1606-107180 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 20.11.2021 14:46 Juhana Nordlund  
  Lisätään tähän keskusteluun vielä kuvalinkki https://vaunut.org/kuva/47062 .

Ylempänä näkyvä Kutvosen Juhan ottama kuva on siis vuodelta 1999, jolloin Leppävaaran kaupunkiradan rakentaminen oli jo käynnissä. Noin aikaisessa vaiheessa maastossa ei koko linjan pituudella näkynyt vielä montakaan merkkiä tulevista raiteista, tässä on sentään tehty tilaa kaupunkiradan raiteille. Hakutoiminnolla voi jäljittää asiaan liittyviä kuvia rakentamisen ajalta muina vuosina, esimerkiksi vaunut.org:n perustaja Janne Määttä on kuvannut Pitäjänmäelläkin mm. vuosina 2000 ja 2001.
kuva 18.11.2021 18:16 Juhana Nordlund  
  Selasin uteliaisuuttani kirjaa Suomen veturit osa 2 ja totesin, että 1) Dm6 4009 on hylätty 1972 ja 2) Sr1 3009 on toimitettu 1975. Ei niitä varmaan käyttökuntoisina ole voitu saada yhteiskuvaan esimerkiksi vuonna 1975. Silloin Hr1 1009:nkin ajot siltä erää oli ajettu.
kuva 15.11.2021 16:55 Juhana Nordlund  
  Ihan johdonmukaisesti ajateltu. Mutta onko nimenomaan tuo valokuva postimerkin esikuva? Mielestäni ei voi olla, koska tuon näköistä tariffikilpeä ei ollut käytössä vielä 1978, eikä minun tietojeni mukaan kuljettajarahastusta ollut vuonna 1979:kään kummallakaan kolmosella. Tosin kuva voi olla lavastettu, mutta 1978 tuon näköistä kilpeä ei käsittääkseni ollut vielä käytössä. Paikka on sama sekä valokuvassa että postimerkissä. Samoin vaunutyyppi.

Saako valkoisen auton rekisteritunnuksesta selvää kirjainten osalta? Tunnuskin voisi omalta osaltaan sulkea joitakin ajankohtia pois. Samoin auto(je)n malli(t) muutenkin.
kuva 14.11.2021 19:58 Juhana Nordlund  
  Tuossa kuvan tiedoissa esiintyy tällä hetkellä vuosiluku 1978. Mihin sillä viitataan? Nivelvaunussa näkyvä E-kirjaimella varustettu tariffikilpi (kuljettajarahastus) ei mielestäni sovi vielä vuoteen 1978, ei varsinkaan linjan 3B osalta.
kuva 14.11.2021 17:12 Juhana Nordlund  
  Sitä vastoin tässä kuvassa näkyy "Tukholman Mustang" eli A25 (tai A26 tai A27) perävaunuineen. Toisen tähän kuvasarjaan kuuluvan Slussen-kuvan raitiotiemoottorivaunu tosiaan on A29, kuten jäsenemme totesivat.

Metroa oli tosiaan rakennettu ja siitä otettu käyttöön reilun pituiset linjaukset sekä etelään että länteen, ennenkuin kyseiset linjaukset yhdistävä keskiosa valmistui.
kuva 14.11.2021 15:31 Juhana Nordlund  
  Kuvan vasemmassa laidassa näkyvät amerikkalaistyyliset dieselbussit ovat Scania-Vabis C50 Metropol (kaikista vasemmanpuoleisin) ja Scania-Vabis C70 Capitol. Ne olivat takamoottorisia automaattivaihteistolla varustettuja moderneja kaupunkibusseja.

