|
|
04.08.2011 00:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Aika jännää, että sun matkallasi tuo juna oli kannellaan ilmeisesti yksin. Kun itse matkustin Saksasta Tanskaan loppuvuonna 2008, junan kanssa samalla kannella oli myös autoja. Tämän takia junassa ei saanut oleskella merimatkan aikana. Saiko sinun ylitykselläsi pysyä junassa? | ||||
|
|
04.08.2011 00:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onhan näistä kuitenkin useaan otteeseen jo yritetty päästä eroon. GI E -sarjalaisethan kulkevat nykyään väliaikaisella statuksella liisattuina, ellei niitä jostain kumman syystä ole vastikään ostettu takaisin BVG:lle. | ||||
|
|
04.08.2011 00:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kimmo: Englanniksi kirjoitettaessa "BR" tosiaan tulisi kääntää muotoon "class". Suomessa taas englanninkielinen "class 481" kääntyisi kai muotoon "sarjamerkinnältään 481" ja jos Suomessa olisi käytössä vastaava sarjamerkintäkäytäntö, täällä käytettäisiin todennäköisimmin ilmausta "481-juna" ja ulkopuolisille kommunikoitaessa ilmausta "sarjan 481 juna" | ||||
|
|
04.08.2011 00:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tulisi, jos VR:n tarkoitus olisi olla halpa ja toimiva. Se on kuitenkin malliesimerkki siitä, miksi monopoliyhtiö on erittäin huono asia. Monopoliyhtiön valta on erittäin tärkeää tuhota jollain tavalla. Mieluiten muuttamalla siitä liikelaitos, mutta kyllä tällainen vastuun siirtäminen VR:ltä kolmansille tahoille sentään paremman hinnan ja toimivuuden tuo kuin nykytilanne. Vielä paremman kuitenkin toisi, jos koko VR pistettäisiin kuntoon. | ||||
|
|
04.08.2011 00:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Älkää unohtako Suomessa nimellä "uusi opastinjärjestelmä" kulkevia opastimia, jollaisia on käytössä lähes koko rataverkollamme, isoimpana poikkeuksena Helsingin liikennepaikan alue. Saksalaisethan ovat kopioidessaan oikeen sanoneetkin, että "täs on nyt sitte HV vaan teille!" | ||||
|
|
03.08.2011 12:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämä lienee taas hyvä aika muistuttaa siitä, että saksalainen lyhenne "BR" tarkoittaa "Baureihe", jonka käännös olisi osapuilleen "sarjamerkintä" (Oikeastaan "Valmistussarja" on ehkä tarkempi käännös) | ||||
|
|
25.07.2011 13:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Huvipuistojen kannattaa pitää hinnat korkeina, jos niiden kapasiteetti on niilläkin hinnoilla tapissaan. Niin muuten kannattaisi VR:nkin, jos kapasiteetti todella olisi tapissaan. Ei tosin ole :) | ||||
|
|
13.07.2011 23:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Aika erikoinen tuo väite, että Kööpenhaminassa meri olisi lähempänä kuin Helsingissä... | ||||
|
|
13.07.2011 23:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Martin idea taitaa olla niin yksinkertainen, ettei se yksinkertaisesti tullut kenellekään mieleen /teknistä ratkaisua/ etsittäessä. Ei ainakaan minulle :) | ||||
|
|
13.07.2011 23:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Milläs ihmeen perusteella se on helpompaa raahata tuo kapine rampilla junanvaunuun kuin rekkalavetille? Kummassakin tapaukessa olisi tarvittu vaunun/lavetin päälle kiskot. | ||||
|
|
