![]() |
17.05.2019 13:30 | Tuukka Ryyppö | ||
Äärettömästi. | ||||
![]() |
08.05.2019 21:44 | Tuukka Ryyppö | ||
Toi on kyllä tärkeä yhteys, koska Mannerheimintie välillä Arkadiankatu-Kaivokatu on todella paha pullonkaula. Sillä jos vaunu jää kunnolla jumiin, on kaikki sekaisin. Tuo vaihdeyhteys on lisännyt liikennöintivarmuutta todella paljon. Vaatinut toki harvan vuorovälin. | ||||
![]() |
02.05.2019 23:57 | Tuukka Ryyppö | ||
Vuonna 2008 itäisen Berliiniin derkkulaisimmille betonielementtialueille Marzahnin itälaidalle muuttaessani jokaisella kerrostalojen paikoitusalueella oli ainakin kaksi Trabantia. Vuonna 2009 niitä löytyi melkein varmasti parkkipaikalta kuin parkkipaikalta, mutta ei ihan aina. Alkoi vieraiden kierrättäminen käydä hankalammaksi. Vuonna 2010 niitä ei löytynyt enää edes joka viidenneltä parkkialueelta, joten luovutin niiden esittelyn kanssa. Mitäkö tällä haluan kerta? Että uskon Trabeja todella olleen _paljon_ 1990, kun niitä vielä lähes 20 vuotta myöhemmin on ollut tuollaisia määriä jäljellä kelvottomuudestaan huolimatta. | ||||
Kuvasarja: Berliini heinäkuu 1990 - kun muuri oli murtunut |
02.05.2019 21:45 | Tuukka Ryyppö | ||
Oliko tuossa vaiheessa vielä passintarkastuksia muilla metroasemalla kuin Friedrichstraße? Tiedän, että ainakin osan vuodesta 1990 lännen U-Bahnin idässä sijaitsevat väliasemat otettiin taas käyttöön, ja jossain päin asemaa oli passintarkastus. Kiinnostaisi tietää noista metroasemien passintarkastuksista lisää, mutta mistään ei oikein tahdo herua mitään muuta tietoa kuin se aivan valtavan upea vuoden 1990 Falck-kartta Berliinistä, jonka olin jättänyt vanhempieni kotiin säilytykseen ja joka siellä sitten heitettiin roskiin "vanhentuneena ja huonokuntoisena". | ||||
![]() |
16.04.2019 15:41 | Tuukka Ryyppö | ||
Berliinissäkin on kontakti virtakiskon alapinnalla metrojen leveäprofiiliverkolla sekä S-Bahneissa. Ja mistään en löytänyt viitteitä, että leveäprofiiliverkollakin olisi virtakiskonrasvausjuna olemassa. Mitenkähän on Lontoossa? Siellä kai ovat kaikki undergroundin virtakiskot mallia, jossa kontakti on ylhäältä. Onko siellä jonkinlaisia rasvausjunia? Entä miten on etelä-Englannin virtakiskollisten rautateiden laita? Siellä kai sentään on kontakti alhaaltapäin ja kiskon yllä suojus? | ||||
![]() |
15.04.2019 02:02 | Tuukka Ryyppö | ||
Se nykyään East Side Gallerynä toimiva muuri oli tietynlainen propagandateos. Taksien reitti lentokentältä keskustaan kulki sen viertä, joten se oli tehty näyttämään mahdollsimman viattomalta. Sisäistä muuria (2,5-metrinen) ei ollut lainkaan, vaan oli vain tuo 3,8-metrinen ulkoinen muuri. Ja sen takana sitten riittävästi tilaa, että sinne mahtui vähän ylimääräisiä rajavartijoita ampumaan, jos tarve tuli. Siinä sitten taksikuljettaja kertoi, kuinka tämä "antifasistinen suojamuuri" suojaa viatonta Saksaa fasistisen USA:n hyökkäykseltä miehittämiensä Berliinin länsiosien kautta. | ||||