Etualalla näkyvä johdinauto kuuluu sarjaan F3. Kuvassa taitaa olla toinenkin johdinauto, nopeasti katsottuna sekin vaikuttaisi F3:lta.
kuva 14.11.2021 08:16 Juhana Nordlund  
  Nokkajunan vaunupareja oli kolme: 101+102, 103+104 ja 105+106. Yksi vaunupari oli pienin mahdollinen liikennekelpoinen yksikkö. Joinakin ajankohtina on liikennöity myös yhdestä vaunuparista koostuvilla junilla. Silloin on voinut liikkua kolme Nokkajunaa erillisinä junina. Kuten täällä - ja muuallakin - on usein mainittu, että koska Nokkajunien käyttövarmuus ei ollut korkeimmasta päästä, Nokkajunia oli sijoitettu liikenteeseen usein vain silloin, kun se oli ollut tarpeellista tai suorastaan välttämätöntä. Niinpä edellämainitunlaisia hiljaisen ajan tilanteita, joissa olisi ollut kolme eri Nokkajunaa samaan aikaan ajossa, on luultavasti esiintynyt erittäin harvoin. Toisaalta joinakin aikoina havaitsin Nokkajunan vaunupareja ajossa toistuvasti viikonloppuisinkin, vaikka silloin kalustoa on ollut jonkin verran varikolla seisomassa, varmasti ehjääkin kalustoa.
kuva 13.11.2021 17:09 Juhana Nordlund  
  Kuvan esimerkin lisäksi tosiaan Vallilassa ja Koskelassa vaihteet mahdollistavat vastaavan siirtymisen. Kauempana varikoista ei nykyverkolla käsittääkseni ole tähän rinnastettavia puolenvaihtovaihteita. Raide-Jokerillehan niitä on tulossa useampia sattuneesta syystä. Samoin muille uusille pikaratikkareiteille.
kuva 13.11.2021 09:10 Juhana Nordlund  
  Alexin kertoma pitää täysin paikkansa. Nokkajunan vaunuparit kiersivät (periaatteessa) jotakuinkin normaalisti siihen saakka, kunnes huomattavan suuri osa M100-sarjasta oli saneerattu / modernisoitu. Lisäksi junien maksimipituudet ovat vaihdelleet eri aikakausina, erääseen aikaan kuusivaunuisia junia kulki vain ruuhkassa, Vuosaaren haaran tullessa käyttöön maksimipituus oli sama neljä vaunua kuin nykyäänkin, myöhemmin junat pitenivät uudelleen kuusivaunuisiksi. Ja Länsimetron takia junat ovat olleet viimeisen noin puolen vuosikymmenen aikana jälleen neljän vaunun pituutta vastaavia.

29.10.2008 olen käynyt Vuosaaressa kuvaamassa kuusivaunuisen Nokkajunan. Vielä silloin se oli erittäin pienen todennäköisyyden takana, että sellainen oli mahdollista nähdä. Muistaakseni tuokin kokoonpano oli tehty tarkoituksella, voi olla että vaunut oli asetettu vieläpä numerojärjestykseen. M100-kaluston peruskorjausten edetessä "täysnokkajunan" mahdollisuudet kasvoivat aina vain, kunnes lopullisessa (viimeisimmässä) tilanteessa Nokkajuna oli aina "puhdasverinen". Nelivaunuisten junien aikana (1996 - 2002) aina silloin tällöin sattui koko junaksi Nokkajuna. Pitkissäkin junissa saattoi nähdä silloin tällöin jopa kaksi Nokkajunan vaunuparia, mutta kaikki kolme samassa junassa olivat harvinaisuuksia huomattavan pitkään.
kuva 12.11.2021 06:13 Juhana Nordlund  
  Värimaailmassa sisustuksen suhteen on varsin paljon samaa kuin Valmetin ensimmäisessä nivelvaunusarjassa vuosilta 1973 - 75. 1970-luvun nivelissä alkuperäisten istuinpäällisten väri oli todella lähellä Jokeri-Articin istuinpäällisvärejä. Harmaat sävyt sisäseinissä ja -katossa ovat niin ikään linjassa vaunujen 31 - 70 alkuperäisväreihin nähden. Musta kumimatto vain vahvistaa kokonaisuutta.
kuva 10.11.2021 06:36 Juhana Nordlund  
  Maanantaina 8.11. vaunu 601 ajettiin Töölössä ympäri reittiä Eino Leinon katu - Ruusulankatu - Sibeliuksenkatu. Kuljettaja työskenteli A-puolen ohjaamossa. Kyseisenä ajankohtana vaunun ajokäytännöt vastasivat yksisuuntaisen vaunun ajokäytäntöjä. Esimerkkikuvassa https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2021-11-08/IMG_19155A.jpg vaunu kääntyy Ruusulankadulta Sibeliuksenkadulle.
kuva 08.11.2021 20:28 Juhana Nordlund  
  Onnistunut kuva.
kuva 08.11.2021 11:17 Juhana Nordlund  
  Tällä vaunulla (601) on tänään 8.11.2021 alkanut aikataulunmukainen yleinen liikennöinti väliaikaislinjalla 4S Kauppatori - Ooppera. Aikataulutietoja on katsottavissa esimerkiksi HSL:n reittioppaan avulla.
kuva 04.11.2021 09:43 Juhana Nordlund  
  Niin, kuva itsessään on Pasilasta, mutta junan kuormana olevat roinat ovat peräisin Helsingin ratapihan puretulta osalta.
kuva 29.10.2021 20:00 Juhana Nordlund  
  Pikku Huopalahteen laskeva Haaganpuro oli vuoteen 2011 asti nimenomaan Mätäpuro. Mätäpuro-nimi taas oli vahvistettu 1969.

