Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	24.04.2021 12:38	Juhana Nordlund
		Olisiko Eipt:n järjestysnumero kuitenkin 27368?
	24.04.2021 10:14	Juhana Nordlund
		Myös Remixin mukaan Teiskon linja 90 kulkee keskustassa Hämeenkatua päästä päähän. Remix esittää Teiskon yhteyden hyvin karkeana. Minun käsittääkseni Teiskon päässä 90-linjoille tulee useammanlaisia eri reittivariaatioita. Aiemmin linkittämässäni palvelussa ne on eroteltu lisäkirjaimin.
	24.04.2021 09:49	Juhana Nordlund
		Palvelusta https://linjasto2021.digitransit.fi/?time=1628499600 löytyy koko joukko 90-linjoja aikatauluineen. Aikataulut ovat alustavia. En tietenkään voi ottaa kantaa siihen, kuinka luotettavia tuon linkin ennakkotiedot ovat.
	24.04.2021 09:29	Juhana Nordlund
		En ole Johnin koulukaveri, mutta minäkin asuin kuvanäkymän vasemmalla puolella sijaitsevassa kerrostalossa Työmiehenkatu 4:sessa vuosina 1966 - 73. Kyseinen rakennus jää kuvassa näkyvän kiinteistön taakse katveeseen. Hyvin luultavasti silloinen asumispaikka ja samaan aikaan lahjaksi saamani pienoisrautatien aloituspakkaus jatkohankintoineen saivat aikaan sen, että kiinnostuin junista enemmänkin. Muutaman kerran näin höyryvetureita tuolla ratapihalla, lähinnä parina talvena. Itse asiassa eniten taisin nähdä Pr1:siä, jotka olivat vanhoilla päivillään siirtyneet vaihtotöiden varakalustoksi.
	24.04.2021 09:22	Juhana Nordlund
		Toisin sanoen bussiliikenne vähenee eniten Hämeenkadun sillä osuudella, jossa menee molemmat ratikkalinjat eli linjat 1 ja 3. Se osuus jää Koskipuiston ja rautatieaseman väliin. Sinne (eli kauemmas kuvaajan selän taakse) jää enää kaksi bussilinjaa (6 ja 90 versioineen), joista Teiskon linjat eli 90, 90A, 90B jne. kulkevat koko lailla harvoin.
	23.04.2021 14:13	Juhana Nordlund
		Niin, googlaamalla tosiaan löytyi sellainenkin tieto, että neljäs Finnairin Caravelle (III) eli OH-LED oli (lempi)nimeltään Sinipiika. Sama nimitys on monelle tutumpi lattianpesuvälineistä puhuttaessa.
	23.04.2021 08:42	Juhana Nordlund
		Asiallinen tilannekuva aikakaudelta, jolloin raitiovaunu on / oli arkipäiväinen näky tällä alueella, mutta kaupallinen liikenne oli vielä edessä päin. Hämeenkadulla on ollut etenkin Keskustorin ja Koskipuiston välisellä alueella (eli tässä) todella vilkas bussiliikenne. Lähes kaikki Nysse-brändiin kuuluva liikenne on mennyt tästä. Tähän tulee muutos kesällä 2021. Elokuussa bussien suhteellinen osuus vähenee vielä enemmän. Hämeensillalle jää busseista enää runkolinjat (linjatunnus enintään 10 sekä myös linja 19) ja niiden lisäksi tietyt seutulinjojen päälinjat (numerotunnus on tasakymmenluku). Koskipuiston ja rautatieaseman väliseltä osuudelta bussit poistuvat lähes kokonaan. Busseja siis siirtyy varsinkin Satakunnankadulle, mutta myös Ratinan sillalle. Joitakin linjoja yksinkertaisesti katkaistaan ydinkeskustan laidalle, esimerkiksi Hämeenpuistoon Tuulensuun kohdalle.
	21.04.2021 16:16	Juhana Nordlund
		Kaiken lisäksi veturin käyttövoimakin oli noin 40 vuotta sitten muutaman vuoden ajan sähkö. Sarjatunnus oli silloin Sv1 ja järjestysnumero 3201.
	17.04.2021 11:39	Juhana Nordlund
		Kuvan vaunu on TRO04. Tunnisteisiin voi lisätä 04.
	17.04.2021 11:36	Juhana Nordlund
		Vaunu on TRO05, tunnisteissa voisi olla näkyvissä tuo 05.
