Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.11.2008 22:18 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllähän Suur-Tukholman esikaupunkiraitioteillä on ohjausvaunuja käytetty ratikoissa iät ja ajat. Lidingöbanankin on tosiaan tänä syksynä alennettu rautatiestä raitiotieksi. :) Pysäkeillä taitaa edelleen lukea Se upp för tåg. http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Stockholm2008-banorna/Sthlm%202008%20215A.jpg | ||||
|
27.11.2008 16:35 | Juhana Nordlund | ||
| Hieno! | ||||
|
24.11.2008 16:57 | Juhana Nordlund | ||
| Takakilpi lienee jämähtänyt väärään asentoon. Kohtalaisen yleinen vika (ei ainakaan mikään sensaatio). | ||||
|
14.11.2008 09:04 | Juhana Nordlund | ||
| Ja nämä protothan täyttävät näinä päivinä / viikkoina / kuukausina upeat 40 vuotta! Samoin kuin koko sähköjunaliikenne (liikenne täyttää vuosia toki vasta tammikuussa 2009). | ||||
|
14.11.2008 09:01 | Juhana Nordlund | ||
| Timo: Liekkimuoto tuli turvamaalauksiin rungosta 6X83 alkaen. Muutos alkoi näkyä asteittain siis 1970-luvun lopulta alkaen. Toinen muutos turvamaalauksiin liittyen on keltaisen osuuden väheneminen tuolla yläosassa. Laajempi keltainen alue lienee ollut tehtaan maalaama, konepajat ovat remppojen yhteydessä rajanneet sen vähän eri tavoin. | ||||
|
03.11.2008 04:41 | Juhana Nordlund | ||
| Heinoon oikaisuhan tehtiin itse asiassa jo vuonna 1965. Oikaisulla oli melko pitkään Heinoo-niminen seisakekin. Sittemmin oikaisulle on tehty kohtausraidekin (vuosia seisakkeen lakkauttamisen jälkeen). Vanhan linjauksen penkasta on huomattava osa yhä jäljellä. | ||||
|
02.11.2008 09:34 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä on itse asiassa ihan 1990-luvun perusmalli, edustaen ensimmäisen sukupolven matalalattiavaunuja. Entisiä müncheniläisiä on muuten ajossa muutama Norrköpingissäkin: http://jno.1g.fi/0510056536A.html | ||||
|
31.10.2008 16:06 | Juhana Nordlund | ||
| Göteborgin Pedaalivaunuista vain M28:issa on ollut niitä hehkulamppuja. M29:issä on loisteputkivalaisimet. Myös joihinkin voimakkaasti rempattuihin M28:ihin on valokalusteet jokunen vuosi sitten uusittu loisteputkiin perustuviksi. | ||||
|
31.10.2008 16:01 | Juhana Nordlund | ||
| Ja tänään 6X91 on saneerattuna liikenteessä. Tulin sillä, se oli M-junassa (lähtö Hki:stä 14:33). | ||||
|
22.10.2008 23:00 | Juhana Nordlund | ||
| 6X98 oli saneeraamattomana ajossa ainakin 21.10.2008. | ||||
|
14.10.2008 21:56 | Juhana Nordlund | ||
| Itse asiassa Sm1:issä, Eioissa ja Eiobeissa ei ollut liitoskohdan "pikkuosastoissa" istumapaikkoja, ellei WC-pyttyä joku lue istuimeksi. Todettakoon, että Eio-vaunuissa 6234 ja 6237 oli hieman ennen saneerausta yleisöpuhelin WC:tä vastapäätä tuossa välikössä. Puhelin toimi kortilla. | ||||
|
13.10.2008 20:43 | Juhana Nordlund | ||
| Onkos tämä sama? https://vaunut.org/kuvasivu.php/5039 | ||||
|
12.10.2008 13:17 | Juhana Nordlund | ||
| Moottorivaunuissa 6007 (kuvassa), 6031, 6032, 6033, 6035 ja 6038 järjestysnumeron sijainti on alkuperäinen. Valmistajalaatat ovat kyljissä 6031:ssä, 6033:ssä ja 6035:ssä, samoin toki myös 6006:ssa, joka taas muuten on huomattavan erilainen. | ||||
|
08.10.2008 17:00 | Juhana Nordlund | ||
| Ja tärkein asia: Upeat värit! | ||||
|
02.10.2008 11:29 | Juhana Nordlund | ||
| Ja samansukuista veturikalustoa on tietynlaisessa käytössä myös Tanskanmaalla: https://vaunut.org/kuvasivu.php/50223 | ||||
