824-39123 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 05.07.2021 15:20 Juhana Nordlund  
  Jimin vastausta tarkemmin Oulan kysymykseen ei oikein voi vastata. Reittioppaan aikatauluista siis ilmenee, että arkisin maanantaista perjantaihin Pyynikintorin ja Hervantajärven välisellä osuudella voi nähdä raitiovaunun kello 7 ja 20 välisenä aikana, vähän klo 20 jälkeenkin. Vuoroväli on miltei poikkeuksetta 15 min, illalla Pyynikintorilta Hervannan suuntaan taitaa löytyä ainakin yksi vähän lyhyempi (eli 12 min) väli. Jos jostain syystä on liikkeellä jo ennen aamuseitsemää Hervantakeskuksen paikkeilla, niin siinä kohtaahan vaunuja menee kohti keskustaa aikaisimmillaan vähän ennen puolta seitsemää.
kuva 04.07.2021 18:12 Juhana Nordlund  
  Finnish Motive Power, Suomen juna- ja raitiovaunukuvasto 1.1.1996.
kuva 02.07.2021 16:22 Juhana Nordlund  
  Kuinka tarkka kuvan exif-tiedoissa näkyvä kellonaika on? Olisi mukava jäljittää, mikä vaunuyksilö tuossa on menossa kohti Hervantaa. Minulla on avoimesta datasta otetut vaunutiedot torstaiaamulta, ja käsittääkseni kovin laajoja vaununvaihtoja ei tuona päivänä sattunut. Melkein joka päivä joku vaunu vaihtuu kesken päivän.
kuva 30.06.2021 09:11 Juhana Nordlund  
  Molemmissa.
kuva 29.06.2021 06:44 Juhana Nordlund  
  Kalustokierrot olivat Turun suunnalla varsin monimuotoiset 1970-80-lukujen taitteessa ja sen ympärillä muutenkin. Lähes joka kesä oli jotain uutta verrattuna edelliseen talveen, ja talvikausissa oli eroja keskenäänkin.

Kuvan juna on siis P 127, joka oli lähtenyt Helsingistä klo 16:00. Tuosta vuodesta 1976 vähän myöhemmin sama juna lähti Hkistä 16:02. P 127:n runko palasi seuraavana aamuna Helsinkiin P 128:ssa, tulo Helsinkiin oli 11:35 (tämä aika on ollut tällä tavoin esim. talvikaudella 1979 - 80). Sitä vastoin P 129:n runko on hyvinkin tainnut lähteä noina aikoina seuraavana aamuna Turusta Toijalan suuntaan. Mutta se tarkoittaa sitä, että iltalaivajuna Turusta Helsinkiin on puolestaan saanut kalustonsa Tampereen suunnalta. Tuon junan numero oli noihin aikoihin P 132. Soppaa hämmensi työpäivinä kulussa ollut aamu-/keskipäivän pikajuna P 136 Turusta Helsinkiin, jonka tuloaika Hkiin oli 13:05. Se ajettiin "pätkäjunana" ts. vaunuja oli vain kolme. Ne käsittääkseni olivat peräisin Toijalan / Tampereen suunnalta. Viittaan talvikauteen 1979 - 80. Tuolloin Hkista Tkuun oli ma - to vain kaksi veturivetoista junaa P 127 (16:02) ja P 129 (18:02). Turusta Helsinkiin oli sitten kolme. Muut olivat Porkkanoita Dm8-9, ja niidenkin kierrot olivat mitä mielenkiintoisimpia. Myös pe, la ja su kierrot olivat oma juttunsa, P 125 / P 126 meni viikonloppuna veturivetoisena, alkuviikosta taas Dm:nä.

Käsittääkseni Turun ja Porin kierrot saivat yhteistä "verta" vasta sitten, kun Porin suunnalla Lättähatut olivat vähentyneet todella paljon. Ilmeisesti H 461 Tampere - Pori ajettiin 1985 paikkeilla kalustolla, joka kiersi myös Tampere - Turku. Kerran Porissa näin sellaisen rungon vaunun määränpääkilpenä Turku. Se oli varmaankin vahingossa noin esillä, virallisesti Porista ei ollut suoraa yhteyttä Turkuun, vaikka vaunut (ja koko kalusto muutenkin) olisivat hyvinkin pian jatkaneet Tampereelta Toijalan kautta Turkuun.
kuva 26.06.2021 19:46 Juhana Nordlund  
  Kokoonpanon arviointi on keskimääräistä hankalampaa. Junassa ei näyttäisi kuitenkaan olevan muita 1 . lk vaunuja kuin tuo Cht. Sen perässä on EFit ja sitten tulee Rkt. Sitten taitaa tulla kolme Eit-vaunua, jokin puukorinen vaunu, ja viimeinen lienee SNTL:n vaunu. Ainoa ei-kaupallinen vaunu voisi olla ensimmäisenä näkyvä Eit (tai Eift).