	14.04.2021 10:50	Juhana Nordlund
		Luottakaamme Raition (ja sen verkkopalveluiden) tietoihin, ne on tarkistettu.
	14.04.2021 10:29	Juhana Nordlund
		Vuosina 1941 - 51 kulussa ollut raitiolinja 2 käytti Harjutoria toisena päätepysäkkinään. En ole ihan varma, käytettiinkö silloin tätä silmukkaa, vai oliko raiteet noilla kulmilla eri tavoin. Mutta Harjutori-niminen päättäri on ainakin ollut olemassa vuosikymmeniä sitten kaksiakselisten vaunujen kaudella.
	13.04.2021 07:28	Juhana Nordlund
		Kaikki kommentit, myös tämä kirjoitukseni, kuvastaa kirjoittajansa mielikuvia ja -piteitä. Ymmärrän hyvin, että kuvassa näkyvä vaunu voi herättää pikaisia mielleyhtymiä johonkin toiseen saman ilmeen omaavaan esineeseen. Kyllä me kaikki varmasti tiedämme, että myös Articin tämä versio perustuu varsin toisenlaiseen konstruktioon verrattuna Variotramiin. Tässä on kääntyvät telit alla, se mahdollistaa kokonaan toisenlaiset kulkuominaisuudet verrattuna Varioihin. Kun tätä vaunua näkee kirkkaassa päivänvalossa kuivalla säällä, ja sitten vielä pääsee jossain vaiheessa kyytiinkin, niin eivätköhän käsitykset tästä mallista ole voittopuolisesti myönteisiä.
	11.04.2021 08:55	Juhana Nordlund
		Sinisten vaunujen saloihin syvemmin perehtyneet löytävät joistakin yksityiskohdista asioita, jotka sulkevat tietyt vaihtoehdot pois. Kuvan vaunun ovien alapuolisten askelmien sivuilla olevat pystysuorat "raudat" ulottuvat alemmaksi kuin Eifet-vaunuissa 25301 - 25303. Syykin on selvä, vuonna 1966 ja sitä vanhemmissa kotimaisissa "plootuissa" oli erilaiset helmat ja niihin liittyneet rakenteet. 25304 on muutettu alkujaan 1966 valmistuneesta EFit-vaunusta (23503), ja siksipä siinä on tällaiset vanhanmalliset yksityiskohdat, vaikka itse helmat olivat kadonneet jo aikoja sitten EFit-kaudella. En tiedä käyttikö Alex tätä tunnistamistapaa, mutta minä käytän. Tosin tämä kuva on sen verran harmaa, että nuo mainitut jutut eivät erotu ainakaan liian selvästi.
	10.04.2021 17:13	Juhana Nordlund
		Historiallinen kuva tämäkin. Olosuhteet olivat mitkä olivat, niitähän me emme voi valita.
	07.04.2021 18:43	Juhana Nordlund
		Sattumakuva - sattumalta.
	06.04.2021 08:17	Juhana Nordlund
		Ajomoottorien malli on Strömberg GHAT-78. Tuo moottori oli käytössä useissa HKL:n kotimaisissa kaksiakselisissa raitiotiemoottorivaunuissa (HKL 175 - 180, 187 - 202, 203 - 218 ja 219 - 226). Ajomoottorit ovat varmasti periytyneet jostain noista vaunuista, luultavasti etenkin noista ensin mainituista, alustakin on SAT:n valmistama. Ajokytkimen historia on varmasti sama, vähintäänkin hyvin samankaltainen.
	05.04.2021 19:38	Juhana Nordlund
		Itse asiassa 1920-luvun lopun ASEAa tässä on oikeastaan vain kori, jota on vielä lyhennettykin. Alusta on kymmenkunta vuotta nuoremmasta SAT:n valmistamasta kaksiakselisesta moottorivaunusta. Sähkölaitteetkin on vaihdettu asealaisesta Strömbergin varusteisiin. Harjavaunuista on tietoutta Suomen Raitiotieseuran sivulla: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/raitiovaunut-hkl/kalusto/tyovaunut/harjavaunut/
	27.03.2021 15:51	Juhana Nordlund
		Kiitos kiitoksista, liikenneneuvonta ja aikataulujärjestelmien ylläpito on joskus ollut ihan työnikin. Elokuussa (2021) Nyssen linjasto kokee suuret muutokset. Nykyisenlainen 65 loppuu. Siurosta pääsee uudessa tilanteessa yhdellä bussilla, uudistuneella linjalla 79, aina Pirkkalaan asti. Pirkkalasta taas johdetaan uusi linja 36 Hervantaan, joten arkisin pitäisi jatkossakin onnistua yhden vaihdon sisältävä bussimatka Siuron ja Hervannan välillä.