12.07.2011 22:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko raitiovaunu todella sellainen lain tarkoittama kulkuneuvo, jonka liikkeitä liikennemerkit rajoittavat? Ikinä en ole lakia tältä osin lukenut, mutta olen ollut käsityksessä, että raitiovaunujen säännöstö tulee jostain ihan muualta kuin niistä liikennesäännöistä, jotka on kumipyöräliikenteelle säädetty.. Niitäkin paikkoja on (tai on ollut), joissa raitiovaunut joutuvat rikkomaan lisäkilvettömiä kääntymiskieltomerkkejä vastaan voidakseen ajaa niille suunniteltua reittiä. Käsitykseni on ollut, ettei tässä olisi mitään kiellettyä, koska mitkään normaalit liikennemerkit ja liikennesäännöt eivät lähtökohtaisesti koskisi raitiovaunuja. Voisiko HKL-RL periaatteessa palkata laillisesti ratikkakuskiksi vaikkapa 15-vuotiaan ajokortittoman? (tässä olettaen, että kyseessä olisi teoreettinen liikennettä mitenkään vaarantamaton ja kaikissa tilanteissa täydellisen oikein toimiva 15-vee ja että mahdolliset sääntömuutokset olisivat mahdollisia sillä rajauksella, että eduskunnan tai hallituksen toimintaa vaativia sääntömuutoksia ei tehtäisi) | ||||
|
|
06.07.2011 18:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niin, siis kyllähän tuohon saisi paljonkin kaikenlaista matkustajia mahdollisesti kiinnostavaa informaatiota, kuten sisä- ja ulkolämpötilat, kilometrit edelliseltä asemalta ja kilometrit seuraavalle asemalle. Hyötyä tällaisesta tiedosta kuitenkaan ei juurikaan lopulta olisi. Ehkä hyödyllistä sen sijaan voisi olla, että asemien aikataulunmukaiset saapumisajat olisi merkittyinä niiden nimien perään. Oikean laidan tilaan voisi myöskin merkitä seuraavan aseman vaihtoyhteydet. Tällaiselle informaatiolle voisin keksiä ihan oikeasti hyötykäyttöä, mitä esim. junanumero ei todellakaan toisi. | ||||
|
|
06.07.2011 01:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tästä kaveriksi toinen kuva: http://img-fotki.yandex.ru/get/5506/royce80.55/0_5b66f_e9621cde_orig :) | ||||
|
|
21.06.2011 01:28 | Tuukka Ryyppö | ||
| Yhteensä rataa on siis tuollaiset 675 km, mikä ei ole kovin paljoa maassa, jonka pinta-ala on yhtä suuri kuin Suomen ja jonka väkiluku on Suomeen verrattuna 16-kertainen. Lisäksi tuosta 675 km:stä aika tasan puolet, 327 km on nyky-Saksan kannalta hyödyntämiskelvottomassa paikassa. Se rakennettiin harmillisesti juuri ennen Saksojen yhdistymistä. Yhdistymisen aiheuttama liikennevirtojen muuttuminen aiheutti sitten sen, että kyseiselle radalle on todella vaikea keksiä mitään erityisen järkevää käyttöä. Liikennevirtojen kannalta merkityksellistä suurnopeusrataa Saksassa on siis reilut 300 km (vrt. Hki-Sk 347 km). Ja Saksassa on todellakin tarvetta paljon laajemmallekin rataverkolle kuin Suomen Hki-Sk -välin rataa vastaavalle. Mielestäni tällöin on oikeutettua sanoa Saksassa olevan vain lyhyitä pätkiä (177 km ja 171 km) suurnopeusrataa. Tämän pituiset radat eivät ole lähes tuhat kilometriä pitkässä maassa erityisen pitkiä. Tuo kolmisensataa kilometriä on jo jotain, mutta kun se nyky-Saksassa yhdistää lähinnä ei-mitään ei-mihinkään, ei siitäkään ole liikenteelle apua. | ||||
|
|
18.06.2011 12:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos tällainenkin toimii turvallisesti, mitä virkaa lisävarmuudella on? Espanjassa muuten olen nähnyt ilmeisesti vastaavaa käytäntöä.vasta | ||||
|
|
11.06.2011 14:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Millaisia ongelmakohtia on ollut? | ||||
|
|
