1435 mm, joka on normaaliraideleveys. Kysyjä ehkä pohti, onko kuvan työkoneen kiskopyörien raideleveys sama vai tuota leveämpi 1524 mm, joka on Suomen valtakunnallisen rataverkon raideleveys. Itse ainakin olettaisin, että raitiotietyömaille kiskopyörävarustus on valittu raitiotien raideleveyden mukaan. Vajaan 10 cm:n ero on kuitenkin sen verran pieni, ettei se helposti erotu esim. tästä kuvasta.
kuva 22.08.2020 18:03 Juhana Nordlund  
  Allianssin kuvapankin aineiston mukaan tuolla on edetty aika laillakin: https://raitiotieallianssi.fi/wp-content​/uploads/2020/08/WTNF9674-1170x780.jpg
kuva 06.08.2020 19:04 Juhana Nordlund  
  Raimolle ja muille kokeneille porilaisille, laivareitti ulottui aikanaan ihan Rosenlewille asti. Jopa Porin silta oli avattava silta, itse asiassa sen pohjoispäässä tämä läppäosa on edelleen nähtävissä. Läppää ei ole voitu avata tietenkään enää vuosikymmeniin. Viereinen Linnansilta 1970-luvulta on ollut tietenkin koko ikänsä kiinteää mallia.

Valtatie 8:n linjaus luotojen läpi eli Länsitie tehtiin 1980-luvulla, täysin kiinteänä ratkaisuna. Siitä kaupunkiin päin ei kovin kummoisilla vesialuksilla ole sen jälkeen menty. Tahkoluodon radalle tehtiin kuitenkin avattava silta, vaikka samoihin aikoihin Länsitien sillat toteutettiin ei-avattavina ja tosiaan varsin matalina muutenkin. Väliin jäävälle osuudelle tietenkin jää Pihlavan satama, mutta hiljainen sekin on tainnut olla pitkään.
kuva 05.08.2020 16:38 Juhana Nordlund  
  Huomattava määrä liekkikeulaisia (ilmaisuni aiemmassa viestissäni) oli ehkä vähättelevä, niitä oli tosiaan liki 40 yksikköä 50:stä. Ei-liekkikeulaisia ykkösiä tuossa vaiheessa olivat Juhan listaamat jo saneeratut yksiköt (6006 oli liekkikeulainen mutta pois ajosta tietyn jakson), sekä tietenkin kesän kuluessa saneerauksesta valmistuneet yksiköt, eikä liikenteessä tietenkään enää näkyneet jo työn alle päässeet Ykkös-Samit.

Sarjasaneeraus konepajoilla oli alkanut jo ennen vuotta 1996. Niiden liikenteeseen tulo toki tapahtui tuosta vuodesta alkaen, lehdistöesittely tosiaan ajoittui vuoden 96 alkuun, saattoipa olla juuri tammikuu.
kuva 04.08.2020 18:14 Juhana Nordlund  
  Vuonna 1996 liikkui myös huomattava määrä "liekkikeulaisia" Sm1-runkoja, vaikka tähän kuvaan ei sellaista osunutkaan. Kuvan kaksi Sm2-yksikköä ovat muuten toisistaan poikkeavalla ilmeellä, 6085 on kunnostettu melko vastikään, ikkunat ovat sävylasia ja tuuletusikkunoiden määrä on laskenut noin puoleen alkuperäisestä. Vasemmalla näkyvä yksikkö on taas alkuperäisemmässä asussa, vaikkakaan ei täysin alkuperäisessä.
<<   >>