	27.03.2021 11:48	Juhana Nordlund
		Siuro - Hervanta -yhteydessä hankaloittavin tekijä on osuus Siurosta Nokian keskustaan. Nokialta kyllä arkisin menee suorakin bussilinja (65) Hervantaan, noin kerran tunnissa. 65 ei la eikä su kulje, joten la on aina vaihto Tampereellakin. Pyhinä Siuro näyttää olevan Nyssen reittioppaan mukaan joukkoliikennemotissa.
	27.03.2021 09:37	Juhana Nordlund
		Tämän sivuston lukusalin puolelta löytyvän linkin matkustajavaunulistauksessa muuten näkyy tätä kirjoitettaessa kaikkien Pot-vaunujen telimerkintänä MD. Vaunuluettelon ylläpitäjä korjannee telityypin SIGiksi asiaan kuuluvien vaunuyksilöiden (10001 - 10010) osalta.
	26.03.2021 09:35	Juhana Nordlund
		Arkikielessä läppäsiltoja kutsutaan silloin tällöin nostosilloiksi. Minäkin opin toimimaan sillä tavoin jo 5-vuotiaana, kun Lauttasaaren silta avattavine läppineen oli uusittu. Avattavia siltoja on siis kolmea tyyppiä: 1) kääntösillat 2) läppäsillat ja 3) nostosillat. Nostosiltatyypissä sillan kansi nousee hissin tavoin ylös. julkaisu.vayla.fi-sivulta ladattava pdf-tiedosto kertoo, että edellisten lisäksi on olemassa muitakin avattavia siltatyyppejä (rulla-, työntö- yms. sillat), mutta niitä ei tiedoston mukaan ole rakennettu Suomeen.
	19.03.2021 15:27	Juhana Nordlund
		Siniharmaat pilvet eivät enteile yleensä kovin hyvää. Ihan oikeasti hiilidioksidi on näkymätöntä - CO2:han se ilmastopeikko tällaisten(kin) vetureiden osalta on. Nokipartikkelit, typpipäästöt jne. taas lukeutuvat lähipäästöihin, jotka eivät ole hyvä juttu nekään. Joka tapauksessa nämä veturit olivat aikanaan erittäin mielenkiintoisia ja varmasti "asjallisiakin". Ei ihme, että useat alan harrastajat käyttivät aikaansa ja muita resurssejaan näidenkin veturien dokumentointiin - vaikkapa tällaisten kuvien muodossa. Arvostan tällaisia kuvia. Tunnelma on korvaamaton.
	19.03.2021 15:18	Juhana Nordlund
		SRS:n tietokantojen mukaan 7A ja 7B siirtyivät Kruununhaan linjaukselle 17.2.1997. Ulkomuistista olisin veikannut maaliskuuta tuona samana vuonna, mutta hyvä että tarkistin! Alkuperäinen syy oli jokin katutyö ilmeisesti Sokoksen kulmalla, mutta katutyön valmistuttua Kruunuhaan kierros jäi pysyväksi. Tosin 1.5.2001 - 13.10.2002 seiskat palasivat aiemmalle reitilleen Aleksanterinkadun remontin johdosta. Kruununhaan mukaan tulo vähensi paineita Snellmaninkadun ja Hakaniemen välillä. 1 / 1A:lla oli 1997 pääosa kalustosta vuoden 1959 vaunuja (kuvassa yksi sen ikäisistä vaunuista), ja kakkonen oli siirtynyt (jo 1995) Kaivokadulle, kuten tämä kuva kertoo. Kakkosen muutos osui samaan hetkeen, kun Kaisaniemen (silloinen nimi) metroasema otettiin käyttöön. Kruununhakaa tosin palveli ruuhka-aikaan linja 2V tuolloin - joskin harvalla vuorovälillä. Seiskojen muutto Kruununhakaan kyllä sitten tekikin 2V:n tarpeettomaksi, ja se ajoi viimeisen kerran 29.5.1998. 2V oli aloittanut 1.3.1995 eli samaan aikaan kun peruskakkonen siirtyi Krunikasta kaupungin ytimeen (ja silloin Kaisaniemen eli Helsingin yliopiston metroasema otettiin käyttöön). Katajanokalla 2:lla ja 2V:llä oli eri päättärit, emokakkonen ajoi terminaalille, 2V taas Merisotilaantorille.
