![]() |
08.07.2021 00:21 | Tuukka Ryyppö | ||
Jimi: Tuo on vaunun numero, ei vaunutyypin numero. 410 on järjestysnumero ja 7 on tarkistusnumero. Niistä ei ole hirveästi iloa haussa, ellei haluta hakea juuri tämän tietyn yhden vaunuyksilön kuvia. Jos vaunun numero on 61 85 8290 410, silloin vaunutyyppi on numeroltaan 61 85 8290. | ||||
![]() |
06.07.2021 19:35 | Tuukka Ryyppö | ||
Eikö tuohon voisi heittää vaunutyypiksi myös Ulkomaat: 61 85 8290? | ||||
![]() |
05.07.2021 00:03 | Tuukka Ryyppö | ||
Ari: Voisiko olla, että telien asentamiseen on liittynyt jotain sellaista ylimääräistä muutostyötä, joka on ollut järkevämpää tehdä vasta konepajalla? | ||||
![]() |
05.07.2021 00:02 | Tuukka Ryyppö | ||
Tekari muussa käytössä? Deeveri piti muutenkin siirtää Pieksämäelle ja saatiin siksi halpa tarjous? Mahdollisia syitä on. Toki, jos joku tietää faktaa, kiinnostaisi kyllä minuakin. | ||||
![]() |
30.06.2021 12:37 | Tuukka Ryyppö | ||
Myös vaunun yläreunassa näkyisi olevan jonkinlainen keltainen merkintä, josta ei kuitenkaan saa tästä kulmasta riittävästi selvää. | ||||
![]() |
30.06.2021 12:36 | Tuukka Ryyppö | ||
...mikä on vähän erikoista, kun vaunun päälle nyt kuitenkin voi latoa vähän mitä tahansa. Mistä tuo alusta sen tietää, että sen päällä oleva asia mahtuu Sveitsin kuormaulottumaan? | ||||
![]() |
30.06.2021 12:35 | Tuukka Ryyppö | ||
Koska linkit tapaavat vanhentuilla: Tuo C kertoo, että vaunu on "swap body", eli alustan yläpuoliset osat ovat vaihdettavissa toisiin. Se, että C on keltainen, tarkoittaa, että ulottumien puolesta kyseessä on ihan perusvaunu. Samainen merkintä valkoisella pohjalla tarkoittaisi, että vaunu saattaa törrötellä ulos ulottumasta joissain Euroopan maissa, mutta keltaisella pohjalla tuo tarkoittaa, että "hyvin menee, ei hätää". | ||||
![]() |
24.06.2021 00:08 | Tuukka Ryyppö | ||
Miten ihmeessä virroitin tuolla tavalla irtoaa kiinnityksistään? Kiinnostaa tietää, onko virhe tapahtunut Otanmäessä vai Hervannassa. | ||||
![]() |
24.06.2021 00:08 | Tuukka Ryyppö | ||
Lauri: Tuo virroittimen irtoaminen vaurioittaa ajolankaa, eli syy ja seuraus voivat olla eri päin kuin arvelet. Lisäksi, eikö VR myynyt johdonveto-osastonsa Norjaan jo sen verran kauan sitten, että tuskin ne ajolangat ylipäänsä ovat VR:n vetämiä? | ||||
![]() |
18.06.2021 22:54 | Tuukka Ryyppö | ||
Korjataan nyt, että puskimien lisääminen ei ollut etenkään 1970-luvulla temppu eikä mikään. Silloin oli vielä lähes kaikessa venäläiskalustossa paikat puskimille, kun keskuspuskimiin oltiin vasta siirrytty, ja oli yhä liikenteessä tavarajunia, joissa puskimet tarvittiin. Mutta sitten: Tämä vaunu on hyvin todennäköisesti ollut usein mukana matkustajajunissa, ja niissähän on puskimet Venäjällä vielä tänäkin päivänä: https://vaunut.org/kuva/30757 . Myöskään keskuspuskimen vaihtaminen ruuvikytkimeen ei ole mitään kovin ihmeellistä. Sehän tehdään telinvaihdon yhteydessä ihan rutiinina monta kertaa jokaikinen arkipäivä. Kyllä koko matkustajavaunukalusto on kykenevä tuohon vaihtoon. | ||||
