101-54011 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 06.11.2016 17:13 Juhana Nordlund  
  Vain pikkukuvaa katsomalla oletin kuvaa joitakin vuosikymmeniä vanhemmaksi.
kuva 03.11.2016 06:30 Juhana Nordlund  
  Onnettomuus tapahtui 23.9.1985 (Raitio 3 / 1985). Linja oli 7, liikenneteknisesti 7B. Seuraavana kevättalvena 7 jaettiin kaupallisestikin kahteen osaan 7A ja 7B (kiertosuuntien mukaisesti).
kuva 16.10.2016 19:06 Juhana Nordlund  
  Niin, meriltä on saapunut laivoja Kokemäenjoen rantaan Rosenlewille useita vuosikymeniä sitten. Silloin Porin sillan pohjoisosan läppä oli avattavissa (nykyään ei), silloin ei ollut Linnansiltaa, kuten ei myöskään Länsitien (ylempänä mainittu ohikulkutie) siltojakaan. Reposaaren maantiellä on edelleen toimiva (muutama vuosi sitten kunnostettu) läppäsilta, ja silläkin on jo 60 vuotta ikää. Tahkoluodon rata kääntösiltoineen on 1980-luvulta. Pihlavaan pitäisi siis olla vesireitti kohtuukokoisiakin aluksia varten.
kuva 15.10.2016 07:41 Juhana Nordlund  
  Kokemäenjoen varren ja sen kulloisenkin suistoalueen kauppa- ja satamapaikkahistoriasta löytyy kiveen hakattu kirjoitus Ulvilan keskiaikaisen kirkon portilta: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/tilapaiset/ulvila/IMG_2232_u.jpg

Kirjoituksessa mainittu Ravani sijaitsee myös Ulvilassa, mutta jonkin matkan päässä kuvan kirkon alueesta. Ravani sijaitsee melko lailla Haistilaa vastapäätä, sijoittuen kuitenkin joen toiselle puolelle (Haistilan ja rautatien suhteen).
kuva 12.10.2016 06:22 Juhana Nordlund  
  Mikolle: Ainakin alun perin lähtökohtana oli se, että lataamiseen tarvittavaa tehoelektroniikkayksikköä ei sijoitettaisi ajoneuvoon mukaan.
kuva 11.10.2016 19:52 Juhana Nordlund  
  Kyllä se perustuu ihan fyysiseen kosketukseen. Tässä toteuttamistavassa ajoneuvon katolta nousee pantografi ylös ja se ohjautuu kuvassa näkyvään kouruun. Virroittimessa kulkee latausvirran lisäksi (+ ja -) suojamaa sekä lataustietoa, joilla suojellaan ladattavia akkuja.
kuva 11.10.2016 19:27 Juhana Nordlund  
  Vastaukset oikein.

Itse latauslaite ei liity rautateihin - ei oikein millään tavalla katsottuna. Mutta lataustolppaa aikanaan hyödyntävät sähköajoneuvot (sähköbussit) minun näkemykseni mukaan liittyvät rautateihin yhtä vähän tai paljon kuin tässä kuvagalleriasta esiintyvät muut bussit tai johdinautot (jotka nekin ovat busseja).

Bussi 23:n (ja monen muunkin) voidaan lisäksi katsoa syöttävän matkustajia junilta esim. välillä Pasila - Invalidisäätiö.
kuva 09.10.2016 08:37 Juhana Nordlund  
  Myyntijärjestelmässä on esiintynyt joskus vaunusarjaan viittaavia koodeja, joita ei ole käytetty koskaan vaunujen todellisina sarjatunnuksina. Arvelen Henrin mainitseman tunnuksen EFitil esiintyneen eräässä vaiheessa VR:n verkkokaupassa.

