610-174137 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 05.07.2016 07:24 Juhana Nordlund  
  Itse asiassa on nähty - jo 1,5 kk sitten - tosin vaunut.org:n ulkopuolella: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2016-05-23/IMG_1248A.jpg .
kuva 04.07.2016 18:53 Juhana Nordlund  
  Erinäisten tietojen valossa olen siinä käsityksessä, että kyseinen linja-auto olisi Ekmans Bussarin 8, joka oli Scania BF111 / Lahti 10.
kuva 04.07.2016 11:15 Juhana Nordlund  
  Solaris Trollino -johdinautoja on tullut Tallinnaan kahdenlaisia, vanhempaa mallia vuosina 2002 - 2004 (kuvassa), ja uudempaa 2007 - 2010 (vuosina 2008 - 2009 vain niveliä). Škodiin verrattuna toki kaikki Solarikset ovat "uudempia".

Kuvassa näkyvä johdinautolinja lakkautunee tämän vuoden kuluessa TLT:n luopuessa kokonaan Škoda-kalustosta.
kuva 01.07.2016 05:36 Juhana Nordlund  
  Minun silmiini ei osu sen enempää Lättähattuja kuin kiitojuniakaan, puhumattakaan dieselvetureista. Kalustokaan ei oikein puolla 1960-lukua, joskaan ei täysin sulje sitä pois. Petrin mainitsemat näkökohdat kuitenkin puhuisivat 1950-luvun puolesta.
kuva 29.06.2016 16:54 Juhana Nordlund  
  Tänään keskiviikkona vekslattiin ainakin Oulunkylää myöten: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2016-06-29/DSC_0701A.jpg .
kuva 27.06.2016 08:54 Juhana Nordlund  
  Onko edellisessä kommentissa kirjoitusvirhe? Minun tietääkseni 6014 on poistunut liikenteestä yhtenä ensimmäisistä jo vuosia sitten, joten se ei voine olla enää Ilmalassa.
kuva 20.06.2016 06:17 Juhana Nordlund  
  Jimi, tässä yksi kuva: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Chfy_29902_2005.jpg
kuva 16.06.2016 16:04 Juhana Nordlund  
  Sattumakuva, joka on lisätty galleriaan jo liki 10 vuotta sitten ja kommentitkin ennen tätä minun kommenttiani ovat lisäämisaikakaudelta. Mutta olen Jorman kanssa samaa mieltä, 1004 on kuvassa ja sillä oli tultu eräänä alkusyksyn iltana Riihimäeltä Karjaalle (ja ehkä Hankoonkin). Kuva Hyvinkäältä: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Hr1_1004_1.jpg . Hr1:n tunnisteisiin voisi lisätä numeron 1004.
kuva 16.06.2016 06:12 Juhana Nordlund  
  Kerkkolankadun siltaa kohti katsottaessa kuvassa näkyy Iso Paha Susi ja kolme pientä ... autoa.
kuva 12.06.2016 08:24 Juhana Nordlund  
  Sm2-yksiköiden moottorivaunujen numerot ovat 6051 - 6100 ja ohjausvaunujen numerot vastaavasti 6251 - 6300. Kun puhutaan kokonaisista yksiköistä, on tapana käyttää moottorivaunun numeroa. Tunnisteisiin kannattaa laittaa Eioc ja sen numero silloin, jos kuvassa näkyy nimenomaan ohjausvaunu hallitsevasti (kuten yllä). Oma näkemykseni on, että moottorivaunu kannattaa laittaa tunnisteisiin "aina".
kuva 10.06.2016 12:42 Juhana Nordlund  
  Tämän ja joidenkin muiden saman teeman kuvissa Eio:n tunnisteissa kummittelee jostain syystä 6252. Se olisi korrektia korjata 6250:ksi. Eioc 6252 lienee aktiivisessa palveluksessa Helsingin seudulla edelleen.
kuva 09.06.2016 11:00 Juhana Nordlund  
  Miklas: http://julia.dy.fi/live/train?n=11689
kuva 05.06.2016 10:06 Juhana Nordlund  
  Tämä yksilö lienee ollut alun perin My 1147, eikö niin? Jos on, niin valmistusvuosi on 1964.
kuva 20.05.2016 17:19 Juhana Nordlund  
  Sattumakuva. OKR:lle vink vink jälkimmäiseen toivomukseen: https://vaunut.org/kuva/106856 Aikaahan tässä on vierähtänyt.
kuva 04.05.2016 17:30 Juhana Nordlund  
  H ei viittaa höyryyn vaan henkilöjunaan. Käyttövoima alkoi näkyä ensiksi moottorijunien sarjatunnuksissa. Lähes aina viimeksi mainitut olivat muutenkin henkilöliikenteen kalustoa (joku DmG7 ei ollut, mutta se nyt oli muutenkin oma erikoinen juttunsa). Veturipuolella käyttövoima alkoi näkyä sarjatunnuksissa 1970-luvulta alkaen niin, että höyryveturien kaupallisen käytön päätyttyä dieselveturit saivat D:n sarjatunnuksensa alkuun aiemman tehtäväkohtaiseen jaotteluun perustuneen merkintätavan sijasta. Sr1 on ollut alusta pitäen Sr1, sitä ei ole tarvinnut muuttaa. Huomattavan monet veturit höyrykaluston jälkeen ovat olleet tosiasiassa yleisvetureita soveltuen sekä henkilö- että tavaraliikenteeseen.
kuva 04.05.2016 10:58 Juhana Nordlund  
  Paikka voi aivan hyvin olla Toijalasta hieman alas päin (eli Hämeenlinnan suuntaan). Se alue ei ole minulle yhtä tuttua kuin Hämeenlinna ja siitä etelään. Kaiken lisäksi monta asiaa on ehtinyt muuttua reilussa puolessa vuosisadassa.
kuva 03.05.2016 16:06 Juhana Nordlund  
  Minulle tulee tuosta paikasta mieleen Harviala - Turenki (maisemien perusteella), mutta voihan tuo olla jostain muualtakin. En tiedä, milloin Hämeenlinnan eteläpuolelle on tullut sepelöity rata, sellainenhan tässä näkyy.