![]() |
17.06.2021 23:36 | Tuukka Ryyppö | ||
Helsingin metro tosin ei ole oranssi niinkään seuratakseen muotia, vaan koska siitä päätettiin tehdä Auringon värinen. Aluksi oli suunnitelma, että metromme olisi vastaavan värinen kuin esim. New Yorkin metro, eli harjattua terästä. Eli käytännössä harmaa. Mutta sitten totesivat, että Helsinki on niin surkean karmea loskahirvitys kymmenen kuukautta vuodesta, että tänne on saatava jotain kivempaa. Pohtivat, ja päätyivät aika pian ajatukseen, että "kun kerran loska on se mitä haluamme välttää, olisiko sen vastakohta sitten hyvä? Olisiko loskakokemuksen vastakohta kokemus Auringosta?" Ja niinpä Helsingin metrosta päätettiin tehdä Auringon värinen. Koska Helsingissä on ihan riittävän ankkuharmaata muutenkin. Mun mielestä oikein sympaattinen tapa päättää kulkineen väri! :) | ||||
![]() |
17.06.2021 23:33 | Tuukka Ryyppö | ||
Tauno: Kyllä kuvan juna ihan liikkeellä on. Siis, tässä kuvassa näkyy periaatteessa aivan sama asia kuin mitä esim. Mäntyharjulla harrastetaan: Kaksi junaa saapuu laiturin eri puolille eri suunnista, sylkevät ja nielevät matkustajia ja jatkavat taas tahoilleen. Kuva on otettu Kasemetsassa, joka on pelkkä yksiraiteisen rataosuuden kylkeen isketty laituri. Hra J. Aspegren on saapunut Flirt-junalla kyseiselle seisakkeelle, ja Flirt-juna on jatkanut sitten matkaansa seuraavalle asemalle Kiisaan. Kiisassa sitten, tämän hra. Aspegrenin paikalle tuoneen, junan saavuttua laiturin ääreen, pääsee vastakkaisen suunnan juna lähtemään Kiisasta lempeästi kohti Kasemetsan uljasta yksiraiteista seisaketta. | ||||
![]() |
17.06.2021 12:50 | Tuukka Ryyppö | ||
Tauno: Kahdella tavalla. Perinteisempi on odottaa kärsivällisesti siellä Kiisan asemalla, että Kasemetsasta päin saapuva juna on ehtinyt Kiisan toiselle raiteelle. Ja sitten on toki Kuurilan junakohtaustekniikka, joka on astetta aggressiivisempi toteutustapa. | ||||
![]() |
17.06.2021 12:46 | Tuukka Ryyppö | ||
Eipä toimi enää linkki rahastuslipukekuviin. Mitä ne ovat olleet ja miltä näyttäneet? | ||||
![]() |
17.06.2021 12:34 | Tuukka Ryyppö | ||
Teemu: Vaunu on suunniteltu ja valmistettu Tampereella, eli sillä on selkeä yhteys Tampereelle. Se on suunniteltu Tampereella tämän väriseksi, ja vihreä väritys on Helsingissä tehty muutos. Tuo ratikan ja Dm8:n oranssiharmaa väritys on osa tampereen historiaa, viherkeltainen ei. | ||||
![]() |
17.06.2021 12:17 | Tuukka Ryyppö | ||
Rainer, mä kyllä kuvittelisin, että hyvinkin voivat harrastaa. Ainakin nykyään rautatieläiset ovat niin aktiivisesti mukana salakuljetuksessa Valko-Venäjältä (ja samalla Venäjältä) ja Ukrainasta Puolaan, että luulisi heidän vastaavaa harrastaneen ennenkin. Matkakertomuksia, joissa hytin väki käsketään pois ja hytin rakenteisiin piilotetaan säkkikaupalla /jotain/, joka sitten heitellään ovesta ulos Puolan puolella, saa lukea ihan riittävän usein. Itse asiassa ihan mielenkiintoista, että samaa ei tapahdu Suomen ja Venäjän rajalla. Johtunee siitä, että tuon onnistuminen vaatii Puolan rajaviranomaisilta sellaista yhteistyökykyä, jota Suomen rajaviranomaiset eivät kykene salakuljettajien suuntaan osoittamaan. | ||||