Kokoonpano näyttää pitkältä ottaen huomioon, että vetovoimana on yksi ainoa Dv12. Noina aikoina P 127:n aikataulu oli kuitenkin löysä, ja tuossa junassa vietiin keskellä viikkoa melko usein ei-kaupallisiakin vaunuja. Perjantai- ja sunnuntai-iltoina Dv12:ia tuossa junassa oli hyvinkin säännöllisesti kaksi. Silloin puuvaunujakin oli enemmän. Itse seurailin toisaalta koti-ikkunasta, toisaalta radanvarresta tätä ja muita Turun junia enemmänkin 1979 loppuvuodesta ja joitakin vuosia sen jälkeen. Silloin 1 lk:n palvelut hoidettiin CEhit-vaunun turvin, eikä SNTL-vaunuja enää tuolla reitillä kulkenut. 1980-luvun alkuvuosina Turun ja Porin ratojen veturivetoisten junien peruskokoonpanot hieman muuttuivat 1970-luvun kokoonpanoihin nähden. Itse näin tässä P 127:ssä suomalaisvaunujen osalta paljon samaa kuin Porin reitin P 145:ssä, varsinkin sinä kautena kun P 127:ssä näkyi CEhit.
kuva 25.06.2021 23:01 Juhana Nordlund  
  Kallis-Jalmari sopii hyvin kuvaan ja vahvistaa tunnelmaa. Hienot kuvat todellakin.
kuva 25.06.2021 07:26 Juhana Nordlund  
  Tämä logo oli käytössä Pendolinjen osalta vain kahdessa ensimmäisessä yksikössä, mutta Sr2:sia olikin jo selvästi suurempi joukko: 3201 - 3221.
kuva 24.06.2021 08:20 Juhana Nordlund  
  Maaliskuussa (23. pvä) tapahtui myös virroitinvaurio. Voi olla, että monien mielissä muistuu siihen liittyneet syyt, olivatpa syyt tällä kertaa mitä tahansa. YLEn uutinen maaliskuulta: https://yle.fi/uutiset/3-11851590
kuva 23.06.2021 07:14 Juhana Nordlund  
  Jeps, siellä on sitten tapahtunut vaununvaihtoja päivän aikana, mikä on kyllä ihan normaalia. Ja tämän haaverin seurauksena vaunujärjestys muuttui vieläkin enemmän.
kuva 23.06.2021 06:58 Juhana Nordlund  
  Olipas tapaus. Mahtoiko vaurion kärsinyt 11 olla aikataulunmukaisessa liikenteessä virroittimen irrotessa? Aamulla kun kirjasin avoimen datan pohjalta toimivasta karttasovelluksesta vaunujen numerot aikavälillä 6:22 - 7:31, vaunujärjestys oli: 4, 8, 2, 6, 10 ja 7. Aamulla liikenteen käynnistymisvaiheessa vaunu 11 ei siis ainakaan ollut kolmosella.
kuva 22.06.2021 16:16 Juhana Nordlund  
  Dm10:n moottorien lähde, eli Volvo B59, oli esitelty vuonna 1970. Ensimmäiset toimitukset alkoivat pian sen jälkeen. B59 oli Volvon ensimmäinen sarjatuotantoon asti päätynyt linja-autonalusta. Alusta oli tarkoitettu kaupunki- ja lähiliikenteeseen. Ensimmäiset B59:t rekisteröitiin Suomessa 1972, molemmat ehtivät saada mustapohjaiset rekisterikilvet (AIH-9 ja XF-142). Suomeen toimitetuista B59:istä jokunen sai muunkinlaisen kuin raakaan katurikäyttöön suunnitellun korin. B59:issä on nähty mm. Kutter 8, Kutter 9 ja Lahti 11. Erikoisimmat B59:t olivat Someron Linjalle toimitetut korkeat pikavuoroliikenteeseen tarkoitetut autot (Lahti 33 ja Delta 300). Aivan ensimmäisissä B59:issä moottori oli THD100A. Suurimmassa osassa Suomeen toimitetuista B59:istä moottori oli kuitenkin THD100D, jollaisia kaksi tosiaan päätyi Dm10:een.