Martinlaaksonradan Piijoen silta ylittää siis eri puron, Isoon Huopalahteen laskevan Mätäjoen. Mätäjoki on kuitenkin Vantaan puolella nimellä Mätäoja. Tällä purolla / jokihaaralla on ollut kaiken kaikkiaan todella monta nimeä eri aikoina, kuten Kaarelanjoki (myös erikseen kirjoitettuna), Myyrinoja jne. Piijoki ei ilmeisesti tullut viralliseksi nimeksi eräistä yrityksistä huolimatta.
kuva 29.10.2021 12:13 Juhana Nordlund  
  Tämäkin kuva on tärkeä dokumentti kyseisestä Kannelmäen onnettomuudesta. Kiitos Tapiolle näistä kuvista.
kuva 29.10.2021 12:11 Juhana Nordlund  
  Rakkaalla sillalla (joka ei tässä kuvassa näy), onkin monenlaisia nimiä. Tässä galleriassa on monta kertaa mainittu Mätäojan silta. Useissa lähteissä esiintyy Piijoen rautatiesilta, Piijoen ratasilta tai ihan lyhyesti Piijoen silta. Kaipa tällä sillalla on väylästä vastaavan viranomaisen tietokannoissa jokin ihan virallinenkin nimi, joka luultavasti on jokin näissä kommenteissa mainittu vaihtoehto.
kuva 29.10.2021 09:25 Juhana Nordlund  
  Sillan nimi voi periaatteessa olla tuo Mätäojan silta, en pääse nyt sitä tarkistamaan.
kuva 29.10.2021 09:24 Juhana Nordlund  
  Helsingin puolella kyseinen puro on ainakin nykyään nimeltään Mätäjoki.
kuva 26.10.2021 09:12 Juhana Nordlund  
  Tästä hetkestä katsottuna jokunen vuosi sitten Parkanon pysähdykset jäivät todella vähiin. Nyt niitä on sentään muutaman tunnin välein pitkin päivää.
kuva 23.10.2021 18:59 Juhana Nordlund  
  Vaikia paikka tässä ehkä oli huomata, että kysymyksessähän on pienoismalli. Mahtava tunnelma!
Kuvasarja:
PoRha 21 v.
 
 23.10.2021 07:42 Juhana Nordlund  
  Huomattavan mainio kuvasarja pienoismalleineen kaikkineen. Arvostan tällaista toimitaa.
kuva 23.10.2021 07:39 Juhana Nordlund  
  Mallijunat toimitti yhdessä vaiheessa myös Huru 12:n rakennussarjoja. Itsellänikin on sellainen työn alla, itse asiassa urakoitsija on myös tämän foorumin jäsen. Korista puuttui pitkään joitakin pikkuosia, mistä syystä työ viivästyi. Aikaa lienee kulunut jo sen verran, että puuttuvat osat voisi joku osaava tulostaa vaikka 3D-tekniikalla.