Mutta itse kuvaan, se on upea.
kuva 05.09.2016 11:33 Juhana Nordlund  
  Ainakin seisake.net-sivustossa olevan artikkelin mukaan VR-logo tuli alunperinkin jo veturiin 3222. Linkki: http://www.seisake.net/kuukaudenveturi_2.php . 3221 oli siis viimeinen V-logon kylkeensä saanut Sr2. Sekin tosin menetti kyseisen kuvion sangen aikaisessa vaiheessa. Suoniemen onnettomuudessa tulleiden vaurioiden korjaamisen yhteydessä 3221:n kylkiin tuli yhtiön viralliset logot, jollaiset kyllä veturien päädyissä olivat olleet koko sarjassa alusta pitäen.
kuva 01.09.2016 15:19 Juhana Nordlund  
  Porkkanoilla suurin akselipaino oli kuitenkin sellaisella tasolla, että A-radoilla liikennöintiä oli rajoitettu todella paljon. Nyt ei ole Jtt:tä (miltään vuodelta) käsillä, mutta dieselkaluston osalta A-radoilla "järkevää" nopeutta (henkilöliikennettä ajatellen) oli mahdollista ajaa lähinnä kiskoautokalustolla. Savonlinnasta Huutokoskelle rata kuului siis tuohon aikaan luokkaan A.
kuva 26.08.2016 19:09 Juhana Nordlund  
  2607 (kuvassa ehkä vielä Sv12:na) on vuodelta 1974.
kuva 24.08.2016 17:26 Juhana Nordlund  
  Heikin tarkoittamat bussit olivat kuitenkin muutoksen jälkeen kuvassa näkyvää uudemmissa väreissä - kuvan bussi ei siis ole siitä sarjasta (itse asiassa sarjoja oli kaksi, toinen vuodelta 1960 ja toinen 1961). Takalinjakilpi kyllä on "houkuttelevasti" samalla tavoin sijoitettu.
kuva 24.08.2016 15:15 Juhana Nordlund  
  Kaukana oikealla loittoneva HKL:n bussi näkyy kyllä melko huonosti. Mahdollisesti se on jokin 1950-lukulainen, ja jos näin on, niin 1970-luvusta sulkeutuu pois lähes kaikki muut paitsi vuosikymmenen aivan alun vuodet. Bussi voi olla jopa vuosien 1962 - 64 Leyland, mikä antaa paremmin sijaa 1970-luvun vuosillekin.

Sinisestä bussista selkeästi erottuu se, että takalinjakilpi ja sen tasku on sijoitettu takaikkunoiden alapuolelle. Tämä ratkaisu sulkee hyvin monta 1960-luvun bussisarjaa pois.
kuva 24.08.2016 06:46 Juhana Nordlund  
  HKL 24, Valmet / Strömberg vm. 1959, omassa nimikkovuorossaan 54. Kuvattaessa vaunulla lienee ollut ikää kymmenkunta vuotta tai vähän vähemmän. Siitä huolimatta 24:nen näyttää tässä yllättävänkin rähjäiseltä.

Valmetin sarja RM3 käsitti kaikkiaan 15 raitiotiemoottorivaunua, HKL 16 - 30. Suurin osa tästä sarjasta näki vuoden 2000, mutta kuvan vaunu 24 poistui jo 1994 huonon kuntonsa takia. Jo sitä aiemmin riveistä olivat lähteneet HKL 29 vuonna 1991 (kolari) ja HKL 19 vuonna 1993. HKL 17 puolestaan poistettiin vuonna 1997 Töölöntorin luona sattuneen kolarin vuoksi.

Mainittakoon, että yksi sarjan vaunuista on päätynyt peräti Taiwaniin asti. Tästä vaunusta HKL 23 löytyy runsaasti lisätietoja sivulta http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hkl23/hkl23.htm .
kuva 24.08.2016 06:30 Juhana Nordlund  
  Mukava kuva Ruskeasuolta. Ajankohta lienee 1960-luvun toinen puolisko. Moottorivaunu on kotimaista valmistetta, Karia / Strömberg, vuodelta 1950 (tai -51). Perävaunu on vetäjäänsä aika lailla vanhempi, saksalainen NWF vm. 1924. Kahta vaunuyksilöä lukuun ottamatta (HKL 651 ja 654) nämä perävaunut poistuivat jo vuoteen 1960 mennessä. Säästyneet oli peruskorjattu kauttaaltaan 1950-luvulla.
kuva 19.08.2016 13:52 Juhana Nordlund  
  Jälkivaunu on hyvin turkulainen termi, jolla tarkoitetaan raitiovaunun perävaunua.