Tuolla ilmasulla "väliaikainen merkki" ajattelin kyseistä merkkiä Hr12 / Dr12:n historian kannalta. Eivätköhän kaikki liikemerkit ole enemmän tai vähemmän väliaikaisia laajemmin tulkittuna, uskoisin VR Osakeyhtiön nykyisenkin logon korvautuvan jollain uudella sitten, kun sen aika tulee. Petrin kanssa olen kuitenkin siitä samaa mieltä, että kuvassakin näkyvä vanha merkki on upea, ehkäpä upeampi kuin mitkään tähänastiset seuraajansa.
kuva 03.05.2016 06:10 Juhana Nordlund  
  Kuvan Huru näyttää minunkin mielestäni Hr12 2200:lta. 2201:ssä Lokomon kilpi oli punaisen koristeraidan päällä - tässähän vastaava Valmetin kilpi on eri paikassa. Kylkinumero näyttäisi olevan jo tässä kuvassa normaalilla paikallaan, sehän oli hyvin aikaisessa vaiheessa kuljettajan sivuikkunan kohdalla (tässä 2200:sessa ja 2201:ssä). Kaikista varhaisimmissa kuvissa ei ole päätylogojakaan, nekin tulivat jälkeen päin (ensin väliaikainen merkki, sen jälkeen perinteinen VR-siipipyöräliikemerkki). Kuvassa näkyvää väliaikaista logoa ehdittiin laittaa muihinkin alkupään Huruihin kuin vain 2200:aan ja 2201:een. Ne on taidettu mainita tämän kuvagallerian tai Resiina-keskustelun muissa yhteyksissä.
kuva 30.04.2016 18:04 Juhana Nordlund  
  Onkohan kuva sittenkin otettu myöhemmin kuin 1972? Junaa lähin Deeveri näyttää aika lailla 26-sarjan koneelta.
kuva 01.04.2016 06:13 Juhana Nordlund  
  Tuolla tuoksahtaa silli ja kuravesi. Mutta Sm1 6041 ehti olla joidenkin vuosien ajan oikeastikin vihreä, en tiedä onko kuvassa se, vai jompikumpi yksiköistä 6044 tai 6049. Muita vuoden 1973 Sm1:siä ei ollut enää aktiivisena kuvauspäivänä.
kuva 28.03.2016 21:24 Juhana Nordlund  
  Wikipediaa ei kenties saisi käyttää kritiikittä lähteenä mihin tahansa, mutta todettakoon että wikipedian Suomen läänejä koskevan artikkelin mukaan sekä Joni että Jouni ovat oikeassa: "Läänit lakkautettiin 1. tammikuuta 2010 ja niiden tehtävät siirtyivät aluehallintovirastoille sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille". (Lyhenteet AVI ja ELY).
kuva 28.03.2016 11:23 Juhana Nordlund  
  Niin jos viestilinja olisi toisen näköinen, niin minä saattaisin nähdä tuossa Suoniemen ja Nohkuan välistä ilmettä. Voi olla että tämä kuva on kaukanakin sieltä.
kuva 25.03.2016 21:18 Juhana Nordlund  
  Niin, kaikki linjaosuuksien siirrot eivät ehkä täytä rataoikaisun määritelmää. Minä ainakin miellän rataoikaisuiksi pääasiassa ne linjausmuutokset, joissa tuloksena (ja tietenkin tärkeimpänä motiivinakin) pienisäteisiä kaarteita korvataan loivemmilla ratkaisuilla ja ehkä samalla jyrkkiä nousuja / laskuja korvataan loivemmilla. Hyvin usein matkakin lyhenee samalla, mutta joskus ehkä melko vähän. Mitenkään ei ole harvinaista sekään, että poisjääneellä osuudella oli tasoristeyksiä ja uudella taas on eritasoratkaisut.
kuva 25.03.2016 14:57 Juhana Nordlund  
  En ole lähdekirjojeni lähettyvillä, mutta laitan suuntaa antavaa tietoutta: Rantaradan tuoreimman pään suuret oikaisut tehtiin pääosin rataosalla Salo - Pohjankuru. Oikaisu, joka jätti Perniön aseman rataverkon ulkopuolelle, valmistui 1992. Ymmärtääkseni tämä on yksi tuoreimmista Rantaradan oikaisuista. Toinen tuore oikaisu tehtiin Halikon suunnalla (eli Salon länsipuolella) samoihin aikoihin. Vuonna 1995 junaliikenne oli radalla jo sähkövetoista.
Rantarataa on oiottu jo ainakin 1920-luvulla. Halikon sen aikainen oikaisu tunneleineen voi olla yksi ensimmäisistä. Paljon (yli 60 vuotta) tuon jälkeen rataa on oikaistu Halikossa uudelleen, jolloin saatiin uusi tunneli vanhan jäädessä uudesta linjauksesta sivuun. Mikäli tämä Halikon 1990-luvun oikaisu on Rantaradan oikaisuista uusin, niin ympyrä on tavallaan sulkeutunut.
Rantaradan linjaus on kokenut muutoksia myös Kirkkonummen itäpuolella eri aikoina, mihin en juurikaan keskittynyt kirjoittaessani edellä kuvattuja juttuja.