|
30.09.2008 04:42 | Juhana Nordlund | ||
| Vasemmalla ylhäällä (kuudes alhaalta) taitaa olla tehdasvärinen Nohab eli sen värinen kuin Suomessakin aikanaan liikkui. | ||||
|
28.09.2008 19:05 | Juhana Nordlund | ||
| Ej i trafik. (=Ikke i trafikk). | ||||
|
28.09.2008 19:01 | Juhana Nordlund | ||
| Ilmeisen hyväkuntoiselta näyttää myös kuvassa näkyvä SCANIA CR112. | ||||
|
28.09.2008 18:59 | Juhana Nordlund | ||
| Tässähän kulminoituu asjanmukaisuuden määrä, laatu ja voimakkuus. | ||||
|
28.09.2008 18:58 | Juhana Nordlund | ||
| Ja Hämeenlinnan asemaseutu on nähnyt vastaavia jo aikaisemminkin ihan kotoisissa väreissä: http://jno.1g.fi/1410298A.html ja http://jno.1g.fi/1410300A.html Hieno kuva! | ||||
|
18.09.2008 22:56 | Juhana Nordlund | ||
| Tyhjentävää listaa tuskin on missään. Todettakoon, että harvemmin kai raitioteillä ajetaan yli 3 m leveillä vaunuilla. Korkeita laitureita sen sijaan raitioteilläkin silloin tällöin tapaa. Holmenkollenin haarasta kai voitaisiin käyttää myös termiä kombimetro. Ja jottei asia olisi ainakaan yksitoikkoinen, todettakoon vielä että Holmenkollenin radan ensimmäisen polven kalusto perustui raitiovaunuihin. 3,1 metriä leveät junat tulivat puolestaan kuvioihin vuonna 1910. | ||||
|
18.09.2008 17:22 | Juhana Nordlund | ||
| MX3000-sarjan junien toimitukset saivat vauhtia vuonna 2007 ja myös tänä vuonna tätä kalustoa on tullut huomattava määrä lisää korvaamaan sarjoja T1, T2, T3 ja T4. Myös sarjat T5 - T8 tullaan korvaamaan MX3000:illa lähitulevaisuudessa. | ||||
|
18.09.2008 17:20 | Juhana Nordlund | ||
| Kullakin linjalla (1 - 6) vuoroväli on muulloin kuin hyvin hiljaisena aikana 15 minuuttia. Tosiasiassa linjat 4 ja 6 ovat yksi ja sama pitkä linja, jossa tunnus vaihtuu "lennossa" kehäradalla eli Ringenillä. Tunnuksen vaihtaminen on välttämätöntä, koska kullakin sivulla ajetaan runkoradalla kahdesti. Reitti tekee toisin sanoen silmukan. | ||||
|
|
18.09.2008 17:17 | Juhana Nordlund | ||
| Holmenkollenin rata on osa T-banenia. Vaunujen korin leveys on 3,2 metriä. Radan mikään osa ei täytä raitiotien määritelmää. Rataosa ei kuitenkaan ole nk. täysmetroa, vaan se on ilmajohtovirroitettu esikaupunkirautatie. Lähin vastaava esimerkki lienee Tukholman Saltsjöbanan. Oslon muut läntiset esikaupunkiradat ovat olleet samalla standardilla kuin Holmenkollenin rata, mutta ne on jo ehditty päivittää täysmetroksi. Tosin Kolsåsin radalla päivitys on edennyt vasta Åsjordetiin saakka. | ||||
|
08.09.2008 23:07 | Juhana Nordlund | ||
| Sitä vastoin sinisiä vaunuja IC:issä oli ihan vakituisestikin lisävaunuina esim. syksyllä 1989. Mutta se on jo ihan toinen juttu se... :) | ||||
|
08.09.2008 23:01 | Juhana Nordlund | ||
| SRS-ajeluun menee tuoreimman tiedon mukaan vielä jokunen viikko. Tekniikassa yms. on vielä säätämistä. Tähänhän on tehty mm. ajokytkinmuutos (servo). Koeajojakin pitää tehdä vielä paljon, ennenkuin tällä voi matkustajia kuljettaa "ihan oikeasti". | ||||
|
31.08.2008 07:56 | Juhana Nordlund | ||
| Virroitin näyttäisi olevan kaksipolvinen tankovirroitin. Siperian Susihan on tunnetuin tuon virroitintyypin käyttäjä Suomessa. On näitä Stemman-byygeleitä nähty Helsingin raitiovaunuissa itse asiassa jo 1970-luvun alussa, kun NrI-sarjaan oltiin hakemassa sopivaa virroitinmallia. Kaksipolvinen virroitin oli vuorotellen useammassakin sarjan 16 - 30 Valmetissa. | ||||
|
29.08.2008 19:30 | Juhana Nordlund | ||
