Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.10.2008 16:01 | Juhana Nordlund | ||
| Ja tänään 6X91 on saneerattuna liikenteessä. Tulin sillä, se oli M-junassa (lähtö Hki:stä 14:33). | ||||
|
22.10.2008 23:00 | Juhana Nordlund | ||
| 6X98 oli saneeraamattomana ajossa ainakin 21.10.2008. | ||||
|
14.10.2008 21:56 | Juhana Nordlund | ||
| Itse asiassa Sm1:issä, Eioissa ja Eiobeissa ei ollut liitoskohdan "pikkuosastoissa" istumapaikkoja, ellei WC-pyttyä joku lue istuimeksi. Todettakoon, että Eio-vaunuissa 6234 ja 6237 oli hieman ennen saneerausta yleisöpuhelin WC:tä vastapäätä tuossa välikössä. Puhelin toimi kortilla. | ||||
|
13.10.2008 20:43 | Juhana Nordlund | ||
| Onkos tämä sama? https://vaunut.org/kuvasivu.php/5039 | ||||
|
12.10.2008 13:17 | Juhana Nordlund | ||
| Moottorivaunuissa 6007 (kuvassa), 6031, 6032, 6033, 6035 ja 6038 järjestysnumeron sijainti on alkuperäinen. Valmistajalaatat ovat kyljissä 6031:ssä, 6033:ssä ja 6035:ssä, samoin toki myös 6006:ssa, joka taas muuten on huomattavan erilainen. | ||||
|
08.10.2008 17:00 | Juhana Nordlund | ||
| Ja tärkein asia: Upeat värit! | ||||
|
02.10.2008 11:29 | Juhana Nordlund | ||
| Ja samansukuista veturikalustoa on tietynlaisessa käytössä myös Tanskanmaalla: https://vaunut.org/kuvasivu.php/50223 | ||||
|
30.09.2008 04:42 | Juhana Nordlund | ||
| Vasemmalla ylhäällä (kuudes alhaalta) taitaa olla tehdasvärinen Nohab eli sen värinen kuin Suomessakin aikanaan liikkui. | ||||
|
28.09.2008 19:05 | Juhana Nordlund | ||
| Ej i trafik. (=Ikke i trafikk). | ||||
|
28.09.2008 19:01 | Juhana Nordlund | ||
| Ilmeisen hyväkuntoiselta näyttää myös kuvassa näkyvä SCANIA CR112. | ||||
|
28.09.2008 18:59 | Juhana Nordlund | ||
| Tässähän kulminoituu asjanmukaisuuden määrä, laatu ja voimakkuus. | ||||
|
28.09.2008 18:58 | Juhana Nordlund | ||
| Ja Hämeenlinnan asemaseutu on nähnyt vastaavia jo aikaisemminkin ihan kotoisissa väreissä: http://jno.1g.fi/1410298A.html ja http://jno.1g.fi/1410300A.html Hieno kuva! | ||||
|
18.09.2008 22:56 | Juhana Nordlund | ||
| Tyhjentävää listaa tuskin on missään. Todettakoon, että harvemmin kai raitioteillä ajetaan yli 3 m leveillä vaunuilla. Korkeita laitureita sen sijaan raitioteilläkin silloin tällöin tapaa. Holmenkollenin haarasta kai voitaisiin käyttää myös termiä kombimetro. Ja jottei asia olisi ainakaan yksitoikkoinen, todettakoon vielä että Holmenkollenin radan ensimmäisen polven kalusto perustui raitiovaunuihin. 3,1 metriä leveät junat tulivat puolestaan kuvioihin vuonna 1910. | ||||
|
18.09.2008 17:22 | Juhana Nordlund | ||
| MX3000-sarjan junien toimitukset saivat vauhtia vuonna 2007 ja myös tänä vuonna tätä kalustoa on tullut huomattava määrä lisää korvaamaan sarjoja T1, T2, T3 ja T4. Myös sarjat T5 - T8 tullaan korvaamaan MX3000:illa lähitulevaisuudessa. | ||||
|
18.09.2008 17:20 | Juhana Nordlund | ||