10.06.2011 22:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikko on ymmärtänyt oikein. HSL:llä ei tosiaan ole omaa kalustoa, vaan sen liikenteessä käytetään ensisijaisesti Pääkaupunkiseudun Junakalusto OY -nimiselle yhtiölle kuuluvaa kalustoa, jota ei saa käyttää muuhun kuin HSL-alueen liikenteeseen. Tämä kyseinen kalusto on väritetty ennen muinoin olemassa olleen YTV:n värityksen mukaiseksi. Mainittakoon vielä, että olen suoraselkäisesti ja vilpittömästi erittäin pahoillani ja häpeissäni antamastani merkittävän virheellisestä informaatiosta. Pyytäisin nyt vielä lopuksi, että hra. Nyman olisi hyvä ja ilmoittaisi, mikä ilmaus olisi hänen mielestään ollut soveliaampi kuin "HSL:n kalusto"? | ||||
|
|
10.06.2011 20:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Olisiko silloin viitisentoista vuotta sitten ollut junassa enemmän konduktöörejä ja lipuntarkastajia kuin nykyään? | ||||
|
|
10.06.2011 20:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| YTV-väritetyllä kalustolla ei tulla ajamaan lähiliikennealueen ulkopuolisia reittejä, koska lähiliikennealueen ulkopuoliset reitit eivät ole HSL:n vaan VR:n hoidossa, eikä VR voi ottaa HSL:n kalustoa omille reiteilleen. | ||||
|
|
10.06.2011 01:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| YTV makaa haudassa, YTV-väritys sen sijaan ei. Se on yhä nähtävissä sekä linjan 550 busseissa että monissa kaupunkiratojen junista. | ||||
|
|
09.06.2011 21:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niin, onko Eil-vaunuilla hoidettava liikenne todella liikennetyypiltään niin vahvasti lähiliikennettä (vaikka liikennöintityypiltään olisikin), että sen olisi oltava väritykseltään erilaista kuin samalla pitkällä välillä tavallisesti käytettävässä kalustossa? Kun lähiliikennekalusto ylipäätään kuitenkin pysyy lähiliikennekaluston värisenä, ongelma ei liene suuri. Tavallaanhan tässä palataan vanhaan, koska puuvaunujen aikakaudella pendelöintiliikenne kulki samanvärisin puuvaunuin kuin kaukoliikennekin. Ei se silloinkaan mikään ongelma ollut, enkä myöskään ole kuullut harrastajien valittavan, miten tylsiltä junat tuolloin näyttivät ;) | ||||
|
|
09.06.2011 21:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jännä tuo tasoristeysmerkin lisäkilpi "Hammaskisko". Miksiköhän asian mainitseminen on merkityksellistä? | ||||
|
|
06.06.2011 11:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sana "kiskot" on tuossa vähän hämäävä. Juna kulkee siis tosiaan tuon tolppien päällä olevan betonimakkaran päällä. | ||||
|
|
31.05.2011 23:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Titaa titititaa titaa titi taataa ti taati titaataataa taataataa titititi taatiti taataataa taa tititaa tititi taataataa taati titaataati tititaa tititaa taa taa i i titaatiti titaatiti titi taati ti taati. | ||||
|
Kuvasarja: Berliini |
28.05.2011 00:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| No jaa.. Brandenburgin osavaltio nyt ei ole mitenkään erityisen tiheään asuttu. Lienee verrattavissa Tampereen eteläpuoliseen Suomeen.. | ||||
|
|
27.05.2011 00:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Erikoiset värit tuossa Saksan puolen tolpassa. | ||||
|
|
27.05.2011 00:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Matkaneuvojalla tarkoitettaneen luotsia? | ||||
|
|
27.05.2011 00:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Taitaapi muuten olla entinen berliiniläinen tämä ratikka. | ||||
|
|