Perävaunun ja liitevaunun ero taitaa olla siinä, että perävaunu on tarkoitettu kulkemaan junan tai "junan" takana moottorivaunu(je)n perässä, liitevaunu voi sijaita, ja usein sijaitseekin, moottorivaunujen välissä. Tosin tiedän varmuudella ainakin yhden ratikkapaikkakunnan, jossa perävaunuja sijoitetaan raitiotiemoottorivaunujen väliin(kin): Basel.

Kimmo, vielä rollikkakaupungin näkökulmaakin: Mikä mahtaakaan kulkea rollikan perässä tässä kuvassa? http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Sveitsi2011-04/Lausanne/trolleybus/Fr-Ch2011-04+237A.jpg :)
kuva 19.08.2016 08:58 Juhana Nordlund  
  Henrin kysymykseen en osaa vastata, mutta osa yöjunista kulkee edelleen perinteisillä numeroillaan. 800-sarjaan siirtäminen koskee siis vain tiettyjä junia, kuten kuvankin junaa.
kuva 19.08.2016 06:07 Juhana Nordlund  
  Kyseinen moottorigeneraattori tuli näihin vaunuihin todellakin jälkikäteen. Heikkovirtaa / pienjännitettä tarvittiin valaistuksen lisäksi merkinantojärjestelmään (soittokellot rahastajien paikoilta kuljettajalle). Alun perin viimeksi mainittu järjestelmä toimi kuulemma paristojen voimin.
kuva 18.08.2016 12:54 Juhana Nordlund  
  Väittäisin kuitenkin, että vuonna 1974 toimitetun Eit-sarjan istuimia käännettäessä lukitus vapautettiin nimenomaan poljinta polkaisemalla - poiketen siis sarjansa aiemmista vaunuista (23001 - 23103).
kuva 18.08.2016 11:21 Juhana Nordlund  
  Minulle kerrotun mukaan kyseisellä laitteella on tuotettu vaunuun heikkovirtaa.
kuva 18.08.2016 07:31 Juhana Nordlund  
  Kuvan vaunu TKL 30 on tässä edelleen "lähes" kaksisuuntainen. Myös toisella puolella vaunua on ovet edessä ja takana, joskaan ne eivät ole avattavissa. Vaunuihin 16, 22, 30 ja 33 "väärän" puolen ovet jäivät paikoilleen loppuajoiksi. Lisäksi vaunuihin TKL 31 ja 32 jäi vastaavat "turhat" takaovet.

Tämän vaunun on aikanaan toimittanut Oy Suomen Autoteollisuus Ab. Esikuvana on vastaava ASEAn vaunu, joita oli toimitettu sekä Turkuun että Helsinkiin. Helsinki oli tämän umpimallin kanssa liikkeellä jo turkulaisia aikaisemmin. Helsingin ASEA-vaunujen edeltäjiä olivat vastaavat NWF:n vaunut, ne taas oli rakennettu amerikkalaisesikuvan mukaan.

Tätä (TKL 24 - 33) myöhemmät vaunut tulivat suoraan yksisuuntaisina. Niissä oli alusta pitäen ovet vain oikealla sivulla eikä ohjaamoakaan ollut enää kakkospäässä. Perävaunuissa ei ohjaamoa ollut muutenkaan. Täsmälleen tämän (viittaus kuvan vaunuun) sukupolven perävaunuja Turussa ei muuten ollut lainkaan. Sitä vastoin yksisuuntaisia umpivaunuperiaatteen mukaisia perävaunuja TKL:lle hankittiin kotimaisilta valmistajilta (SAT, Karia, Kaipio) useita, numerot olivat 101 - 105 ja 116 - 130. Ne muistuttivat todella paljon oman aikansa helsinkiläisperävaunuja. Kun Turussa oli vähän kaipiolaisia, Helsingissä niitä taas oli paljon. HKL:llä taas oli Karian perävaunuja vähän (nk. pulaperävaunut), mutta Turussa SAT/Karia oli keskeinen perävaunusarja myöhempinä aikoina.
kuva 17.08.2016 06:33 Juhana Nordlund  
  Tässä on oikein mukava kuva Sr3-vetoisesta junasta. Veturin numerokin erottuu kuvasta, sehän ei nykyään aina ole mikään itsestäänselvyys numeroiden ollessa melko pienikokoisia uudessa kalustossa.