![]() |
12.06.2021 00:21 | Tuukka Ryyppö | ||
Lauri: Operaattori on se joka operoi, kaluston omistaja on se joka omistaa kaluston. Joskus ne ovat sama taho, usein eivät. | ||||
![]() |
05.06.2021 14:38 | Tuukka Ryyppö | ||
Luulisi kyllä, että jos tavarajuna koostuu katetuista vaunuista, ne olisi tehtävissä virtaviivaisiksi siinä missä matkustajavaunutkin. | ||||
![]() |
30.05.2021 21:08 | Tuukka Ryyppö | ||
Ei VR:n kassaa kyllä saisi vuodessa tyhjäksi, vaikka lipputulot poistettaisiin kokonaan ja kaikki muu jätettäisiin muuttumattomaksi. Myös, mitä muuta VR:lle haitallista sosialistiveljesi ovat tehneet kuin jatkaneet VR:n monopolia? | ||||
![]() |
28.05.2021 23:40 | Tuukka Ryyppö | ||
"Tyhjään VR:n kassaan"? Mistäs nyt tuulee? | ||||
![]() |
24.05.2021 00:40 | Tuukka Ryyppö | ||
Ymmärränkö nyt oikein, että tuossa on tulossa noin samaan aikaan kaksi tavarajunaa Kotkan suunnasta? Toinen Kouvolan ratapihalle, toinen suoraan kohti Karjalan rataa? Miten junien väli on ollut niin lyhyt, että ne ovat ehtineet tuohon risteykseen päällekkäin? | ||||
![]() |
17.05.2021 00:19 | Tuukka Ryyppö | ||
Tästä on ollut toisaalla puhetta, ja ilmeisesti liikennöitsijänä on VR Fleetcare, minkä näkee esim. junanumerosta, joka on VR:n numerohaarukassa. Ei kyllä mitään hajua, miksi Tekarissa sitten lukee NRC. | ||||
![]() |
15.05.2021 09:46 | Tuukka Ryyppö | ||
Eli venäläisvaunut? Eli vesakko? Eli vanha ilmajohtona toteutettu sähkölinja? | ||||
![]() |
10.05.2021 00:50 | Tuukka Ryyppö | ||
Kartta tosin on tehty niin, että jos jollain yhteysvälillä kuljetetaan sekä rautateitse että kumipyörillä paljon, rautatieliikennettä ei siltä osin esitetä lainkaan. Tuolla voi olla vaikka millaiset määrät punaista viivaa, joka peittyy ruskean alle. | ||||
![]() |
02.05.2021 23:54 | Tuukka Ryyppö | ||
Uwe, kun 2012 aloitin VR:llä, oli vielä sääntö, että kaikki Suomen henkilöliikenteen pysähdyspaikat piti osata ulkoa lyhenteineen. Ne sitten opettelin, vaikkei tiedolla kyllä sitten lopulta ikinä mitään tehnyt. Oma suosikki-inhokkini oli Kylänlahti, jonka lyhenne Kln tulee kokonaan sanasta "Kylän" ja "lahti" on kokonaan unohdettuna, suruissaan. | ||||
![]() |
26.04.2021 17:14 | Tuukka Ryyppö | ||
Olisiko kehitysmaaversio sitten Dr20? | ||||
![]() |
26.04.2021 16:56 | Tuukka Ryyppö | ||
Mihin osaan viittaa Timon kommentissa sana "kehitysmaaversio"? | ||||
![]() |
25.04.2021 10:05 | Tuukka Ryyppö | ||
Ja ensimmäinen käyttökerta on siten hyvinkin mahdollisesti aika hidas. Kun on kerran asiat saanut uudella järjestelmällä hoidettua, sen jälkeen sitä osaa käyttää, ja asiat sujuvat sujakammin :) | ||||
