Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.11.2021 20:28 | Juhana Nordlund | ||
| Onnistunut kuva. | ||||
|
08.11.2021 11:17 | Juhana Nordlund | ||
| Tällä vaunulla (601) on tänään 8.11.2021 alkanut aikataulunmukainen yleinen liikennöinti väliaikaislinjalla 4S Kauppatori - Ooppera. Aikataulutietoja on katsottavissa esimerkiksi HSL:n reittioppaan avulla. | ||||
|
04.11.2021 09:43 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, kuva itsessään on Pasilasta, mutta junan kuormana olevat roinat ovat peräisin Helsingin ratapihan puretulta osalta. | ||||
|
29.10.2021 20:00 | Juhana Nordlund | ||
| Pikku Huopalahteen laskeva Haaganpuro oli vuoteen 2011 asti nimenomaan Mätäpuro. Mätäpuro-nimi taas oli vahvistettu 1969. Martinlaaksonradan Piijoen silta ylittää siis eri puron, Isoon Huopalahteen laskevan Mätäjoen. Mätäjoki on kuitenkin Vantaan puolella nimellä Mätäoja. Tällä purolla / jokihaaralla on ollut kaiken kaikkiaan todella monta nimeä eri aikoina, kuten Kaarelanjoki (myös erikseen kirjoitettuna), Myyrinoja jne. Piijoki ei ilmeisesti tullut viralliseksi nimeksi eräistä yrityksistä huolimatta. |
||||
|
29.10.2021 12:13 | Juhana Nordlund | ||
| Tämäkin kuva on tärkeä dokumentti kyseisestä Kannelmäen onnettomuudesta. Kiitos Tapiolle näistä kuvista. | ||||
|
|
29.10.2021 12:11 | Juhana Nordlund | ||
| Rakkaalla sillalla (joka ei tässä kuvassa näy), onkin monenlaisia nimiä. Tässä galleriassa on monta kertaa mainittu Mätäojan silta. Useissa lähteissä esiintyy Piijoen rautatiesilta, Piijoen ratasilta tai ihan lyhyesti Piijoen silta. Kaipa tällä sillalla on väylästä vastaavan viranomaisen tietokannoissa jokin ihan virallinenkin nimi, joka luultavasti on jokin näissä kommenteissa mainittu vaihtoehto. | ||||
|
|
29.10.2021 09:25 | Juhana Nordlund | ||
| Sillan nimi voi periaatteessa olla tuo Mätäojan silta, en pääse nyt sitä tarkistamaan. | ||||
|
|
29.10.2021 09:24 | Juhana Nordlund | ||
| Helsingin puolella kyseinen puro on ainakin nykyään nimeltään Mätäjoki. | ||||
|
26.10.2021 09:12 | Juhana Nordlund | ||
| Tästä hetkestä katsottuna jokunen vuosi sitten Parkanon pysähdykset jäivät todella vähiin. Nyt niitä on sentään muutaman tunnin välein pitkin päivää. | ||||
|
23.10.2021 18:59 | Juhana Nordlund | ||
| Vaikia paikka tässä ehkä oli huomata, että kysymyksessähän on pienoismalli. Mahtava tunnelma! | ||||
|
Kuvasarja: PoRha 21 v. |
23.10.2021 07:42 | Juhana Nordlund | ||
| Huomattavan mainio kuvasarja pienoismalleineen kaikkineen. Arvostan tällaista toimitaa. | ||||
|
23.10.2021 07:39 | Juhana Nordlund | ||
| Mallijunat toimitti yhdessä vaiheessa myös Huru 12:n rakennussarjoja. Itsellänikin on sellainen työn alla, itse asiassa urakoitsija on myös tämän foorumin jäsen. Korista puuttui pitkään joitakin pikkuosia, mistä syystä työ viivästyi. Aikaa lienee kulunut jo sen verran, että puuttuvat osat voisi joku osaava tulostaa vaikka 3D-tekniikalla. Nyttemmin olen ehtinyt ostaa toisenkin H0-Hurun Mallikaupan kautta. Mukava pienoismalli sekin. |
||||
|
22.10.2021 10:04 | Juhana Nordlund | ||