B59:ssä oli tosiaan makaava eli "pannarimoottori" taakse pitkittäin sijoitettuna. Volvo ehti jo 1950-luvulla toimittaa Tukholmaan muutaman kappaleen protosarjan vielä vanhempia takamoottorialustoja. Niiden esikuvana oli ihan selvästi usalainen standardikaupunkiauto taakse poikittain sijoitettuine moottoreineen. Malli oli Volvo B647. Volvo ei Tukholmassa menestynyt, Scania-Vabis sai suurkaupat C50 Metropol -mallillaan. Metropol oli lisenssiversio amerikkalaisesta Mack C50 -kaupunkiautosta. Kun Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen syyskuussa 1967, Metropolit olivat jo niin vanhoja, ettei niitä kannattanut muuttaa oikeanpuoleiseen liikenteeseen sopiviksi. Suurin osa laivattiin kehitysapuna kauas Ruotsista muutaman jäädessä museoautoiksi.
kuva 22.06.2021 08:45 Juhana Nordlund  
  Variotrameja ehti ajaa kuutosen vanhallekin Arabian päätteelle sentään jonkin aikaa. Ensimmäinen Variotram-linja oli tietenkin 10, mutta muistaakseni kuutonen sai Variotrameja ajoon jo syksyllä 2001. Kohtalaisen suorat linjat olivat Varioiden kannalta edullisia. Aleksanterinkadulle Varioita ei myöskään haluttu päästää ennen vuoden 2002 remonttia. Se sulki tietyt linjat pois. Länsi-Pasilan raitiotie haluttiin myös kunnostaa ennen kuin Varioilla tohdittiin ajaa siellä. Jokin asia esti myös Varioiden sijoittamista linjalle 8 varsin monta vuotta. Viimeistään sitten, kun 8 jatkettiin Arabianrantaan, silläkin alkoi Variotrameja näkyä hyvinkin paljon (eli 2007). Variotramien käyttöaste oli muuten jonnekin 2008 asti todella vaatimaton. Sitten kun niiden vahvistamisprosessi oli saatettu loppuun, niitä alkoi näkyä tosissaan liikenteessä. Vaikka oikeasti sekään ei ollut kuin noin kymmenen vuoden jatkoaika.
kuva 22.06.2021 08:33 Juhana Nordlund  
  Linkittämässäni kuvastossa näkyvä palvelubussi oli vuokrattu Porin Linjoilta. Porissa se oli kulkenut Porin Linjat Oy:llä järjestysnumerolla 20 (sen sisar oli PoLi 14). Tilanne oli erikoinen, kun suuri Helsinki päätyi vuokraamaan hätävarakalustoa pienestä Porista. HKL-Bussiliikenne oli tilannut Keski-Euroopasta palvelubusseja, mutta bussien toimittaja oli ajautunut vararikkoon. Hankinta viivästyi, toisaalta uusien sopimuksien mukainen liikenne oli alkamassa ja kalustoa oli saatava tavalla tai toisella. Kyseiset Neoplanit eivät olleet menestystarina Porin Linjoille oikein missään vaiheessa, niiden vuokraaminen oli itse asiassa hyvä juttu PoLin kannalta. Keväällä 2005 HKL-BL oli saanut uudet autot käyttöönsä ja väliaikaiset Neoplanit palautettiin Poriin. Kuvassa http://jno.1g.fi/06053575A.html ne seisovat toimettomina Porin Linjojen Hevoshaankadun varikolla lähellä Mäntyluodon rataa. Eivät päätyneet enää ajoon Porissakaan. Porissa oli ollut myös muita samanlaisia Neoplaneja, joiden historiaan sisältyi ajanjaksoja eri isäntien omistuksessa eri paikkakunnilla.
kuva 22.06.2021 07:04 Juhana Nordlund  
  Kiitos Jimille erittäin tyylikkäästä tutkielmasta.