![]() |
14.04.2019 20:06 | Tuukka Ryyppö | ||
"Skytrain". Ajat näemmä muuttuilevat. Silloin haluttiin brändätä lentokone niin, että sille saatiin junan imago. Nykyään tehdään vähän samaa: Itävallan rautateiden hienoin junatyyppi on nimeltään RailJet. | ||||
![]() |
14.04.2019 14:53 | Tuukka Ryyppö | ||
Berliinissä turistiopas esitti väitteen, että joessa olisi ollut myös ketjuja ja koukkuja uivien hukuttamiseksi. Väitti kyllä paljon sellaista, mikä ei ihan täsmälleen pidä paikkaansa, joten en mene tuonkaan tiedon oikeellisuudesta takuuseen... | ||||
![]() |
14.04.2019 14:48 | Tuukka Ryyppö | ||
Hyvin uskottavaa. Eli olisivat sitten ykköslinjan vuoro numero 6, kolmoslinjan vuoro numero seitsemän, jne. Toimii, jos linjan ajamiseen todella riittää alle kymmenen junaa. Mikä kyllä kuulostaisi vähän yllättävältä, kun etenkin U3:lla on aika paljon pituutta. Eli oikeastaan kallistuisin muulle kannalle... | ||||
![]() |
14.04.2019 01:56 | Tuukka Ryyppö | ||
Ei kulkenut itäpuolelle kiskoliikennettä, koska itäpuolella olisi ollut vain yksi asema. Rajan yli kulki vain sellainen paikalliskiskoliikenne, joka muodosti järkeviä yhteyksiä Länsi-Berliinistä muualle Länsi-Berliiniin. Kyseessä oli siis vain kauttakulkuliikenne, johon kuitenkin saattoi sisältyä junanvaihto Friedrichstraßen asemalla. Silloin ei tarvinnut mennä passintarkastuksen kautta, vaan vaihto tapahtui aseman kansainvälisellä alueella, jonne ei ollut idästä pääsyä muuten kuin passintarkastuksen kautta "maasta poistumalla". Friedrichstraßen asemalla oli myös pieniä tax-free-kioskeja, joista sai törkyhalpaa tupakkaa. Friedrichstraßella oli kyllä mahdollisuus myös poistua asemalta rajatarkastuksen kautta Itä-Saksaan. Varsinaisesti kansainvälistä metroliikenteestä tuli kuitenkin vasta hieman muurin murtumisen jälkeen: U6:n ja U8:n Itä-Berliinin alla sijaitsevat asemat otettiin uudelleen käyttöön niin, että niillä oli vajaan vuoden ajan passintarkastukset, kunnes Länsi-Saksa sitten nielaisi Itä-Saksan, eikä passintarkastuksille enää ollut tarvetta. | ||||
![]() |
13.04.2019 23:52 | Tuukka Ryyppö | ||
Rajasilta siis tarkoittaa, että jokea myöten kulkiessaan sillan alitettuaan saapui vielä ennen vuotta 1920 Berliiniin. Tai sieltä pois. Vuoden 1920 pakkoliitosta edeltäneet rajat on helppo löytää metrokartalta etsimällä asemia, joiden nimi loppuu "Tor", eli "portti". Niissä kohdissa oli joskus kaukaisessa menneisyydessä tullauspisteet eri kaupunkien suuntiin vievillä teillä. Frankfurtista päin tultiin Frankfurtin portin kautta Berliiniin, tuotavista tavaroista samalla tullit maksaen. Hallesches Torille tultiin tietysti Hallen kaupungin suunnasta ja Potsdamista sitten Potsdamer Torille. Jne. | ||||
![]() |
13.04.2019 23:47 | Tuukka Ryyppö | ||