Laitan asiasta kiinnostuneille vielä yhden linkin johtamaan Resiina-keskustelun puolelle: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=2949.0

Edit: tietoja tarkistettu muualta netistä.
kuva 25.03.2016 13:03 Juhana Nordlund  
  Panu on oikeassa, nimenomaan violetilla merkitty ratalinja oli olemassa ja sen rinnalla kulkeva vanha mutkitteleva linjaus pois käytöstä. Vanhaa linjausta seurannut viestilinja jäi joiksikin vuosiksi paikoilleen, mutta myöhemmin sellaiset tietenkin purettiin koko rataosalta. Itse matkustin rataosaa Kirkkonummi - Karjaa lähes viikottain talvikaudella 1984 - 85 asepalveluksen vuoksi. Tuolloin Kaunislahden oikaisu oli kokonaisuudessaan käytössä, samoin melko tuore Päivölän oikaisu sekä varsin tuore Vuohimäen oikaisu. Siuntion oikaisu oli työn alla, mutta siitä ehti tuona aikana valmistua Siuntiota lähin osa. Keväällä 1985 Kirkkonummen ja Karjaan välillä kulkenut junaliikenne meni vielä mm. Ketolan kautta. Viimeksi mainitun korvannut oikaisu valmistui ja otettiin käyttöön vasta vuoden 1985 loppupuolella.
kuva 25.03.2016 08:03 Juhana Nordlund  
  Kaunislahden oikaisu tehtiin 1980-luvun alussa, pääosin vuonna 1981. Sähköistys on tietenkin seuraavalta vuosikymmeneltä.
kuva 25.03.2016 07:57 Juhana Nordlund  
  Eilen tämän kohdan ohi matkustaessani näytti siltä, että kukkulan toisella puolella oli kallion leikkaustyöt jo käynnissä tai käynnistymässä. Tunneli jäisi senkin puolesta melko lyhyeksi.
kuva 16.02.2016 07:09 Juhana Nordlund  
  Todettakoon että IE:llä kuva ei karkaa minnekään. En vain kovin mielelläni käytä Exploreria, mutta nyt näyttää joka tapauksessa siltä, että Opera tai sen jotkut versiot ovat esilleottamani ilmiön taustalla. Suurimmat kuvat näyttäisivät "livahtavan" alas päin nimenomaan Operan versioita käytettäessä.
kuva 15.02.2016 12:29 Juhana Nordlund  
  Ooppera 12.17.

Jotain tekemistä lienee kuvan koollakin. Ehkäpä sellainen seikka, kuinka korkea kuva on kyseessä. Luultavasti tässä on kysymyksessa muutaman tekijän yhteisvaikutus.
kuva 15.02.2016 12:01 Juhana Nordlund  
  Mistä mahtaa johtua, että tämä kuva samoin kuin jotkut muutkin kuvat, "putoavat" selaimessa alas jonkin matkan asettuen varsinkin kuvatekstin, mutta samalla ensimmäisten kommenttienkin päälle, ja nyt tätä ensimmäistä kommettia kirjoitettaessa kommentointikentänkin päälle?

Skaalautuuko jotain selaimessani väärin? Vai onko näyttöni ominaisuuksissa jotain sellaista, joka aiheuttaa kyseisen ilmiön?

Esiintyykö samaa muilla käyttäjillä?

Itse kuva on jälleen täyttä asjaa Cht- ja Rt-vaunuineen, joissa näkyy ajan tyyliin helmapeltejäkin.
kuva 30.01.2016 09:20 Juhana Nordlund  