Kävin paikan päällä perjantaina 27.8.2004 katsomassa alkuillan ja samalla koko raitiovaunuhistorian viimeisiä raitiovaunulähtöjä tuolta perinteikkäältä päätepysäkiltä. NRV2 HKL 111 oli viimeinen tuonne ajanut kaupallisen liikenteen vaunu. Se näkyy Arinkin kuvassa. Loppuillan kuutosen ratikka ajoi vain Vallilaan ja jatkoyhteys hoitui korvaavalla bussilla 6X, 6X ajoi Arabianrantaan saakka. Lauantaina 28.8. kaupallinen liikenne hoitui samaan tapaan korvausbussijärjestelyin kuin perjantai-iltana. Lauantaina päivällä johonkin aikaan toimiva yhteys uudelle linjaukselle Arabianrantaan oli saatu käyttöön. Samana päivänä myöhemmin Arabianrantaan ajoi jokin tilausvaunu, jossa ilmeisesti oli kyydissä päättääjiä, mahdollisesti joukkoliikennelautakunnan jäseniä ja ehkä muuta kaupungin johtoa. Sunnuntaina 29.8. raitioliikenne sujui aamusta alkaen Arabianrantaan asti, tilaisuutta kunnioitti myös Stadin Ratikoiden kunnostuttama VTS-vaunu HKL 339. Tuo oli myös 339:n virallinen ensiesiintyminen entisöitynä ja täyskunnostettuna.

Kutosen pidentämisviikonloppuna minulla oli ollut PowerShot-digikamera vain viikon käytössä. Olin siis juuri siirtymässä filmeistä digiaikaan. Valokuvaaminen oli siis pitkän ajan jälkeen "palannut harjoitteluasteelle". Seuraavassa kuvastossa näkyy kuitenkin satoa noilta ajoilta: http://jno.1g.fi/ara_arb.html Siellä näkyy useita samankaltaisia kuvia, kuin mitä Ari ja Mika ottivat samana ajankohtana.
kuva 21.06.2021 06:48 Juhana Nordlund  
  Kuva on hieno.

JKV muuten otettiin käyttöön Kirkkonummen ja Kupittaan välillä 23.8.1995. Se oli samaa aikakautta, jolloin pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa kiskobussien hankinta. JKV-laitteet ovat olleet alusta pitäen Sm3:sissa, ja laitteet sijoitettiin JKV-kauden alkuun mennessä myös niihin Sr1:siin, joilla ajettiin yli 140 km/h, ensimmäisessä vaiheessa käytännössä reitillä Helsinki - Turku. Ilmeisesti lähes kaikissa Sr2-yksilöissä JKV on ollut alusta pitäen. JT / SKS osannevat kertoa tarkemmin.

Kulunvalvonnan laajentamisaikataulut olivat aluksi melko löysät. Lisävauhtia saatiin aivan varmasti Jokelan ja Jyväskylän tuhoisista onnettomuuksista. Viimeksi mainittu etenkin herätti päättäjät.
kuva 20.06.2021 10:57 Juhana Nordlund  
  Tähän kohtaan, jossa tolpat ovat rata-alueen suhteen sivulla, näyttäisi tulevan pysäkki (Karhunkaataja). Pysäkkien kohdalle tulee johdonmukaisesti urakiskorataa. Kauempana näkyy osuutta, jossa tolpat ovat raiteiden väliin jäävällä alueella. Viilarintiellä kuvan näyttämällä alueella on tosiaan erillisrataa eikä kiskotuskaan käsittääkseni perustu urakiskoihin muualla kuin pysäkeillä ja tasoristeyksissä.

Lisäksi useissa työmaan aikaisissa kuvissa kiskojen sivuilla näkyy erilaisia väliaikaisia suoja- tai tukirakenteita, jotka aikaansaavat sen, että urakiskolta voi näyttää muukin kuin todellinen urakisko.
kuva 18.06.2021 07:18 Juhana Nordlund  
  Niitäkin kannattaa seurata. Minä en kovin paljon somea käytä, mutta Raide-Jokerin instagram-päivityksiä pyrin seuraamaan melko säännöllisesti.
kuva 17.06.2021 06:21 Juhana Nordlund  
  Niin, Arabia ja Kaanaan maa paikanniminä tuolla suunnalla esiintyvät jo vuoden 1751 oikeudenkäyntipöytäkirjoissa. Arabia ei ole uusi keksintö helsinkiläisenä paikannimenä.

Muistanemme, että vuonna 1550 Helsinki perustettiin kuitenkin tuonne Vantaanjoen suulle, eikä suinkaan nykyisen keskustan tuntumaan Vironniemelle.
kuva 14.06.2021 08:27 Juhana Nordlund  
  Rickhard Scarryn lastenkirjoissa Hessu oli hyvinkin esillä oleva hahmo. Hän on siis Hessu.