	18.03.2021 17:56	Juhana Nordlund
		Hieno kuva. Ja totta kai aito, senhän nyt sanoo silmäkin. Mutta ihan totta sekin on, että joskus kuvat voivat näyttää "havainnekuvamaisilta", vaikka aitoja olisivatkin. Itse olen "onnistunut" saamaan aikaan sellaisen tilanteen ronskilla kuvankäsittelyllä. Minä en tiedä, minkä verran tätä kuvaa on käsitelty, mutta upea se on joka tapauksessa, ja sitä on mukava katsella.
	17.03.2021 06:44	Juhana Nordlund
		Lassen muisti ei ole tämän asian suhteen ensinkään huono. Sisävesiliikenteen osalta vanhat viitat todellakin määrättiin korvattaviksi uusilla vuoden 1982 alkupuolella 30.6. mennessä. Meriliikenteessä vastaava ohje oli annettu vuodelle 1981 takarajan ollessa 30.6. sinä samana vuonna. Lähde: Merenkulkuhallituksen tiedotuslehti 1 / 81 2.1.1981. Kuva on siis otettu varsin ilmeisesti ennen heinäkuuta 1982.
	16.03.2021 18:43	Juhana Nordlund
		Henkilöliikennevaunujen aggregaateista on ollut keskustelua kuvan https://vaunut.org/kuva/3582 yhteydessä. Sen mukaan Valmet-diesel on ollut käytössä sarjoissa Rt, Rkt ja Rx. Kuva on ladattu tänne jo hyvin kauan sitten, ja kommenteillakin alkaa olla ikää. Rx:issä ei enää dieselaggregaatteja ole. Tuolla ei myöskään mainita sarjaa Rk erikseen, eiköhän Valmet ollut sielläkin murisemassa.
	15.03.2021 18:51	Juhana Nordlund
		Kuvan exif-tietojen perusteella se olisi otettu 19.9.2020. Kuvaaja voinee vahvistaa asian? Nythän kuvauspäivänä näkyy kuvan lisäämisajankohta.
	14.03.2021 16:02	Juhana Nordlund
		Tyylikäs kuva ensimmäisen sarjan teräskorisesta 1. luokan hyttivaunusta. Voi vaikuttaa pilkunviilaamiselta, mutta kuvaushetkellä vaunun sarjamerkintä taisi olla vielä Cit. Tunnisteiden osalta perusteltuja voisivat olla molemmat, Cht ja Cit, jotta hakujen yhteydessä kuva löytyisi varmemmin.
	13.03.2021 12:33	Juhana Nordlund
		23.6.1986 olisi ollut juhannuksen jälkeinen maanantai.
	13.03.2021 12:32	Juhana Nordlund
		Kertakaikkisen upea kuva menneiltä vuosikymmeniltä! Arvostan tällaisia. Tätä kirjoittaessani päivämääränä näkyy 23.06.1986, ja kuvatekstissä mainitaan kesäkuun loppupuoli 1968. Äkkiä ajatellen molemmat, sekä 1968 että 1986 hieman mietityttävät. Siniset vaunut kuvassa näkyvässä asussa eivät oikein sovi 1968:aan, eikö niin? Ja 1986 taas Dr12 oli pikajunassa sangen harvinainen, joskin juhannuksen poikkeukset saattoivat tuoda omat erikoisuuteensa veturikiertoihinkin, puhumattakaan vaunustosta puuvaunuineen. Hämeen Hurua kyllä näki silloin tällöin kesän 1984 jälkeenkin matkustajajunissa, joten päiväys varmaan pitää paikkansa. Kuvatekstin 1968 lienee painovirhe?
	12.03.2021 17:33	Juhana Nordlund
		Erittäin mukava arvontakuva. Ja vuonna 2006, jolloin kuvaa on edellisen kerran kommentoitu, ei varmaankaan olisi helposti uskottu, että kuusiakselisia vetureita Suomeen vielä joskus tulee muuallekin kuin itärajan tuntumaan.
	12.03.2021 11:58	Juhana Nordlund
		Sm1-sarja oli tämän näköinen ennen saneerauksia. Kuvan yksiköt ovat nimenomaan Sm1-runkoja. Tämäkään ilme ei ollut alkuperäinen, alkujaan keltaista oli vähemmän, päätyovi oli omalla paikallaan jne.