  Mihinköhän aikaan aamusta kuva on mahdettu ottaa? P 123:n lähtöaika Hkistä oli noina aikoina 9:12. Ja hyvin useana aikataulukautena juna hoidettiin Dm8-9-kalustolla, mutta oli kyseisen vuosikymmenen alkupuolella sellainenkin vaihe, että 123 oli veturivetoinen juna.
kuva 25.01.2016 15:21 Juhana Nordlund  
  Jotkut linja-autojen käytössä olleet vaihteistot toimivat "symmetrisesti" ajosuuntien suhteen. VOITH 506 U+S on ainakin sellainen. Tavalliseen kaupunkibussiin asennettunakin sillä pystyi peruuttamaan yhtä suurella nopeudella kuin ajamaan eteen päin. Samaa vaihteistoa on käytetty joissakin kiskobusseissa.
kuva 21.01.2016 17:20 Juhana Nordlund  
  Ensin 34 kpl ja viime vuoden lopulla näytetään lisätyn vielä 6 yksikköä noiden 34:n jatkoksi. Alkujaan arveltiin pärjättävän 75 Sm5:llä, mutta kuuden yksikön verran lisää kapasiteettia tarvittaneen mm. Kehäradan kasvaneen kalustotarpeen takia. Taustaa: http://hsl01.hosting.documenta.fi/kokous/2015404-4.PDF
kuva 16.01.2016 12:45 Juhana Nordlund  
  Seuraava kysymys: Oliko (esim. kuvanoton aikoina) Gbk:issa (tai Gbkk:issa) sitten samanlaisia päätyjä kuin kuvan junan ensimmäisessä vaunussa? Viittaan erityisesti katon korkeudella olevan osan yksityiskohtiin.
kuva 16.01.2016 11:17 Juhana Nordlund  
  Ulkoiset merkit puhuvat mielestäni Gbl:n puolesta. Kaukaa katsottuna Gbl:t toki ovat näyttäneet joskus huomattavan paljon sisarsarjalaisiltaankin, mutta silti minulle tulee tästä tapauksesta ensimmäisenä mieleen juuri Gbl.
kuva 14.01.2016 16:58 Juhana Nordlund  
  Tässä jos missä on ainesta viikon kuvaksi.
kuva 09.01.2016 11:02 Juhana Nordlund  
  Ainakin wikipedian mukaan Roslagsbanan on ainoa jäljellä oleva kaupallisen liikenteen 891-millinen rautatie Ruotsissa. Museoratoja kokonaan tämän ulkopuolella lienee jokunen. Suljettuja / lakkautettuja onkin sitten ollut koko liuta. Tarkoittamani artikkelin osoite on https://sv.wikipedia.org/wiki/Spårvidd_891_mm . Googlaamalla sinne päädyin, en osaa sanoa, miten käy jos itse laittaa å:n suoraan osoiteriville (saattaa nimittäin toimiakin). Edit: Ainakin kommenttiriville muuntuikin å oudoksi hässäkäksi kun se on osa urlia.
kuva 08.01.2016 15:41 Juhana Nordlund  
  Jonin listaa epätyypillisistä raitioteiden raideleveyksistä voisi jatkaa. Braunschweigissa raideleveys on 1100 mm ja Dresdenissä 1450 mm.
kuva 03.01.2016 20:58 Juhana Nordlund  
  En sitten ihan väärin päätellyt kalustokokoonpanoa. Hyvä että päättelyni voitiin vahvistaa oikeiksi - vääriksi heikentämisen sijasta. ;)
kuva 03.01.2016 20:49 Juhana Nordlund  
  Petri, tunnisteissa oli alun perin P 146. Junan numero on poistettu tunnisteista myöhemmin. Jyväskylän suunnalta tulevaksi pikajunaksi kuvan juna sopisi mainiosti.