kuva 11.06.2021 21:37 Juhana Nordlund  
  Minkähän työmaan torninosturin yläosaa näkyy kuvan oikeassa ylänurkassa? Voiko sen avulla yhtään päätellä kuvausajankohtaa? Minulla on omassa kuvagalleriassani kuva Helsingin aseman lähitienoosta kesältä 1986, jolloin tuolla suunnalla oli myös torninosturi, vähintään yksi: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Ark​istojen+aarteita/junat/Ratojen_varsilta/​Hki_1986_1.jpg
kuva 11.06.2021 11:42 Juhana Nordlund  
  Tyylikäs kuva Karkusta. Nopeasti katsellen tässä voisi nähdä valmiin sähkörautatien. Oikeasti sähköistys oli kesken ja kaikki liikenne sujui dieselvedolla. Kuvatekstissä mainittu IC 173:kin on tullut dieselvetoisena.
kuva 11.06.2021 11:25 Juhana Nordlund  
  Linjan 3 pallot ovat raitiovaunuja. Ne ovatkin juuri nyt ainoat, joista ilmenee kulkuneuvon järjestysnumero sellaisenaan.
kuva 11.06.2021 11:24 Juhana Nordlund  
  Siinä Bussit kartalla -palvelussa kyllä. https://www.pasikuparinen.fi/trejoukkoli​ikenne
kuva 11.06.2021 11:07 Juhana Nordlund  
  Tätä kirjoitettaessa avoimen datan mukaan Hervantajärvellä oli hetken vastaava tilanne, eli ainakin kolme vaunua paikalla. Vaunut 6, 9 ja 11. Jotain hässäkkää lienee ollut. Vaunujakin on aamun aikana vaihtunut.
kuva 11.06.2021 07:14 Juhana Nordlund  
  2603 se on, kuvan lataajalle on tullut kirjoitusvirhe.
kuva 11.06.2021 06:45 Juhana Nordlund  
  Eli vaunu 03 on ilmeisesti ehtinyt ajaa yhden kierroksen Hervannan kampus - Pyynikintori - Hervantajärvi, ja hieman ennen sen saapumista Hervantajärvelle sitä paikkaamaan tullut takana näkyvä vaunu oli saapunut sinne varikolta? Juuri maanantaina en aamulla sattunut tarkistelemaan Tampereen avoimen datan tietoja, joten minäkään en pysty antamaan mitään näkemystä, mikä vaunuyksilö tuuraajaksi tuli. Muina aamuina olen ottanut "liikennevälineet kartalla" -palvelusta aamun aloitustilanteen vaunut itselleni ylös tähän saakka. Sen lisäksi olen päivän mittaan satunnaisesti tsekkaillut, ovatko samat vaunut pysyneet linjalla.
kuva 09.06.2021 15:56 Juhana Nordlund  
  Nimenmuutos Peipohja -> Kokemäki tapahtui 2.6.1984. Kuva tuli sattumakuvana ruutuuni.
kuva 09.06.2021 07:11 Juhana Nordlund  
  ELht:n esiintyminen kuvassa varmistaa sen, että kuva ei ole ainakaan 1980-luvun ensimmäiseltä puoliskolta (eikä tietenkään sitä varhaisemmalta ajalta). Joku kevät 1986 tai muutama seuraava voisivat olla täysin mahdollisia ajankohtia - tosin keväällä 1986 virkamieslakon takia tietyt viikot olivat junaliikenteessä hiljaisia.
kuva 05.06.2021 17:51 Juhana Nordlund  
  Mukava kuva. Junassa näyttää olevan Ei-lähiliikennevaunuja kaksi kappaletta. Itse asiassa tässä taitaa olla tuplarunko, äkkiseltään katsottuna EFi-vaunujakin on kaksi.
kuva 04.06.2021 19:25 Juhana Nordlund  
  Minkähän verran maastossa kaiken kaikkiaan on jälkiä vanhasta ratalinjasta nykyään? Löysin arkistojeni kätköistä, tosin jämäkuvien puolelta, diafilmille räpsäistyn kuvan Poriin menevän junan ikkunasta pian Pahankosken sillan jälkeen kohdassa, jossa oltiin jo 1966 valmistuneella linjauksella. Vanhaa ratapenkkaa erottuu koivikon takaa aika laillakin: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Ark​istojen+aarteita/junat/Ratojen_varsilta/​Riste_1985.jpg Kuvan heikon laadun takia en viitsinyt ladata sitä tänne, paitsi jos sitä tännekin halutaan, voin miettiä asiaa vielä uudelleen. Kuvan "arvoa" voi jonkun mielestä kohottaa sekin, että se on otettu Esslingen-vaunun ikkunasta. :)
kuva 04.06.2021 12:50 Juhana Nordlund  
  2.7.2000 olen kuvannut 6030:n saneeraamattomana M-reitillä, joten se ainakin oli liekkikeulaisena noina hetkinä. Sen ilme poikkesi tietenkin 6037:stä, tässä viimeksi mainitussahan on avattavia ikkunoita yhtä vähän kuin saneeratuissa Sm1:issä. 6030:ssä lähes kaikki avattavat ikkunat olivat jäljellä tuolloin. 6027 taisi olla myös ykkösten viimeisiä saneerattavia. Tuo käsite epämoderni voidaan ymmärtää tässä kontekstissa kahdella tavalla a) moderni mutta ei sillä tavalla moderni kuin esim. saneerattu yksilö b) vanhanaikainen yksiselitteisesti.