Nyttemmin olen ehtinyt ostaa toisenkin H0-Hurun Mallikaupan kautta. Mukava pienoismalli sekin.
kuva 22.10.2021 10:04 Juhana Nordlund  
  Erittäin onnistunut kuva. Minun oli tarkoitus kirjoittaa tuo tänne jo eilen iltapäivällä heti, kun tämän kuvan noteerasin täällä. Mikä tässä on mielestäni onnistunutta? Ihan jo se, että kaksi Sm-junaa näkyy Kotkan radalla samaan aikaan, ja vieläpä tuolla tavoin ritirinnan. Ja se että Sm2:t ovat keskenään eri värisiä. Kuvan laatukin on kaiken kaikkiaan hyvä.

On makuasia, pitääkö Sm-junia mielenkiintoisina vai ei. Minä pidän. Vähän ennen Flirtien tuloa nämä saneeratut kakkoset hieman kyllästyttivät Huopalahden suunnalla, kun niiden näkyvyys oli niin suurta.

Milloin näemme tällaisen Sm:ien kohtaamisen Porin ja Mäntyluodon välillä (olettaen että sitä ennen kohtaamispaikkoja on sinne saatu) esimerkiksi jossain Rieskalassa tai Kaanaassa? Minä näen toistuvasti unia junien lähiliikenteestä Porin seudulla, mutta uniksi ne ovat jääneet tähän mennessä.
kuva 19.10.2021 18:13 Juhana Nordlund  
  Onnistunut kuva.
kuva 18.10.2021 17:32 Juhana Nordlund  
  Vertailukohteena siis kuva https://vaunut.org/kuva/150806
kuva 18.10.2021 17:32 Juhana Nordlund  
  Sen sijaan tässä kuvassa kuun muoto näyttää siltä miltä ajankohdaan nähden pitääkin.
kuva 18.10.2021 17:09 Juhana Nordlund  
  Kuu näyttää yllättävän pyöreältä ottaen huomioon ilmoitetun kuvauspäivän (14.10.). Almanakan mukaan 13.10. oli puolikuu ja vasta 20.10. tulee olemaan täysikuu. Voi olla että kuunvalo pilvien läpi aikaansaa pyöreyden tuntuman.
kuva 16.10.2021 08:34 Juhana Nordlund  
  Tämän kuvasarjan https://vaunut.org/sarja/3746 useista kuvista tulee esille, että Koplin haaralla olivat käynnissä merkittävät kunnostustyöt. Työt ovat sisältäneet ilmajohtojenkin uusimista. Kuvaushetkellä Koplissa raitiovaunut eivät tietenkään kulkeneet ollenkaan.
kuva 16.10.2021 07:18 Juhana Nordlund  
  Mietin sitäkin, onko tämä kuva oikeasti muualta kuin mainitulta rautatien risteämiskohdalta? Sitten kai tämä voisi olla Põhja puiesteen laidalta. Ja onko vaunu menossa Kopliin?
kuva 16.10.2021 07:15 Juhana Nordlund  
  Lisäsin pari kuvaa noilta sijoilta, kuvausvuosi 2018, galleriaan: https://vaunut.org/kuva/150732 ja https://vaunut.org/kuva/150733
kuva 13.10.2021 18:45 Juhana Nordlund  
  Sarjan 181 - 186 vaunuistakin liikenteeseen palautui tietenkin vain ne yksilöt, jotka olivat säilyneet vuoteen 1975 asti. Ainakin yksi oli ehtinyt poistua sitä ennen.

Kaksiakselisia vaunuja ei sentään otettu enää uudelleen liikenteeseen. Muistaakseni HKL:n kalustoluettelossa esiintyi muutama sarjan 163 - 180 moottorivaunu melko pitkään 1970-luvulla. Yksi niistä oli myöhemmin museoitu HKL 169.
kuva 11.10.2021 08:08 Juhana Nordlund  
  Junien todellisuuteen mahtuu monenlaisia säitä. Kaikki kuvat eivät voi olla kesäiseltä auringonpaisteelta, vaikka niissä oloissa on sinänsä mukava liikkua ulkona kamera mukana. Toisaalta auringon paistaminen kirkkaalta taivaalta ei useinkaan ole itse kuvaa ajatellen kovin mukava juttu. Varsinkin alhaalta paistava aurinko voi olla hyvinkin kiusallinen pitkiksi ja laajoiksi muodostuvien varjojen takia. Vastavaloonkin kuvaaminen tuo joskus mukaan omat haasteensa. Harmaassa säässä kuvaaminen on usein kaikista vaivattominta.