| Helsingin metrossakin on varikkoraiteiston yhteydessä kolmio. Junat käännetään juhannus- ja jouluöinä siellä toisin päin. Koko kalusto siis pitkinä nippuina. | ||||
|
26.08.2008 23:05 | Juhana Nordlund | ||
| Hakujärjestelmää ajatellen kuvatekstissä voisi ehkä olla maininta: Dv12 2704. Joku saattaa etsiä Dv12-koneista kaikkia mahdollisia yksilöitä, kuvia, tilanteita... Olenkohan muuten itsekään aina laittanut junakuvistani esim. sarjatunnusta kuvatekstiin...? | ||||
|
18.07.2008 22:32 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitos Jorma mainioista Nohab-kuvista! | ||||
|
18.07.2008 18:43 | Juhana Nordlund | ||
| Ei sentään Hillerødin kautta Helsingøriin ajeta. Ratatyöt vain sotkevat suoran reitin aikatauluja. Oikeastaan jokaiselle viikolle on oma aikataulunsa nyt "pahimpana" aikana. Ja Østerportin asema toimii vaihtopaikkana yhteydelle, joka normaalisti on suora (esim. Malmö C - Helsingør). | ||||
|
16.07.2008 07:37 | Juhana Nordlund | ||
| Suomessa otettuja Nohab-kuvia lienee ainakin Rautatiemuseon arkistossa. Joitakin kuvia on julkaistu myös alan kirjoissa, kuten Mikko Alameren teoksessa Suomen Rautatiet sekä E. Pölhön työryhmän kokoamassa kirjassa Suomen Veturit osa 2. Kuvia, joihin olisi vapaa käyttöoikeus, ei liene tästä aiheesta kovin monta olemassa. Ellei joku vaunut.org:n jäsen päätä yhtäkkiä meitä kaikkia yllättää... Talvella 1958-59 ainakaan minä en ollut vuokra-Nohabia kuvaamassa. | ||||
|
|
15.07.2008 23:45 | Juhana Nordlund | ||
| Norske lok og motorvogner -kirja kertoo, että Di3-veturit (Nohab) ovat olleet multippelkjørbareja eli moniajokelpoisia. Saman kirjan mukaan Suomessa käynyt, sittemmin NSB:lle Di.3.643:ksi päätynyt, yksilö olisi ollut akselijärjestykseltään (A1A)'(A1A)'. Nohabistahan oli tosiaan olemassa useammanlaisia teho- ja vetotapavariaatioita. Vetotavalla tarkoitan vetävien akselien lukumäärää. | ||||
|
15.07.2008 23:36 | Juhana Nordlund | ||
| Sellaista kuvaa ei tällä kertaa tullut otettua. | ||||
|
|
15.07.2008 22:52 | Juhana Nordlund | ||
| Enemmän Öresundin metropolialueen junakuvia on nähtävissä osoitteessa http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Kobenhavn2008-banerne/ | ||||
|
|
15.07.2008 22:48 | Juhana Nordlund | ||
| Ari P: Normaalitilanteessa ajetaan tosiaan suorina junina Helsingøristä Kööpenhaminan kautta vähintään Malmö C:hen saakka, usein aina jonnekin Landskronaan tai muualle Ruotsiin saakka. Tänä kesänä Tanskan puolella Kystbanenilla on käynnissä ratatöitä Klampenborgin pohjoispuolella, minkä takia junayhteys on vaihdollinen. Kuvassa näkyvältä Østerportin asemalta oli kuitenkin suora yhteys sekä Ruotsiin että Helsingøriin. | ||||
|
15.07.2008 09:13 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä taitaa olla Sundbyn asema. Köpiksen metrossa asemat ovat kyllä vietävän samanlaisia hyvinkin usein. | ||||
|
15.07.2008 08:38 | Juhana Nordlund | ||
| Samaa veikkaan kuin Teppokin. | ||||
|
|
13.07.2008 09:30 | Juhana Nordlund | ||
| John on oikeassa, multippeliajoahan tuollainen kolminveto ilman muuta on. Eiköhän noilla tehoilla raskas sepeliletka siirry aika liukkaasti. | ||||
|
|
13.07.2008 07:46 | Juhana Nordlund | ||