Aika erikoista, ettei linjakilpeä näy, etenkin kun tuo juna on menossa siihen suuntaan, jossa linjanumeron tietäminen on tarpeen. | ||||
![]() |
13.04.2019 23:35 | Tuukka Ryyppö | ||
Sillan nimi on Ringbahnbrücke Oberspree: https://de.wikipedia.org/wiki/Ringbahnbr%C3%BCcke_Oberspree (tällaisissa asioissa Google Maps sisältää usein valheellista tietoa) | ||||
![]() |
13.04.2019 23:32 | Tuukka Ryyppö | ||
Juu, tuossa kulkee vierekkäin kaksi raidetta S-Bahnia ja kaksi raidetta kaukoliikenne- ja tavarajunaraiteita. Tässä kohti toki, kun Treptower Parkin asemalla on neljä raidetta, on lyhyellä matkalla raiteita 4+2, eikä 2+2. | ||||
![]() |
13.04.2019 23:03 | Tuukka Ryyppö | ||
Kuten väristä näkee, tämä ei ole matkustajakäytössä oleva juna lainkaan. Kuukkeli osasi kertoa, että tämä 4010/4011 on nykyään sarjamerkinnältään SX08 ja se on virtakiskonvoitelujuna. Eli rasvaa ilmeisesti tuon kapeaprofiiliverkon virtakiskoa – mitä muutakaan tuollainen sana voisi tarkoittaa? Olisiko tarpeen siksi, että toisin kuin leveäprofiiliverkolla sekä esim. Helsingissä, virtakiskon yllä ei ole muovista suojusta? | ||||
![]() |
29.03.2019 18:56 | Tuukka Ryyppö | ||
Viikset! Vyölaukku! Jätkä on ihan kreisibailaaja! | ||||
![]() |
26.03.2019 17:54 | Tuukka Ryyppö | ||
Mutkalle helteellä meneminenhän tunnetaan nimellä hellekäyrä. Aiheesta löytyy Vorkista ainakin 18 kuvaa: https://vaunut.org/kuvat/?t=hellek%25C3%25A4yr . Kiskon katkeamisestakin on ainakin pari mainintaa Vorkin kuvateksteissä: https://vaunut.org/kuvat/?aw=1&t=%2522kiskon%2Bkatk%2522 . | ||||
![]() |
22.03.2019 13:47 | Tuukka Ryyppö | ||
Mä katselin perin kiinnostuneena kun Petteri "Autot kuuluvat tiellenne" Orpo mainosteli FB:ssä kokevansa ilmastonmuutoksen pysäyttämisen aivan erityisen tärkeäksi tavoitteeksi, joka menee ehdottomasti muiden asioiden yli. | ||||
![]() |
20.03.2019 02:59 | Tuukka Ryyppö | ||
Kap. R. on melko varmasti kapitalniy remont, eli peruskunnostus. Kanaš näyttäisi ihan uskottavalta paikalta sellaiselle: https://www.google.com/maps/place/Kanasj,+Tjuvasjien,+Ryssland/@55.5219759,47.5296262,1285m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x415b9e2058f61165:0x6e339f4f0fdccd20!8m2!3d55.5121777!4d47.4969649 . Z-D saattaisi olla vaikkapa "zapadnoe depo", eli läntinen varikko, jolloin kyse ei olisi noista kahdesta isosta hallista, vaan lännempänä radan varressa olevasta hieman pienemmästä - jonka koko silti riittää vaunun huoltoon aivan mainiosti. Kanašin vaunukorjaamo ja -tehdas kuitenkin sijaitsee noiden isompien hallien luona: http://www.promtractor-vagon.ru/contacts/ . Aika isolla todennäköisyydellä tuo vaunu on siis remontoitu näiden kuvien osoittamassa paikassa: http://www.promtractor-vagon.ru/remont/ . | ||||
![]() |
01.03.2019 17:32 | Tuukka Ryyppö | ||