kuva 03.06.2021 16:20 Juhana Nordlund  
  Sama juttu, tosin minun etunimessäni on sentään jotain samaa.
kuva 03.06.2021 05:51 Juhana Nordlund  
  Sähkösanomat viestittivät meille tärkeää tietoa, kiitos niistä.
kuva 02.06.2021 06:20 Juhana Nordlund  
  Tässä näkyvä ratalinjaus joen ylityksineen näkyy ilmakuvan http://vaunut.org/kuva/147675 oikealla laidalla melko ylhäällä. Linkin takana olevassa kuvassa näkyy kaiken kaikkiaan aiemmin mainitsemani Porin radan osuus 274+570 - 279+570, ei ehkä tuolla tarkkuudella mutta varsin kattavasti kuitenkin.
kuva 01.06.2021 16:22 Juhana Nordlund  
  Ainakin joissakin Seppo Liedeksen rakennussarjoista kootuissa H0-mittakaavan Dv12:issa olen nähnyt miehistöä ohjaamossa. Itse asiassa omistamani 2747 on yksi niistä. Siitä ja samoihin aikoihin samassa paikassa kootuista Deevereistä (skaala H0) on kuvia jossain päin nettiäkin kokoajan galleriassa, joskaan en muista enää osoitetta. Kokoaja on joka tapauksessa tämän vaunut.org:n jäsen, ja nykyisin kaiketi osa ylläpitotiimiäkin.
kuva 01.06.2021 12:25 Juhana Nordlund  
  Onpas erinomaisen hieno pienoisjuna! Voi vain ihailla.
kuva 27.05.2021 06:28 Juhana Nordlund  
  Tämä on aika ovela kuva. Siinä näkyy oikeastaan kolmekin linjausta. Päällystetty kevyen liikenteen raitti noudattaa kuvan näkymäalueella melko tarkasti vanhinta ratalinjaa. Itse juna (Sm5) on tietenkin uusimmalla linjauksella. Iältään keskimmäinen linjaus erkani hyvin läheltä kuvaajaa hänen oikean olkapäänsä oikealle puolelle tuonne pöpelikköön. Vuonna 1974 pois jääneen linjauksen jäänteet ovat aika tehokkaasti jääneet erilaiseen pusikkoon / metsikköön piiloon. Noista Helsingin kaupunkin ilmakuvista näkee - varsinkin kuvia suurentamalla - hyvin, mistä eri kohdista Rantarata on mennyt eri aikoina noilla kulmilla.

Vuoden 1932 ilmakuvassa muuten taitaa näkyä ensimmäisiä merkkejä seuraavan linjausvaiheen työmaista? Ihan näyttäisi siltä, että vuonna 1943 käytössä olleen kaksoisraiteen käytävää olisi jo vähän ehditty tehdä maastoon vuoteen 1932 mennessäkin.
kuva 27.05.2021 06:16 Juhana Nordlund  
  Tämä paikka on muuttunut aika lailla vuotta 1974 edeltäneestä tilanteesta. Vuoden 1964 ja sitä vanhemmissa ilmakuvissa Ampumaradantien eteläisin osa näkyy hyvin selvästi ratalinjan pohjoispuolella jatkuen aina Nuijamiestentielle asti. Ampumaradantien etelä-pohjoissuuntainen osa on valtaosin jäljellä edelleen, joskin nimeksi on tullut jossain vaiheessa Keskuspuistontaival. Kuvassa näkyvällä osalla ei taida olla mitään kummempaa nimeä, ja tämä kevyen liikenteen tie on johdettu radan alta Kivihaan osa-alueelle. Ampumaradantie oli vuosikymmeniä sitten myös autoliikenteelle sallittu tie. Liikenne oli toki hiljaista.