| Erittäin onnistunut kuva. Minun oli tarkoitus kirjoittaa tuo tänne jo eilen iltapäivällä heti, kun tämän kuvan noteerasin täällä. Mikä tässä on mielestäni onnistunutta? Ihan jo se, että kaksi Sm-junaa näkyy Kotkan radalla samaan aikaan, ja vieläpä tuolla tavoin ritirinnan. Ja se että Sm2:t ovat keskenään eri värisiä. Kuvan laatukin on kaiken kaikkiaan hyvä. On makuasia, pitääkö Sm-junia mielenkiintoisina vai ei. Minä pidän. Vähän ennen Flirtien tuloa nämä saneeratut kakkoset hieman kyllästyttivät Huopalahden suunnalla, kun niiden näkyvyys oli niin suurta. Milloin näemme tällaisen Sm:ien kohtaamisen Porin ja Mäntyluodon välillä (olettaen että sitä ennen kohtaamispaikkoja on sinne saatu) esimerkiksi jossain Rieskalassa tai Kaanaassa? Minä näen toistuvasti unia junien lähiliikenteestä Porin seudulla, mutta uniksi ne ovat jääneet tähän mennessä. |
||||
|
19.10.2021 18:13 | Juhana Nordlund | ||
| Onnistunut kuva. | ||||
|
18.10.2021 17:32 | Juhana Nordlund | ||
| Vertailukohteena siis kuva https://vaunut.org/kuva/150806 | ||||
|
|
18.10.2021 17:32 | Juhana Nordlund | ||
| Sen sijaan tässä kuvassa kuun muoto näyttää siltä miltä ajankohdaan nähden pitääkin. | ||||
|
18.10.2021 17:09 | Juhana Nordlund | ||
| Kuu näyttää yllättävän pyöreältä ottaen huomioon ilmoitetun kuvauspäivän (14.10.). Almanakan mukaan 13.10. oli puolikuu ja vasta 20.10. tulee olemaan täysikuu. Voi olla että kuunvalo pilvien läpi aikaansaa pyöreyden tuntuman. | ||||
|
16.10.2021 08:34 | Juhana Nordlund | ||
| Tämän kuvasarjan https://vaunut.org/sarja/3746 useista kuvista tulee esille, että Koplin haaralla olivat käynnissä merkittävät kunnostustyöt. Työt ovat sisältäneet ilmajohtojenkin uusimista. Kuvaushetkellä Koplissa raitiovaunut eivät tietenkään kulkeneet ollenkaan. | ||||
|
16.10.2021 07:18 | Juhana Nordlund | ||
| Mietin sitäkin, onko tämä kuva oikeasti muualta kuin mainitulta rautatien risteämiskohdalta? Sitten kai tämä voisi olla Põhja puiesteen laidalta. Ja onko vaunu menossa Kopliin? | ||||
|
16.10.2021 07:15 | Juhana Nordlund | ||
| Lisäsin pari kuvaa noilta sijoilta, kuvausvuosi 2018, galleriaan: https://vaunut.org/kuva/150732 ja https://vaunut.org/kuva/150733 | ||||
|
13.10.2021 18:45 | Juhana Nordlund | ||
| Sarjan 181 - 186 vaunuistakin liikenteeseen palautui tietenkin vain ne yksilöt, jotka olivat säilyneet vuoteen 1975 asti. Ainakin yksi oli ehtinyt poistua sitä ennen. Kaksiakselisia vaunuja ei sentään otettu enää uudelleen liikenteeseen. Muistaakseni HKL:n kalustoluettelossa esiintyi muutama sarjan 163 - 180 moottorivaunu melko pitkään 1970-luvulla. Yksi niistä oli myöhemmin museoitu HKL 169. |
||||
|
11.10.2021 08:08 | Juhana Nordlund | ||
| Junien todellisuuteen mahtuu monenlaisia säitä. Kaikki kuvat eivät voi olla kesäiseltä auringonpaisteelta, vaikka niissä oloissa on sinänsä mukava liikkua ulkona kamera mukana. Toisaalta auringon paistaminen kirkkaalta taivaalta ei useinkaan ole itse kuvaa ajatellen kovin mukava juttu. Varsinkin alhaalta paistava aurinko voi olla hyvinkin kiusallinen pitkiksi ja laajoiksi muodostuvien varjojen takia. Vastavaloonkin kuvaaminen tuo joskus mukaan omat haasteensa. Harmaassa säässä kuvaaminen on usein kaikista vaivattominta. Niinpä tämäkin kuva on monella tapaa onnistunut. |
||||
|
08.10.2021 20:51 | Juhana Nordlund | ||