Satunnaiskuva. Hemmetin onnistunut kuva, jonka käyttä pääsee osalliseksi siitä fiiliksestä, joka sulla on tuossa maisemassa ollut. | ||||
![]() |
24.02.2019 17:58 | Tuukka Ryyppö | ||
Aikamatkustukseen tarvitaan 141,62 km/h nopeus. Jos pikkulauantaina aamuneljältä Hämeenkadulta Hervantaan palaamassa olevan kansan halutaan saavan nukkua kunnon yöunet ennen työpäivän alkua, tuo on tarpeen. | ||||
![]() |
05.02.2019 21:39 | Tuukka Ryyppö | ||
Tuohon lopun i-äänteeseen se varmaan liittyy. En kyllä osaa tarkemmin sanoa, miksi. Tokihan -i on monikon pääte kahdessa naapurikielessämme, eli latviassa ja venäjässä. En tiedä, olisiko vaikka venäjästä kotoisin, että i-loppuiset paikannimet on tiedetty monikollisiksi? | ||||
![]() |
25.01.2019 16:41 | Tuukka Ryyppö | ||
Onko kuva siis suunnilleen tästä: https://www.google.com/maps/@61.491047,23.7747063,3a,75y,254.83h,83.16t/data=!3m6!1e1!3m4!1snXXP5kCqA6OLnAk6zxplAw!2e0!7i13312!8i6656 ? | ||||
![]() |
20.01.2019 14:04 | Tuukka Ryyppö | ||
Kulunvalvontaan liittyy aika suuri määrä erilaista teknistä vimpainta veturin sisuskaluissa, ja ne vievät todella paljon tilaa. Lisäksi, koska antenni nyt on antenni ihan perässään olevasta tekniikasta riippumatta, eli signaalinlukuvirheitä pitäisi tulla ihan sama määrä vanhan JKV:n kuin tämän uuden JKV-STM:nkin kanssa, mun silmiin näyttää siltä, että ongelma on enemmänkin JKV-järjestelmässä kuin veturin laitteissa. Eli, näyttäisi siltä, että virhesignaaleja ohitettaisiin JKV:ssa jostain syystä rutiininomaisesti ja nyt pitäisi sitten ilmeisesti keksiä konsti, jolla tuo ETCS:lle tiedot välittävä JKV-STM osaisi sopivasti valikoiden jättää osia viesteistä samaan tapaan huomioimatta. Siinä voi olla vähän tenkkapoo, jos tosiaan ollaan tilanteessa jossa viralliset määritelmät sanovat yhtä, mutta JKV toimii käytännössä toisella tavalla. Uutta järjestelmää ei silloin oikein voi kirjoittaa toimimaan virallisia määritelmiä vastoin, vaan määritelmät pitäisi silloin muuttaa vastaamaan sitä, miten JKV on silloin Kekkosen aikaan käytännössä ohjelmoitu toimimaan. JKV:n ohjelmakoodihan, jota VR siis on muutellut omien ohjelmoijiensa voimin, ei ole julkista, eikä sitä ymmärtääkseni ole näytetty Ansaldolle, joka tuon STM:n on tehnyt. | ||||
![]() |
03.01.2019 14:18 | Tuukka Ryyppö | ||
Mikä USA:ssa on noiden pysähdysten pituuden syynä? | ||||
![]() |
22.12.2018 14:42 | Tuukka Ryyppö | ||
Ohjaamo näyttäisi tyhjältä ja juna on opastimesta ohi. Eikä enää laiturissakaan. Jonkun poikkeuksellisen tilanteen sä olet 34 vuotta sitten onnistunut kuvaamaan. | ||||
![]() |
22.12.2018 11:41 | Tuukka Ryyppö | ||
Mitä tässä kuvassa oikeastaan tapahtuu? Miksi nuo kaksi ovat eri puolella junaa kuin laituri? | ||||
![]() |
18.12.2018 13:53 | Tuukka Ryyppö | ||
Okei, eli kalustovuokrausfirma Railpool on veturin omistaja. Näin kertoo esimerkiksi https://railcolornews.com/2017/01/09/de-railpool-and-toshiba-acquire-200-locomotives-from-db-cargo/ , mainiten myös tämän nimenomaisen yksilön, 098:n. Ilmeisesti suurinta osaa Railpoolille myydyistä 151-vetureista vuokraa käyttöönsä DB. ...mikä taas selittää osaltaan, miksi Railpool ei ole maalannut näitä sen kummemmin kuin logo poistamalla. | ||||
![]() |
18.12.2018 13:34 | Tuukka Ryyppö | ||
Ainakin tämä sivu väittää, ettei VPS:llä olisi tuota veturityyppiä: http://www.railfaneurope.net/list/germany/germany_vps.html | ||||
![]() |
15.12.2018 02:37 | Tuukka Ryyppö | ||
Harrastushan on ihan eri asia kuin tämänhetkisen tilanteen tallentaminen myöhempää museokäyttöä varten! | ||||
![]() |
14.12.2018 20:42 | Tuukka Ryyppö | ||
Eli videon saisi kuvattua niinin, että ihan alussa (tai lopussa) ollaan vähän korkeammalla, mutta radan linja silti ylipäätään erottuu. Loput matkasta saa sitten parempaa kuvaa. Ja etukäteen luvan kysymällä saa lentää ihan koko matkan matalalla. | ||||
![]() |
14.12.2018 15:50 | Tuukka Ryyppö | ||
Millä korkeudella siellä keskustassa sitten saa lentää? | ||||
![]() |
13.12.2018 16:26 | Tuukka Ryyppö | ||
Miitre: Wikimedia commonsista löytyi kuvat kaikista maailman trikoloreista. Tasan tuossa järjestyksessä värit ovat Mars-planeetan epävirallisessa lipussa (häh?!). Jos raitojen suunnan saa kääntää kyljelleen ja keskelle piirrellä kuun jota varjostaa UFO, silloin on kyseessä Azerbaidžanin lippu. Mutta jos muita muutoksia ei saa tehdä kuin töniä tuon kyljelleen, sitten kyseessä on Dagestanin tai Karjalan tasavallan lippu. Ja oli vielä joku kolmas Venäjän alue, jonka väreihin nämä kolme täsmäisivät, nimeltään jotain tyyliin Karagan-Cherkasse. | ||||
![]() |
10.12.2018 12:12 | Tuukka Ryyppö | ||
Esim. tässä kuva vuodelta 2003: https://vaunut.org/kuva/3967?kd=1.1.2000&kd2=7.7.2018&maa=162&t=siipiopa . Ja tässä 2008, jo käytöstä pois ruksitettuna: https://vaunut.org/kuva/50359?kd=1.1.2000&kd2=7.7.2018&maa=162&t=siipiopa | ||||
![]() |
10.12.2018 12:01 | Tuukka Ryyppö | ||
Eikö aivan viimeiset purettu vasta pitkällä 2000-luvun puolella? | ||||
![]() |
30.11.2018 01:17 | Tuukka Ryyppö | ||
Arvostettavaa kyllä, että osasit translitteroida tuon Г:n niin kuin ukrainassa kuuluu. | ||||
![]() |
29.11.2018 23:49 | Tuukka Ryyppö | ||
Asemarakennuksessa lukee Berehovo, ei Berehove. | ||||
![]() |
29.11.2018 23:46 | Tuukka Ryyppö | ||
Kiitos, yllättävyydessään erinomaisen kuvan linkkasit. | ||||
![]() |
21.11.2018 23:18 | Tuukka Ryyppö | ||
Mistä tää kuva tarkemmin on? | ||||
![]() |
20.11.2018 19:30 | Tuukka Ryyppö | ||
Espanjalaissaksalainen tuote: Valmistajina Siemens, CAF, Sunsundegui ja FEVE. Vuosilta 2002-2004. Huippunopeus vain 70 km/h! | ||||
![]() |
19.11.2018 16:57 | Tuukka Ryyppö | ||
Ei ongelmaa ole. Pelillistin tuon listan esilletuontia, koska monille sellainen on mielenkiintoista. Lisäksi kiinnostaa tietää, miten hyvin tuota rautatietoimijoiden kirjoa tunnetaan. Ja vielä, kun vähän tuntemattomampia toimijoita mainitaan, niistä ehkä herää jokin kiinnostava keskustelu. | ||||
![]() |
17.11.2018 13:40 | Tuukka Ryyppö | ||
Jahas, onpas noita rautatietoimijoita Suomessa itse asiassa paljon! Tässäpä ne kaikki. Kuka tunnistaa muut kuin FIN-VR:n ja FIN-FERFI:n? AUR, DESTI, EASM, ELTEL, FDF, FERFI, FERT, FINNG, FWG, HMVY, HROY, IVP, JJKY, JKOY, KIRK, KMOY, KMS, KOMS, KSRFI, KT, KVP, LIVI, MVH, MVSFI, NNH, OKTO, OMTRN, OTSON, OVAKO, PORHA, PUHOS, RAILT, RR, SZEPA, TERAS, TLVKP, VALTA, VR, VRT, WINCO, YARAF. Omaan silmään tuosta tunnistuvat Destia, Easmar Logistics, Eltel, Fennia Rail, HMVY, HROY, Imatran Veturipalvelu, JKOY, Komsor (vaikka en kyllä tiedä kumpi se noista peräkkäisistä on), Kymen Veturipalvelu, Ennevirasto, Maansiirto V.H., Porha, Rautaruukki, Teräspyörä, VR, Yara. // rivitys korjattu |
||||
![]() |
15.11.2018 01:06 | Tuukka Ryyppö | ||
H niinkuin Unkari (Hungary), Start puolestaan on Unkarin valtionrautateiden, MÁV:n, henkilöliikennetoiminnot hoitava tytäryhtiö, ainakin jos tätä koneväännöstä tulkitsen oikein: https://tinyurl.com/ybve9wus // linkki lyhennetty |
||||
![]() |
10.11.2018 14:45 | Tuukka Ryyppö | ||
Niin, tarkoitin siis tuota taustalla olevaa vaunujen välistä liukuovea. Samaa mieltä, että tuollaisia kokolasisia ovia ei saisi olla - muualla kuin ehkä ihmiten omissa kodeissa. | ||||
![]() |
08.11.2018 23:34 | Tuukka Ryyppö | ||
Kun alipöntöt on rikki, on lohdullista että sentään tuo liukuovi toimii kuin junan vessa. | ||||
![]() |
08.11.2018 16:49 | Tuukka Ryyppö | ||
Mistään ei löydy venäläisen kaksikerroskaluston varsinaisia mittoja. https://fotoserg.livejournal.com/84730.html osasi kertoa vaunun korkeudeksi 5,25 m . Valokuvista mittailin, että yläosan viisteen korkeus on karkeasti ottaen 15% vaunun kokonaiskorkeudesta. Tarkoittaisi, että viistyminen alkaa jotakuinkin 4490 mm korkeudella kiskonharjasta. Suomalaiskalustossa tuo viistyminen alkaa sivun https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transpoint/asiakkaan-opas/tekniset-ohjeet--ja-tiedot/kuormaulottuma/suomen-rautateiden-kuormaulottumat/ mukaan 4370 mm korkeudella, eli tuota matalammalla. Leveydestä: kuvasta https://www.fresher.ru/manager_content/images2/samyj-obychnyj-poezd/big/4.jpg mittailin (kun tietää että kiskonharjasta kattoon on 5250 mm, mittakaava on tiedossa), että vaunun leveys näyttäisi olevan noin 3210 mm, kun Transtech ilmoittaa Ed-vaunun leveydeksi 3200 mm. Eli joka kohdasta näyttäisi Edm mahtuvan venäläisen kaksikerrosvaunun käyttämään ulottumaan. Venäjän kuormaulottumia (gabariitteja) katselin näin: https://www.google.fi/search?tbm=isch&q=%D0%B3%D0%B0%D0%B1%D0%B0%D1%80%D0%B8%D1%82+%D0%94%D0%B2%D1%83%D1%85%D1%8D%D1%82%D0%B0%D0%B6%D0%BD%D0%BE%D0%B3%D0%BE+%D1%81%D0%BE%D1%81%D1%82%D0%B0%D0%B2%D0%B0 , eikä tuo venäläinen kaksikerrosvaunu näyttäisi osuvan yhtään mihinkään näistä. Yläreunastaan hieman isompi kuin mitä normaaliulottuma sallisi, mutta sitten taas paljon pienempi kuin mitä isommat ulottumaviivat näyttäisivät. Olisiko niin, että on piirretty vaunu ja sitten määritelty sille oma kuormaulottumansa? Varsinaisesta venäläisestä kuormaulottumastahan suomen kaksikerroskalusto tursuilee yli, mutta kun kyse on vain kuormaulottuman yläkulmista, todellista fyysistä esteiden poistamista ei välttämättä tarvitse tehdä yhtään missään. Transtechillä ei ulkomaisena firmana ole ollut mahdollisuutta lähteä vaatimaan kuormaulottuman muuttamista, mutta kotimainen firma on siihen sitten kyennyt - kun kaksikerroskaluston saaminen laadukkaaksi on Moskovalle ollut arvovaltakysymys. Ja oikeastihan juuri tämän takia rautateiden on hyvä olla valtion hallinnassa, eikä niin kuin Suomessa: Asioita voidaan sumplia järkevästi, kokonaisuutta katsoen. Niin kuin vaikka todeten, että "jahas, kaluston saaminen mukavaksi tekee siitä kuormaulottumaa suurempaa. Koska esteitä ei paljoakaan tuossa kohtaa kuormaulottumaa ole, ja ne ovat helposti siirrettävissä, kasvatetaan sitten kuormaulottumaa". | ||||
![]() |
08.11.2018 14:12 | Tuukka Ryyppö | ||
Suomessa aika usein oletetaan /kaiken/ Venäjän vaatimuksen olevan vain lahjusten toivomista. Näkee siitäkin, että kun Venäjän lainsäädäntö vaatii tuotteen todellisen tuotantopaikan tarkan osoitteen ilmaisemisen, suomalaistuotteissa tuo tieto puuttuu aina. Vaikka kaikista muista tuotteista, alkuperämaasta riippumatta, tieto löytyy. | ||||
![]() |
08.11.2018 14:09 | Tuukka Ryyppö | ||
Gabariitti tarkoittaa samaa kuin kuormaulottuma (vai ATU?). Suomen ja Venäjän ulottumat eroavat toisistaan siten, että toinen alkaa kaventua hieman toista aikaisemmin, toinen puolestaan on ylhäältä leveämpi. Muistaakseni niin päin, että venäläisvaunu ottaa yläviisteensä alareunasta kiinni, suomalaisvaunu puolestaan yläviisteensä yläreunasta, kun katon ylin sivu on venäläistä leveämpi. Tästä olisi tietysti päästy aika pienellä (luokkaa 10 cm) muokkauksella vaunut profiilin muotoon. Jännää, ettei niin tehty. | ||||
![]() |
08.11.2018 10:17 | Tuukka Ryyppö | ||
Sibbessä olisi tietysti Edry, Edby, Edfsy ja joku määrä Edy-vaunuja. | ||||
![]() |
30.10.2018 23:21 | Tuukka Ryyppö | ||
No johan on! En olisi ikinä osannut arvata innostuvani jostain hemmetin /malmivaunuista/! Mutta niin vaan on tämä museo hoitanut asian, että noita jäisi kyllä tutkimaan hyvinkin pitkäksi aikaa. Vertailemaan eri ratkaisuja, vipuja ja vipstaakeja. Koska onhan se nyt aika häkellyttävää, että samaan käyttöön on noin monta aivan erilaista vaunua! | ||||
![]() |
26.10.2018 12:44 | Tuukka Ryyppö | ||
Virroitin ei ole ylhäällä eikä alhaalla. |