![]() |
24.04.2021 22:03 | Tuukka Ryyppö | ||
No, tuosta maalistasta kyllä ilmenee reitti jo varsin yksiselitteisesti. Jää epäselväksi, onko Valko-Venäjällä menty Žlobinin vai Baranovitšin kautta, ja Pietarissa ei ole ihan varmaa, että on ajettu Laatokan aseman läpi. Muilta osin järjellisiä reittejä ei ole kuin yksi. | ||||
![]() |
18.04.2021 01:25 | Tuukka Ryyppö | ||
Sininen valo on hyödyllinen myös takaa-ajotilanteissa. Jos on vaikkapa Keravan nuorisovankilasta karannut joku, ja jalkaisin liikkellä ollut poliisi lähtee sitten takaa-ajoon. "Seuratkaa tuota keltaista tekaria!" on toki luonteva käsky, se yksinään ei vielä oikeastaan riitä, rautateillä kun turvallisuus on erittäin tärkeää. Takaa-ajotilanteessa onkin hyvä tehdä viranomaisasema selväksi, jotta muut osaavat varoa ja tarvittaessa väistää. | ||||
![]() |
05.04.2021 21:08 | Tuukka Ryyppö | ||
Mistä laitteesta ne sähköt sitten on lainattu? | ||||
![]() |
05.04.2021 21:03 | Tuukka Ryyppö | ||
Eli tosiaan, mitä kuuluu Unterbahnhofsvorsteherin työnkuvaan? ;) | ||||
![]() |
05.04.2021 21:03 | Tuukka Ryyppö | ||
Täysin kirjaimellisestihan tuo on yliratapihaedusseisoja. Edusseisoja on tietysti päällikkö. Se, joka seisoo kaikkien tarvittavien päätösten edessä. Ja sitten on rata ja piha, jotka yhdessä merkitsevät asemaa. Ja tuo ei toki ole pelkkä päällikkö (edusseisoja), vaan YLIpäällikkö. Tiedä sitten, miten monta alipäällikköä tuolla asemalla on ollut. | ||||
![]() |
04.04.2021 23:16 | Tuukka Ryyppö | ||
Ja ehkä haluttiin myös koeajaa apudiiseliä kaksinajona? | ||||
![]() |
03.04.2021 21:46 | Tuukka Ryyppö | ||
Powerpack on läpikuljettava moottoriyksikkö. | ||||
![]() |
03.04.2021 21:45 | Tuukka Ryyppö | ||
Kaipa Riihimäellä oli merkittävästi halvempaa säilyttää junaa tuo pari päivää, tai siellä oli tilaa ja muualla ei. Ja mikä lie nopeusrajoitus VET-junalle, ja mikä täyden hiiliroikan vetämiseen? Eli voisiko olla, että kuorma saadaan työaikasäädösten puitteissa merkittävästi aikaisiemmin Lappohjaan, jos se aloittaa reissunsa vasta Riksusta? | ||||
![]() |
02.04.2021 00:57 | Tuukka Ryyppö | ||
Tokihan tuo verrokkikuvankin juna on tullut Venäjältä. Venäjä oli yksi SNTL:n osista, silloiselta nimeltään RSFSR, eli Rossijskaja solialistitšeškaja federativnaja sovjetskaja respublika - Suomeksi Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta. Se oli olemassa samaan tapaan kuin vaikkapa Viro ja Latvia olivat olemassa Neuvostoliiton alueina, jos niitä ei tulkinnut miehitetyiksi. | ||||
![]() |
29.03.2021 00:06 | Tuukka Ryyppö | ||
Jos kuvia pisteytetään, niin mielellään sitten erikseen pisteytykset aiheen mielenkiintoisuudelle ja kuvan tekniselle onnistuneisuudelle/kauneudelle. | ||||
![]() |
24.03.2021 21:42 | Tuukka Ryyppö | ||
Mikähän vaiva tällaisen risteyssillan tekemisessä on? Mietin, että millä rahalla Leppävaaraan ja Tikkurilaan saisi toimivammat vaihtojärjestelyt? | ||||
![]() |
22.03.2021 13:46 | Tuukka Ryyppö | ||