| Kullakin linjalla (1 - 6) vuoroväli on muulloin kuin hyvin hiljaisena aikana 15 minuuttia. Tosiasiassa linjat 4 ja 6 ovat yksi ja sama pitkä linja, jossa tunnus vaihtuu "lennossa" kehäradalla eli Ringenillä. Tunnuksen vaihtaminen on välttämätöntä, koska kullakin sivulla ajetaan runkoradalla kahdesti. Reitti tekee toisin sanoen silmukan. | ||||
|
|
18.09.2008 17:17 | Juhana Nordlund | ||
| Holmenkollenin rata on osa T-banenia. Vaunujen korin leveys on 3,2 metriä. Radan mikään osa ei täytä raitiotien määritelmää. Rataosa ei kuitenkaan ole nk. täysmetroa, vaan se on ilmajohtovirroitettu esikaupunkirautatie. Lähin vastaava esimerkki lienee Tukholman Saltsjöbanan. Oslon muut läntiset esikaupunkiradat ovat olleet samalla standardilla kuin Holmenkollenin rata, mutta ne on jo ehditty päivittää täysmetroksi. Tosin Kolsåsin radalla päivitys on edennyt vasta Åsjordetiin saakka. | ||||
|
08.09.2008 23:07 | Juhana Nordlund | ||
| Sitä vastoin sinisiä vaunuja IC:issä oli ihan vakituisestikin lisävaunuina esim. syksyllä 1989. Mutta se on jo ihan toinen juttu se... :) | ||||
|
08.09.2008 23:01 | Juhana Nordlund | ||
| SRS-ajeluun menee tuoreimman tiedon mukaan vielä jokunen viikko. Tekniikassa yms. on vielä säätämistä. Tähänhän on tehty mm. ajokytkinmuutos (servo). Koeajojakin pitää tehdä vielä paljon, ennenkuin tällä voi matkustajia kuljettaa "ihan oikeasti". | ||||
|
31.08.2008 07:56 | Juhana Nordlund | ||
| Virroitin näyttäisi olevan kaksipolvinen tankovirroitin. Siperian Susihan on tunnetuin tuon virroitintyypin käyttäjä Suomessa. On näitä Stemman-byygeleitä nähty Helsingin raitiovaunuissa itse asiassa jo 1970-luvun alussa, kun NrI-sarjaan oltiin hakemassa sopivaa virroitinmallia. Kaksipolvinen virroitin oli vuorotellen useammassakin sarjan 16 - 30 Valmetissa. | ||||
|
29.08.2008 19:30 | Juhana Nordlund | ||
| Helsingin metrossakin on varikkoraiteiston yhteydessä kolmio. Junat käännetään juhannus- ja jouluöinä siellä toisin päin. Koko kalusto siis pitkinä nippuina. | ||||
|
26.08.2008 23:05 | Juhana Nordlund | ||
| Hakujärjestelmää ajatellen kuvatekstissä voisi ehkä olla maininta: Dv12 2704. Joku saattaa etsiä Dv12-koneista kaikkia mahdollisia yksilöitä, kuvia, tilanteita... Olenkohan muuten itsekään aina laittanut junakuvistani esim. sarjatunnusta kuvatekstiin...? | ||||
|
18.07.2008 22:32 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitos Jorma mainioista Nohab-kuvista! | ||||
|
18.07.2008 18:43 | Juhana Nordlund | ||
| Ei sentään Hillerødin kautta Helsingøriin ajeta. Ratatyöt vain sotkevat suoran reitin aikatauluja. Oikeastaan jokaiselle viikolle on oma aikataulunsa nyt "pahimpana" aikana. Ja Østerportin asema toimii vaihtopaikkana yhteydelle, joka normaalisti on suora (esim. Malmö C - Helsingør). | ||||
|
16.07.2008 07:37 | Juhana Nordlund | ||
| Suomessa otettuja Nohab-kuvia lienee ainakin Rautatiemuseon arkistossa. Joitakin kuvia on julkaistu myös alan kirjoissa, kuten Mikko Alameren teoksessa Suomen Rautatiet sekä E. Pölhön työryhmän kokoamassa kirjassa Suomen Veturit osa 2. Kuvia, joihin olisi vapaa käyttöoikeus, ei liene tästä aiheesta kovin monta olemassa. Ellei joku vaunut.org:n jäsen päätä yhtäkkiä meitä kaikkia yllättää... Talvella 1958-59 ainakaan minä en ollut vuokra-Nohabia kuvaamassa. | ||||
|
|
15.07.2008 23:45 | Juhana Nordlund | ||
| Norske lok og motorvogner -kirja kertoo, että Di3-veturit (Nohab) ovat olleet multippelkjørbareja eli moniajokelpoisia. Saman kirjan mukaan Suomessa käynyt, sittemmin NSB:lle Di.3.643:ksi päätynyt, yksilö olisi ollut akselijärjestykseltään (A1A)'(A1A)'. Nohabistahan oli tosiaan olemassa useammanlaisia teho- ja vetotapavariaatioita. Vetotavalla tarkoitan vetävien akselien lukumäärää. | ||||
|
15.07.2008 23:36 | Juhana Nordlund | ||
| Sellaista kuvaa ei tällä kertaa tullut otettua. | ||||
|
|
15.07.2008 22:52 | Juhana Nordlund | ||
| Enemmän Öresundin metropolialueen junakuvia on nähtävissä osoitteessa http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Kobenhavn2008-banerne/ | ||||
|
|
15.07.2008 22:48 | Juhana Nordlund | ||
| Ari P: Normaalitilanteessa ajetaan tosiaan suorina junina Helsingøristä Kööpenhaminan kautta vähintään Malmö C:hen saakka, usein aina jonnekin Landskronaan tai muualle Ruotsiin saakka. Tänä kesänä Tanskan puolella Kystbanenilla on käynnissä ratatöitä Klampenborgin pohjoispuolella, minkä takia junayhteys on vaihdollinen. Kuvassa näkyvältä Østerportin asemalta oli kuitenkin suora yhteys sekä Ruotsiin että Helsingøriin. | ||||
|
15.07.2008 09:13 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä taitaa olla Sundbyn asema. Köpiksen metrossa asemat ovat kyllä vietävän samanlaisia hyvinkin usein. | ||||
|
15.07.2008 08:38 | Juhana Nordlund | ||
| Samaa veikkaan kuin Teppokin. | ||||
|
|
13.07.2008 09:30 | Juhana Nordlund | ||
| John on oikeassa, multippeliajoahan tuollainen kolminveto ilman muuta on. Eiköhän noilla tehoilla raskas sepeliletka siirry aika liukkaasti. | ||||
|
|
13.07.2008 07:46 | Juhana Nordlund | ||
| JR googletti täysin oikein. Ryparkenin S-tog-asemallahan tämä on. Ja täsmälleen ottaen Farumin radan laiturin ja raiteiden puolella. Ringbanen ja Farumbanen risteävät toisensa Ryparkenissa. Farumin haara on tänä kesänä ja osittain alkusyksylläkin suljettuna. A-junia korvataan tässä päässä busseilla. Hundigen päässä A-junat kulkevat, tosin kesäkaudella harvennetuin välein. Voitte uskoa, että tässä katoksen alla oli kuultavissa jotain täysin asj.mukaista GM:n mörinää... :) | ||||
|
03.07.2008 08:50 | Juhana Nordlund | ||
| Itse asiassa Eiob:n matkatavaraosasto sijaitsi hieman eri paikassa, toisin sanoen ison eteisen muodossa. Aivan kuten Eioc:ssäkin se sijaitsee. Totta puhuen iso eteinen on tietenkin eri asia kuin erillinen tavaraosasto... :) | ||||
|
23.06.2008 23:10 | Juhana Nordlund | ||
| Ja jos oikein olen käsittänyt, noina lauantai-iltoina Tpe - Pri oli vaihdollinen yhteys ja Raumalle pääsi suoralla lätällä. Kyseessä oli viikottainen Rauman lätän kalustonvaihto. Yleisöaikatauluista ei tätä voinut päätellä. | ||||
|
21.06.2008 15:52 | Juhana Nordlund | ||
| Onhan tuonne puumotillakin ajettu, samoin sekajunilla. Reitin pysähdyspaikkoja: Pori, Karjaranta, Vähärauma, Ulasoori, Reikko, Kyläsaari, Enäjärvi, Rieskala, Pihlava, Kaanaa, Mäntyluoto. 1970-luvun lättäkokeilun aikana oli perustettu joitakin uusiakin liikennepaikkoja kuten Uusiniitty ja Mäntyluoto satama. | ||||
|
11.06.2008 10:44 | Juhana Nordlund | ||
| Onpas upea! Liikutaan sen rajamailla, kuuluuko tuo kulkuneuvo tähän kuvaportaaliin. Johdinautojen ystävänä toki olen kuvasta vain mielissäni. | ||||
|
02.06.2008 17:25 | Juhana Nordlund | ||
| 1.1.2009 alkaen 3T ei tosiaan enää mene tästä kohdasta mihinkään suuntaan. Töölössä taas ei kuuluisi nähdä silloin 3B:itä. | ||||
|
01.06.2008 19:15 | Juhana Nordlund | ||
| Niiden, jotka eivät pidä mutkikkaasta systeemistä, varmaan kannattaa matkustaa Ringbanenilla, koska siellä menee vain yksi linja eikä se ohittele väliasemia. Mielestäni pitkillä matkoilla tulee olla sellainenkin variaatio, jolla pääsee matkustamaan nopeasti. Muutoin autokauppiailla saattaisi alkaa hyvät ajat. S-togetissa kaikilla asemilla pysähtyvät junat ovat pääosin lyhyimpien reittien junia. Poikkeuksiakin löytyy. | ||||
|
|
31.05.2008 18:37 | Juhana Nordlund | ||
| Niin ja tämä näyttää kovasti Nordhavnin asemalta. | ||||
|
|
31.05.2008 17:10 | Juhana Nordlund | ||
| Köpiksen S-tog on sangen mielenkiintoinen liikennejärjestelmä. Kirjaintunnuksineen kaikkineen se sisältää meillekin tuttuja piirteitä, mutta itse linjaverkko on laajuudessaan ja monipuolisuudessaan paljolti erilainen kuin Helsingin lähijunaliikenne. Onpa historiakin paljon pidempi, ensimmäiset reitit otettiin käyttöön jo vuonna 1934. S-tog oli pitkään metron korvike ja sitähän se on itse asiassa vielä nykyisen suppeahkon automaattimetron rinnalla nykyäänkin. | ||||
|
30.05.2008 17:32 | Juhana Nordlund | ||
| Onkohan se vain kulunut ajan myötä melkein kokonaan pois? Tuonkin yksilön saneerauksesta on tainnut vierähtää kymmenisen vuotta. | ||||
|
30.05.2008 17:10 | Juhana Nordlund | ||
| Helsingin kaupunginosista, kuten Sörnäisistä ja Kalliosta, kerrotaan muun muassa Wikipedian sivuilla. Niiden tietojen valossa Sörnäisten aseman sisäänkäynneistä sentään osa sijaitsee Sörnäisten kaupunginosassa. On sinänsä ihan tavallista, että aseman tai pysäkin nimi ei olekaan sama kuin itse sijaintipaikka. Tai linjan nimessä esiintyvä paikannimi. Meneekö Seurasaaren bussi Seurasaareen? Aivan, ei se sinne saareen mene... :) | ||||
|
29.05.2008 23:16 | Juhana Nordlund | ||
| Viimeisiä. On muuten tyylikäs kuva mm. väriensä puolesta. | ||||
|
29.05.2008 23:06 | Juhana Nordlund | ||