| Ja silloin keskellä päivää vaunu 19 ei ollut ajossa. Niinpä se on yhä ainoa vaunu, josta minulta puuttuu kuva. Myöhemmin Tampereelta poistuttuamme kyllä huomasin avoimesta datasta, että 19 oli tullut jonkun toisen vaunun tilalle, 19:han näkyy yhdessä tämänkin kuvasarjan kuvassa. | ||||
|
|
08.10.2021 20:46 | Juhana Nordlund | ||
| Vahinkoja sattuu, mutta onneksi tällaiset pikkuvirheet ovat helposti korjattavissa. Hienot kuvat! Mekin kävimme Tampereen ratikalla ajelemassa lauantaina 25.9., mutta olimme sen verran aikaisin liikkeellä, että kadut olivat ihan märkiä aamupäiväisen tihkusateen jäljiltä. |
||||
|
|
08.10.2021 19:57 | Juhana Nordlund | ||
| Itse asiassa 14:n nimi on Ensio (kuvatekstissä mainitaan tätä kirjoitettaessa Eino). Ension nimipäivä on 9.6., jolloin vaunu saapui Tampereelle. Eino viettää nimipäiväänsä vasta 17.11. | ||||
|
08.10.2021 18:18 | Juhana Nordlund | ||
| Käyttäjä nordlju on kuullut kutsun. Tuo mitä kuvatekstissä kerrotaan, vastaa täysin omia käsityksiäni. Kuvassa näkyvän kevyen liikenteen tien kohdalla meni noin vuonna 1999 tilapäinen raide, joka kääntyi kohti Pohjois-Haagaa eli johti silloiselle Vantaankoskenradalle. Kyseinen tilapäinen, kaupunkiradan työmaihin liittynyt järjestely näkyy oikeanpuolimmaisena kuvassa https://vaunut.org/kuva/131486 Pärnäsen tontilla oli tosiaan teollisuusraiteen jämiä pitkään, ja jotain jäänteitä lienee maastossa yhä, vaikka itse Pärnäsen liiketila on kadonnut sekin jo kauan sitten. Teollisuusraide tosiaan oli samassa kohdassa, jossa on mennyt hyvin kauan sitten Rantaradan linjaus. |
||||
|
04.10.2021 18:37 | Juhana Nordlund | ||
| Ja joillakin osuuksilla, kuten kuvassa, katuradan kiskot on sijoitettu ajoneuvoliikenteen kanssa samoille kaistoille. Liittyykö taustalla näkyvä auto tuohon työkoneen siirtoon? Auto menee vasenta kaistaa, ja ajattelin että sen tarkoituksena on varoittaa takana tulevasta työkoneesta. |
||||
|
02.10.2021 18:58 | Juhana Nordlund | ||
| Äkkiseltään sanoisin, että kyseessä on juna 9993 Toijala - Nokia jonain arkipäivänä (ei lauantaina kuten 2.10.2021). Mutta hieno juttu, että Tampereenkin seudulla on lähijunaliikennettä. | ||||
|
02.10.2021 16:40 | Juhana Nordlund | ||
| Toki on varmasti sillä tavalla, että tunnuksen Dr12 aikana Huru12:t ovat todella harvoin vierailleet tuolla suunnalla, mutta samoista vetureistahan tässä joka tapauksessa puhutaan. | ||||
|
|
02.10.2021 16:37 | Juhana Nordlund | ||
| No ainakin Hietalahteen on: https://vaunut.org/kuva/107748 Itse tuolla suunnalla asuneena olen kuvan (yllä) näkymäalueella nähnyt Hr12:n muutaman kerran, ja ehkä noin kerran jopa Hr13:nkin. | ||||
|
01.10.2021 12:14 | Juhana Nordlund | ||
| Itse en ihan tuohon aikaan kuvia ottanut, mutta sitäkin enemmän katselin juuri noita sataman junia. Isäni otti joskus juniakin sisältäviä kuvia, kuten tämän: https://vaunut.org/kuva/106856 Siinäkin Vempun lyhyt pää on kohti satamaa. Pitkä pää on siten kohti pohjoista, Tapsan kuvatekstissä on nyt alkuun näkyvissä ajatusvirhe? Syytä en tiedä, miksi veturit olivat johdonmukaisesti tuon suuntaisesti, mutta noin se tosiaan oli "aina". Sitä tosin jäin miettimään, näinkö joskus Jätkäsaaren suunnalla tupla-Vempun. Hämärä muistikuva on, että ehkä kerran tai pari sellaisenkin olisin tuolla nähnyt, ja niissä taisi olla lyhyet päät vastakkain. Asuimme siis 1966 - 73 paikassa, jonka olohuoneen ikkunasta ja parvekkeelta näkyi suoraan tuolle linkin kuvan ratapihalle. Ennen kouluikää katselin niitä junia todella paljon ja ahkeraan, kun ei oikein muutakaan tekemistä aina ollut. |