Tykkään kans, että olisi hyvä lähtökohta, että vaunut.org olisi ensisijaisesti rautatievalokuvien museaalinen arkisto, josta ei kuvia saa pois muuten kuin erityisestä poikkeuksellisesta syystä, tyyliin että jonkun henkilön turvallisuus vaarantuu jos kuva hänestä on julkisesti näkyvillä. Siinä on sitten vaan se ongelma, että käyttöoikeussopimus pitää kirjoittaa _todella_ kieli keskellä suuta. Jos siinä ilmenee virhe, se virhe maksaa vaunut.orgin ylläpidolle hyvin nopeasti luokkaa kymmenen tuhatta euroa. Tämä tarkoittaa, että jostain on löydyttävä lakimies, vieläpä asiaan perehtynyt sellainen. Ja se hyvin todennäköisesti maksaa rahaa, aika paljonkin. Ei välttämättä ihan huono sijoitus olisi se raha siltikään. Jos kuvien poistoon on pakko suostua, silloin ehkä yksi mahdollisuus voisi olla tällainen: Poistettavat kuvat piilotetaan, mutta ne pysyvät sinällään olemassa, ja vapautuvat takaisin vapaasti nähtäviksi sitten kun niiden tekijänoikeus aikanaan raukeaa. |
||||
![]() |
22.03.2021 13:42 | Tuukka Ryyppö | ||
Teemu: Vorg saa ne käyttöoikeudet, jotka ehdoissa mainitaan. Eli ei juuri mitään oikeuksia. Ei ainakaan täysiä käyttöoikeuksia missään siis. En ole lakimies, eli voin tällä osua harhaankin, mutta: Mä tulkitsisin tämänhetkistä tilannetta niin, että kuvat ovat periaatteessa julkaisijansa omaisuutta, joka on kyllä ripustettu palveluntarjoajan seinälle näkyviin, mutta joka silti on kuvan julkaisijan omaisuutta, ei palveluntarjoajan. Vähän sama tilanne kuin jonkun fyysisen kadunvarressa toimivan taidegallerian kanssa siis. | ||||
![]() |
19.03.2021 16:43 | Tuukka Ryyppö | ||
Mielenkiintoinen keskustelu! Sain siitä käsityksen, että SJ:n koneosaston ja HC:n lätät olisivat kaksi toisistaan riippumatta suunniteltua laitetta. Miksi ne näyttävät niin todella samanlaisilta? | ||||
![]() |
17.03.2021 13:35 | Tuukka Ryyppö | ||
Venäjältä Kiinaan ja Pohjois-Koreaan on toki myös paikkoja, mutta niihin ei pääse sen enempää ajamalla kuin junalautallakaan. Lisäksi ruotsalaislätän UIC-pyöräprofiilillla ei taitaisi kovin hyvin pärjätä kiinalaisissa vaihteissa, jotka on tehty USA:n AAR-standardilla. Täytyy siis tyytyä siihen, mitä Euroopalla on tarjota. | ||||
![]() |
17.03.2021 13:33 | Tuukka Ryyppö | ||
Mikko: Tuollaisen kuvan ottaminen ei onnistu Suomessa enää muualla kuin Torniossa, koska kaikki muut 1524-1435-rajapinnat on purettu. Muita mahdollisia paikkoja sitten ovat kaikki paikat, joissa on sekä 1435 mm että 1520 mm raiteet. Luoteesta kaakkoon kun katsotaan: Saksan Sassnitzissa on 1524 mm raiteet, Klaipedassa taitaa olla junalauttasatama (epävarma muistikuva), sitten on maalla olevia paikkoja, kuten Kaliningradista Mamonovoon, Kaunasista Mockavaan, Puolasta Brestiin ja Hrodnaan, sekä pitkähkö pätkä Brestin pohjoispuolella. Puolan LHS-rata kulkee pääosan matkasta 1435 mm radan vieressä (Dm7:lla Pietarin kautta Krakovan liepeille olisi hilpeä reissu!), Valko-Venäjältä