26.05.2011 13:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Anteeksi, jos olen tylsä, mutta VR-Bankin nimessä VR tulee sanoista Volksbank-Raiffeisen, joka muodostettiin kun kansanpankit (vrt. suomen paikallisosuuspankit) ja maalaisten osuuskunnasta alkunsa saanut Raiffeisen-pankki yhdistettiin yhdeksi. | ||||
|
|
25.05.2011 09:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Häh, viidennelläkään kerralla en ymmärrä, mikä pyhimykseyteen viittaisi. | ||||
|
|
20.05.2011 14:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Juu, aika varmasti on. Tätä ajatusta tukee sekin, että ensimmäiset Kissit tulevat tosiaan SBB:lle, eli Sveitsiin. Berliinimaininnassa oli kyse vastauksesta Leon kysymykseen. Yhdistin yhteen viestiin tuossa aika monta eri asiaa, jotka olisi ehkä voinut useampana erillisenäkin viestinä ilmaista. | ||||
|
|
19.05.2011 22:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jorman kuva junan toisesta päästä näyttää, ettei kyse ole välttämättä edes koeajosta, vaan mahdollisesti vain tehtaan eri osien välisestä kalustonsiirrosta. | ||||
|
|
19.05.2011 22:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| http://www.stadlerrail.com/de/referenzen/kiss-benexarriva/ sanoo, että nuo tulevat Berliinin liikenteeseen vuonna 2012. VBB:n tai ODEG:n sivuilla kerrottaneen, missä vaiheessa kyseistä vuotta. Tuotteen nimi näyttää nykyisin olevan Doston sijaan Kiss. Dosto olikin jännä nimi, koska se on kaksikerroskaluston yleinen saksankielinen lempinimi, lyhennettynä sanasta "DOppelSTOck" eli "kaksikerroksinen". Ensimmäiset Kiss-junat toimitetaan SBB:lle tämän vuoden aikana. Niiden S-Bahn -versio on yhteenkytkettävissä SBB:n nykyiseen kaksikerroksiseen S-Bahn -kalustoon. | ||||
|
|
18.05.2011 22:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kai tämä nyt on vain väliasema yöjunille? Ei kuulosta järkevältä, että kaikkien yöjunamatkustajien pitäisi raahautua Ilmalaan päästäkseen junan kyytiin. Se olisi aika katastrofaalinen palvelutason heikennys. | ||||
|
|
18.05.2011 12:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ainakaan ykkösluokan osaston löytyminen lähiliikenteestä ei ole keskieurooppalaisittain mitenkään erityisen omituista. | ||||
|
|
18.05.2011 12:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sama Stadlerhan nämä Dostot tosiaan valmistaa kuin Flirtitkin. Ulkonäköjen samankaltaisuudesta voi olla hyötyä tilauksien saamisessa, koska rautatieoeraattori saa vaikkaa aiemman Flirt-laivastonsa kanssa yhteneväisiltä näyttäviä Dostoja. Lisäksi sama ulkonäkö voi tarkoittaa myös samoja komonentteja, mikä tuo taas säästöä. | ||||
|
|
18.05.2011 01:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo 1'Cn2+3T8 jäi mietityttämään. 1'C on aika selkeä, eli yksi ei-vetävä akseli ja sen perässä kolme samassa syssyssä olevaa vetävää, jotka eivät ole yhteydessä siihen etummaiseen akseliin (johtoakseliin). n2:lle en keksi mitään selitystä. 3T tarkoittanee kolmiakselista tenderiä, mikä on 8:n merkitys? | ||||
|
|
16.05.2011 17:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mene kuvan muokkaukseen. (Esim. omaa kuvaasi katsoessasi klikkaa oikeasta laidasta vihreää ”Muokkaa kuvaa” -pölpyrää). Kuvanmuokkaussivulla on kuvatekstin yläpuolella kentät koordinaateille. Niiden kenttien vieressä lukee ”[Osoita kartalta]”. Klikkaa kyseistä linkkiä. Kun olet saanut nuppineulan kartalla oikeaan kohtaan, klikkaa alareunan nappia ”Vie sijainti lomakkeeseen”. Sitten vaan tallennat kuvan kuvanmuokkaussivun alareunan ”Muokkaa kuvaa” -nappia painamalla. | ||||