Rantaradan vanha linjaus on mennyt siis kuvan hiekkatien vasemmalla puolella. Penkkaa on tasoitettu paljon, jäänteitä on oikeastaan kovin vähän nykyään. Kauempana vasemmalla näkyy ratasiltaa, nykyään niitä on tietenkin kaksi. Kuvaa ajatellen lähempänä oleva eli pohjoinen silta on uudempi. Vuonna 1974 käyttöön otettu (eteläinen) silta jäi kaupunkiradan käytöön 2001 (2001 - 2002 sitä käyttivät myös E- ja L-junat, jotka jatkoivat kaupunkiradan vaikutusalueen ulkopuolellekin; A-junat tulivat vasta kesällä 2002).
kuva 26.05.2021 18:53 Juhana Nordlund  
  Joskus voi ykkösen seuraava vaunu saapua paikalle, kun edellinen odottelee lähtöaikaa. Silloin tullaan sitten "sivuraiteelle". Myös ei-kaupalliset vaunut käyttävät tuota sisempää silmukkaa silloin tällöin, varsinkin jos ulommalla raiteella on ykkösen vaunu päätepysäkkitauolla.
kuva 26.05.2021 15:58 Juhana Nordlund  
  Ihan hyvin lakkopäivä on voinut sotkea kierrot. Otan teoreettisen esimerkin, jonka ei tarvitse koskea juuri tuota päivää. Helsingistä menee IC Turkuun veturi edellä ja Edo perässä, kuten kuuluukin mennä. Sitten sama runko ehkä jatkaa Turusta Tampereelle, Edo edellä ja veturi työntämässä. Tämä käväisee ehkä Porissakin palaten taas Tampereelle. Normaalisuunnitelmien mukaan runko palaisi Turkuun jälleen, veturi edellä ja Edo perässä. Ja sieltä taas Helsinkiin, tavanomaisen rutiinin mukaan Edo edellä ja veturi perässä. Mutta nyt jokin sotkee kuviot, ja Tampereelta mennäänkin Helsinkiin käymättä Turussa. Tampereella ei tehdä rungon suhteen mitään, vaan se ajetaan veturi edellä ja Edo perässä Helsinkiin. Kas näin Helsinkiin saapui IC-runko väärin päin. Jotain tuollaista on voinut tapahtua tuonkin lakkopäivän seurauksena.
kuva 25.05.2021 09:52 Juhana Nordlund  
  Kiitän hyvistä tiedoista.
kuva 24.05.2021 18:13 Juhana Nordlund  
  Kulkiko 464 todellakin tuolloin ilta-aikaan? Kaikilta aikataulukausilta minulla ei ole kovin varmoja tietoja, mutta kaiken kaikkiaan miellän 464:n aamupäivän junaksi.
kuva 23.05.2021 15:53 Juhana Nordlund  
  Topi on oikeassa, toukokuussa 2021 (kuvattu 22.5.) noilla kulmilla näytti tältä: http://vaunut.org/kuva/147418
kuva 23.05.2021 07:52 Juhana Nordlund  
  Taitaa olla jo tässä vaiheessa niin, että arkisin (ma - pe) alittavilla kiskoilla menee jopa enemmän kulkuneuvoja verrattuna ylittäviin, vuorokausitasolla. Koeliikenteen aikana raitiovaunuja menee tunnissa neljä vaunua suuntaansa, tätä liikennettä on ajettu 10. - 21.5. klo 12 - 18. Sen lisäksi samoina päivinä on ajettu koulutus- ja koeajoja. Junaliikennettä ovat rajoittaneet varsinkin koronasupistukset. Junaliikenteen määristä saa varsin luotettavat tiedot avointa dataa hyödyntävien palvelujen avulla. Junienkin määrä kasvanee koronan takia poistettujen junien palatessa vähitellen ajoon, joten nykyinen todella hiljainen vaihe jäänee taakse.

24.5. raitiovaunujen koeliikenne laajenee avoimeksi koeliikenteeksi, iltoja venytetään kahdella tunnilla. 7.6. aamut tulevat mukaan, silloin raitiovaunujen ohitukset tällä paikalla karkaavat junien ohituksista täysin. Kuka ottaa ja jukaisee ensimmäisenä kuvan, jossa sekä juna ja ratikka näkyvät tässä?
kuva 23.05.2021 07:16 Juhana Nordlund  
  Miltä mahtaakaan näyttää näillä main nykyään, noin 29 vuotta myöhemmin?
kuva 21.05.2021 07:33 Juhana Nordlund  
  Tampere - Pori - Mäntyluoto on rakennettu samoina aikoina kuin Pasila - Karjaa - Turku. Ne ovat siis ikänsäkin puolesta saman aikakauden tuotteita. Ei ihme, että yhtäläisyyksiäkin on niin paljon. Helposti havaittava ero on tietenkin se, että Rantarata menee vaativamman maaston kautta, mikä näkyy tunnelien määrässä (ennen ja nyt). Lähes kaikki tunnelit on louhittu erilaisten perusparannusten ja niihin liittyvien oikaisujen yhteydessä. Pohjankurun vanhin tunneli ainoastaan on alkuperäisen Rantaradan tunneli, sekin jäi päälinjauksen ulkopuolelle 1960-luvulla. Porin radalle ei tarvittu tunneleita, mutta jotakuinkin kaikki merkittävät kallioleikkaukset ovat syntyneet myöhempien vuosikymmenien aikana linjausmuutosten ja rataoikaisujen seurauksena. Ne jakautuvat melko selkeästi 1960- ja 1980-luvuilla tehtyihin perusparannustöihin. Itse Tampere - Pori on melko kaksijakoinen: Osuus Peipohjasta (Kokemäki uusi) Poriin on päästy tekemään alunperinkin helppoon maastoon ja rata on ollut jo valmistuessaan varsin suora. Kiskot sielläkin on jouduttu vaihtamaan useaan otteeseen, ja toki alusrakenteitakin on pitänyt vahvistaa ja kunnostaa aikojen saatossa.
kuva 20.05.2021 18:49 Juhana Nordlund  
  Noin kaksi vuotta kuvaushetkeä aikaisemmin, 18.4.1970, yksikkö 6007+6207 oli törmännyt Huruun Helsingissä. Moottorivaunu meni ohjaamopäästään huonoon kuntoon. Onko kuva siitä aiheutuneelta konepajareissulta?
kuva 20.05.2021 16:36 Juhana Nordlund  
  On se nyt tietenkin paljon muutakin tosiaan kuin Yyterin sannat, mutta toisaalta tästä on Yyterin kartanollekin vielä matkaa, vaikka siitäkin on edelleen matkaa Kaanaaseen ja siihen Yyteriin, jonka etenkin ulkopaikkakuntalaiset mieltävät Yyteriksi. Mutta ei mitään, tämä on Yyterin tasoristeys ja sellaisena se on hyväksyttävä. Johdonmukaisempaa toki olisi, että tuon niminen tasoristeys sijaitsisi esimerkiksi Yyterin kartanon lähellä tai sitten jossain Kaanaassa.
kuva 19.05.2021 07:18 Juhana Nordlund  
  Tässä on kyllä asiallinen kuva asjalliselta kuvausreissulta. Ohikulkevista junista olen pitkään tähystellyt Risteen seudun vanhan linjauksen jäänteitä varsinkin sellaisina ajankohtina, kun maastoon on hyvä näkyvyys. Pitää olla siis valoisaa kuten keväällä, ja myös kasvuston olisi hyvä olla muunlaista kuin kovin rehevää: siis kevät ja etenkin huhti-toukokuun vaihteen tienoo.

Jossain vaiheessa keräsin jt:itä liitteineen, ja muistelen että kilometrivälillä 274+570 - 279+570 oli K54-kiskotusta jo pitkään ennen Porin radan 1980-luvulla alkaneita perusparannustöitä. Yhtenäistä K54-osuutta tuossa ei tietenkään ollut täyttä viittä kilometriä, ratahan suoristui aika lailla. Itse katson Risteen oikaisun alkavaksi Kyttälän jyrkän mutkan jälkeen siinä kohdassa, jossa on Kokemäenjoen haarojen / juopien pohjoisin silta. Siinä palakiskot vaihtuivat pitkiksi ja junan kolina muuttui merkittävästi harvemmaksi. Deeverin päämoottorin kierrokset nousivat maksimiin nopeuden alkaessa kohota (mentäessä Kokemäen / Peipohjan suuntaan). Oikaistua rataa on siis itse Risteen mutkan lisäksi varsinkin Vitikkalanluodossa, mikä näkyy hyvin karttapaikka-palvelun nettikartallakin. Alkuperäinen ratalinja on kiertänyt Huhkolankalliot itäpuolitse. Ratalinja on ollut todella mutkainen osuudella Kyttälä - Risteen oikaisun länsipää vielä 1960-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Siellä on voinut olla Dm4:sen kyydissä mielenkiintoiset tunnelmat...
kuva 18.05.2021 18:56 Juhana Nordlund  
  Talgon konseptista on ainakin tällainen kuva: http://vaunut.org/kuva/14269 Siinä yksiakseliviritys on nivelen alla. Poikkeaa siis tuosta S-togin rakenteesta.
<<   >>