Niinpä tämäkin kuva on monella tapaa onnistunut.
kuva 08.10.2021 20:51 Juhana Nordlund  
  Ja silloin keskellä päivää vaunu 19 ei ollut ajossa. Niinpä se on yhä ainoa vaunu, josta minulta puuttuu kuva. Myöhemmin Tampereelta poistuttuamme kyllä huomasin avoimesta datasta, että 19 oli tullut jonkun toisen vaunun tilalle, 19:han näkyy yhdessä tämänkin kuvasarjan kuvassa.
kuva 08.10.2021 20:46 Juhana Nordlund  
  Vahinkoja sattuu, mutta onneksi tällaiset pikkuvirheet ovat helposti korjattavissa. Hienot kuvat!

Mekin kävimme Tampereen ratikalla ajelemassa lauantaina 25.9., mutta olimme sen verran aikaisin liikkeellä, että kadut olivat ihan märkiä aamupäiväisen tihkusateen jäljiltä.
kuva 08.10.2021 19:57 Juhana Nordlund  
  Itse asiassa 14:n nimi on Ensio (kuvatekstissä mainitaan tätä kirjoitettaessa Eino). Ension nimipäivä on 9.6., jolloin vaunu saapui Tampereelle. Eino viettää nimipäiväänsä vasta 17.11.
kuva 08.10.2021 18:18 Juhana Nordlund  
  Käyttäjä nordlju on kuullut kutsun. Tuo mitä kuvatekstissä kerrotaan, vastaa täysin omia käsityksiäni. Kuvassa näkyvän kevyen liikenteen tien kohdalla meni noin vuonna 1999 tilapäinen raide, joka kääntyi kohti Pohjois-Haagaa eli johti silloiselle Vantaankoskenradalle. Kyseinen tilapäinen, kaupunkiradan työmaihin liittynyt järjestely näkyy oikeanpuolimmaisena kuvassa https://vaunut.org/kuva/131486

Pärnäsen tontilla oli tosiaan teollisuusraiteen jämiä pitkään, ja jotain jäänteitä lienee maastossa yhä, vaikka itse Pärnäsen liiketila on kadonnut sekin jo kauan sitten. Teollisuusraide tosiaan oli samassa kohdassa, jossa on mennyt hyvin kauan sitten Rantaradan linjaus.
kuva 04.10.2021 18:37 Juhana Nordlund  
  Ja joillakin osuuksilla, kuten kuvassa, katuradan kiskot on sijoitettu ajoneuvoliikenteen kanssa samoille kaistoille.

Liittyykö taustalla näkyvä auto tuohon työkoneen siirtoon? Auto menee vasenta kaistaa, ja ajattelin että sen tarkoituksena on varoittaa takana tulevasta työkoneesta.
kuva 02.10.2021 18:58 Juhana Nordlund  
  Äkkiseltään sanoisin, että kyseessä on juna 9993 Toijala - Nokia jonain arkipäivänä (ei lauantaina kuten 2.10.2021). Mutta hieno juttu, että Tampereenkin seudulla on lähijunaliikennettä.
kuva 02.10.2021 16:40 Juhana Nordlund  
  Toki on varmasti sillä tavalla, että tunnuksen Dr12 aikana Huru12:t ovat todella harvoin vierailleet tuolla suunnalla, mutta samoista vetureistahan tässä joka tapauksessa puhutaan.
kuva 02.10.2021 16:37 Juhana Nordlund  
  No ainakin Hietalahteen on: https://vaunut.org/kuva/107748 Itse tuolla suunnalla asuneena olen kuvan (yllä) näkymäalueella nähnyt Hr12:n muutaman kerran, ja ehkä noin kerran jopa Hr13:nkin.
kuva 01.10.2021 12:14 Juhana Nordlund  
  Itse en ihan tuohon aikaan kuvia ottanut, mutta sitäkin enemmän katselin juuri noita sataman junia. Isäni otti joskus juniakin sisältäviä kuvia, kuten tämän: https://vaunut.org/kuva/106856 Siinäkin Vempun lyhyt pää on kohti satamaa. Pitkä pää on siten kohti pohjoista, Tapsan kuvatekstissä on nyt alkuun näkyvissä ajatusvirhe?