Kuvaaja on malttanut odotella myöhässä kulkevaa junaa kaikessa rauhassa. Sellainen ahkeruus palkitaan sitten ainutkertaisen kuvan muodossa.
kuva 11.08.2016 16:31 Juhana Nordlund  
  2664 on tuonut myös Sm5 53:n Helsinkiin. Siitäkin tapahtumasta on vaunut.org:n galleriassa kuvia.
kuva 11.08.2016 16:00 Juhana Nordlund  
  Erinomaisen upea kuva.
kuva 05.08.2016 12:14 Juhana Nordlund  
  Saivartelu ei ehkä ole asiallista, mutta tarkennan kuitenkin yhtä kuvatekstissä esille tullutta asiaa: Muutos sarjasta M94 sarjaan M97 (eli väliosan lisääminen + ohjaamomuutos) tehtiin tähän vaunuyksilöön vasta vuonna 2001. Itse asiassa kuvasin tämän vaunun M94:sena eli väliosattomana 8.5.2001. Kuvat on julkaistu Raitio-lehdessä 2 / 2001, jonka verkkoversio löytyy osoitteesta http://raitio.de/lehdet/2001.02%20Raitio.pdf (sivu 9). Kas kummaa kun tämä sama 66:nen ohittaa kuvaajan siinäkin tilanteessa tällä samalla pysäkillä samassa ajosuunnassa... :)
kuva 05.08.2016 06:40 Juhana Nordlund  
  Kyllä nuo (M06:t) kaksisuuntaisia ovat. Verkolla pärjää kyllä yksisuuntaisillakin vaunuilla. Joskushan voi Norrköpingiinkin tulla haaroja, joille ei ehkä tehtäisi kääntösilmukkaa linjauksen päähän.
kuva 02.08.2016 16:54 Juhana Nordlund  
  Kuva on mainio. Sen verran kuin mitä samaa junaa katselin pk-seudulla, niin keulimmainen olisi 3304 ja kakkosveturi 3303.
kuva 31.07.2016 08:09 Juhana Nordlund  
  Kyseiset Hyvinkään Liikenteen bussit ovat hyvin todennäköisesti entisiä Espoon Auton Volvo B57 / Wiimoja. Korimalli on M68. Korotettuja leveitä etulinjakilpiä toimitettiin uutena lähinnä Espoon Autolle.

HML-STA-konsernissa oli myös korimallia M68, joskin Pohjois-Haagan linjalla useimmin korottamattomalla etukilpisysteemillä. Kaivokselan linjoilla näkyi korotetuillakin kilvillä varustettuja vastaavia Wiimoja, joskin niissä kilpilaite oli yleisimmin kapea. Viimeksi mainittu kalusto konsernista myytiin Vantaan Liikenteelle samoihin aikoihin, kun liikenne Martinlaakson radalla oli käynnistynyt ja bussien rooli Myyrmäen suunnalla muuttunut merkittävästi.
kuva 20.07.2016 15:13 Juhana Nordlund  
  Niin, Nakkillassakin oli vuosina 1938 - 89 Arantilan maantiesiltana Tampereelta käytöstä poistunut rautatiesilta.
kuva 05.07.2016 07:24 Juhana Nordlund  
  Itse asiassa on nähty - jo 1,5 kk sitten - tosin vaunut.org:n ulkopuolella: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2016-05-23/IMG_1248A.jpg .
kuva 04.07.2016 18:53 Juhana Nordlund  
  Erinäisten tietojen valossa olen siinä käsityksessä, että kyseinen linja-auto olisi Ekmans Bussarin 8, joka oli Scania BF111 / Lahti 10.
kuva 04.07.2016 11:15 Juhana Nordlund  
  Solaris Trollino -johdinautoja on tullut Tallinnaan kahdenlaisia, vanhempaa mallia vuosina 2002 - 2004 (kuvassa), ja uudempaa 2007 - 2010 (vuosina 2008 - 2009 vain niveliä). Škodiin verrattuna toki kaikki Solarikset ovat "uudempia".