Kevättalvi / alkuvuosi 1985 oli melko kylmä todellakin, itse olin silloin varusmiespalveluksessa. Kahta vuotta myöhemmin oli todella kylmiä säitä, kuten eri lähteistä voi tarkistaa. Yksittäisiä vilpoisia päiviä sitten tietenkin on mahtunut useille talville, kuten kuvan tapauksessakin lienee asian laita.

Edit: typo pois.
kuva 03.01.2016 14:26 Juhana Nordlund  
  Pakkasjutuista löytyy mielenkiintoista tietoa myös sivulta http://ilmatieteenlaitos.fi/kovat-pakkaset-ja-kylmimmat-talvet . Sivulla alempana näkyy erityisesti tätäkin keskustelua lähellä olevia tietoja.
kuva 03.01.2016 10:50 Juhana Nordlund  
  1987 ei taida tulla kyseeseen, koska silloin ei Dm8 tainnut kovin paljoa liikkua tammikuun aivan ensimmäisiä päiviä lukuun ottamatta. Kuvassa aurinko paistelee jo sen verran korkealta, että loppiainen taitaa olla jo takana päin?

Mukava talvinen kuva joka tapauksessa minullekin tutulta paikalta.
kuva 03.01.2016 08:09 Juhana Nordlund  
  P 146 ajettiin kyllä tuolla vuosikymmenellä jokseenkin kaikkina aikataulukausina veturijunilla. Junan tuloaika Helsinkiin oli useimmiten klo 11:00. Onkohan tuossa jokin poikkeus kalustokierrossa? Nimittäin Dm8 - 9 -kaluston säännöllinen käyttö Porin junissa päättyi muutenkin kevään 1985 lopulla.

Helsingissäkin päästiin -33 lämpötilalukemiin noina aikoina, mutta vasta vuotta myöhemmin (1987).
kuva 01.01.2016 21:10 Juhana Nordlund  
  Olivatko Gb:t tosiaan vielä 1975 noin hallitsevia umpitavaravaunupuolella? Kuvaan ei näköjään sattunut ainoatakaan Gblk:ta, Gbl:ää tai Gbk:ta. Vuoden 1975 alkupuolella Gblk:ita toki ei ollut vielä kovin suurta määrää.
kuva 01.01.2016 20:31 Juhana Nordlund  
  Erittäin mukava kuva alueelta, jonka muistan alakouluvuosiltani ja sitä edeltävältäkin ajalta. Kyllä veturi varsin luultavasti on tuossa vaiheessa vielä Hr12 (Dr12 ei ole täysin suljettu pois, jos kuva sattuisi olemaan esim. vuodelta 1976).