Syytä en tiedä, miksi veturit olivat johdonmukaisesti tuon suuntaisesti, mutta noin se tosiaan oli "aina". Sitä tosin jäin miettimään, näinkö joskus Jätkäsaaren suunnalla tupla-Vempun. Hämärä muistikuva on, että ehkä kerran tai pari sellaisenkin olisin tuolla nähnyt, ja niissä taisi olla lyhyet päät vastakkain. Asuimme siis 1966 - 73 paikassa, jonka olohuoneen ikkunasta ja parvekkeelta näkyi suoraan tuolle linkin kuvan ratapihalle. Ennen kouluikää katselin niitä junia todella paljon ja ahkeraan, kun ei oikein muutakaan tekemistä aina ollut.
kuva 22.09.2021 14:02 Juhana Nordlund  
  Esa: Kyllä suomalaisia korinrakentajia varmasti kiinnostivat länsinaapurin markkinat tuossakin tilanteessa, mutta tietääkseni mitään suurkauppoja sinne ei saatu tuon tiimoilta. Myöhemmin, 1970-luvulta lähtien, varsinkin Wiima myi jonkin verran koreja Ruotsiin vähän suuremmissakin erissä. Ilmeisesti tiivis yhteistyö Volvon kanssa kantoi hedelmää tämänkin suhteen. Kaupunki- ja seutubussit hankittiin Ruotsissa kyllä hyvin voimakkaasti heidän omalta teollisuudeltaan niin paljon kuin se oli mahdollista. 1980-luvulla Wiiman ja Kutterin ohella Ajokki ja Delta-Plan (1982 lähtien olivat samaa konserniakin) myivät myös kohtuullisen hyvin Ruotsiin. Mutta silloin liikenteen siirtymisestä oikealle puolelle oli kulunut jo aikaa.

Tuon Dagen H:n suhteen kannattaa muistaa kuitenkin se, että huomattavan kaupan Tukholmaan saivat brittiläinen Leyland ja saksalainen Büssing. Ilmeisesti Ruotsin omien valmistajien kapasiteetti oli noin ison hankinnan kannalta kovin tiukilla. Suuria hankintoja samaan aikaan tekivät monet muutkin liikennelaitokset (tai niihin rinnastettavat yhtiöt) kuin vain SS / SL.

Tuo mitä Erkki mainitsi vuoden 1858 tapahtumista on totisinta totta. Tosiaan sitä ennen Suomessakin mentiin virallisesti tien vasenta laitaa, joskin ei kovinkaan konevoimaisesti. Oikealle siirtyminen oli kätevää tehdä jo hyvissä ajoin!
kuva 22.09.2021 12:52 Juhana Nordlund  
  Esikatselukuvasta ("pikkukuvasta") päättelin, että kuvassa olisi aito täysikokoinen juna. Eipäs ollutkaan. Todella hyvä malli, ja valaistuksenkin puolesta kertakaikkisen mainio tunnelma. Matkustajavaunun ikkunat paljastavat (samoin ovi), että juna ei olekaan mittakaavaa 1:1, vaan jotain pienempää. Hieno kuva ja mahtavat mallit.
kuva 22.09.2021 08:14 Juhana Nordlund  
  Kuvan bussi on Scania-Vabis koria myöten. Se voi olla esimerkiksi mallia CF76. En saa selvää järjestysnumerosta, siksi en pysty erottamaan, mikä yksilö se on.