|
|
13.05.2011 02:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Virroitinko? | ||||
|
|
12.05.2011 21:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mistä kohtaa veturia jarrujohdon ilma muuten tulee ulos kun venttiili avataan jarrutettaessa? Entä mistä kohtaa EP-jarrullista vaunua paineilma poistuu? | ||||
|
|
12.05.2011 20:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Järki sanoisi, ettei jarrutuksen aloittamisen viive ole ainoa merkityksellinen tekijä. Jos putki tyhjenee vain yhdestä päästään, veturin kohdalta, ilmaa poistuu putkesta aina sama määrä ilmaa per sekunti, riippumatta siitä, miten pitkä putki on (eli miten monta vaunua junassa on). Tällöin ajassa, jossa kaksivaunuisen junan (veturi mukaanlukien kolme "vaunua") jarrujohto tyhjenee kokonaan, tyhjenee viisivaunuisen junan jarrujohto vain puoliksi. Tällöin jarrutus voimistuu kaikissa vaunuissa hitaammin. | ||||
|
|
05.05.2011 20:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nämä ovat siis ilmeisesti Elektriraudteelle? | ||||
|
|
04.05.2011 20:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei, se keskisormea vastaava kahden sormen näyttäminen tapahtuu toisin päin, kämmenselkä kohti katsojaa, eikä sitä tunneta laajemmin muualla kuin brittiläisessä kulttuuripiirissä. Tällainen merkki voi tarkoittaa vain: "Rauhaa!", "Voitto!" tai "Hyvä meno!" | ||||
|
|
04.05.2011 01:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tehoa BB15000:ssä on noin kolmasosa enemmän kuin Sr1:ssä, irtiottokyky on molemmissa suunnilleen sama. Huippunopeutta löytyy ranskalaisesta 160 km/h. Painoa on molemmissa saman verran. | ||||
|
|
01.05.2011 05:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| No, uutta katsottavaa ilmaantuu tasaisin välein. Silmät ja korvat tarkkana vaan :) | ||||
|
|
01.05.2011 05:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oliko tässä mitään muita ongelmia kuin ne jarrut? Jarrujen tehostaminen nimittäin ei ole niin maailman suurin projekti, että yksin sen takia kannattaisi hylätä koko projekti. | ||||
|
|
30.04.2011 15:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko pelkkää sattumaa, että kaikkien kolmen junan määränpääkilpien päivittyminen on samassa vaiheessa, vai onko niissä joku kumma systeemi, että tekstien päivittyminen ja ledien vilkkuminen ajoitetaan GPS-signaalista saatavan kellonajan kanssa?! | ||||
|
|
27.04.2011 22:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä odottelen sitä, että noita koordinaatteja voi tökkiä paikalleen suoraan kartalta klikkailemalla. Sitten tulee loppuihinkin kuviini naatit. | ||||
|
|
27.04.2011 22:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kyllähän tästä toki näkee vuonna 2034, miten Allegroja on vuonna 2011 korvattu. | ||||
|
|
27.04.2011 15:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tai sitten on tarkoitus jollain aikataululla vaihtaa koko matkalle 60-kiloiset. Ehkäpä samalla kun raiteet on muutenkin syystä tai toisesta revittävä ylös. Jokainen muutos on aloitettava jostain, ehkä tässä nyt on kyseessä muutos joka on aloitettu tästä. Voi myös olla, että keyemmät kiskot olivat tilapäisesti loppu tai raskaampaa saatiin jostain, oletettavasti hämmentävästä, syystä halvemmalla kuin kevyempää. | ||||
|
|
26.04.2011 11:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kaipa Sn200:sta on hyötyä ajettaessa aikataulua kiinni. | ||||