Ajankohta saattaa olla esimerkiksi 1970-luvun puolesta välistä. Valkokilpinen auto pitää varman huolen siitä, ettei kuva ole ainakaan 1972 edeltävältä kaudelta. Umpitavaravaunujen malli ja tyyppi saattaa monelle kertoa myös, miltä ajalta kuva luultavasti on ja miltä ei oikein mitenkään.

Kuvassa näkyy myös 1000-millinen rata, joka on sähkörata.
kuva 01.01.2016 09:20 Juhana Nordlund  
  Minun mielestäni alkuperäinen kuvateksti oli täyttä asiaa, samoin kuin niihin viittaavat kommentit mm. Kimmolta, Petriltä ja Jormalta. Asioita voi tarkistella monesta eri näkökulmasta ja jotkin termit voidaan käsittää eri yhteyksissä vähän eri tavoin.

Rahtiliikenteessä ja toisaalta hyvin nopeassa henkilöliikenteessä edellytetään kummassakin varmasti "kovaa suorituskykyä", mutta silti vähän erilaista sellaista. Etenkin vanhan kaluston kohdalla. Varmasti vetopeliltä kysytään kovia suorituskykyjä kuljetettaessa suuria määriä tonneja pitkää, jyrkkää nousua suurella nopeudella. Näissä tilanteissa kitkalla jos millä on myös merkittävä rooli. En enempiä viisauksia tarjoa tähän tältä erää.

Erittäin hauskaa ja antoisaa uutta vuotta 2016 kaikille vorgilaisille! Pidetään harrastus virkeänä myös alkaneena vuotena.
kuva 26.12.2015 15:38 Juhana Nordlund  
  Kuormureista oikeanpuolinen on tietenkin Bedford (TK), mutta sen takana oleva valkoinen pakettiauto kylki kameraan päin on ainakin minulle melko haasteellinen tunnistettava. Ensimmäinen mielleyhtymä oli Bedford CF, mutta tuo voi kyllä oli jokin aivan muukin.
kuva 26.12.2015 13:29 Juhana Nordlund  
  Pakut näyttäisivät olevan mallia 238, kun taas ainakin kaksi 127:ää (henkilöautoja) näkyy oikealla laidalla.
kuva 26.12.2015 08:24 Juhana Nordlund  
  Minun raitiovaunutiedoista, mitä tulee 2-akseliseen kalustoon, tietty osa on edesmenneeltä Toivo Niskaselta peräisin. Niskasen tiedoista on tärkeä osa siirtynyt nyttemmin myös SRS:n sivuille. Kaksiakselisia raitiovaunuja olen itse havainnut kymmenkunta vuotta ruuhkaliikenteessä aina kevääseen 1975 saakka. Toisinaan "jouduin" myös niiden kyytiin (aivan pikkulapsena pelkäsin niitä äänen vuoksi). Sen jälkeen on ollut tyytyminen valokuviin ja muiden asiasta kiinnostuneiden muistikuviin.
kuva 25.12.2015 22:24 Juhana Nordlund  
  Erittäin mukava joulupäivän kuva-arvoitus. Onkohan kenelläkään laittaa verrokkikuvaa myöhemmältä ajalta, puhumattakaan nykyajasta? Miltähän tämä paikka näyttää nykyään?
kuva 25.12.2015 15:23 Juhana Nordlund  
  Reinon lisäämä osasuurennos vahvistaa käsitystäni siitä, että vaunu olisi 204. Siinä nimittäin oli myöhempinä aikoina suippopäiset ovien ikkunat. Osassa sarjaa oli hyvin yksinkertaiset ikkunaruudut ovissa "Jenkkiesikuvan" mukaisesti, osassa taas oli kantikkaat, mutta kumilistoilla tiivistetyt ruudut. Itse käsitin niin, että suippopäiset eivät olleet yhtä yleisiä kuin kaksi muuta versiota.
<<   >>