	12.03.2021 11:54	Juhana Nordlund
		Osaston 3 jälkeisen välikön ikkunasta (ikkunan koko ja tyyppi). Sama ominaisuus oli 6001 - 6005:ssä myös, mutta nehän eivät tule tässä tapauksessa kysymykseen. Saneerausten yhteydessä moinen ikkuna poistui kokonaan.
	12.03.2021 09:54	Juhana Nordlund
		Mukava kuva, kuten Tapsan kuvat ovat tavanneet olla. Taustalla näkyvä Sami on sarjan melko varhaisesta vaiheesta, jokin yksilö 6006 - 6010. Sen verran kylkinumeroista saa selvää, että se ei (todennäköisesti) ole 6007 eikä 6010, vaan mieluummin 6006, 6008 tai 6009. Mahtaako alkuperäisestä kuvasta asia erottua paremmin?
	09.03.2021 06:29	Juhana Nordlund
		Esan mainitsema 1.6.1985 oli ilmeisesti viimeinen kerta, kun Porkkana on käynyt säännöllisesti Porissa. Muistaakseni jossain on kerrottu, että vielä tuonkin jälkeen Poriin on Porkkanalla ajettu, kun Savonlinnan yhteys oli Oopperajuhlien takia ajaettu tilapäisesti veturivetoisella junalla Dm8-9:n sijasta, ja Porkkana oli sitten siinä tilanteessa sijoitettu hetkeksi Porin kiertoon. Savonlinnan Porkkana-yhteys korvautui pysyvästi muulla kalustolla 1986.
	07.03.2021 15:51	Juhana Nordlund
		Huomattavan mukava kuva Porkkana-junasta, kuten nuo muutkin nyt lisätyt. Tämä kuva taitaa olla kuitenkin jostain Dm8:sta joskus aiemmin?
	06.03.2021 16:34	Juhana Nordlund
		23401:n rypistymistilanteesta on galleriassa kuva https://vaunut.org/kuva/27786 .
	06.03.2021 16:29	Juhana Nordlund
		Se on Eift 23401. Se oli vaurioitunut Sievin onnettomuudessa. Tässä kuvassa itse asiassa taitaa näkyä vain sen koria, ilmeisesti kuormattuna tavaravaunun päälle. Resiinan matkustajavaunuluettelon mukaan Eift 23401 oli ennen Eift-muutosta Eit 23048.
	06.03.2021 11:02	Juhana Nordlund
		Porin radan alkuaikojen asemakaavakartta löytyy netistäkin. Osoite on: http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kaupunkikartat/Pori%20asemakaava%201895.jpg . Kartalla näkyvät katujen ruotsinkielisetkin nimet. Porin kaduilla oli erääseen aikaan myös venäjänkieliset nimet. Sen ajan kadunnimikilpiä (tai "laattoja") on ainakin 6. kaupunginosan katujen varsille asennettu uudelleen retrohengessä - toki ihan vain joihinkin yksittäisiin kohtiin, ilman kovinkaan kummoista johdonmukaisuutta.
	05.03.2021 13:16	Juhana Nordlund
		Kyllä tuossa ovat ne kadut sen nimisinä kuin Erkki kirjoitti. Ja asemarakennus on nykyisen Vapaudenkadun ja silloisen linjaraiteen suuntaisesti. Voimakas savu aseman ympärillä voi saada aikaan sen, että asemarakennuksen asento katuihin nähden saattaa näyttää jopa viistolta.
	04.03.2021 19:45	Juhana Nordlund
		Muita nimiä löytyy mm: https://riihimakiseura.fi/kotiseututietoa/kaupunkirakenne/vr-arkkitehdit/
	04.03.2021 19:27	Juhana Nordlund
		Bruno Granholm piirsi varsin monta asemarakennusta. Ei ihme, hänhän oli Rautatiehallituksen arkkitehti pitkän aikaa.
	04.03.2021 10:44	Juhana Nordlund
		Kiitos Juhalle asiantuntevista tarkennuksista.
	03.03.2021 19:16	Juhana Nordlund
		Voi kuulostaa jopa hullunkuriselta, mutta Maskinfabriksaktiebolaget Scanian päätuote oli ihan alkuun polkupyörä. Siitä sitten mentiin autojen puolelle. Tuotteina olivat henkilöautot ja pian myös rahtipuolenkin autot. Tuotannon painopiste siirtyi nopeasti autoihin. Scania-Vabis-fuusio totetui 1911, ja vuoden 1921 konkurssin jälkeisten järjestelyiden yhteydessä tosiaan toiminta keskitettiin Södertäljeen.