Tuon aikakauden Scania-Vabis-busseja on tehty kolmea versiota liikenteen kulkusuuntia ajatellen. Vanhimmat tehtiin nimenomaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen kuljettajanpaikan sijaitsessa oikealla ja ovien vasemmalla. Vuonna 1967 ne muutetiin edellisiin nähden peilikuviksi, eli kuljettajanpaikka ja ovet vaihtoivat puolta. Toinen ryhmä oli siirtymäajan bussit ("omställningsbussar"), joissa kuljettajanpaikka sijoitettiin valmiiksi vasemmalle, vastaavasti pysyvään käyttöön tarkoiteitetut ovat sijoitettiin oikealle. Koska nämä bussit otettiin käyttöön jo ennen Dagen H:ta (päivää jolloin tieliikenne muuttui Ruotsissa oikeanpuoleiseksi), niihin sijoitettiin väliaikaisovet vasemmalle kyljelle. Väliaikainen etuovi sijoitettiin kuitenkin etuakselin takapuolelle, koska kuljettajan tilat olivat samalla sivulla etuakselin etupuolella. Väliaikaiset ovet poistettiin Dagen H:n jälkeen tarpeettomina. Kolmas ryhmä olivat suoraan oikeanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitetut bussit, joissa kuljettajanpaikka ja ovet olivat valmiiksi sopivissa paikoissa.

Dagen H ei tullut yhtäkkiä, se oli päätetty jo vuosia ennen syyskuuta 1967. Liikennöitsijät pystyivät varautumaan muutokseen, ja osa kalustosta tilattiin / hankittiin suoraan oikeanpuoleiseen liikenteeseen kuukausia tai jopa noin vuoden "etuajassa". Iso haaste tietenkin oli kokonaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen hankittu kalusto. Tuossa tilanteessa vähänkin jo ikääntyneempi bussi siirtyi pois käytöstä ja pääsääntöisesti nuorimmat kokonaan vasemmanpuoleisen liikenteen bussit saneeratiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Näin siis pääpiirteittäin. Oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtyminen koitui joidenkin paikkakuntien raitioteiden kohtaloksi, Tukholmassa myös Scania-Vabis Metropol -dieselbussien kohtaloksi. Muutama Metropol jäi museoautoksi Ruotsiin, lähes kaikki laivattiin kauas ulkomaille vasemmanpuoleiseen liikenteeseen. Sama koski isoa osaa mallin C70 Capitoleja. Etenkin Tukholman C70 Capitolit joutuivat pois Ruotsista kokonaan.

Kun kuvan bussi on etumoottorirakenteinen, niin edellä mainitut Metropolit ja Capitolit olivat takamoottoribusseja. Kuvan CF76 on periaatteessa samaa korisukupolvea kuin viimeisesti Capitolit (C76). Capitoleista mallit C75 ja C76 saneerattiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen, sen verran nuoria ne olivat 1967. Myös joidenkin kaupunkien C70:t muutettiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen soveltuviksi.
kuva 04.09.2021 08:39 Juhana Nordlund  
  Olen ottanut kuvan https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Hr1_1004_2.jpg tuolloin, ja kirjannut kuvauspäiväksi 4.9.1981. En välttämättä löydä itseäni Tapsan kuvasta, mutta sama iltapäivä ja juna tuo on. Tuo juna oli aikataulunmukainen henkilöjuna, vetovoima kuitenkin poikkesi tavanomaisesta.
kuva 03.09.2021 10:55 Juhana Nordlund  
  Niin, 1990-luvun autoja tuossa etualalla (aidan / kaiteen takana) näkyy useampikin. Kuvausvuonna niillä oli ikää kymmenisen vuotta, joillakin hieman vähemmän, joillakin jo enemmän. Punainen BIH-kilpinen auto lienee kuvaushetkellä noin 8-vuotias.
kuva 02.09.2021 07:05 Juhana Nordlund  
  > Oikea numero oli siis 211 365-2

Toki tällä tavoin, kiitos oikaisusta. Kysymys oli huolimattomuusvirheestä kopioidessani tietoja saksalaislähteestä. Silmät näkivät yhtä, sormet tekivät toista.
kuva 01.09.2021 19:01 Juhana Nordlund  
  Nuo pyöreät takavalot olivat Hellan oman aikansa mallia. Niitä oli erityisen paljon Wiiman tietyn aikakauden bussien takavaloina (myös äärivaloina edessä ja takana kaupunkikoreissa). Wiiman nk. HKL-korin takavaloina ei juuri muita esiintynytkään. Myös maantiemalleissa M-64, M-68 ja M-68 Lux Hellan pyöreät takavalot olivat vakiotavaraa. 1970-luvulla siirryttäessä malleihin K100, M100/M200/M300 takavalot päivittyivät. Paitsi että K100:aan pyöreät valot tulivat hyvin pian takaisin, varsinkin liikennelaitosten hankkimiin busseihin. Sama toistui, kun siirryttiin malliin K202. Esisarjan autoihin tuli kulmikkaampia takavaloja, mutta esimerkiksi HKL:n K202:siin ja sen nivelversioon N202 tuli tuttuja Hellan pyöreitä takavaloja. Samanlaisia lyhtyjä asennettiin toki muihinkin kuin Wiimoihin, liikennelaitoksille toimitettuihin Turun Autokori -merkkisiin koreihin tuli johdonmukaisesti tuota valokalustetta, samoin Ajokki TK4330:iin. Myös niiden seuraajiin Delta Cityyn ja Ajokki 5300:aan. Tosin Deltoissa tuollaiset takavalot olivat oikeastaan harvinaisuus, ensimmäisinä tulevat mieleen Turun ja Helsingin liikennelaitosten tietyt Scania-takatuupparit, samoin HKL:n Sisut 970 - 989. Joihinkin Deltoihin tuollaisia takavaloja tuli myöhemmin jälkiasennuksena. Ajokki City, joka edusti samaa aikakautta kuin Wiima K202, oli myös yksi sellainen korimalli, jossa noita jo vanhahtavia takavaloja esiintyi, ainakin joidenkin liikennöitsijöiden tiettyjen hankintaerien busseissa.
kuva 01.09.2021 07:40 Juhana Nordlund  
  Kuvan tilanteessa tällä veturilla on uudelleen alkuperäinen järjestysnumero. Vuonna 1968 tunnukseksi oli tullut 211 1365-2. Tämä on samalla suurinumeroisin V 100.10-sarjan vetureista, ilmeisesti uusinkin. V 100.10 = BR 211. Hieman tehokkaampia V 100:sia eli sarjaa V 100.20 (myöh. BR 212) valmistettiin sitten edellisten jatkoksi, tai rinnalle - miten vain, vuoteen 1966 asti. Tosin ensimmäinen tehokkaampi, vuonna 1960 V 100.20:seksi luokiteltu yksilö valmistui jo ensimmäisen V100.10-tuotantoerän yhteydessä 1950-luvun lopulla. Ensimmäinen isompitehoinen V 100 oli siis alkujaan sarjassa V 100.10. Sen jälkeen kun se oli siirretty uuteen sarjaan, V 100.10-sarjaan jäi tyhjä kohta V 100 006:n paikalle. Ihan alkujaan järjestysnumerot olivat sen verran lyhyempiä, että V 100 -merkinnän perään tuli kolminumeroisia järjestysnumeroista 001, 002, 003 jne., ja ne muutettiin myöhemmin muotoon 1001, 1002, 1003 jne. Uwe voi täydentää tätä selostusta, jos olen ymmärtänyt jotain väärin.
kuva 30.08.2021 19:24 Juhana Nordlund  
  Sattumakuva sattumalta. Ilarille vastaan, että ensimmäisessä nivelsarjassa (NRV1) oli takavalokalusteina sellaiset, jotka tässäkin näkyvät. Kakkossarjassa oli ja on kulmikkaammat takalyhdyt.

Siinä vaiheessa kun vaunuihin alettiin asentaa väliosia, taakse ilmestyi lisäjarruvalo. Tosin ykkössarjalaisista vain 10 sai mainitun väliosan, mutta lisäjarruvalo tuli niihinkin. Väliosattomiksi jääneet NRV1:t on nyttemmin poistettu. Kuvan vaunu HKL 66 on myös poistettu. Lähimmät sisaret, jotka saivat väliosan, ovat 63 ja 68. Niiden numerot ovat nykyään 121 ja 122. Väliosalliset vanhemman sarjan nivelet ovat siis 113 - 122. Ainakin osa niistä ehti liikkua väliosallisina vanhalla järjestysnumerolla.
<<   >>