| JR googletti täysin oikein. Ryparkenin S-tog-asemallahan tämä on. Ja täsmälleen ottaen Farumin radan laiturin ja raiteiden puolella. Ringbanen ja Farumbanen risteävät toisensa Ryparkenissa. Farumin haara on tänä kesänä ja osittain alkusyksylläkin suljettuna. A-junia korvataan tässä päässä busseilla. Hundigen päässä A-junat kulkevat, tosin kesäkaudella harvennetuin välein. Voitte uskoa, että tässä katoksen alla oli kuultavissa jotain täysin asj.mukaista GM:n mörinää... :) | ||||
|
03.07.2008 08:50 | Juhana Nordlund | ||
| Itse asiassa Eiob:n matkatavaraosasto sijaitsi hieman eri paikassa, toisin sanoen ison eteisen muodossa. Aivan kuten Eioc:ssäkin se sijaitsee. Totta puhuen iso eteinen on tietenkin eri asia kuin erillinen tavaraosasto... :) | ||||
|
23.06.2008 23:10 | Juhana Nordlund | ||
| Ja jos oikein olen käsittänyt, noina lauantai-iltoina Tpe - Pri oli vaihdollinen yhteys ja Raumalle pääsi suoralla lätällä. Kyseessä oli viikottainen Rauman lätän kalustonvaihto. Yleisöaikatauluista ei tätä voinut päätellä. | ||||
|
21.06.2008 15:52 | Juhana Nordlund | ||
| Onhan tuonne puumotillakin ajettu, samoin sekajunilla. Reitin pysähdyspaikkoja: Pori, Karjaranta, Vähärauma, Ulasoori, Reikko, Kyläsaari, Enäjärvi, Rieskala, Pihlava, Kaanaa, Mäntyluoto. 1970-luvun lättäkokeilun aikana oli perustettu joitakin uusiakin liikennepaikkoja kuten Uusiniitty ja Mäntyluoto satama. | ||||
|
11.06.2008 10:44 | Juhana Nordlund | ||
| Onpas upea! Liikutaan sen rajamailla, kuuluuko tuo kulkuneuvo tähän kuvaportaaliin. Johdinautojen ystävänä toki olen kuvasta vain mielissäni. | ||||
|
02.06.2008 17:25 | Juhana Nordlund | ||
| 1.1.2009 alkaen 3T ei tosiaan enää mene tästä kohdasta mihinkään suuntaan. Töölössä taas ei kuuluisi nähdä silloin 3B:itä. | ||||
|
01.06.2008 19:15 | Juhana Nordlund | ||
| Niiden, jotka eivät pidä mutkikkaasta systeemistä, varmaan kannattaa matkustaa Ringbanenilla, koska siellä menee vain yksi linja eikä se ohittele väliasemia. Mielestäni pitkillä matkoilla tulee olla sellainenkin variaatio, jolla pääsee matkustamaan nopeasti. Muutoin autokauppiailla saattaisi alkaa hyvät ajat. S-togetissa kaikilla asemilla pysähtyvät junat ovat pääosin lyhyimpien reittien junia. Poikkeuksiakin löytyy. | ||||
|
|
31.05.2008 18:37 | Juhana Nordlund | ||
| Niin ja tämä näyttää kovasti Nordhavnin asemalta. | ||||
|
|
31.05.2008 17:10 | Juhana Nordlund | ||
| Köpiksen S-tog on sangen mielenkiintoinen liikennejärjestelmä. Kirjaintunnuksineen kaikkineen se sisältää meillekin tuttuja piirteitä, mutta itse linjaverkko on laajuudessaan ja monipuolisuudessaan paljolti erilainen kuin Helsingin lähijunaliikenne. Onpa historiakin paljon pidempi, ensimmäiset reitit otettiin käyttöön jo vuonna 1934. S-tog oli pitkään metron korvike ja sitähän se on itse asiassa vielä nykyisen suppeahkon automaattimetron rinnalla nykyäänkin. | ||||
|
30.05.2008 17:32 | Juhana Nordlund | ||
| Onkohan se vain kulunut ajan myötä melkein kokonaan pois? Tuonkin yksilön saneerauksesta on tainnut vierähtää kymmenisen vuotta. | ||||
|
30.05.2008 17:10 | Juhana Nordlund | ||
| Helsingin kaupunginosista, kuten Sörnäisistä ja Kalliosta, kerrotaan muun muassa Wikipedian sivuilla. Niiden tietojen valossa Sörnäisten aseman sisäänkäynneistä sentään osa sijaitsee Sörnäisten kaupunginosassa. On sinänsä ihan tavallista, että aseman tai pysäkin nimi ei olekaan sama kuin itse sijaintipaikka. Tai linjan nimessä esiintyvä paikannimi. Meneekö Seurasaaren bussi Seurasaareen? Aivan, ei se sinne saareen mene... :) | ||||
|
29.05.2008 23:16 | Juhana Nordlund | ||
| Viimeisiä. On muuten tyylikäs kuva mm. väriensä puolesta. | ||||