	03.03.2021 18:56	Juhana Nordlund
		Vabis-sanan idea on tuossa Matin mainitsemassa kokonaisuudessa, ikivanha muoto oli tarkalleen ottaen Vagnfabriks-Aktiebolaget i Södertelge. Södertelge on korvautunut myöhemmin asulla Södertälje. Sekä verkosta että painetusta kirjallisuudesta löytyy paljon tietoa Vabiksen ja Scania(-Vabikse)n historiasta. Scania-sana taas on latinaa ja tarkoittaa Skånea. Scanian juuret juontuvat Malmöhön.
	03.03.2021 17:26	Juhana Nordlund
		Tuosta kiskotusnäkökohdasta tuli mieleeni kuva https://vaunut.org/kuva/128521 ja sen kommentit. Pasila - Riihimäki oli siis saanut K60-kiskot vuosina 1951 - 54. Joko ne oli ehditty vaihtaa 54-kiloisiin kuvausajankohtaan mennessä? K60:siähän ei hitsattu jatkuviksi vaan ne olivat nk. palakiskoa. Mutta toisaalta K60:set oli asennettu rataan sillä tavoin että 32-metrinen kisko perustui kahteen yhteenhitsattuun 16-metriseen kiskoon. Tämän muistan lukeneeni joskus jostain kirjasta, joka ei nyt ole kätten ulottuvilla. Kiskojen kiinnitystavoista - ja kiskoasioista muutenkin - perillä olevat nähnevät nopeastikin, kummasta kiskotyypistä kuvan tilanteessa on kysymys.
	17.02.2021 07:51	Juhana Nordlund
		Uwe, pakko-ohjattu bussi, voi liikennöidä hyvin ahtaassa tilassa (esim. tunnelissa). Tietenkin pakko-ohjatun bussin ja sen infran hinta tulee huomioida. Mutta tekniikka itsessään on olemassa. Saksankielisessä maailmassa puhutaan O-Bahnista. O-Bahnin bussien käyttövoima voi olla diesel tai sähkö (tai mikä tahansa), ja sähkönkään ei ole välttämättä tultava ilmajohdoista enää nykyään. Itse näen Translohrit (kuvassa) nimenomaan pakko-ohjatun (sähkö)bussin lähisukulaisena, ikään kuin jatkokehitelmänä.
	11.02.2021 07:11	Juhana Nordlund
		On Kyttälän kohdalla junaliikennettä edelleenkin, junien kohtaamispaikka on vaan siirretty Ahvenukseen radan perusparannuksen yhteydessä. Kyttälän liikennepaikka sijaitsi kahden jyrkän mutkan välissä. Ahvenuksen sijainti on senkin puolesta edullisempi, että se sijaitsee paremmin Äetsän ja Kokemäen puolessa välissä.
	09.02.2021 16:26	Juhana Nordlund
		Tästä aiheesta on keskustelua kuvan https://vaunut.org/kuva/77140 kommenttiosastolla. En sinänsä vastusta uusien asioiden kehittelyä - päin vastoin - mutta tässä on mielestäni saatu aikaan perin erikoinen risteytys. Kuten Eljas totesi, jollain houkuttimella tätäkin on onnistuttu myymään joillekin. Nykyään on tarjolla niin monenlaisia ja -kokoisia oikeita raitiovaunuja ja toisaalta sähköbussejakin, etten oikein keksi mitään, mikä tekisi tästä risteytyksestä raitiovaunuja tai busseja välttämättömämmän.
	05.02.2021 17:52	Juhana Nordlund
		Aivan varmasti moni rautatieharrastaja toivoisi jotain tuon tapaista, mitä Jimi tuossa toteaa. Pelkään vaan pahoin, että iso osa museoradasta olisi ennen pitkään päätynyt samaan kuntoon kuin esimerkiksi Ruosniemi - Kankaanpää / Niinisalo. Turun Sanomien mukaan ELSA haudattiin jo vuonna 1975. Sen jälkeen sitten jokunen vuosi mietittiin, mitä tehdään ja lopulta 1980 alussa sitten päätettiin korjata koko Rantaradan yksiraiteinen osuus Kirkkonummen ja Turun väliltä.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset