515-52215 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 04.05.2009 07:14 Juhana Nordlund  
  Petri on oikeassa. Uusia Hess-johdinvaunuja on saatu kevään kuluessa ajoon parisen kappaletta (koko sarja tulee käsittämään 15 kulkuneuvoa). Kuva: http://tinyurl.com/d6cgog
kuva 01.05.2009 19:00 Juhana Nordlund  
  Viljami on oikeilla jäljillä, kaupunki on Solingen ja kulkuneuvo SWS #52.
kuva 15.03.2009 18:17 Juhana Nordlund  
  Liekkikuvio tuli uudesta pitäen yksikköön 6083/6283 ja sitä nuorempiin.
kuva 04.01.2009 08:47 Juhana Nordlund  
  Tuukka, pitkiä Manneja on kuusi sitten kun HKL 166 saapuu Helsinkiin. Näillä näkymin ulkoasultaan 161:n kaltaisiksi ovat tulossa 163 - 165.
kuva 24.12.2008 00:01 Juhana Nordlund  
  Öljyt vietiin voimalaan iltaisin (ehkä noin klo 20). Junalla oli, kuten junilla kovin usein on, aikataulu. Minullakin on jossain jemmassa noiden junien aikatauluja. Junat eivät olleet jokaviikkoisia, eikä niitä mennyt ehkä kaikkina kuukausinakaan. Illalla oli pimeätä, joten kuvat jäivät ottamatta. Päivällä tyhjiä vaunuja noudettaessa olin yleensä koulussa...
kuva 23.12.2008 12:28 Juhana Nordlund  
  Vain tuolla kartalla. Porkkalankatu oli oikeasti Porkkalankatu jo ainakin 1970-luvun alussa.
kuva 23.12.2008 12:25 Juhana Nordlund  
  26003 taitaa sittenkin olla CEhitin numero.
kuva 22.12.2008 17:11 Juhana Nordlund  
  Öljyjunat lakkasivat kulkemasta sen takia, että voimala siirtyi silloin kivihiilen polttoon. Ja sen materiaalin kuljetukset hoidettiin autokuljetuksina. Sittemmin osa voimalaitoksesta on käyttänyt maakaasuakin. Tarkemmat vaiheet voi katsoa esimerkiksi wikipediasta.
kuva 22.12.2008 16:54 Juhana Nordlund  
  Minulla tosin on lukuisia havaintoja sellaisesta käytännöstä, että kun täydet öljyvaunut oli viety voimalaan, Vemput palasivat pelkkinä vetureina takaisin Pasilaan. Ja tyhjien säiliövaunujen noutoveturitkin ajoivat pohjoiseen pelkkänä veturina. Aivan viimeisillä kerroilla oli Dv12.
kuva 21.12.2008 23:06 Juhana Nordlund  
  Osassa Väliosa-Manneja on erilainen virroitin. Kuitenkin 163:ssa oli ainakin syksyllä 2008 (eli hieman ennen liikenteeseen tuloa) kuvassa näkyvän tyyppinen yksipolvinen virroitin. Linjan 8 määränpää on muuttunut sitten kuvanoton.
kuva 20.12.2008 23:32 Juhana Nordlund  
  Äkkiseltään katsottuna taitaa olla 2 Dm9.
kuva 20.12.2008 23:25 Juhana Nordlund  
  Paikka näyttää nykyään tältä: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2008-08-22/220808+018A.jpg
kuva 18.12.2008 09:23 Juhana Nordlund  
  Tallinnassa ymmärtääkseni raideleveysmuutos on toteutettu niin, että tuontivaunuihin on vaihdettu jo romutetuista Tatroista vapautuneet telit. Erfurtilaisia TTTK:n varikolla: http://jno.1g.fi/12072006/1207060761A.html ja http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2007-06-27/2007-06-27+011A.jpg
kuva 17.12.2008 08:34 Juhana Nordlund  
  Tuli vain mieleeni tuosta Timon mainoksesta. :)
kuva 17.12.2008 08:33 Juhana Nordlund  
  Erfurtin vanhoja Tatroja on nykyään Tallinnassakin. Tallinnalaiset tietenkin ovat joutuneet muuttamaan (vaunujen) raideleveyttä itselleen sopivaksi.
kuva 12.12.2008 00:29 Juhana Nordlund  
  Viimeisenä NrII:na HKL 75 maalattiin keltavihreäksi vuoden 1995 lopulla. Viimeinen oranssiharmaa NrI oli taas nro 69, ja se menetti ne värinsä vuonna 1989. Ensimmäinen keltavihreä nivel oli nro 59 (NrI) ja ensimmäinen sen värinen NrII nro 104. Ensimmäinen jälkikäteen viherretty NrII oli 95 (syy kolari).
kuva 11.12.2008 23:59 Juhana Nordlund  
  Aika moni on tehnyt täkäläisen H0-plootun maalaamalla perussaksalaisen 1:100 -mittakaavaisen matkustajavaunun VR:n väreihin. Heittoa on vähintään sen verran kuin Suomen ja Sveitsin Flirtien välillä. Kukin hankkii itselleen mallinsa tietenkin omien vaatimustensa mukaisesti.
kuva 09.12.2008 16:58 Juhana Nordlund  
  KooPee, eikös se ollut kuitenkin Kesäniemi eikä Kevätniemi? Leukaluiden ympäristössä ratalinjakin muuttui aikanaan oikaisun myötä. Ja kuten yllä kerrotaan, osa vanhasta ratapohjasta toimii paikallistienä nykyään.
kuva 28.11.2008 22:18 Juhana Nordlund  
  Kyllähän Suur-Tukholman esikaupunkiraitioteillä on ohjausvaunuja käytetty ratikoissa iät ja ajat. Lidingöbanankin on tosiaan tänä syksynä alennettu rautatiestä raitiotieksi. :) Pysäkeillä taitaa edelleen lukea Se upp för tåg. http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Stockholm2008-banorna/Sthlm%202008%20215A.jpg
kuva 27.11.2008 16:35 Juhana Nordlund  
  Hieno!
kuva 24.11.2008 16:57 Juhana Nordlund  
  Takakilpi lienee jämähtänyt väärään asentoon. Kohtalaisen yleinen vika (ei ainakaan mikään sensaatio).
kuva 14.11.2008 09:04 Juhana Nordlund  
  Ja nämä protothan täyttävät näinä päivinä / viikkoina / kuukausina upeat 40 vuotta! Samoin kuin koko sähköjunaliikenne (liikenne täyttää vuosia toki vasta tammikuussa 2009).
kuva 14.11.2008 09:01 Juhana Nordlund  
  Timo: Liekkimuoto tuli turvamaalauksiin rungosta 6X83 alkaen. Muutos alkoi näkyä asteittain siis 1970-luvun lopulta alkaen. Toinen muutos turvamaalauksiin liittyen on keltaisen osuuden väheneminen tuolla yläosassa. Laajempi keltainen alue lienee ollut tehtaan maalaama, konepajat ovat remppojen yhteydessä rajanneet sen vähän eri tavoin.
kuva 03.11.2008 04:41 Juhana Nordlund  
  Heinoon oikaisuhan tehtiin itse asiassa jo vuonna 1965. Oikaisulla oli melko pitkään Heinoo-niminen seisakekin. Sittemmin oikaisulle on tehty kohtausraidekin (vuosia seisakkeen lakkauttamisen jälkeen). Vanhan linjauksen penkasta on huomattava osa yhä jäljellä.
kuva 02.11.2008 09:34 Juhana Nordlund  
  Tämä on itse asiassa ihan 1990-luvun perusmalli, edustaen ensimmäisen sukupolven matalalattiavaunuja. Entisiä müncheniläisiä on muuten ajossa muutama Norrköpingissäkin: http://jno.1g.fi/0510056536A.html
kuva 31.10.2008 16:06 Juhana Nordlund  
  Göteborgin Pedaalivaunuista vain M28:issa on ollut niitä hehkulamppuja. M29:issä on loisteputkivalaisimet. Myös joihinkin voimakkaasti rempattuihin M28:ihin on valokalusteet jokunen vuosi sitten uusittu loisteputkiin perustuviksi.
kuva 31.10.2008 16:01 Juhana Nordlund  
  Ja tänään 6X91 on saneerattuna liikenteessä. Tulin sillä, se oli M-junassa (lähtö Hki:stä 14:33).
kuva 22.10.2008 23:00 Juhana Nordlund  
  6X98 oli saneeraamattomana ajossa ainakin 21.10.2008.
kuva 14.10.2008 21:56 Juhana Nordlund  
  Itse asiassa Sm1:issä, Eioissa ja Eiobeissa ei ollut liitoskohdan "pikkuosastoissa" istumapaikkoja, ellei WC-pyttyä joku lue istuimeksi. Todettakoon, että Eio-vaunuissa 6234 ja 6237 oli hieman ennen saneerausta yleisöpuhelin WC:tä vastapäätä tuossa välikössä. Puhelin toimi kortilla.
kuva 13.10.2008 20:43 Juhana Nordlund  
  Onkos tämä sama? https://vaunut.org/kuvasivu.php/5039
kuva 12.10.2008 13:17 Juhana Nordlund  
  Moottorivaunuissa 6007 (kuvassa), 6031, 6032, 6033, 6035 ja 6038 järjestysnumeron sijainti on alkuperäinen. Valmistajalaatat ovat kyljissä 6031:ssä, 6033:ssä ja 6035:ssä, samoin toki myös 6006:ssa, joka taas muuten on huomattavan erilainen.
kuva 08.10.2008 17:00 Juhana Nordlund  
  Ja tärkein asia: Upeat värit!
kuva 02.10.2008 11:29 Juhana Nordlund  
  Ja samansukuista veturikalustoa on tietynlaisessa käytössä myös Tanskanmaalla: https://vaunut.org/kuvasivu.php/50223
kuva 30.09.2008 04:42 Juhana Nordlund  
  Vasemmalla ylhäällä (kuudes alhaalta) taitaa olla tehdasvärinen Nohab eli sen värinen kuin Suomessakin aikanaan liikkui.
kuva 28.09.2008 19:05 Juhana Nordlund  
  Ej i trafik. (=Ikke i trafikk).
kuva 28.09.2008 19:01 Juhana Nordlund  
  Ilmeisen hyväkuntoiselta näyttää myös kuvassa näkyvä SCANIA CR112.
kuva 28.09.2008 18:59 Juhana Nordlund  
  Tässähän kulminoituu asjanmukaisuuden määrä, laatu ja voimakkuus.
kuva 28.09.2008 18:58 Juhana Nordlund  
  Ja Hämeenlinnan asemaseutu on nähnyt vastaavia jo aikaisemminkin ihan kotoisissa väreissä: http://jno.1g.fi/1410298A.html ja http://jno.1g.fi/1410300A.html Hieno kuva!
kuva 18.09.2008 22:56 Juhana Nordlund  
  Tyhjentävää listaa tuskin on missään. Todettakoon, että harvemmin kai raitioteillä ajetaan yli 3 m leveillä vaunuilla. Korkeita laitureita sen sijaan raitioteilläkin silloin tällöin tapaa. Holmenkollenin haarasta kai voitaisiin käyttää myös termiä kombimetro. Ja jottei asia olisi ainakaan yksitoikkoinen, todettakoon vielä että Holmenkollenin radan ensimmäisen polven kalusto perustui raitiovaunuihin. 3,1 metriä leveät junat tulivat puolestaan kuvioihin vuonna 1910.
kuva 18.09.2008 17:22 Juhana Nordlund  
  MX3000-sarjan junien toimitukset saivat vauhtia vuonna 2007 ja myös tänä vuonna tätä kalustoa on tullut huomattava määrä lisää korvaamaan sarjoja T1, T2, T3 ja T4. Myös sarjat T5 - T8 tullaan korvaamaan MX3000:illa lähitulevaisuudessa.
kuva 18.09.2008 17:20 Juhana Nordlund  
  Kullakin linjalla (1 - 6) vuoroväli on muulloin kuin hyvin hiljaisena aikana 15 minuuttia. Tosiasiassa linjat 4 ja 6 ovat yksi ja sama pitkä linja, jossa tunnus vaihtuu "lennossa" kehäradalla eli Ringenillä. Tunnuksen vaihtaminen on välttämätöntä, koska kullakin sivulla ajetaan runkoradalla kahdesti. Reitti tekee toisin sanoen silmukan.
kuva 18.09.2008 17:17 Juhana Nordlund  
  Holmenkollenin rata on osa T-banenia. Vaunujen korin leveys on 3,2 metriä. Radan mikään osa ei täytä raitiotien määritelmää. Rataosa ei kuitenkaan ole nk. täysmetroa, vaan se on ilmajohtovirroitettu esikaupunkirautatie. Lähin vastaava esimerkki lienee Tukholman Saltsjöbanan. Oslon muut läntiset esikaupunkiradat ovat olleet samalla standardilla kuin Holmenkollenin rata, mutta ne on jo ehditty päivittää täysmetroksi. Tosin Kolsåsin radalla päivitys on edennyt vasta Åsjordetiin saakka.
kuva 08.09.2008 23:07 Juhana Nordlund  
  Sitä vastoin sinisiä vaunuja IC:issä oli ihan vakituisestikin lisävaunuina esim. syksyllä 1989. Mutta se on jo ihan toinen juttu se... :)
kuva 08.09.2008 23:01 Juhana Nordlund  
  SRS-ajeluun menee tuoreimman tiedon mukaan vielä jokunen viikko. Tekniikassa yms. on vielä säätämistä. Tähänhän on tehty mm. ajokytkinmuutos (servo). Koeajojakin pitää tehdä vielä paljon, ennenkuin tällä voi matkustajia kuljettaa "ihan oikeasti".
kuva 31.08.2008 07:56 Juhana Nordlund  
  Virroitin näyttäisi olevan kaksipolvinen tankovirroitin. Siperian Susihan on tunnetuin tuon virroitintyypin käyttäjä Suomessa. On näitä Stemman-byygeleitä nähty Helsingin raitiovaunuissa itse asiassa jo 1970-luvun alussa, kun NrI-sarjaan oltiin hakemassa sopivaa virroitinmallia. Kaksipolvinen virroitin oli vuorotellen useammassakin sarjan 16 - 30 Valmetissa.
kuva 29.08.2008 19:30 Juhana Nordlund  
  Helsingin metrossakin on varikkoraiteiston yhteydessä kolmio. Junat käännetään juhannus- ja jouluöinä siellä toisin päin. Koko kalusto siis pitkinä nippuina.
kuva 26.08.2008 23:05 Juhana Nordlund  
  Hakujärjestelmää ajatellen kuvatekstissä voisi ehkä olla maininta: Dv12 2704. Joku saattaa etsiä Dv12-koneista kaikkia mahdollisia yksilöitä, kuvia, tilanteita... Olenkohan muuten itsekään aina laittanut junakuvistani esim. sarjatunnusta kuvatekstiin...?
kuva 18.07.2008 22:32 Juhana Nordlund  
  Kiitos Jorma mainioista Nohab-kuvista!
kuva 18.07.2008 18:43 Juhana Nordlund  
  Ei sentään Hillerødin kautta Helsingøriin ajeta. Ratatyöt vain sotkevat suoran reitin aikatauluja. Oikeastaan jokaiselle viikolle on oma aikataulunsa nyt "pahimpana" aikana. Ja Østerportin asema toimii vaihtopaikkana yhteydelle, joka normaalisti on suora (esim. Malmö C - Helsingør).
kuva 16.07.2008 07:37 Juhana Nordlund  
  Suomessa otettuja Nohab-kuvia lienee ainakin Rautatiemuseon arkistossa. Joitakin kuvia on julkaistu myös alan kirjoissa, kuten Mikko Alameren teoksessa Suomen Rautatiet sekä E. Pölhön työryhmän kokoamassa kirjassa Suomen Veturit osa 2. Kuvia, joihin olisi vapaa käyttöoikeus, ei liene tästä aiheesta kovin monta olemassa. Ellei joku vaunut.org:n jäsen päätä yhtäkkiä meitä kaikkia yllättää... Talvella 1958-59 ainakaan minä en ollut vuokra-Nohabia kuvaamassa.
kuva 15.07.2008 23:45 Juhana Nordlund  
  Norske lok og motorvogner -kirja kertoo, että Di3-veturit (Nohab) ovat olleet multippelkjørbareja eli moniajokelpoisia. Saman kirjan mukaan Suomessa käynyt, sittemmin NSB:lle Di.3.643:ksi päätynyt, yksilö olisi ollut akselijärjestykseltään (A1A)'(A1A)'. Nohabistahan oli tosiaan olemassa useammanlaisia teho- ja vetotapavariaatioita. Vetotavalla tarkoitan vetävien akselien lukumäärää.
<<   >>