| Johnille ja CoCoNutille tiedoksi: Kyseessä ovat sisarkuvat. Olin näköjään ottanut kaikkiaan kolme lähes täysin identtistä kuvaa heti toistensa perään. Meni pieni tovi, kunnes sain yksilöityä tässä mainitut kuvat. :) Alkujaan en todellakaan ollut erikseen miettinyt, mitä lähetän minnekin, sen verran samanlaisia ovat. (Käyttäjä muokannut 29.05.2008 23:11) | ||||
|
29.05.2008 22:55 | Juhana Nordlund | ||
| Ylimpänä oleva lisäjarruvalo kertoo normaalia pidemmästä vaunusta. Tällä hetkellähän HKL 80 on ainoa väliosallinen Valmet-vaunu. Seuraavat väliosalliset vaunut tulevatkin olemaan 160-sarjan Düwageja, joista 162 on ollut jo joitakin viikkoja koeajossa. Kuvasta http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2008-05-09/090508+082A.jpg voi päätellä, että ainakaan aluksi Väliosa-Manneissa ei ollut vastaavaa lisäjarruvaloa. | ||||
|
29.05.2008 22:49 | Juhana Nordlund | ||
| Tämähän on kokomainosjuna. Lehden nimikin paistaa vaunun kyljessä. Ratkaisu herättää huomiota, mikä kai on tarkoituskin. Hyvä kuva Jormalta! | ||||
|
|
29.05.2008 22:43 | Juhana Nordlund | ||
| eliitti-karhu: Tarkoitatko takaikkunan alapuolella näkyviä valosarjoja? | ||||
|
29.05.2008 22:40 | Juhana Nordlund | ||
| Jyrki: Metron itäjatkeen pääteasemaksi on joissakin suunnitelmissa mainittu juurikin Landbo. Se siis sijaitsee tällä hetkellä Sipoon kunnan puolella. Tuomas: Käytin edellä tiheyden mittarina vain etäisyyttä. Muut kriteerit ovat nähdäkseni vähemmän yksiselitteisiä (ts. niiden käyttäminen edellyttänee kai jo aikamoista asiantuntemusta vähän muustakin kuin liikenneasioista). | ||||
|
|
29.05.2008 22:31 | Juhana Nordlund | ||
| a) HKL 80 b) Ylioppilastalon pysäkkiä Mannerheimintiellä ajattelin (taustalla muuan tavaratalo). Kerron sitten aikanaan, mistä näkee että vaunu voi olla vain 80, vaikka numeroa ei näkisikään. | ||||
|
|
29.05.2008 16:59 | Juhana Nordlund | ||
| Sörnäisistä Kalasatamaan on metrorataa pitkin matkaa SRS:n metrotietokantojen mukaan 1,123 km. Matka on "yllättäen" hieman pidempi kuin edellisen asemavälin Hakaniemi - Sörnäinen pituus (0,928 km). Kaikista lyhin asemaväli on Kamppi - Rautatientori, 0,487 km. Rautatientori - Kaisaniemi on vain hieman edellistä pidempi eli 0,597 km. | ||||
|
|
29.05.2008 16:52 | Juhana Nordlund | ||
| Kaikki on suhteellista, myös se onko asemaväli tiheä vai harva. Helsingissä asia on vielä sillä tavalla, että kantakaupungin puolella (Ruoholahti - Kalasatama) asemavälit ovat selvästi lyhyemmät kuin Kulosaaren sillan itäpuolella. Esikaupunkien puolella metrorata muistuttaa aika paljon lähijunien kaupunkiratojen standardia. Monien kaupunkien metrot, esim. Tukholman Tunnelbanan, edustavat enemmänkin Stadtbahn-ajattelua noin puolen kilometrin keskipituisilla asemaväleillään. Harva-asemavälisiä metrohaaroja voi rakentaa vähän pidemmiksi matka-aikojen siltikään pahemmin kärsimättä. Ja nythän taitaa pidemmällä tähtäimellä olla tulossa heilurilinja Landbo - Kivenlahti. Saas nyt nähdä. | ||||