||||
|
22.09.2021 14:02 | Juhana Nordlund | ||
| Esa: Kyllä suomalaisia korinrakentajia varmasti kiinnostivat länsinaapurin markkinat tuossakin tilanteessa, mutta tietääkseni mitään suurkauppoja sinne ei saatu tuon tiimoilta. Myöhemmin, 1970-luvulta lähtien, varsinkin Wiima myi jonkin verran koreja Ruotsiin vähän suuremmissakin erissä. Ilmeisesti tiivis yhteistyö Volvon kanssa kantoi hedelmää tämänkin suhteen. Kaupunki- ja seutubussit hankittiin Ruotsissa kyllä hyvin voimakkaasti heidän omalta teollisuudeltaan niin paljon kuin se oli mahdollista. 1980-luvulla Wiiman ja Kutterin ohella Ajokki ja Delta-Plan (1982 lähtien olivat samaa konserniakin) myivät myös kohtuullisen hyvin Ruotsiin. Mutta silloin liikenteen siirtymisestä oikealle puolelle oli kulunut jo aikaa. Tuon Dagen H:n suhteen kannattaa muistaa kuitenkin se, että huomattavan kaupan Tukholmaan saivat brittiläinen Leyland ja saksalainen Büssing. Ilmeisesti Ruotsin omien valmistajien kapasiteetti oli noin ison hankinnan kannalta kovin tiukilla. Suuria hankintoja samaan aikaan tekivät monet muutkin liikennelaitokset (tai niihin rinnastettavat yhtiöt) kuin vain SS / SL. Tuo mitä Erkki mainitsi vuoden 1858 tapahtumista on totisinta totta. Tosiaan sitä ennen Suomessakin mentiin virallisesti tien vasenta laitaa, joskin ei kovinkaan konevoimaisesti. Oikealle siirtyminen oli kätevää tehdä jo hyvissä ajoin! |
||||
|
22.09.2021 12:52 | Juhana Nordlund | ||
| Esikatselukuvasta ("pikkukuvasta") päättelin, että kuvassa olisi aito täysikokoinen juna. Eipäs ollutkaan. Todella hyvä malli, ja valaistuksenkin puolesta kertakaikkisen mainio tunnelma. Matkustajavaunun ikkunat paljastavat (samoin ovi), että juna ei olekaan mittakaavaa 1:1, vaan jotain pienempää. Hieno kuva ja mahtavat mallit. | ||||
|
|
22.09.2021 08:14 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan bussi on Scania-Vabis koria myöten. Se voi olla esimerkiksi mallia CF76. En saa selvää järjestysnumerosta, siksi en pysty erottamaan, mikä yksilö se on. Tuon aikakauden Scania-Vabis-busseja on tehty kolmea versiota liikenteen kulkusuuntia ajatellen. Vanhimmat tehtiin nimenomaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen kuljettajanpaikan sijaitsessa oikealla ja ovien vasemmalla. Vuonna 1967 ne muutetiin edellisiin nähden peilikuviksi, eli kuljettajanpaikka ja ovet vaihtoivat puolta. Toinen ryhmä oli siirtymäajan bussit ("omställningsbussar"), joissa kuljettajanpaikka sijoitettiin valmiiksi vasemmalle, vastaavasti pysyvään käyttöön tarkoiteitetut ovat sijoitettiin oikealle. Koska nämä bussit otettiin käyttöön jo ennen Dagen H:ta (päivää jolloin tieliikenne muuttui Ruotsissa oikeanpuoleiseksi), niihin sijoitettiin väliaikaisovet vasemmalle kyljelle. Väliaikainen etuovi sijoitettiin kuitenkin etuakselin takapuolelle, koska kuljettajan tilat olivat samalla sivulla etuakselin etupuolella. Väliaikaiset ovet poistettiin Dagen H:n jälkeen tarpeettomina. Kolmas ryhmä olivat suoraan oikeanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitetut bussit, joissa kuljettajanpaikka ja ovet olivat valmiiksi sopivissa paikoissa. Dagen H ei tullut yhtäkkiä, se oli päätetty jo vuosia ennen syyskuuta 1967. Liikennöitsijät pystyivät varautumaan muutokseen, ja osa kalustosta tilattiin / hankittiin suoraan oikeanpuoleiseen liikenteeseen kuukausia tai jopa noin vuoden "etuajassa". Iso haaste tietenkin oli kokonaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen hankittu kalusto. Tuossa tilanteessa vähänkin jo ikääntyneempi bussi siirtyi pois käytöstä ja pääsääntöisesti nuorimmat kokonaan vasemmanpuoleisen liikenteen bussit saneeratiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Näin siis pääpiirteittäin. Oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtyminen koitui joidenkin paikkakuntien raitioteiden kohtaloksi, Tukholmassa myös Scania-Vabis Metropol -dieselbussien kohtaloksi. Muutama Metropol jäi museoautoksi Ruotsiin, lähes kaikki laivattiin kauas ulkomaille vasemmanpuoleiseen liikenteeseen. Sama koski isoa osaa mallin C70 Capitoleja. Etenkin Tukholman C70 Capitolit joutuivat pois Ruotsista kokonaan. Kun kuvan bussi on etumoottorirakenteinen, niin edellä mainitut Metropolit ja Capitolit olivat takamoottoribusseja. Kuvan CF76 on periaatteessa samaa korisukupolvea kuin viimeisesti Capitolit (C76). Capitoleista mallit C75 ja C76 saneerattiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen, sen verran nuoria ne olivat 1967. Myös joidenkin kaupunkien C70:t muutettiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen soveltuviksi. |
||||
|
04.09.2021 08:39 | Juhana Nordlund | ||
| Olen ottanut kuvan https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Hr1_1004_2.jpg tuolloin, ja kirjannut kuvauspäiväksi 4.9.1981. En välttämättä löydä itseäni Tapsan kuvasta, mutta sama iltapäivä ja juna tuo on. Tuo juna oli aikataulunmukainen henkilöjuna, vetovoima kuitenkin poikkesi tavanomaisesta. | ||||
|
03.09.2021 10:55 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, 1990-luvun autoja tuossa etualalla (aidan / kaiteen takana) näkyy useampikin. Kuvausvuonna niillä oli ikää kymmenisen vuotta, joillakin hieman vähemmän, joillakin jo enemmän. Punainen BIH-kilpinen auto lienee kuvaushetkellä noin 8-vuotias. | ||||
|
02.09.2021 07:05 | Juhana Nordlund | ||
| > Oikea numero oli siis 211 365-2 Toki tällä tavoin, kiitos oikaisusta. Kysymys oli huolimattomuusvirheestä kopioidessani tietoja saksalaislähteestä. Silmät näkivät yhtä, sormet tekivät toista. |
||||
|
01.09.2021 19:01 | Juhana Nordlund | ||
| Nuo pyöreät takavalot olivat Hellan oman aikansa mallia. Niitä oli erityisen paljon Wiiman tietyn aikakauden bussien takavaloina (myös äärivaloina edessä ja takana kaupunkikoreissa). Wiiman nk. HKL-korin takavaloina ei juuri muita esiintynytkään. Myös maantiemalleissa M-64, M-68 ja M-68 Lux Hellan pyöreät takavalot olivat vakiotavaraa. 