Kuvassa näkyvä johdinautolinja lakkautunee tämän vuoden kuluessa TLT:n luopuessa kokonaan Škoda-kalustosta.
kuva 01.07.2016 05:36 Juhana Nordlund  
  Minun silmiini ei osu sen enempää Lättähattuja kuin kiitojuniakaan, puhumattakaan dieselvetureista. Kalustokaan ei oikein puolla 1960-lukua, joskaan ei täysin sulje sitä pois. Petrin mainitsemat näkökohdat kuitenkin puhuisivat 1950-luvun puolesta.
kuva 29.06.2016 16:54 Juhana Nordlund  
  Tänään keskiviikkona vekslattiin ainakin Oulunkylää myöten: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2016-06-29/DSC_0701A.jpg .
kuva 27.06.2016 08:54 Juhana Nordlund  
  Onko edellisessä kommentissa kirjoitusvirhe? Minun tietääkseni 6014 on poistunut liikenteestä yhtenä ensimmäisistä jo vuosia sitten, joten se ei voine olla enää Ilmalassa.
kuva 20.06.2016 06:17 Juhana Nordlund  
  Jimi, tässä yksi kuva: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Chfy_29902_2005.jpg
kuva 16.06.2016 16:04 Juhana Nordlund  
  Sattumakuva, joka on lisätty galleriaan jo liki 10 vuotta sitten ja kommentitkin ennen tätä minun kommenttiani ovat lisäämisaikakaudelta. Mutta olen Jorman kanssa samaa mieltä, 1004 on kuvassa ja sillä oli tultu eräänä alkusyksyn iltana Riihimäeltä Karjaalle (ja ehkä Hankoonkin). Kuva Hyvinkäältä: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Hr1_1004_1.jpg . Hr1:n tunnisteisiin voisi lisätä numeron 1004.
kuva 16.06.2016 06:12 Juhana Nordlund  
  Kerkkolankadun siltaa kohti katsottaessa kuvassa näkyy Iso Paha Susi ja kolme pientä ... autoa.
kuva 12.06.2016 08:24 Juhana Nordlund  
  Sm2-yksiköiden moottorivaunujen numerot ovat 6051 - 6100 ja ohjausvaunujen numerot vastaavasti 6251 - 6300. Kun puhutaan kokonaisista yksiköistä, on tapana käyttää moottorivaunun numeroa. Tunnisteisiin kannattaa laittaa Eioc ja sen numero silloin, jos kuvassa näkyy nimenomaan ohjausvaunu hallitsevasti (kuten yllä). Oma näkemykseni on, että moottorivaunu kannattaa laittaa tunnisteisiin "aina".
kuva 10.06.2016 12:42 Juhana Nordlund  
  Tämän ja joidenkin muiden saman teeman kuvissa Eio:n tunnisteissa kummittelee jostain syystä 6252. Se olisi korrektia korjata 6250:ksi. Eioc 6252 lienee aktiivisessa palveluksessa Helsingin seudulla edelleen.
kuva 09.06.2016 11:00 Juhana Nordlund  
  Miklas: http://julia.dy.fi/live/train?n=11689
kuva 05.06.2016 10:06 Juhana Nordlund  
  Tämä yksilö lienee ollut alun perin My 1147, eikö niin? Jos on, niin valmistusvuosi on 1964.
kuva 20.05.2016 17:19 Juhana Nordlund  
  Sattumakuva. OKR:lle vink vink jälkimmäiseen toivomukseen: https://vaunut.org/kuva/106856 Aikaahan tässä on vierähtänyt.
kuva 04.05.2016 17:30 Juhana Nordlund  
  H ei viittaa höyryyn vaan henkilöjunaan. Käyttövoima alkoi näkyä ensiksi moottorijunien sarjatunnuksissa. Lähes aina viimeksi mainitut olivat muutenkin henkilöliikenteen kalustoa (joku DmG7 ei ollut, mutta se nyt oli muutenkin oma erikoinen juttunsa). Veturipuolella käyttövoima alkoi näkyä sarjatunnuksissa 1970-luvulta alkaen niin, että höyryveturien kaupallisen käytön päätyttyä dieselveturit saivat D:n sarjatunnuksensa alkuun aiemman tehtäväkohtaiseen jaotteluun perustuneen merkintätavan sijasta. Sr1 on ollut alusta pitäen Sr1, sitä ei ole tarvinnut muuttaa. Huomattavan monet veturit höyrykaluston jälkeen ovat olleet tosiasiassa yleisvetureita soveltuen sekä henkilö- että tavaraliikenteeseen.
kuva 04.05.2016 10:58 Juhana Nordlund  
  Paikka voi aivan hyvin olla Toijalasta hieman alas päin (eli Hämeenlinnan suuntaan). Se alue ei ole minulle yhtä tuttua kuin Hämeenlinna ja siitä etelään. Kaiken lisäksi monta asiaa on ehtinyt muuttua reilussa puolessa vuosisadassa.
kuva 03.05.2016 16:06 Juhana Nordlund  
  Minulle tulee tuosta paikasta mieleen Harviala - Turenki (maisemien perusteella), mutta voihan tuo olla jostain muualtakin. En tiedä, milloin Hämeenlinnan eteläpuolelle on tullut sepelöity rata, sellainenhan tässä näkyy.