ja Ukrainasta löytyy parikin paikkaa Puolan rajalta, Slovakiassa kulkee satakunta kilometriä leveäraidetta normiraiteen vierellä Ukrainasta Košiceen asti, Slovakiasta ja Unkarista kulkee 1435 mm raiteet Ukrainassa melko syvälle kauniiseen Mukatševoon, Ukrainasta on kai parikin yhteyttä Romaniaan, Moldovasta yksi, Georgian ja Turkin rajalla sitten vielä yksi paikka. Viimeisenä, hyvin teoreettisena, sitten Azerbaidžanin ja Iranin rajalla Jolfassa. Ruotsalaisen lätän sinne saisi Tanskan, Balkanin ja Turkin kautta ajettua, suomalaisen lätän kanssa tulisi hankalaa kun pitäisi ylittää raja Armeniasta Azerbaidžaniin, kun maat ovat toisilleen vihamielisiä. Ja ratakin taitaa olla pieneltä pätkältä pois käytöstä... |
||||
![]() |
14.03.2021 14:03 | Tuukka Ryyppö | ||
Todella kummallista, ettei sarjamerkintä ole Sk1. Eihän Sr1:kään ollut pelkkä Sr. Sille numerolle on hyvä syynsä. | ||||
![]() |
04.03.2021 17:54 | Tuukka Ryyppö | ||
Ainakin kuvaajan luo kulkee ihmisen tassunjäljet. | ||||
![]() |
01.03.2021 01:48 | Tuukka Ryyppö | ||
Onko vaikkapa Dv12 tai Tka7 muuten ylipäätänsä rautatiekulkuneuvoja silloin kun kulkevat maantiekuljetuksen lavetilla tai metroradalla? | ||||
![]() |
01.03.2021 01:46 | Tuukka Ryyppö | ||
Ollaanko tässä todella vielä sataman rataverkolla? Mun käsitys on ollut, että metron yhdysrata on Helsingin metron rataverkkoa sataman porteille saakka. Siinähän on esim. matkan varrella tasoristeyksen näköinen asia, jota ei ole merkitty tasoristeysmerkillä, kun siinä ei muodollisesti kulje rautatietä vaan metrorata. (kuva tasurista: https://www.google.com/maps/@60.213871,25.1683126,3a,75y,180.12h,86.6t/data=!3m6!1e1!3m4!1s2PzzOQ2zDr75s5FEfrGkEw!2e0!7i13312!8i6656 ) | ||||
![]() |
27.02.2021 17:46 | Tuukka Ryyppö | ||
Miksi epäselvä? | ||||
![]() |
25.02.2021 13:17 | Tuukka Ryyppö | ||
Ajatuksella leikkimistä: Jos Fenniarail vetäisi Patokankaalta tulossa olevan junan Transtechin pihaan, ottaisi kyytiin pari avovaunuihin lastattua ratikkaa ja pudottaisi ne Kouvolaan n. klo 20, voisi Operail ottaa vaunut hiilijunan perään 8:50 seuraavana aamuna. Mukaan ehkä ylimääräinen veturi, joka sitten käy Riihimäeltä Tampereella ja palaa sitten Riihimäkeen parahultaisesti päästäkseen Operailin tyhjävaunujunan kanssa Kouvolaan (22:21), jossa vaunut odottelisivat seuraavaa Fenniarailin Patokankaalle suuntaavaa junaa. Ongelmana lähinnä, että Tampereella pitäisi sitten loihtia ratikka jotenkin rautateiltä ratikkakiskoille. Tämä vaatisi toistaiseksi joka tapauksessa sen lavettikuljetuksen. Mutta kunhan ratikka yltää Lielahteen asti, tämä alkaisi olla jo mahdollinen reitti. Sinne saisi pienellä vaivalla kuormausraiteen. | ||||
![]() |
25.02.2021 08:42 | Tuukka Ryyppö | ||
Rautateiden vaunun pituus vai raitiovaunun pituus? Rautateiden vaunun pituuden pitäisi olla sellainen, että jokainen teli osuu johonkin vaunuun. Kyllähän raitiovaunu niistä mutkista taipuu, joista junalla pääsee. |