1970-luvulla siirryttäessä malleihin K100, M100/M200/M300 takavalot päivittyivät. Paitsi että K100:aan pyöreät valot tulivat hyvin pian takaisin, varsinkin liikennelaitosten hankkimiin busseihin. Sama toistui, kun siirryttiin malliin K202. Esisarjan autoihin tuli kulmikkaampia takavaloja, mutta esimerkiksi HKL:n K202:siin ja sen nivelversioon N202 tuli tuttuja Hellan pyöreitä takavaloja. Samanlaisia lyhtyjä asennettiin toki muihinkin kuin Wiimoihin, liikennelaitoksille toimitettuihin Turun Autokori -merkkisiin koreihin tuli johdonmukaisesti tuota valokalustetta, samoin Ajokki TK4330:iin. Myös niiden seuraajiin Delta Cityyn ja Ajokki 5300:aan. Tosin Deltoissa tuollaiset takavalot olivat oikeastaan harvinaisuus, ensimmäisinä tulevat mieleen Turun ja Helsingin liikennelaitosten tietyt Scania-takatuupparit, samoin HKL:n Sisut 970 - 989. Joihinkin Deltoihin tuollaisia takavaloja tuli myöhemmin jälkiasennuksena. Ajokki City, joka edusti samaa aikakautta kuin Wiima K202, oli myös yksi sellainen korimalli, jossa noita jo vanhahtavia takavaloja esiintyi, ainakin joidenkin liikennöitsijöiden tiettyjen hankintaerien busseissa. | ||||
|
|
01.09.2021 07:40 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan tilanteessa tällä veturilla on uudelleen alkuperäinen järjestysnumero. Vuonna 1968 tunnukseksi oli tullut 211 1365-2. Tämä on samalla suurinumeroisin V 100.10-sarjan vetureista, ilmeisesti uusinkin. V 100.10 = BR 211. Hieman tehokkaampia V 100:sia eli sarjaa V 100.20 (myöh. BR 212) valmistettiin sitten edellisten jatkoksi, tai rinnalle - miten vain, vuoteen 1966 asti. Tosin ensimmäinen tehokkaampi, vuonna 1960 V 100.20:seksi luokiteltu yksilö valmistui jo ensimmäisen V100.10-tuotantoerän yhteydessä 1950-luvun lopulla. Ensimmäinen isompitehoinen V 100 oli siis alkujaan sarjassa V 100.10. Sen jälkeen kun se oli siirretty uuteen sarjaan, V 100.10-sarjaan jäi tyhjä kohta V 100 006:n paikalle. Ihan alkujaan järjestysnumerot olivat sen verran lyhyempiä, että V 100 -merkinnän perään tuli kolminumeroisia järjestysnumeroista 001, 002, 003 jne., ja ne muutettiin myöhemmin muotoon 1001, 1002, 1003 jne. Uwe voi täydentää tätä selostusta, jos olen ymmärtänyt jotain väärin. | ||||
|
|
30.08.2021 19:24 | Juhana Nordlund | ||
| Sattumakuva sattumalta. Ilarille vastaan, että ensimmäisessä nivelsarjassa (NRV1) oli takavalokalusteina sellaiset, jotka tässäkin näkyvät. Kakkossarjassa oli ja on kulmikkaammat takalyhdyt. Siinä vaiheessa kun vaunuihin alettiin asentaa väliosia, taakse ilmestyi lisäjarruvalo. Tosin ykkössarjalaisista vain 10 sai mainitun väliosan, mutta lisäjarruvalo tuli niihinkin. Väliosattomiksi jääneet NRV1:t on nyttemmin poistettu. Kuvan vaunu HKL 66 on myös poistettu. Lähimmät sisaret, jotka saivat väliosan, ovat 63 ja 68. Niiden numerot ovat nykyään 121 ja 122. Väliosalliset vanhemman sarjan nivelet ovat siis 113 - 122. Ainakin osa niistä ehti liikkua väliosallisina vanhalla järjestysnumerolla. |
||||
|
15.08.2021 07:59 | Juhana Nordlund | ||
| Vaunu 04 (kuvassa) on saapunut neljäntenä. Tähän mennessä sarjan vaunut ovat tulleet Tampereelle numerojärjestyksessä. Lajinsa ensimmäinen tuli ensimmäisellä kerralla vajaavarusteltuna testiajoja varten ja lähti myöhemmin takaisin tehtaalle pohjoiseen. Aikanaan se siis saapuu Tampereelle toisenkin kerran (vaunun nimi määräytyy tietenkin ensimmäisen kerran perusteella). | ||||
|
|
14.08.2021 10:01 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitos korjauksesta. | ||||
|
14.08.2021 09:50 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä(kin) kohta jäi syrjään ratalinjan suhteen 1980-luvun alun suurissa oikaisuissa. Oikaisulle tuli samanniminen korvaava seisake lyhyeksi aikaa. | ||||
|
14.08.2021 09:46 | Juhana Nordlund | ||
| Kauempana näkyvä vaunu on saapunut paikalle matkustajien jättöpysäkiltä, eli samasta kohdasta, jossa oikeanpuoleinen vaunu näkyy. Taaempi vaunu vaihtaa suuntaa ja raidetta, ja tulee seuraavaksi lähtölaiturille (vas.), jossa matkustajia onkin jo valmiina. Normaalirutiineissa vaunut liikkuvat tällä tavoin Pyynikintorilla. Hämeenpuiston suunnasta tultaessa ennen tätä pysäkkiä on vain myötävaihde, raiteen vaihtaminen ennen pysäkkiä ei ole mielekästä (edellyttäisi "vekslausta" ellei sitten tulla vasenta raidetta jostain syystä). | ||||
|
|
14.08.2021 09:37 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvausajankohtana lukee tällä hetkellä 13.8. Kuva on tietenkin vanhempi, ei vaunu 04 enää tällä viikolla ole ollut vakuutusyhtiön mainosteipein koristeltuna. Taustaväri on kuvan asussa juuri se turkoosi, jonka Laurikin toteaa. Tämä sama vaunu liikkui ainakin jo 9.8. pinkissä asussa mainostaen sähköyhtiötä. Kuva: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Tampere2021-08/IMG_17576A.jpg | ||||
|
12.08.2021 09:19 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä on tosiaan normaalin liikenteen Ukko-Pekka jännitteisien lankojen alla Helsingin asemalla. Tällaista ei tapahtunut kovinkaan pitkään. | ||||
|
10.08.2021 12:59 | Juhana Nordlund | ||
| Noita on siellä täällä. Itse taisin havaita vastaavia Porin radalta joskus nelisenkymmentä vuotta sitten (siinä vaiheessa siis kiinnitin asiaan huomiota, sillat ovat vanhempia - samoin varhaisimmat matkustuskokemukseni). Minäkin arvelen, että ratkaisuun on päädytty taloudellis-tuotannollisista syistä. Selkeä ja yksinkertainen rakenne, helppo tehdä ja kustannustehokas. Estetiikka ei ole ollut ykköskriteeri. | ||||
|
10.08.2021 09:35 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllähän sinne sellainen tulee. | ||||
|
|
10.08.2021 07:11 | Juhana Nordlund | ||
| Totta, voisi se olla parempikin. Kävelymatka Sorin aukion pysäkiltä kaukobusseille on kuitenkin paljon lyhyempi kuin jostain Koskipuistosta. Oman käsitykseni mukaan yhteys Tampereen linja-autoasemalta yliopistolliseen sairaalaan kuitenkin parani raitiolinjan tulon myötä. Sairaalan päässä aiempi bussilinja 1 jäi aika kauas, vaikka linja-autoaseman kohdalla se tuli sunnilleen yhtä lähelle kuin ratikka. | ||||
|
08.08.2021 14:30 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä, vieläpä hyvinkin lähellä tuota paikkaa, heti kadun toisella puolella. Kuvaa otettaessa raviradalla olikin aktiivista toimintaa, mistä kertoivat hevosten hirnahduksien lisäksi muut äänet sekä hevosen jätösten tuoksahdukset. | ||||
|
08.08.2021 11:29 | Juhana Nordlund | ||
| Pysäkin nimi on Palvaanniemi. Pysäkki palvelee (vielä tämän päivän 8.8.2021) saman nimistä aluetta, samoin Vuohenojaa. Aikataulujen ja linjojen muuttuessa tämän alueen joukkoliikenteen käyttäjät joutuvat etsimään palvelut eri paikasta, esimerkiksi hyödyntämällä linjoja 6, 9 tai 19. Jossain muistaakseni käytiin keskustelua, olisiko Vuohenoja tarvinnut oman ratikkapysäkin. Sitä ei kuitenkaan tullut eikä vähään aikaan tule. | ||||