Tuolla ilmasulla "väliaikainen merkki" ajattelin kyseistä merkkiä Hr12 / Dr12:n historian kannalta. Eivätköhän kaikki liikemerkit ole enemmän tai vähemmän väliaikaisia laajemmin tulkittuna, uskoisin VR Osakeyhtiön nykyisenkin logon korvautuvan jollain uudella sitten, kun sen aika tulee. Petrin kanssa olen kuitenkin siitä samaa mieltä, että kuvassakin näkyvä vanha merkki on upea, ehkäpä upeampi kuin mitkään tähänastiset seuraajansa.
kuva 03.05.2016 06:10 Juhana Nordlund  
  Kuvan Huru näyttää minunkin mielestäni Hr12 2200:lta. 2201:ssä Lokomon kilpi oli punaisen koristeraidan päällä - tässähän vastaava Valmetin kilpi on eri paikassa. Kylkinumero näyttäisi olevan jo tässä kuvassa normaalilla paikallaan, sehän oli hyvin aikaisessa vaiheessa kuljettajan sivuikkunan kohdalla (tässä 2200:sessa ja 2201:ssä). Kaikista varhaisimmissa kuvissa ei ole päätylogojakaan, nekin tulivat jälkeen päin (ensin väliaikainen merkki, sen jälkeen perinteinen VR-siipipyöräliikemerkki). Kuvassa näkyvää väliaikaista logoa ehdittiin laittaa muihinkin alkupään Huruihin kuin vain 2200:aan ja 2201:een. Ne on taidettu mainita tämän kuvagallerian tai Resiina-keskustelun muissa yhteyksissä.
kuva 30.04.2016 18:04 Juhana Nordlund  
  Onkohan kuva sittenkin otettu myöhemmin kuin 1972? Junaa lähin Deeveri näyttää aika lailla 26-sarjan koneelta.
kuva 01.04.2016 06:13 Juhana Nordlund  
  Tuolla tuoksahtaa silli ja kuravesi. Mutta Sm1 6041 ehti olla joidenkin vuosien ajan oikeastikin vihreä, en tiedä onko kuvassa se, vai jompikumpi yksiköistä 6044 tai 6049. Muita vuoden 1973 Sm1:siä ei ollut enää aktiivisena kuvauspäivänä.
kuva 28.03.2016 21:24 Juhana Nordlund  
  Wikipediaa ei kenties saisi käyttää kritiikittä lähteenä mihin tahansa, mutta todettakoon että wikipedian Suomen läänejä koskevan artikkelin mukaan sekä Joni että Jouni ovat oikeassa: "Läänit lakkautettiin 1. tammikuuta 2010 ja niiden tehtävät siirtyivät aluehallintovirastoille sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille". (Lyhenteet AVI ja ELY).
kuva 28.03.2016 11:23 Juhana Nordlund  
  Niin jos viestilinja olisi toisen näköinen, niin minä saattaisin nähdä tuossa Suoniemen ja Nohkuan välistä ilmettä. Voi olla että tämä kuva on kaukanakin sieltä.
<<   >>